Taloyhtiön viimeisimmästä tilinpäätöksestä näkee senaikaiset tilanteen. Se kannattaa aina katsella läpi ennen ostotarjouksen tekemistä.
Kuka ne keittiörempat ja kylppäriremontit sitten maksaa?
Yhtiö remontoi niitä tietyin väliajoin. Huomasin myynti-ilmoituksissa että esim 1999 rakennettuihin asoihin aletaan nyt jo tekemään keittiöremppaa.
Eli rempat maksetaan itse + välistävedot.
Ymmärrät varmasti että nuo eivät tule ns. "yllätyksenä" omistajille (paitsi ehkä sen ihan yhden ainoan vuokrakämpän perineelle tyypille tms) joten nuo on leivottu sisälle joka vuosi nouseviin vuokriin.
Työ sisältyvyys yleensä eritellään tarjouksessa ja asunnonesittelytiedoissa.
Kuten sanottu yleensä ne on eritelty mutta esim. pihan yleensä oletetaan kuuluvan kauppaan mukaan. Muistelisin että siitä on joskus käyty oikeudessakin vääntämässä (ja myyjä hävinnyt) kun ei oltukaan tyytyväisiä sopimukseen ja pihanurmikko oli "otettu mukaan" jättäen ostajalle kyntöpelto odottamaan. Monesti erikseen mainitaan pihassa kasvavat puut sekä pensaat (jolloin nämä jäävät) mutta esim. betoni/nurmikko/kiveys yleisesti ns. kuuluu pihaan eikä sitä oleteta poistettavan muuton yhteydessä.
Oletuksena kaikki kiinteät kalusteet ja koneet ("tavanomainen tarpeisto") kuuluvat kauppaan ellei niitä erikseen ole rajattu sen ulkopuolelle. Myös kiinteät istutukset katsotaan käsittääkseni kuuluvaksi tähän, näin on ainakin kiinteistökaupan puolella.
Kaikki tarvittavat paperit pitäisi saada välittäjältä pyydettyä.
Useimpien uutisjuttujen mukaan tuo minimiviitekorko on kirjattu lakiin vuonna 2017. En tosin nopeasti löytänyt mitään viitettä varsinaiseen lakiin.
Voisin mutuilla, että tuskin on.
Riippuu varmaan muustakin kuin bruttopalkasta. Virassa oleva opettaja tai sairaanhoitaja on varmaan pankin näkökulmasta riskittömämpi tapaus kuin joku startupissa pöhisevä huppari-tapaus tai määräaikaisissa hommissa töissä oleva ihminen.
Bruttoa jos tarkoitat, ei ehkä riitä.
Riippuu paljon mihin kaikkialle sitä rahaa menee ja mitä se netto oikeasti on. Kysäse pankista riittääkö tulot vai ei. Äkkiseltään 3ke/kk brutto on varmaan 2ke/kk netto. Stressitestin 6% korolla puhutaan 200ke lainasummalla ~1200e/kk lainanlyhennyksestä joka on 60% nettotuloista eli liian suuri. Jotta päästäisi tuohon suositeltuun max. 40% nettotuloista lainalyhennyksiin niin nettotulot pitäisi olla 3ke/kk. Tämä oletuksella että mitään muuta lainaa ei ole
Uudenlaisempaa paritaloa/omakotitaloa miettinyt ja ei oo ajankohtainen vielä toviin omalla kohdalla tämä asuntolaina tulee menemään ainakin 1-1½ vuotta. Kuhan tässä pohdin ja varmasti jos urakehitys jatkuu tätä tahtia on bruttotulot tuolloin 3500-4000e välissä IT-alalla jos urakehitys jatkuu tätä tahtia.
Itselläni takana viime keväältä ASP-lainan hakemisrumba. Silloisilla n. 3k bruttotuloilla sain n. 190k lainaosuudelle tarjouksen muutamalta pankilta siedettävällä marginaalilla (0,6). Kyseessä asunto Tampereella.
Miten tällaisille tappiin vedetyille lainoille muuten käy jos korot nousee esim 5% tasolle? Vieläkö arjesta voi selviytyä vai osuuko paska tuulettimeen?
