Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Mikkos]

Tietenkin jos neukkukuutiota on ostamassa tuo riski on

Toisaalta ei muutama tonni ole suhteessa iso summa pääkaupunkiseudulla, jossa yksiöidenkin hinnat alkavat jostain 90k€+

Pointti lähinnä olikin että jengi tietää mitä tarkoittaa kun taloyhtiö on "vastuussa" vesivahingoista eikä rallattele että olkoon kostee, taloyhtiö maksaa kaiken.

 

[micko]

Pointti lähinnä olikin että jengi tietää mitä tarkoittaa kun taloyhtiö on "vastuussa" vesivahingoista eikä rallattele että olkoon kostee, taloyhtiö maksaa kaiken.

Ja jos taloyhtiö on 4 asunnon kokoinen, niin omasta pussista menee iso osa kuitenkin vaikka kuinka yhtiön vastuulla olisi.

 

[Mikkos]

Ja jos taloyhtiö on 4 asunnon kokoinen, niin omasta pussista menee iso osa kuitenkin vaikka kuinka yhtiön vastuulla olisi.

Voip olla näinki.

 

[svk]

Olen tuumaillut pistää kyselyä marginaalin alentamisesta, koska näin sunnuntaina siihen tuskin kukaan vastaa niin kysyn:

1. miten olette itse tehneet tämän, netissä jollain lomakkeella, soittamalla, vai käyneet konttorissa lyömässä nyrkkiä pöytään?

2. Kun hain tuon asuntolainan, niin tuli hankittua siihen garantia asuntolainatakaukseksi, jonka pystyy saamaan ainakin seuraavissa pankeissa:
Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, HYPO, Oma Säästöpankki, POP Pankki, S-Pankki ja Säästöpankki,game over?
Voiko jokin muu mahdollinen lisuke sitouttaa tiettyyn pankkiin?

 

[vemkki]

Oman riskinsietokyvyn kauttahan nuo täytyy miettiä. Kiinteä korko 25v lainaan on kuitenkin sellainen asia, mikä voi auttaa monia nukkumaan yönsä rauhassa. Historiallisesti jos miettii normaalia korkotasoa, niin joku 2-2,5% korko on aika alhainen. Nyt on vaan menty niin monta vuotta miinuskoroilla, että ei tiedä, onko se uusi normaali.

Kannattaa katsoa Japanin korkokehitystä. 90-luvulta lähtien korko nollassa, eikä muutosta näy. Sama kehitys on mahdollinen myös Euroopassa.

 

[Raaka]

Olen tuumaillut pistää kyselyä marginaalin alentamisesta, koska näin sunnuntaina siihen tuskin kukaan vastaa niin kysyn:

1. miten olette itse tehneet tämän, netissä jollain lomakkeella, soittamalla, vai käyneet konttorissa lyömässä nyrkkiä pöytään?

Muistaakseni jätin netin kautta yhteydenottopyynnön ja seuraavana päivänä pankin täti soitti ja marginaali tippui 0,3-yksikköä.
OP:lla ainakin koittivat veloittaa jotain käsittelymaksua siitä 200€, mutta sen sai kyl puhumalla pois.

 

[hypodermic]

Muistaakseni jätin netin kautta yhteydenottopyynnön ja seuraavana päivänä pankin täti soitti ja marginaali tippui 0,3-yksikköä.
OP:lla ainakin koittivat veloittaa jotain käsittelymaksua siitä 200€, mutta sen sai kyl puhumalla pois.

Juurikin noin saa helposti asian vireille. Eivät tosin suostuneet laskemaan nykyistä 0,8% marginaalia. Negatiivisen euroborin myötä todellinen korko ~0,55%. OP Bonuksia kertyy vajaa 500e vuodessa. Laina-aikaa jäljellä ~18v/25v. En tiedä pitäiskö tuohon tyytyä vai lähetellä hakemuksia muihin pankkeihin, tuntuu vaan niin työläältä versus omalle pankille viestin lähettäminen - vaan voisihan tuo olla worth it.

 

[Sergei Ramos]

Juurikin noin saa helposti asian vireille. Eivät tosin suostuneet laskemaan nykyistä 0,8% marginaalia. Negatiivisen euroborin myötä todellinen korko ~0,55%. OP Bonuksia kertyy vajaa 500e vuodessa. Laina-aikaa jäljellä ~18v/25v. En tiedä pitäiskö tuohon tyytyä vai lähetellä hakemuksia muihin pankkeihin, tuntuu vaan niin työläältä versus omalle pankille viestin lähettäminen - vaan voisihan tuo olla worth it.

Mulla on tilanne liki sama. Asioin Nordean kanssa ja siinä yhteydessä kyselin lainatarjouksen. Hämmennyin kun tarjous oli juuri sama kuin nykyinen OP:n taso, eli vaihtamisesta ei olisi ollut mitään hyötyä. Miksi edes vaivautua tekemään lainatarjous jos se ei ole parempi kuin nykyinen on? Lainaa nyt ei aivan älyttömästi ole, niin en ole ilmeisen kiinnostava asiakas.

 

[Mikkos]

Olen tuumaillut pistää kyselyä marginaalin alentamisesta, koska näin sunnuntaina siihen tuskin kukaan vastaa niin kysyn:

1. miten olette itse tehneet tämän, netissä jollain lomakkeella, soittamalla, vai käyneet konttorissa lyömässä nyrkkiä pöytään?

