Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Höpö höpö.Ei huolta, asiaan vaikuttaa voimakkaasti teknologian, taiteen ja populaarikulttuurin stagnaatio tällä vuosituhannella. Nykyään esimerkiksi viihteen "cringeytyminen" tapahtuu todella hitaasti. Moni ysärin musiikkivideo tai leffa oli tahatonta komiikkaa jo noin 5 vuodessa.
Charles.Kauhian uusia te muistatte.. mä muistan esim chars bronsonin monesta filmistä, juuh oli vanhempi jo, mutta jotenkin ne oli melkosia toimintapläjäjäksyä sillon, ja kaveri ollu kuolleena jo yli 20 vuotta, ja kuoli 81 vuotiaana
Edit eikös sen jostain leffasta ollu c-64:lle joku pelikin![]()
Ei monestikaan. Videopelit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten muutos on hidastunut.Höpö höpö.
Kyseessä on vain yksilön kokeman ajan muutos omassa kokemuspiirissä.
Esim. 10 v. ihmiselle yksi vuosi on 10% omasta elonkaaresta siihen mennessä, samaan aikaan kun 50v. ihmiselle sama vuosi on vain 2%. Joten ajan kuluminen lopulta koetaan nopeutuen.
Sitten taas mitä tulee viihdetuotantojen toimivuuteen, niin siihen ei vastaavaa sääntöä ole, kyse on vain sisällön laadusta ja miten se kestää aikaa.
Tuo taitaa olla yksi näistä ihmetyksistäni... Olisin voinut vannoa että on "muutaman vuoden vanha peli", tosin ehkä aloitin ajanlaskun vasta siitä kun se tuli PC:lle ja kuinka lopulta sain sen ilmaiseksi Epic Storesta...GTA V julkaistiin reilu 11v sitten.
![]()
Tuo varmasti pitää paikkansa, myös peleissä. Nykyisin pelaa jotain 15 vuotta vanhaa peliä ja pitää sen grafiikoita edelleen upeina. Ei olisi toiminut pari vuosikymmentä sitten, silloin 10 vuotta oli elinikä pelien grafiikoissa yms.Ei huolta, asiaan vaikuttaa voimakkaasti teknologian, taiteen ja populaarikulttuurin stagnaatio tällä vuosituhannella. Nykyään esimerkiksi viihteen "cringeytyminen" tapahtuu todella hitaasti. Moni ysärin musiikkivideo tai leffa oli tahatonta komiikkaa jo noin 5 vuodessa.
Mutta kuka naureskelee nykypäivänä vaikka LOTR-leffoille, että "Miettikää, jengi katsoi aikoinaan tätä kääpiöpelleilyä ihan tosissaan. Onpas paskat erikoistehosteetkin, höhöö."? Leffat ovat kuitenkin yli 20 vuotta vanhoja.
Tuo varmasti pitää paikkansa, myös peleissä. Nykyisin pelaa jotain 15 vuotta vanhaa peliä ja pitää sen grafiikoita edelleen upeina. Ei olisi toiminut pari vuosikymmentä sitten, silloin 10 vuotta oli elinikä pelien grafiikoissa yms.
Geelituelliset hiirimatot ei kestä mun käytössä paria vuotta pidempään. Tavalliset littanat tietysti voi kestää.Huomasin käyttäväni samaa hiirimattoa, jota käytin myös yli 23v sitten otetussa kuvassa.
Tämä on muuten täysin sama kuin tämä legendaarinen Allsopin pisaramatto, mutta vaan eri kuosilla:Geelituelliset hiirimatot ei kestä mun käytössä paria vuotta pidempään. Tavalliset littanat tietysti voi kestää.
Huomasin että hiirimattoni on saastainen. Vanha on mutta tuskin noin vanha. Eikös silloin käytetty vielä lähes yksinomaan minikokoisia mattoja? Nyt kokeilen onko se myös konepesun kestävä.Huomasin käyttäväni samaa hiirimattoa, jota käytin myös yli 23v sitten otetussa kuvassa.