Itselläni meni tuohon aikaan ja silloiseen palkkatasoon nähden n. 50% nettotuloista säästöön/sijoitukseen jo muutenkin, joten kyseiselle lainasummalle 5-6% korkotaso ei olisi vaikuttanut arjesta selviämiseen, koska sijoitustoiminnasta karsiminen olisi tarvittaessa mahdollista.
Tuo nyt ei ole tappia nähnytkään?
Pari kommenttia:
Menikö sulla brutto ja nettotulot sekaisin laskelmissa?
Meni, my bad
Kuuden prosentin korolla ja 1361e/kk erällä laina-aika tosin venähtäisi 20v:sta sinne rapiat 50 vuoteen jos korko olisi koko jakson sen 6%. Erän pysyessä vakiona ja koron muuttuessa siis se alkuperäinen laina-aika (eli kuinka monta erää sitä samaa summaa joutuu maksamaan) heilahtelee voimakkaasti.
Miksi se kosteusmittaus on tärkeä? Asunto-osakkeessa sillä ei ole mielestäni mitään merkitystä, ellei mittaa yhtiön kaikkia asuntoja.
Jos löytyy kosteutta niin se tietää kuluja osakkeen omistajalle.
Niinhän se tietää, mutta niin tietää mistä tahansa yhtiön asunnosta löytyvä. Mikäli yhtiön talous on vakaalla pohjalla en ihan hirveästi murehtisi (pääkaupunkiseudulla, kun oma osuus remontista on melko mitätön osakkeen hintaan nähden). Eri juttu sitten, jos on ostamassa jotain 20k€ osaketta muuttotappioalueelta, jolloin yhtiön talouskaan ei ehkä ole parhaalla tasolla ja osuus suhteessa asunnon arvoon on suuri.
Eihän laatat ja saumauslaasti ole vesitiivistä, vasta se vesieristysaine laattalaastin alla on tiivis. Märkätiloissa lattialämmitys kuivattaa laatan pinnan ja vesieristysaineen välisen kerroksen. Mielestäni silloin vasta pitää huolestua jos vesieristeen alla olevasta betonista löytyy kosteutta.
Mihin hintaan?
Riittää että on omistaja-asiakas käsittääkseni.
Ei se välttämättä mikään mitätön summa ole. Se on ihan mitä hallitus on päättäny että on taloyhtiön osuus. Pahimmassa tapauksessa taloyhtiö korjaa kylppärin "perustasoon", joka voi olla muovimatto ja vinyyliseinät ja pytty. Siinä sitten jos haluut lattialämmitystä, kaakelointia, rättipatteria, spottivaloja sun muuta sekä niiden asennuskustannukset niin useampi tonni siinä silti livahtaa osakkaaltakin.
Tarjouspyynnöllähän sen koron saa tietää mitä tarjoavat, mutta varmasti on korkeampi kuin euroborillisen marginaali. Tällaista juttua löytyi netistä kun kaivelin:
Euribor 12kk on ollut jo 2016 miinuksella, joten voisi olettaa että ei nyt aivan kauheasti nykypäivän tarjoukset noista koroista eroa. Eli jos nyt 2-3% kiinteää korkoa saa 25v lainalle niin.. Ohan se ihan helvetin kallista tässä korkotasossa, mutta jos oikeasti meinaa sitä lainaa maksella tappiin asti niin tiedä sitä löisikö rahoiksi. Vois vaan kuvitella että tuossa jossain kohdin asuntoja vaihdellessa voi joutua uuden rahoituksen kattelemaan ja nousevassa korkotasossa kiinteät korotkin ovat varmasti jo nousseet. Sitten onkin makseltu matalien korkojen aikaan törkeästi ekstraa ja hyöty nolla
Sama ajatus oli itsellä kun en ottanut kiinteää. Ei ole tarkoitus asua edes 10v samassa asunnossa, niin uusiksi se menisi vaihtaessa joka tapauksessa.
Tietenkin jos neukkukuutiota on ostamassa tuo riski on