2. Kun hain tuon asuntolainan, niin tuli hankittua siihen garantia asuntolainatakaukseksi, jonka pystyy saamaan ainakin seuraavissa pankeissa:
Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, HYPO, Oma Säästöpankki, POP Pankki, S-Pankki ja Säästöpankki,game over?
Voiko jokin muu mahdollinen lisuke sitouttaa tiettyyn pankkiin?

Lainahakemuksen joutu täyttämään kun kilpailutin lainani. Tämänkin jälkee pankki vaati vielä puhelinneuvottelua jossa meni puoli tuntia ennenkuin sain kilpailevan pankin tarjouksen. Sen jälkeen sitten lähetin sen omaan pankkiin ja marginaali tipahti vähän, oliskohan ollu 0,1%. Joku kympin verran kuussa.

 

[malagon]

Tehtiin kesän aikana uudesta asuntolainasta kilpailutus, tai oikeastaan se oli kilpailutus oman pankin kanssa. Lopulta saatiin OP:sta 250k laina 0,5% marginaalilla. Nettotulot noin 4k.

Danske Bank ei tarjonnut kun 200k ja S-Pankki ei ikinä vastannut mitään. OP:n ensimmäinen tarjous oli 0,75%, jota ne sitten pikku hiljaa laski alaspäin kun kerroin että kilpailutus on vielä kesken.

Tuo 0.5% taitaa meidän tuloilla olla aikalailla se pienin marginaali, ottaen huomioon OP:n bonusjärjestelmän, joten sillä varmaan mennään.

 

[psxgamer]

Mitä mietteitä jengillä on puoli-Hitas kohteista? Tänään mennään katsomaan yhtä uudiskohdetta joka on puoli-Hitas. Puoli-Hitaksessahan siis jällleenmyyntiarvoa ei ole mitenkään rajoitettu, mutta uutena ostettavan asunnon pitäisi olla markkinahintaa halvempi. Ihan hyvään hintaan kämpät näyttää uudessa talosa olevakin. Yhtiövastike on kyllä mielestäni aika isohko, n. 6,00 € / m² / kk sisältäen tontin vuokran, joka on n. 2,63 € / m² / kk. Mutta tämä taitaa aina ollakin Hitas kohteiden "jekku", eli korkea maavuokra Helsingin kaupungille.

Mutta muuten ei puoli-Hitas kovin pahalta vaikuta, vai missaanko jotain oleellista?

 

[OD.]

Niissä puoli-Hitaksissa mitä olen nähnyt (Roihuvuori ja oli joitain muitakin, ehkä Kruunuvuorenranta ja Myllypuro) ei ole ollut mitään eroa vapaarahoitteeseen vuokratontille rakennettuun taloon. Ihan sama vuokraa nekin maksavat kaupungille.

Hitasten ja puoli-Hitasten hinnat tuntuvat olevan yhtä pilvissä kuin muunkin uudistuotannon. Toihan ei käsittääkseni eroa täyshitaksesta muuten kuin että myyntihinta on säädelty ja noita saa kai omistaa useamman kuin yhden toisin kuin Hitaksen.

 

[psxgamer]

Niissä puoli-Hitaksissa mitä olen nähnyt (Roihuvuori ja oli joitain muitakin, ehkä Kruunuvuorenranta ja Myllypuro) ei ole ollut mitään eroa vapaarahoitteeseen vuokratontille rakennettuun taloon. Ihan sama vuokraa nekin maksavat kaupungille.

Roihuovuoressa siis tämäkin talo on.

Kiinnostavaa jos vuokratontin hinta ei ole Hitaksessa mitenkään isompi. Olen aina ollut siinä käsityksessä, että Helsinki pitäisi Hitas kohteilleen kovempaa vuokraa tontille kuin muissa vuokratontille rakennetuissa taloissa.

Hitasten ja puoli-Hitasten hinnat tuntuvat olevan yhtä pilvissä kuin muunkin uudistuotannon. Toihan ei käsittääkseni eroa täyshitaksesta muuten kuin että myyntihinta on säädelty ja noita saa kai omistaa useamman kuin yhden toisin kuin Hitaksen.

Aika oleellinenhan ero siinä on jos puoli-Hitas myydään normaalin uudiskohteen markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla, mutta jälleenmyynti hintaa ei ole rajoitettu.

 

[OD.]

Joo kiireessä kirjoitin ehkä vähän epäselvästi. Mielestäni hintaeroa ei juuri ole, joten sääntelystä ei ole mitään iloa. Esimerkkinä juuri noi Roihuvuoren asunnot. Ne ovat olleet myynnissä aika pitkään ja vain yksiöt on myyty. Jos hinta olisi merkittävästi markkinahintaa edullisempi, niin oletan että ne menisivät hyvin kaupaksi.

Hitas-tonttien vuokrat ovat tai niiden pitäisi olla edullisempia kuin markkinahintaan vuokrattavat. Noissa uusissa on ihan posketon hoitovastike vuokrasta riippumatta. Voisin kuvitella, että hallitukseen menemällä, sopparit uusimalla, lämmityksen, yms. säätämällä saa hintaa tiputettua. Tuosta Hitas-asuntojen poskettomasta hoitovastikkeesta löytyikin mielipidekirjoitus.

