Asioita joita et ole huomannut

[munse]

Minä monesti hätkähdän että joku minun mielestäni suht uudehko elokuva tai peli onkin jo 10-15 vuotta vanha.

Viimeksi kun taas kerran näin Tom Cruisen "Edge of Tomorrow" telkkarista, se täytti jo 10 vuotta. Olisin helposti voinut kuvitella sen 3-4 vuotta vanhaksi elokuvaksi, ja muistan ekan kerran sen nähtyäni miettineeni "Vitsit kyllä alkaa ikä jo näkyä jopa Tompan kasvoilla, ei ole enää ikinuori siloposki", ja siitäkin on siis jo yli 10 vuotta...

Tai mites Clint Eastwoodin Gran Torino, sekin täyttää kohta 17 vuotta, olisin senkin leffan muistellut olevan pikemminkin 7 vuotta vanha ja senkin nähtyäni miettineeni "Vitsit kyllä on Clint jo vanha gubbe", ja tosiaan nyt on sitten vielä 17 vuotta vanhempikin...

Peleissä vastaavasti hätkähdän että joku "pari vuotta sitten ilmestynyt" peli onkin täyttänyt 10 vuotta.

Kai näitä sitten pistää merkille omankin ikääntymisensä takia. Lapsena oli eri juttu, muistan olleeni kauhistunut että Karate Kidin Raplh Macchio oli elokuvassa näytellessään 23-vuotias, vaikka näytteli jotain 16-vuotiasta jannua. Kauhea ikäloppu näyttelijä!

Ei huolta, asiaan vaikuttaa voimakkaasti teknologian, taiteen ja populaarikulttuurin stagnaatio tällä vuosituhannella. Nykyään esimerkiksi viihteen "cringeytyminen" tapahtuu todella hitaasti. Moni ysärin musiikkivideo tai leffa oli tahatonta komiikkaa jo noin 5 vuodessa.

Mutta kuka naureskelee nykypäivänä vaikka LOTR-leffoille, että "Miettikää, jengi katsoi aikoinaan tätä kääpiöpelleilyä ihan tosissaan. Onpas paskat erikoistehosteetkin, höhöö."? Leffat ovat kuitenkin yli 20 vuotta vanhoja.

 

[juhaa]

Sanan stagnaatio olemassa oloa.

Stagnaatio – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[lunkwill]

Ei huolta, asiaan vaikuttaa voimakkaasti teknologian, taiteen ja populaarikulttuurin stagnaatio tällä vuosituhannella. Nykyään esimerkiksi viihteen "cringeytyminen" tapahtuu todella hitaasti. Moni ysärin musiikkivideo tai leffa oli tahatonta komiikkaa jo noin 5 vuodessa.

Höpö höpö.
Kyseessä on vain yksilön kokeman ajan muutos omassa kokemuspiirissä.
Esim. 10 v. ihmiselle yksi vuosi on 10% omasta elonkaaresta siihen mennessä, samaan aikaan kun 50v. ihmiselle sama vuosi on vain 2%. Joten ajan kuluminen lopulta koetaan nopeutuen.

Sitten taas mitä tulee viihdetuotantojen toimivuuteen, niin siihen ei vastaavaa sääntöä ole, kyse on vain sisällön laadusta ja miten se kestää aikaa.

 

[Miksuu]

Kauhian uusia te muistatte.. mä muistan esim chars bronsonin monesta filmistä, juuh oli vanhempi jo, mutta jotenkin ne oli melkosia toimintapläjäjäksyä sillon, ja kaveri ollu kuolleena jo yli 20 vuotta, ja kuoli 81 vuotiaana
Edit eikös sen jostain leffasta ollu c-64:lle joku pelikin

 

[Erkki_erikeepperi]

Kauhian uusia te muistatte.. mä muistan esim chars bronsonin monesta filmistä, juuh oli vanhempi jo, mutta jotenkin ne oli melkosia toimintapläjäjäksyä sillon, ja kaveri ollu kuolleena jo yli 20 vuotta, ja kuoli 81 vuotiaana
Edit eikös sen jostain leffasta ollu c-64:lle joku pelikin

Charles.

Ja kyllä ainakin Death Wish 3:sta on tehty C64-peli, en kyllä itse muista pelasinko...