Kaitpa niitä on nykyään monenlaista kokoa ja 20v sitten oli valikoima tässä mielessä rajoitetumpi. Itse en kokenut tarvetta tai halunnut mitään hehtaarimattoa, eikä tuo asia ole 23 vuodessa muuttunut mihinkään.Huomasin että hiirimattoni on saastainen. Vanha on mutta tuskin noin vanha. Eikös silloin käytetty vielä lähes yksinomaan minikokoisia mattoja? Nyt kokeilen onko se myös konepesun kestävä.
Joo, tämä onkin hassua. Ihan jokunen päivä sitten komponentteja ja tarvikkeita kaupoista selatessani huomasin että entisaikojen normaalin koon tapaisia mattoja, siis luokkaa 200*280 mm kutsutaan nykyään minimatoiksi. Otin nimen heti käyttöön.Kaitpa niitä on nykyään monenlaista kokoa ja 20v sitten oli valikoima tässä mielessä rajoitetumpi. Itse en kokenut tarvetta tai halunnut mitään hehtaarimattoa, eikä tuo asia ole 23 vuodessa muuttunut mihinkään.
Mulle riittäis postikortin kokoinen hiirimatto, sen verran herkällä on hiiri jos hiiren liikettä kattoo. Semmonen on vain ikävä kädelle kun reuna painaa rannetta joten isompi pitää olla.Huomasin että hiirimattoni on saastainen. Vanha on mutta tuskin noin vanha. Eikös silloin käytetty vielä lähes yksinomaan minikokoisia mattoja? Nyt kokeilen onko se myös konepesun kestävä.
Käsittääkseni Miehuuskoe oli ilmestyttyään ns. iso juttu, melkein verrattavissa vaikka Kadonneen Aarteen Metsästäjiin tai Star Warsiin. No ei ehkä sentään, mutta suuri juttu kuitenkin aikoinaan. Sanotaan nyt vaikka sitten johonkin "Sound of Music" leffaan verrattavissa oleva tapaus, ehkä? (En tiedä onko sekään välttämättä suurelle nyky-yleisölle tuttu elokuva enää vaikka ilmeisesti voitti lukuisia Oscareita).En ollut kuullutkaan moisesta leffasta aiemmin, mutta siinähän oli paljon tuttua! Esimerkiksi Simon & Garfunkelin hitit Sound of Silence ja Mrs. Robinson ovat kyseisestä elokuvasta. Siis ihan varta vasten leffaa sävelletty, ja onpa itse rouva Robinsonkin yksi leffan päähahmoista.
Väkisinkin menee joitain juttuja ohi, mitä "pitäisi" tietää. Puolustuksekseni kyseinen leffa on kuitenkin tehty ennen ensimmäistä kuulentoa ja olen syntynyt 1980-luvun lopulla.Käsittääkseni Miehuuskoe oli ilmestyttyään ns. iso juttu, melkein verrattavissa vaikka Kadonneen Aarteen Metsästäjiin tai Star Warsiin. No ei ehkä sentään, mutta suuri juttu kuitenkin aikoinaan. Sanotaan nyt vaikka sitten johonkin "Sound of Music" leffaan verrattavissa oleva tapaus, ehkä? (En tiedä onko sekään välttämättä suurelle nyky-yleisölle tuttu elokuva enää vaikka ilmeisesti voitti lukuisia Oscareita).
Sitä vasten tuo oli mielestäni ihan mielenkiintoinen aloitus "en ole kuullutkaan moisesta leffasta aiemmin", jolla en siis piikittele sinua vaan toi mieleeni kuinka ajan kulku tekee monet aikoinaan isot jutut myöhemmin tuntemattomiksi.
Itselläni ihan sama useiden bändien yms. kanssa. Välillä tulee ikäänkuin suuruutisena jossain lehdessä "Progressiivisen punkrokin ehkä legendaarisin bändi koskaan, 1975 perustettu "Doctors of the Volcano Hospital", tulee vihdoinkin Suomeen 20 vuoden tauon jälkeen! Konsertteja järjestetään Suomessa kymmenen ja ne kaikki ovat jo useaan kertaan loppuunmyytyjä jo vuotta ennen tietoa niistä!"....