 

[psxgamer]

Joo kiireessä kirjoitin ehkä vähän epäselvästi. Mielestäni hintaeroa ei juuri ole, joten sääntelystä ei ole mitään iloa. Esimerkkinä juuri noi Roihuvuoren asunnot. Ne ovat olleet myynnissä aika pitkään ja vain yksiöt on myyty. Jos hinta olisi merkittävästi markkinahintaa edullisempi, niin oletan että ne menisivät hyvin kaupaksi.

Hitas-tonttien vuokrat ovat tai niiden pitäisi olla edullisempia kuin markkinahintaan vuokrattavat. Noissa uusissa on ihan posketon hoitovastike vuokrasta riippumatta. Voisin kuvitella, että hallitukseen menemällä, sopparit uusimalla, lämmityksen, yms. säätämällä saa hintaa tiputettua. Tuosta Hitas-asuntojen poskettomasta hoitovastikkeesta löytyikin mielipidekirjoitus.

Joo, ei nuo Roihuvuoren puoli-Hitakset taida kyllä mitään erityisiä diilejä olla. Vähän vaikea ymmärtää mikä on tämä puoli-Hitaksen idea? Koko Hitas järjestelmä pitäisi lakkauttaa.

Normaalien Hitaksien hoitovastikkeita olen ihmetellyt jo pitkään. Uudemmissa kohteissa ne ovat tosiaan aika poskettomia. Tästä johtuen luulin, että kaupunki pyytää Hitas kohteiden vuokratonteista kovempaa hintaa. Voihan se toki olla, että hinta on sama, mutta vuokratontit on juuri tehty uusilla hinnoilla kun vanhemmissa tonteissa vuokrasopimus voi olla jokin tosi vanha.

 

[jakkek]

Olemme mahdollisesti ostamassa yhtiömuotoista paritaloasuntoa, ja yhtiöön kuuluu siis useampi paritalo (yht 14 asuntoa eli käytännössä luokitellaan varmaan rivitaloksi). Kyse on noin 7 vuotta vanhasta asunnosta.

Näettekö järkeväksi tehdä vain kosteusmittaus vai isompi, yhtiön vastuullakin olevia tiloja koskeva kuntotarkastus?

 

[pokkus]

Olemme mahdollisesti ostamassa yhtiömuotoista paritaloasuntoa, ja yhtiöön kuuluu siis useampi paritalo (yht 14 asuntoa eli käytännössä luokitellaan varmaan rivitaloksi). Kyse on noin 7 vuotta vanhasta asunnosta.

Näettekö järkeväksi tehdä vain kosteusmittaus vai isompi, yhtiön vastuullakin olevia tiloja koskeva kuntotarkastus?

Me tehtiin vain kosteusmittaus kun se ei maksanut kuin reilun satasen meille. Kaikki rakenteellinen vika menee kuitenkin taloyhtiölle kuten menisi myös se kosteus. Itse haluttiin kuitenkin lisävarmuutta kosteudesta, että olisi pienempi riski sisäilmaongelmille.

 

[jakkek]

Alustavasti ajattelin niin, että koska tässä tapauksessa 7 paritaloa ovat identtiset, niin se että yhdestä löytyy jokin rakenteellinen ongelma, tarkoittaa usein kaikista muistakin löytyvän saman ongelman. Tästä syntyy kustannuksia yhtiölle ja sitä kautta osakkaille. Lisäksi haittaa ja kustannusta tulisi mahdollisesta muutosta pois ja sitä ei kai yhtiö korvaa.

Mitä ajatuksia?

 

[Taneli-]

Olemme mahdollisesti ostamassa yhtiömuotoista paritaloasuntoa, ja yhtiöön kuuluu siis useampi paritalo (yht 14 asuntoa eli käytännössä luokitellaan varmaan rivitaloksi). Kyse on noin 7 vuotta vanhasta asunnosta.

Näettekö järkeväksi tehdä vain kosteusmittaus vai isompi, yhtiön vastuullakin olevia tiloja koskeva kuntotarkastus?

Kevyempi (pintamuotoinen, ei avata rakennetta tms, mihin ei varmaan saisi lupaakaan yleisissä tiloissa) kuntotarkistus noin 200€ tjsp. puoliksi myyjän kanssa olisi varmaan se paras ratkaisu. Samalla kuitenkin käydään yleiset tilat ja ulkopuolikin lävitse + tehdään se kosteusmittaus (missä myöskään ei irroiteta laattoja tms. porailla mitään vaan pintapuolisesti mitataan kosteutta).

Toki jos on homealtistunut kaveri niin kannattaa ottaa mukaan ja käyttää häntä ns. homekoirana (katsoa mikä on kunto hieman pidemmän oleilun, esim. tuon kuntotarkistuksen, jälkeen) ja tarjota esim. oluet palkkana.

 

[jakkek]

Kevyempi (pintamuotoinen, ei avata rakennetta tms, mihin ei varmaan saisi lupaakaan yleisissä tiloissa) kuntotarkistus noin 200€ tjsp. puoliksi myyjän kanssa olisi varmaan se paras ratkaisu. Samalla kuitenkin käydään yleiset tilat ja ulkopuolikin lävitse + tehdään se kosteusmittaus (missä myöskään ei irroiteta laattoja tms. porailla mitään vaan pintapuolisesti mitataan kosteutta).