 

[munse]

Höpö höpö.
Kyseessä on vain yksilön kokeman ajan muutos omassa kokemuspiirissä.
Esim. 10 v. ihmiselle yksi vuosi on 10% omasta elonkaaresta siihen mennessä, samaan aikaan kun 50v. ihmiselle sama vuosi on vain 2%. Joten ajan kuluminen lopulta koetaan nopeutuen.

Sitten taas mitä tulee viihdetuotantojen toimivuuteen, niin siihen ei vastaavaa sääntöä ole, kyse on vain sisällön laadusta ja miten se kestää aikaa.

Ei monestikaan. Videopelit ovat erinomainen esimerkki siitä, miten muutos on hidastunut.

Halo 3 julkaistiin alun perin vuonna 2007 Xbox 360:lle ja vuonna 2020 PC:lle. Välissä siis 13 vuotta. Grafiikkoja eikä oikeastaan mitään muutakaan päivitetty, vaan kyseessä oli saman pelin julkaisu eri alustalle.

En muista, että vuonna 2007 olisi julkaistu pelejä vuodelta 1994(!) alkuperäisessä muodossaan ja ilman retroleimaa. Aika paljon muutosta oli grafiikan ja pelimekaniikan suhteen tuolla jaksolla.

 

[timppeli]

GTA V julkaistiin reilu 11v sitten.

Tuo taitaa olla yksi näistä ihmetyksistäni... Olisin voinut vannoa että on "muutaman vuoden vanha peli", tosin ehkä aloitin ajanlaskun vasta siitä kun se tuli PC:lle ja kuinka lopulta sain sen ilmaiseksi Epic Storesta...

Mulla on vielä GTA IV kesken, vasta sen jälkeen jatkan ko. 10 vuotta vanhaan peliin. GTA3/VC/SA pelattu jo vuosia sitten läpi, GTA1-2 olivat liian kämyisiä jotta olisin viitsinyt kunnolla pelata (en vain kestä sitä perspektiiviä ylhäältä ettei näe mitä edessä on, toisinkuin kolmiulotteisissa GTA3 jne.).

 

[timppeli]

Ei huolta, asiaan vaikuttaa voimakkaasti teknologian, taiteen ja populaarikulttuurin stagnaatio tällä vuosituhannella. Nykyään esimerkiksi viihteen "cringeytyminen" tapahtuu todella hitaasti. Moni ysärin musiikkivideo tai leffa oli tahatonta komiikkaa jo noin 5 vuodessa.

Mutta kuka naureskelee nykypäivänä vaikka LOTR-leffoille, että "Miettikää, jengi katsoi aikoinaan tätä kääpiöpelleilyä ihan tosissaan. Onpas paskat erikoistehosteetkin, höhöö."? Leffat ovat kuitenkin yli 20 vuotta vanhoja.

Tuo varmasti pitää paikkansa, myös peleissä. Nykyisin pelaa jotain 15 vuotta vanhaa peliä ja pitää sen grafiikoita edelleen upeina. Ei olisi toiminut pari vuosikymmentä sitten, silloin 10 vuotta oli elinikä pelien grafiikoissa yms.

 

[poskiholisti]

Tuo varmasti pitää paikkansa, myös peleissä. Nykyisin pelaa jotain 15 vuotta vanhaa peliä ja pitää sen grafiikoita edelleen upeina. Ei olisi toiminut pari vuosikymmentä sitten, silloin 10 vuotta oli elinikä pelien grafiikoissa yms.

Doom ykkösen ja Operation Flashpointin julkaisujen välillä taisi olla vajaa 7,5 vuotta. Antaa kyllä perspektiiviä.

 

[Antw]

Huomasin käyttäväni samaa hiirimattoa, jota käytin myös yli 23v sitten otetussa kuvassa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Huomasin käyttäväni samaa hiirimattoa, jota käytin myös yli 23v sitten otetussa kuvassa.

Geelituelliset hiirimatot ei kestä mun käytössä paria vuotta pidempään. Tavalliset littanat tietysti voi kestää.

 

[Antw]

Geelituelliset hiirimatot ei kestä mun käytössä paria vuotta pidempään. Tavalliset littanat tietysti voi kestää.

Tämä on muuten täysin sama kuin tämä legendaarinen Allsopin pisaramatto, mutta vaan eri kuosilla:

 

[Tonnin Seteli]

Huomasin käyttäväni samaa hiirimattoa, jota käytin myös yli 23v sitten otetussa kuvassa.