...ja minä olen "Öööh siis mikä bändi? Pitäisikö minun tuntea tuollainen? Miten voin olla näin pimennossa jos ne kuitenkin ovat niin tunnettuja että konsertitkin on myyty loppuun alta aikayksikön?".
Tuo on taasen minulle täysin tuntematon leffa.Toinen "suuri" leffa, josta kuulin vasta muutama vuosi sitten on The Princess Bride (1987). Vielä on katsomatta.
Jos suomen kielessä "oikea työ" määritellään noin kuten sanoit, niin sitten kyseessä on asia, jota en ole huomannut. Olen aina luullut, että "oikea työ" viittaa mihin tahansa pysyvämpään ja/tai vaativampaan työhön (tyypillisesti yksityisellä sektorilla) riippumatta siitä onko se ruumiillista vai ei. Jossain määrin ehkä vastakohta "suojatyöpaikka"-sanalle.Suomen kielessä "oikea työ" viittaa ruumiilliseen työhön. Englannin kielessä sen sijaan "real job" viittaa yleensä yliopiston jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaan, joka tyypillisesti on toimistotyötä.
Tässä tosin "job" ei ole suomen kielen "työn" suora vastine (pikemminkin "työpaikka"), mutta kontrasti on mielenkiintoinen siitä huolimatta. Kertonee suomalaisesta kulttuurista, joka ilmeisesti on edelleen kovin agraarinen.
"Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."Jos suomen kielessä "oikea työ" määritellään noin kuten sanoit, niin sitten kyseessä on asia, jota en ole huomannut. Olen aina luullut, että "oikea työ" viittaa mihin tahansa pysyvämpään ja/tai vaativampaan työhön (tyypillisesti yksityisellä sektorilla) riippumatta siitä onko se ruumiillista vai ei. Jossain määrin ehkä vastakohta "suojatyöpaikka"-sanalle.
Juuri näin. Itsekin olen töissä kuullut (duunikavereissa suurin osa hinteliä/ylipainoisia, nörttimäisiä toimistotyöntekijöitä) joskus naurahdettavan kun on paikat kipeänä kun ollaan tehty "oikeita töitä" eli jotain pihahommaa tms fyysistä."Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."
"Kyllä lapsille tulisi opettaa koulussa myös sitä, mitä on oikea työ eikä vain pelkkiä lukuaineita."
"Tuletko auttamaan joku päivä taloremontin kanssa? Voisi tepsiä selkävaivoihisi, että teet välillä oikeitakin töitä."
Minä olen käsittänyt, että lähes aina viitataan ruumiilliseen työhön.
Edit: typo
"Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."
"Kyllä lapsille tulisi opettaa koulussa myös sitä, mitä on oikea työ eikä vain pelkkiä lukuaineita."
"Tuletko auttamaan joku päivä taloremontin kanssa? Voisi tepsiä selkävaivoihisi, että teet välillä oikeitakin töitä."
Minä olen käsittänyt, että lähes aina viitataan ruumiilliseen työhön.
Edit: typo
Sitä tietä ei olisi ilman insinöörejäInsinöörit ja muut käsienheiluttajat on kyllä ihan joka paikassa vain tiellä.
Roomassa oli teitä vaikka ei ollut insinöörejä. Voitaisiinko sanoa että teitä on insinööreistä huolimatta?Sitä tietä ei olisi ilman insinöörejä![]()
Toki insinööritaito oli antiikin aikaan erilaista kuin nykyään tai edes höyrykoneaikaan, mutta ettäkö Roomassa ei ollut insinöörejä? Siellä niitä oli jos jossain.Roomassa oli teitä vaikka ei ollut insinöörejä. Voitaisiinko sanoa että teitä on insinööreistä huolimatta?
Ja sitten maksullisille sanotaan samaa, vaikka juurikin ruummiillista työtä."Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."
"Kyllä lapsille tulisi opettaa koulussa myös sitä, mitä on oikea työ eikä vain pelkkiä lukuaineita."
"Tuletko auttamaan joku päivä taloremontin kanssa? Voisi tepsiä selkävaivoihisi, että teet välillä oikeitakin töitä."