Toki jos on homealtistunut kaveri niin kannattaa ottaa mukaan ja käyttää häntä ns. homekoirana (katsoa mikä on kunto hieman pidemmän oleilun, esim. tuon kuntotarkistuksen, jälkeen) ja tarjota esim. oluet palkkana.

Miksi pintapuolinen kartoitus on parempi ratkaisu (ks. edellinen viestini)?

 

[Taneli-]

Miksi pintapuolinen kartoitus on parempi ratkaisu (ks. edellinen viestini)?

Paitsi että se on halvempi siihen myös helpommin suostutaan. Eli kunnollinen kartoitus tarkoittaa sitä että esim. kylpyhuoneessa porataan muutamia reikiä, katsotaan miten kosteus, onko hometta jne. => uusi omistaja hoitaa laatoituksen ja uusii yleensä joka tapauksessa pesuhuoneen

Samaten ulkopuoli, jos kyseessä taloyhtiö voi tulla helposti sanomista kun vaikka ikkunan karmeista isketään piikkiä puuhun ja testaillaan onko tarvetta uusia jne.

Kun ostaa omakotitaloa (sanotaan nyt rintamamiestalo) on järkevää ja suhteessa halpaa (muutamia tuhansia, yleensä alle kymmeniä tuhansia vs asunnon arvo mikä voi olla 200k+ välistä) tehdä pidempi ja perusteellinen tarkistus, kaivauttaa pihaa hieman auki ja varmistaa esim. että ne (sade)vedet menevät minne pitääkin ja kaikki toimii OK. Rivitalossa tms. muut asukkaat voivat ehkä vähintäänkin ihmetellä tai myös vastustaa jos pitäisi yhtiön varoista tuo hoitaa.

Tässä videota miten tuo (kevyt / nopeampi noin 2½ tuntia) tehdään:

 

[jakkek]

Paitsi että se on halvempi siihen myös helpommin suostutaan. Eli kunnollinen kartoitus tarkoittaa sitä että esim. kylpyhuoneessa porataan muutamia reikiä, katsotaan miten kosteus, onko hometta jne. => uusi omistaja hoitaa laatoituksen ja uusii yleensä joka tapauksessa pesuhuoneen

Samaten ulkopuoli, jos kyseessä taloyhtiö voi tulla helposti sanomista kun vaikka ikkunan karmeista isketään piikkiä puuhun ja testaillaan onko tarvetta uusia jne.

Kun ostaa omakotitaloa (sanotaan nyt rintamamiestalo) on järkevää ja suhteessa halpaa (muutamia tuhansia, yleensä alle kymmeniä tuhansia vs asunnon arvo mikä voi olla 200k+ välistä) tehdä pidempi ja perusteellinen tarkistus, kaivauttaa pihaa hieman auki ja varmistaa esim. että ne (sade)vedet menevät minne pitääkin ja kaikki toimii OK. Rivitalossa tms. muut asukkaat voivat ehkä vähintäänkin ihmetellä tai myös vastustaa jos pitäisi yhtiön varoista tuo hoitaa.

Tässä videota miten tuo (kevyt / nopeampi noin 2½ tuntia) tehdään:

Ok, kiitos kommenteista!

Esimerkiksi Raksystemsin sivulta (Rivitaloasunnoissa isojakin ongelmia - Raksystems) tulee sellainen käsitys, että heidän kuntotarkastuksessaan rakenteita ei avattaisi ja reikiä ei lähtökohtaisesti tehtäisi. Tällöin taloyhtiön lupaa ei kai vaadittaisi, mutta voiko tällaisessa tutkimuksessa löytyä mitään? Ostajina me olemme talotekniikan suhteen melko noviiseja. Kulut maksettaisiin myyjän ja ostajan kesken, eli taloyhtiö ei joutuisi maksamaan mitään.

Meidän tapauksessa asunto on sen verran uusi, että pesuhuoneita ei uusittaisi. Lisäksi asunnon arvo on 300k+, jolloin kyse ei ole ihan pikkuluukusta. Ottaen huomioon esimerkiksi Raksystemsin veloittaman 900 euron hinnan kuntotarkastuksesta (vs. 250 euroa kosteusmittauksesta), ei investointi olisi suhteellisesti älyttömän suuri.

 

[Taneli-]

mutta voiko tällaisessa tutkimuksessa löytyä mitään?

Voi tietysti. Eli monesti piilossa olevia rakennusvirheitä voi löytyä, sanotaan nyt esim. harva ostaja käy ikinä jossain välikatossa ryömimässä (vaikka se ryömintätila löytyisikin) ja siten "helposti nähtävissä oleva eristeen puutteellisuus" jää esim. huomaamatta. Tai vaikka itse kävisi katsomassa niin ei maallikko oikeasti osaa arvioida jotain villan paksuutta tai mitä siellä edes normaalisti on tai onko jokin asennus tehty hyvän asennustavan vastaisesti tms.