Minä olen käsittänyt, että lähes aina viitataan ruumiilliseen työhön.
Edit: typo
Olisko englanninkielessä tuota suomenkielen "oikea työ" vastaavampi termi "real work", ei "real job"?Suomen kielessä "oikea työ" viittaa ruumiilliseen työhön. Englannin kielessä sen sijaan "real job" viittaa yleensä yliopiston jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaan, joka tyypillisesti on toimistotyötä.
Tässä tosin "job" ei ole suomen kielen "työn" suora vastine (pikemminkin "työpaikka"), mutta kontrasti on mielenkiintoinen siitä huolimatta. Kertonee suomalaisesta kulttuurista, joka ilmeisesti on edelleen kovin agraarinen.
Lotreissa toisaalta ne erikoistehosteet on edelleen paremmat kun 95% nykyleffoista, koska ne käytti kait leffahistoriassa suunnilleen viimeistä kertaa pienoismalleja ja oikeita kuvauspaikkoja tukemassa tehostaita, eikä tehnyt niitä kokonaan diginä kuten Hobitissa. LOTR erikoistehosteet eivät vanhene vielä vuosiin, mutta voi tosiaan olla viimeisiä suurtuotantoja jossa tehtiin pieteetillä pienoismalleja ja propseja.Mutta kuka naureskelee nykypäivänä vaikka LOTR-leffoille, että "Miettikää, jengi katsoi aikoinaan tätä kääpiöpelleilyä ihan tosissaan. Onpas paskat erikoistehosteetkin, höhöö."? Leffat ovat kuitenkin yli 20 vuotta vanhoja.
Suomeksi tuolla tosiaan yleensä tarkoitetaan fyysisiä tai ainakin ns. sinikaulushommia.Suomen kielessä "oikea työ" viittaa ruumiilliseen työhön. Englannin kielessä sen sijaan "real job" viittaa yleensä yliopiston jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaan, joka tyypillisesti on toimistotyötä.
Tässä tosin "job" ei ole suomen kielen "työn" suora vastine (pikemminkin "työpaikka"), mutta kontrasti on mielenkiintoinen siitä huolimatta. Kertonee suomalaisesta kulttuurista, joka ilmeisesti on edelleen kovin agraarinen.
Ja sitten maksullisille sanotaan samaa, vaikka juurikin ruummiillista työtä.
Prinsessan ryöstö on ollut jonkinlainen tapaus kyllä Pohjois-Amerikassa, mutta ei ehkä varsinaisesti muualla (eikä verrattavissa oikein The Graduateen), vaikka ihan hyvä ja katsomisen arvoinen leffa toki on. AIkaakin kestänyt hyvin. Monta kuuluisaa näyttelijää tuossa (Columbo, Billy Crystal, osa sittemmin kuuluisaksi tulleita - itselleni (ja monelle muullekin?) Inigo Montoyan roolihan (Mandy Patinkin)on varsin huikea, näyttelijä jollain lailla itseltäni hävisi tuon leffan jälkeen ja pulpahti seuraavaksi sitten 90-luvulla Chicagon lääkäreihin.Väkisinkin menee joitain juttuja ohi, mitä "pitäisi" tietää. Puolustuksekseni kyseinen leffa on kuitenkin tehty ennen ensimmäistä kuulentoa ja olen syntynyt 1980-luvun lopulla.Genrekin on periaatteessa romanttinen komedia (tosin leffa on hyvin erilainen verrattuna siihen, mitä termillä nykyään pääasiassa tarkoitetaan).
Toinen "suuri" leffa, josta kuulin vasta muutama vuosi sitten on The Princess Bride (1987). Vielä on katsomatta.
Ehkä asiaan vaikuttaa myös se, että jotkin leffat tulevat osaksi populaarikulttuuria, mutta itse leffan nimeä ei juuri mainita. Mutta kohtaukset, hahmot ja lausahdukset tunnetaan.
Näin. LotRia kun vertaa muovisiin Hobitteihin niin ero on valtava. Klooniarmeijat taistelee jälkimmäisessä kun kustannukset piti saada minimiin.Lotreissa toisaalta ne erikoistehosteet on edelleen paremmat kun 95% nykyleffoista, koska ne käytti kait leffahistoriassa suunnilleen viimeistä kertaa pienoismalleja ja oikeita kuvauspaikkoja tukemassa tehostaita, eikä tehnyt niitä kokonaan diginä kuten Hobitissa. LOTR erikoistehosteet eivät vanhene vielä vuosiin, mutta voi tosiaan olla viimeisiä suurtuotantoja jossa tehtiin pieteetillä pienoismalleja ja propseja.
Antiikin Roomassa jos jossakin nimenomaan oli insinöörejä ja paljon. Nykyisen insinööritaidon perusta on suurehkolta osin sieltä lähtöisin. Antiikin Roomassa rakennettiin valtava tieverkosto, vesijohtoverkko, viemärit, paljon temppeleitä, Colosseum, siltoja, kupoleita ja holvaustekniikkaa, lattialämmitteiset höyrykylpylät, tunneleita, katapultteja jne.Roomassa oli teitä vaikka ei ollut insinöörejä. Voitaisiinko sanoa että teitä on insinööreistä huolimatta?
Luontoa ne edelleen käytti mutta tosiaan digitaalisia näyttelijöitä liiaksi asti. Muistelisin jostain behind the scenesistä että kotkalentokohtauksessa se hieno vuorenhuippukotkanpesä maisema on muuten täysin luonnollinen kuva paitsi se kotkien asuinpaikka on tehty yhdelle huipulle tietokoneella.Näin. LotRia kun vertaa muovisiin Hobitteihin niin ero on valtava. Klooniarmeijat taistelee jälkimmäisessä kun kustannukset piti saada minimiin.
Eiköhän se ole tiedossa, että insinööri on "akateemisista käsienheiluttelijoista" sieltä käytännönläheisimmästä päästä. Konetekniikan osastoa olen joskus kuullut sanottavan vähemmän mairittelevasti "yliopiston amikseksi".Aika monilla insinööreillä tuntuu olevan omakotitaloja joten ihan poropeukaloita ne eivät voi olla. Ainakin porukka osaa lukea ohjeita, ymmärtää niitä ja löytää tietoa kun jotain pitää tehdä.
Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.Eiköhän se ole tiedossa, että insinööri on "akateemisista käsienheiluttelijoista" sieltä käytännönläheisimmästä päästä. Konetekniikan osastoa olen joskus kuullut sanottavan vähemmän mairittelevasti "yliopiston amikseksi".
Ketjun aihetta jatkaten, perinteiset insinöörivitsit ovat itse asiassa melko suomalainen juttu. Muualla maailmassa ei oikein tunneta vitsien hölmöä insinööriä, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Toisaalta oman kokemuksen mukaan nimenomaan suomalaiset insinöörit ovat hyvinkin käytännönläheisiä. Joku aasialainen virkaveli ei ehkä osaa kovin paljon kommentoida, jos small talk siirtyy harrasteautoihin tai kodin remppoihin.
Näin insinöörin näkökulmasta näissä sulavasti käytännön hommat taitavissa insinööreissä on olemassa valitettavan suuri alijoukko, jota ei sitten se varsinainen insinööritiede ole pahemmin napannut koulun penkillä eikä työelämässä.Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.
Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.
Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.
No tuovan pätee myös niihin lapion heiluttelijoihin, joku tietää mitä tekee ja joku ei. Luultavasti mitä koulutetumpi niin näiden "ei tiedä" mitä tekee tyyppien määrä vähenee siinä ryhmässä. Vastaavasti vain peruskoulun suorittaneiden joukossa on enemmän "ei tiedä mitä tekee" tyyppejä. Mutta tietenkin pitää muistaa, että ei sen arkkitehdin tai insinöörin tarvitse tietää mikä lapio on paras ojan kaivamiseen.Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.
Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.
Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.