Lisäksi kannattaa olla muistiinpanovälineiden kanssa siellä paikalla ja ottaa ylös (sekä ihan huoletta kysellä lisää jos ei tajua mitä toinen sanoo, hän on ammattilainen joten hän selittää jos termistö ei aukea muuten) mihin kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, missä ehkä on jotain, mitä puutteita huomataan, onko kasvillisuutta lähellä seinää (jolloin juuret voivat teoriassa heikentää myöhemmin taloa) jne jne.

TOSIN taloyhtiön pitäisi jossain vaiheessa tehdä 5, mieluusti 10, vuoden kunnossapitosuunnitelma missä käydään juuri noita yleisiä juttuja lävitse. Mutta varsinkin yksin taloa ostaessa on hyvä tuollainen tehdä ja myös myöhemmin (esim. se 5-10 vuotta) päivittää.

 

[Zigh]

En mä kyllä mitään noin uutta yhtiömuotoista asuntoa lähtisi kuntotarkastamaan. Jos sillä olisi ikää 20+ v. eikä yhtiössä lähiaikoina tehty mitään tarkastuksia, niin sitten toki.

Pintakosteuksia voi toki mittailla, mutta hyöty niistäkin todennäköisesti aika olematon.

 

[Jupuna]

Aioero tulossa ja lunastan vaimolta puolet yhteisestä kämpästä. Isä auttaa mua tässä sen verran, että ostaa kämpästä 20% ja mä loput 30% (ettei mun tartte ottaa lisää lainaa). Pitääkö kauppakirjaan tai johonkin muualle merkitä jotenkin että isä ei peri multa vuokraa osuudestaan ettei verottaja puutu peliin jossain vaiheessa? Entä kannattaako johonkin merkata ettei hän ole vastuussa vastikkeista? Mitä muuta tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa huomioon? Oman 30% osuuteni maksan ottamalla yhteisen velan omiin nimiini ja yhteiset sijoitukset siirretään vaimon nimiin.

 

[Räbätäti]

Aioero tulossa ja lunastan vaimolta puolet yhteisestä kämpästä. Isä auttaa mua tässä sen verran, että ostaa kämpästä 20% ja mä loput 30% (ettei mun tartte ottaa lisää lainaa). Pitääkö kauppakirjaan tai johonkin muualle merkitä jotenkin että isä ei peri multa vuokraa osuudestaan ettei verottaja puutu peliin jossain vaiheessa? Entä kannattaako johonkin merkata ettei hän ole vastuussa vastikkeista? Mitä muuta tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa huomioon? Oman 30% osuuteni maksan ottamalla yhteisen velan omiin nimiini ja yhteiset sijoitukset siirretään vaimon nimiin.

Yksinkertaisempaa olisi, jos tekisitte korottoman lainan (paperille tarvitaan jonkinlainen lyhennyssuunnitelma ja jotain evidenssiä että lyhennyksiä myös tehdään, ettei mene lahjaverolle). Tai sitten suosiolla ennakkoperintönä. Yhteisomistus tuo mukanaan omat juridiset ja käytännön haasteensa.

 

[OD.]

Toi koroton laina vaikuttaa minunkin mielestäni selkeimmältä vaihtoehdolta.
Jos isäsi ei peri vuokraa osuudestaan, niin se on lahja/etuus/mikä olikaan josta pitäisi maksaa vero. Mikäli maksat hänen osuutensa vastikkeesta, niin sehän on oikeastaan vuokra, tosin kun tulot kattavat, vain menot, niin siitä ei jää verotettavaa tuloa. Myös ennakkoperintö on lahja, josta pitää maksaa lahjavero. Olipa aika epäselvä sepustus, mutta toivottavasti sait yhtään tästä kiinni.

 

[Laissez-Faire]

Jos isäsi ei peri vuokraa osuudestaan, niin se on lahja/etuus/mikä olikaan josta pitäisi maksaa vero.

Vuokraa ei tarvitse periä, eikä verotettavaa lahjaa tai tuloa nollavuokrasta synny.

Siitä olen samaa mieltä että mainittu koroton laina olisi siistimpi tapa toteuttaa kuvio. Yhteisomistajuudet jopa 100% luotettujen lähiomaisten kanssa voivat joskus mutkistua. Hankalia skenaarioita olisi helppo keksiä.

Jotta lainaa ei katsota lahjaksi, tulisi sitä oikeasti lyhentää ja lyhennyssuunnitelmasta olla sovittu mikä voi tietysti olla ongelma jos kassavirta on muutenkin eron jälkeen kireällä.

 

[Räbätäti]

Ennakkoperinnöstä tosiaan joutuu luonnollisesti maksamaan verot ja se ei ole verotuksellisesti yhtä edullinen vaihtoehto kuin saada vastaava summa vasta perinnönjaossa, mutta toisaalta se olisi myös ehkä tasapuolisin jos ei ole ainut lapsi/perillinen. Olettaen tietenkin että isäukolla on riittävästi omaisuutta, jotta muillekin perillisille riittää vastaavat summat.

Yhteisomistuksessa kannattaa huomioida sekin, että isäsi tulisi maksaa esimerkiksi remonteista ja rahoitusvastikkeista omistusosuutensa mukainen siivu. Onko se hänelle ok? Ja varmaan olette huomioineet myös ne skenaariot, kun haluatkin myydä asunnon, tai isäsi kuolee tms. Isäsi voi myös pantata osuutensa asunnosta (toki vain sinun suostumuksella) jne...