Juu, ei tarvitse tietää mikä lapio on paras mutta pitää ymmärtää että jos piirretyn ojan kohdalla on kallio tai betonia niin pelkkä lapio ei riitä.No tuovan pätee myös niihin lapion heiluttelijoihin, joku tietää mitä tekee ja joku ei. Luultavasti mitä koulutetumpi niin näiden "ei tiedä" mitä tekee tyyppien määrä vähenee siinä ryhmässä. Vastaavasti vain peruskoulun suorittaneiden joukossa on enemmän "ei tiedä mitä tekee" tyyppejä. Mutta tietenkin pitää muistaa, että ei sen arkkitehdin tai insinöörin tarvitse tietää mikä lapio on paras ojan kaivamiseen.
Itse en muuten tunne kuin yhden insinöörin joka on ihan käsi kaikissa käytännön hommissa (hänellä ei ole omakotitaloakaan sattuneesta syystä). Suunnittelupuolella auttaa paljon jos viitsii edes välillä käydä katsomassa asioita käytännössä, ettei tule noita ihmeellisiä vänkäämistilanteita toteuttajien kanssa.Eiköhän se ole tiedossa, että insinööri on "akateemisista käsienheiluttelijoista" sieltä käytännönläheisimmästä päästä. Konetekniikan osastoa olen joskus kuullut sanottavan vähemmän mairittelevasti "yliopiston amikseksi".
Ketjun aihetta jatkaten, perinteiset insinöörivitsit ovat itse asiassa melko suomalainen juttu. Muualla maailmassa ei oikein tunneta vitsien hölmöä insinööriä, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Toisaalta oman kokemuksen mukaan nimenomaan suomalaiset insinöörit ovat hyvinkin käytännönläheisiä. Joku aasialainen virkaveli ei ehkä osaa kovin paljon kommentoida, jos small talk siirtyy harrasteautoihin tai kodin remppoihin.
Lisäksi on tapauksia, joissa se insinööri ei työssään edes joudu ajattelemaan varsinaisesti insinööritieteen puitteissa. Tällöin tuo "osaavan kenttäinssin" status voi tulla jo ihan siitä, että hän osaa tai ainakin tuntee uskottavasti röi ukkojen hommia vaikka tekee jotain mitä nämä eivät hallitse. Eikä tämän osaamisen tarvitse olla edes peräisin insinöörialojen opiskelusta ja harjoittamisesta. Ei siis voi "jäädä kiinni" insinööritaidon puutteista koska ei sitä käytä.Työmaan suuntaan tällaiset aivopierut eivät monestikaan niin karkeina näy, eli "osaavan kenttäinssin" rispekti röiukkojen silmissä säilyy. "Hei kuulkaas kaverit, tuotekehityksen tyypit laskeskelivat ja huomasivat, että tässä ideassa on... vähän haasteita."![]()
Mielenkiintoista olisi vastaavasti kuulla noiden mistään mitään tietämättömien insinöörien kuvaus taas sitten siitä vastapuolesta, oliko kyseessä heidän mielestään täysin joustamaton jäärä joka ei suostu kuuntelemaan järkipuhetta tms.Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.
Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.
Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.
Onko suunnilleen sama kuin "aasinsilta"?Kun hypätään asiasta toiseen niin englanniksi voi käyttää sanaa segue "This is a good segue to..."
Luulin eiliseen asti että se kirjoitetaan segway. Aina oppii uutta. Tosin en varmaan koskaan oo käyttänyt ko. ilmaisua kirjoittaessa.
Mutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?Onko suunnilleen sama kuin "aasinsilta"?
Aikoinaan heitin englanniksi pidetyssä sisäisessä palaverissa missä oli intialaisia mukana "Sorry for using this as an ass-bridge but how about...?". Tiesin kyllä ettei englannissa varmastikaan ole tuollaista sanontaa "aasinsillalle" mutta en siihen hätään parempaakaan keksinyt ja sainpa aiheutettua naurunhörähdyksen suomalaisissa osallistujissa samalla kun intialaiset hämmentyivät mitä juuri sanoin.
Ainakin itselle googlen kääntäjä ensisijaisena tarjoaa aasille käännöstä ass, sitten donkey ja kolmantena jackassMutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?
Yhtä sopiva kuin:Mutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?
arse = perseMutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.