Itse lähtisin siitä, että mikäli asuntoa ei saa 100% omiin nimiin niin vaihtaisin sellaiseen johon minulla olisi oikeasti varaa.

 

[OD.]

Sitten vielä huomio, että jos on käteistä tuo 30% asunnon arvosta, niin sille kyllä löytyisi tuottoisampiakin kohteita kuin seinät. Ellei sitten kyseessä ole yksiö tai pieni kaksio Helsingin/Tampere/Turku keskussa. Lainaahan saa nyt lähes ilmaiseksi.

 

[OD.]

Vuokraa ei tarvitse periä, eikä verotettavaa lahjaa tai tuloa nollavuokrasta synny.

Näinhän se onkin, seison korjattuna. Sellainen huomio vielä, että koska (isän, kohdalla) kyseessä ei ole oma asunto eikä sijoitusasunto, niin lainan korkoja ei saa vähentää verotuksessa.

 

[Valiopingviini]

Jotta lainaa ei katsota lahjaksi, tulisi sitä oikeasti lyhentää ja lyhennyssuunnitelmasta olla sovittu mikä voi tietysti olla ongelma jos kassavirta on muutenkin eron jälkeen kireällä.

Miten pankki suhtautuu siihen että ottaa vielä muualta lainaa? Eli jos pankki on laskenut että on varaa maksaa se nykyinen laina ja sille on joku maksusopimus ja korot sovittu. Tuossa vaiheessahan ainakin kartoitetaan kaikki muut velat. Ei varmaan ainakaan kannata lähteä uutta marginaalia sitten enää neuvottelemaan kun onkin tullut joku 100 000e lisää velkaa muualta.

 

[tstv]

Yksinkertaisempaa olisi, jos tekisitte korottoman lainan (paperille tarvitaan jonkinlainen lyhennyssuunnitelma ja jotain evidenssiä että lyhennyksiä myös tehdään, ettei mene lahjaverolle). Tai sitten suosiolla ennakkoperintönä. Yhteisomistus tuo mukanaan omat juridiset ja käytännön haasteensa.

Voit lyhentää lahjan verovapausrahan verran eli esim. 1500€ vuodessa ja sitten isäsi lahjoittaa saman rahan takaisin

 

[jinx1980]

Voit lyhentää lahjan verovapausrahan verran eli esim. 1500€ vuodessa ja sitten isäsi lahjoittaa saman rahan takaisin

Ei voi, tuo katsotaan veronkierroksi ja lahjavero menee maksuun. Mutta jos isukki jättää tuon 1500e kirjekuoressa pyödälle (jolla ostat ruuat, ja tililtä pistä isukille takas) eikä lahjaveroilmoituksia tehdä niin kuvio on käytännössä idioottivarma .

 

[Muumi]

Onko se nyt niin että ensiasunnon varainsiirtoverohelpotus ei koske asuntoa joka hankitaan sijoituskäyttöön, mutta tämän verohyödyn saa jos vuokraa asunnon kahden vuoden asumisen jälkeen?

 

[demas]

Voit lyhentää lahjan verovapausrahan verran eli esim. 1500€ vuodessa ja sitten isäsi lahjoittaa saman rahan takaisin

Ei voi, tuo katsotaan veronkierroksi ja lahjavero menee maksuun. Mutta jos isukki jättää tuon 1500e kirjekuoressa pyödälle (jolla ostat ruuat, ja tililtä pistä isukille takas) eikä lahjaveroilmoituksia tehdä niin kuvio on käytännössä idioottivarma .

Näinkö pitää menetellä kuten @jinx1980 sanoi? Aika hassu kuvio..itse oletin että voisi tehdä juuri noin kun @tstv sanoi. Koska jos tuon verran saa lahjoittaa vuosittain niin mitä väliä sillä on miten sen lahjoittaa?

Joskus nimittäin miettinyt että jos olisi reilummin rahaa itsellä niin voisin jollekin sukulaiselle lahjoittaa 200ke (tai joku kuvitteellinen summa) ja sitä sitten lyhennettäisiin juurikin tuon verovapaan lahjoitusverran vuosittain takaisin. Mutta ei se sitten onnistuisikaan. Toki tuolla ei ole mitään väliä kun mulla ei ole lahjoittaa kenellekään 200ke kunhan vain joskus miettinyt..

 

[Jupuna]

Kiitos kaikille vatanneille. Koroton laina ei ehkä sovellu tähän kun tämän kaiken tarkoituksena oli että minun ei tarvitsisi ottaa lisää lainaa. Asunto on hitas hyvällä sijainnilla ja arvonnousu on viimeisen 8 vuoden aikana ollut keskimäärin 1100e/kk eli tuottoahan tuosta isällekin tulisi jonkun verran jos nousutahti jatkuu.

 

[jinx1980]

Näinkö pitää menetellä kuten @jinx1980 sanoi? Aika hassu kuvio..itse oletin että voisi tehdä juuri noin kun @tstv sanoi. Koska jos tuon verran saa lahjoittaa vuosittain niin mitä väliä sillä on miten sen lahjoittaa?

Joskus nimittäin miettinyt että jos olisi reilummin rahaa itsellä niin voisin jollekin sukulaiselle lahjoittaa 200ke (tai joku kuvitteellinen summa) ja sitä sitten lyhennettäisiin juurikin tuon verovapaan lahjoitusverran vuosittain takaisin. Mutta ei se sitten onnistuisikaan. Toki tuolla ei ole mitään väliä kun mulla ei ole lahjoittaa kenellekään 200ke kunhan vain joskus miettinyt..

idoottivarma tapa oli toki yhtä "laiton" siitä ei vaan defacto käytännössä voi jäädä mitenkään kiinni.

Mietippä nyt tuota ekaa menetelmää, se uppoaa suoraan verottajan veronkiertoproseduuriin koska todellisuudessa lahjoittaja maksaisi omaa lainaansa itse itselleen takaisin jolloin alkuperäinen velkakirja (jolla vältettiin lahjaverot/ennakkoperintö) on defacto tehty veronkiertoa silmällä pitäen, jolloin verottajan on helppo iskeä tuohon väliin. Vähintään se lahjoitettu 1500e pitäisi todistettavasti pistää huoriin tms. jotta järjestely olisi laillinen. Se on ainakin varmasti "veronkiertoa" jos isukilta tulee 1500e viestillä "lahjoitus" ja poika seuraavana päivänä tyrkkää 1500e takas viestillä "lainan lyhennys". Välimuotoja voi olla, mutta siinä ottaa riskin ellei hae maksullista ennakkopäätöstä järjestelyn laillisuudesta.

 

[elmo]

Onko jollain mustaa valkoisella, että verottajaa kiinnostaa oikeasti puuttua joihinkin satasien/tonnien veivauksiin jotka vielä toteutettu jotenkin ei niin läpinäkyvästi. Eli vaikka tulee eri pankin tilille, kiertää jonkun toisen kautta tai käteisellä tjsp.?

Muistuu vaan tämä mieleen, että vaikka joku kateellinen bustaisikin niin ohjeistettu näin: Salainen asiakirja: Verohallinto kieltää työntekijöitään puuttumasta alle 30 000 euron pimeisiin lahjoihin - Suomenkuvalehti.fi jotta vähän epäilen että jää foliohattuiluksi vaikka laitonta olisikin...

 

[jinx1980]

Miksi tekisit tuon todisteellisesti tilisiirroilla ja lahjakirjoilla kun sen voi tehdä niinkin että jälkiä ei jää? Kiinnijäämisen riski on varmasti joka tapauksessa pieni vaikka hesarin etusivulla julistaisit ko. veivauksen tekeväsi, mutta silti siinä on aina se mahdollisuus, joten itse käyttäisin "ei todistettavissa" olevia mekanismeja asian suorittamiseksi.

 

[elmo]

Jos se on jotenkin helposti tehtävissä ilman jälkiä niin kai nyt niin kannattaa tehdä. Ei vaan tule heti mieleen kun ei ole tarvinnut perehtyä. Joku butcoini varmaan vai? Käteisellä säätämisessä taas on vaivaa. Mutta jos pyöritään jossain tonneissa eikä tilisiirroissa nyt suoraan lue, että veronkiertoon niin mahtaakohan olla tapausta, että verottaja olisi kiinnostunut? Epäilen ainakin tuon artikkelin jälkeen...

Pankkihan voi kysellä jo nappuloistakin jos ne poikkeaa normeista ja joku algoritmi tägää tapahtuman, mutta eipä nekään taida tehdä muuta kuin lähettää automaagisen lomakkeen mihin voi kirjoitella mitä tykkää. Jos vastaus ei miellytä pankkia niin lähettävät verottajalle ja sitten siellä päätetään puututaanko asiaan?

Ihan vaan uteliaisuuttani kiinnostaa nämä ja kyllähän tuo verokarhun motivaatio kansalasiten nappula kauppaan käy ihan maalaisjärkeen. Veikkaan, että saavat paljon paremman tuloksen käyttämällä aikansa johonkin muuhun. Pääsääntöisesti täällä ollaan niin herran pelossa, että ei varmaan ole edes montaa senttiä saatavilla jos joskus jonkun kiinni saa.

 

[Räbätäti]

No esim. tilisiirto isäukolle ja isä ojentaa saman summan käteisenä takas? Sillä sitten ostelee Prismasta ruokaa.

 

[Taneli-]

Yksinkertainen esimerkki:
Saat vaikka 2000€/kk henkilöltä X (isä/äiti tms) suoraan käteesi.

Nyt KAIKKI mitä ostat / käytät hankit käteisellä. Ruoka, tankkaus, matkat jne jne.
Jos / kun alkaa enempi rahaa jäädä säästöön silloin & tällöin (sanotaan nyt 2-3 kertaa vuodessa) käyt ihan pankissasi ja jos (kun) kysyvät sanot vaikka "kävin kesällä virossa, jäi pari tonnia ylitse ja nyt laitan pankkiin" tai "jäi joulusta ylitse kun ostelin lahjoja, ajattelin tallettaa säästöön" tjsp.

Ei siis ihan rakettitiedettä ja käytännössä saat sössiä aika pahasti että tuosta jää mitään jälkeä.

Tietysti teoriassa jos käyt normaalisti töissä ja asut täysin yksin voi joku alkaa ihmettelemään miten K, S ja muiden etukorttien mukaan vuodessa on käytetty keskimäärin 20k (ja 4k laitettu tilille) ylimääräistä ruokaan ja etelänmatkoihin kun taasen omalta tililtä (palkasta) on rahaa mennyt vain lainanlyhentämiseen sekä osakesalkun lihottamiseen.

 

[Mikkos]

Yksinkertainen esimerkki:
Saat vaikka 2000€/kk henkilöltä X (isä/äiti tms) suoraan käteesi.

Nyt KAIKKI mitä ostat / käytät hankit käteisellä. Ruoka, tankkaus, matkat jne jne.
Jos / kun alkaa enempi rahaa jäädä säästöön silloin & tällöin (sanotaan nyt 2-3 kertaa vuodessa) käyt ihan pankissasi ja jos (kun) kysyvät sanot vaikka "kävin kesällä virossa, jäi pari tonnia ylitse ja nyt laitan pankkiin" tai "jäi joulusta ylitse kun ostelin lahjoja, ajattelin tallettaa säästöön" tjsp.

Ei siis ihan rakettitiedettä ja käytännössä saat sössiä aika pahasti että tuosta jää mitään jälkeä.

Tietysti teoriassa jos käyt normaalisti töissä ja asut täysin yksin voi joku alkaa ihmettelemään miten K, S ja muiden etukorttien mukaan vuodessa on käytetty keskimäärin 20k (ja 4k laitettu tilille) ylimääräistä ruokaan ja etelänmatkoihin kun taasen omalta tililtä (palkasta) on rahaa mennyt vain lainanlyhentämiseen sekä osakesalkun lihottamiseen.

Pitää myös olla hiljaa naapureille ja kavereille koska suomi on kateellisten maa.

 

[jinx1980]

Ei siis ihan rakettitiedettä ja käytännössä saat sössiä aika pahasti että tuosta jää mitään jälkeä.

Tietysti teoriassa jos käyt normaalisti töissä ja asut täysin yksin voi joku alkaa ihmettelemään miten K, S ja muiden etukorttien mukaan vuodessa on käytetty keskimäärin 20k (ja 4k laitettu tilille) ylimääräistä ruokaan ja etelänmatkoihin kun taasen omalta tililtä (palkasta) on rahaa mennyt vain lainanlyhentämiseen sekä osakesalkun lihottamiseen.

Ehkä sitä bonuskorttia ei kannata vinkuttaa ko. tapauksessa . Jos/kun on alettu tutkimaan (esim. rikostutkinnoissa, taisi olla mm. case aarniossa) niin noista korteista on kätevästi nähty että paljon sitä "vapaata" rahaa henkilöllä todellisuudessa onkaan ollut ja jos/kun verottajan tiedoissa olevat bruttotulotkin puhumattakaan netosta on ylitetty reippaasti niin ei ihan hirveästi ole selitettävää etteikö rahaa jostain olisi tullut.

Isoin virhe on itse olla liian ahne ja yrittää kerätä "kaikki" hyöty järjestelystä... Tilaukset anonyyminä, ilman asiakastilejä jne. vaikka siinä menettää "joka 10. kerta ilmainen" diilin jne jne...

 

[Marius]

Ei voi, tuo katsotaan veronkierroksi ja lahjavero menee maksuun. Mutta jos isukki jättää tuon 1500e kirjekuoressa pyödälle (jolla ostat ruuat, ja tililtä pistä isukille takas) eikä lahjaveroilmoituksia tehdä niin kuvio on käytännössä idioottivarma .

Mitä veroa tässä kierretään, jos liikuteltavat summat jäävät alle lahjaveron verorajan? Kovin isoa summaa tuolla tavalla ei tietenkään voi siirtää, ainakaan kovin lyhyessä ajassa.

 

[Kurjimus]

Tehkääs venkulat oma ketju veronkierrolle. Ei kiinnosta vittujakaan lukea paskoja skenaarioita verojen kiertämisestä

 

[smartti]

ASP-lainaa hakemassa n. 105.000 eurolle. Marginaali ensimmäisellä tarjoajalla 0,70 % + toimitusmaksu 620 e + hoitomaksu 2,30 e / kk. Lisäksi muista pankkipalveluista 5e/kk.

Jos tuon marginaalin saisi jonnekin 0,50 % tasolle ja toimitusmaksun melkein eliminoitua, niin kai se olisi kaupan paikka. Vai? Nykyisessä pankissa pankkipalvelut ovat kylläkin ilmaisia minulle.

 

[pokkus]

Minkäslaisia marginaaleja on luvattu/annettu sijoitusasuntoihin? Oman pankin eka tarjous oli 0,5% mutta nostomaksu oli suolainen 450 euroa. Tuosta pitää tinkiä vielä alemmaksi.

 

[Persojet]

Ite kilpailutin juuri uutta lainaa itselle ja vaimolle osakkeesta uudellamaalla, saatiin ekaksi marginaaliksi 0,8 % mutta kilpailutuksen jälkeen halvin oli 0,4 ja se mihin päädyttiin oli 0,45% OP:lta koska saa bonukset päälle. Lainasumma 180 000 € ja 25v laina-aika. Toimitusmaksun saatii tingattua 650e > 300e kun sanoi vaan ettei kiinnosta maksaa noin isoja summia perustamisesta.