Huomasin että hiirimattoni on saastainen. Vanha on mutta tuskin noin vanha. Eikös silloin käytetty vielä lähes yksinomaan minikokoisia mattoja? Nyt kokeilen onko se myös konepesun kestävä.

 

[Antw]

Huomasin että hiirimattoni on saastainen. Vanha on mutta tuskin noin vanha. Eikös silloin käytetty vielä lähes yksinomaan minikokoisia mattoja? Nyt kokeilen onko se myös konepesun kestävä.

Kaitpa niitä on nykyään monenlaista kokoa ja 20v sitten oli valikoima tässä mielessä rajoitetumpi. Itse en kokenut tarvetta tai halunnut mitään hehtaarimattoa, eikä tuo asia ole 23 vuodessa muuttunut mihinkään.

 

[Tonnin Seteli]

Kaitpa niitä on nykyään monenlaista kokoa ja 20v sitten oli valikoima tässä mielessä rajoitetumpi. Itse en kokenut tarvetta tai halunnut mitään hehtaarimattoa, eikä tuo asia ole 23 vuodessa muuttunut mihinkään.

Joo, tämä onkin hassua. Ihan jokunen päivä sitten komponentteja ja tarvikkeita kaupoista selatessani huomasin että entisaikojen normaalin koon tapaisia mattoja, siis luokkaa 200*280 mm kutsutaan nykyään minimatoiksi. Otin nimen heti käyttöön.

 

[Mikkos]

Huomasin että hiirimattoni on saastainen. Vanha on mutta tuskin noin vanha. Eikös silloin käytetty vielä lähes yksinomaan minikokoisia mattoja? Nyt kokeilen onko se myös konepesun kestävä.

Mulle riittäis postikortin kokoinen hiirimatto, sen verran herkällä on hiiri jos hiiren liikettä kattoo. Semmonen on vain ikävä kädelle kun reuna painaa rannetta joten isompi pitää olla.

 

[munse]

Monesti katselen vanhoja klassikkoleffoja, jos niitä tulee suoratoistoihin saataville. Tämä siksi, koska usein niitä on hankala halutessaan nähdä, joten jokainen mahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Eilen katsoin Areenasta sellaisen kuin The Graduate (1967).

Miehuuskoe

Dustin Hoffman läpimurtoroolissaan naiivina opiskelijana, joka joutuu keski-ikäisen rouvan viettelemäksi ja rakastuu sitten tämän tyttäreen. Muissa pääosissa: Anne Bancroft ja Katharine Ross. Ohjaaja: Mike Nichols. (The Graduate, USA 1967)

areena.yle.fi

Miehuuskoe (1967) ⭐ 8.0 | Comedy, Drama, Romance

1h 46m | K-16

www.imdb.com

En ollut kuullutkaan moisesta leffasta aiemmin, mutta siinähän oli paljon tuttua! Esimerkiksi Simon & Garfunkelin hitit Sound of Silence ja Mrs. Robinson ovat kyseisestä elokuvasta. Siis ihan varta vasten leffaa sävelletty, ja onpa itse rouva Robinsonkin yksi leffan päähahmoista.

Lisäksi eräs Simpsonien kohtaus parodioi leffan loppuratkaisua, ja tätä en aikoinaan tietenkään tajunnut:

Spoileri

Edit: Nuoren Dustin Hoffmanin ja "puumaa" esittävän Anne Bancroftin seksuaalinen jännite on kyllä sellaista, mitä en näin vanhassa elokuvassa uskonut näkeväni, vaikkei paljasta pintaa juuri olekaan.

Edit2: Itse asiassa Sound of Silence oli julkaistu jo muutama vuosi aiemmin. Mutta Mrs. Robinson on leffaa varten tehty.

 

[munse]

Suomen kielessä "oikea työ" viittaa ruumiilliseen työhön. Englannin kielessä sen sijaan "real job" viittaa yleensä yliopiston jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaan, joka tyypillisesti on toimistotyötä.

Tässä tosin "job" ei ole suomen kielen "työn" suora vastine (pikemminkin "työpaikka"), mutta kontrasti on mielenkiintoinen siitä huolimatta. Kertonee suomalaisesta kulttuurista, joka ilmeisesti on edelleen kovin agraarinen.

 

[timppeli]

En ollut kuullutkaan moisesta leffasta aiemmin, mutta siinähän oli paljon tuttua! Esimerkiksi Simon & Garfunkelin hitit Sound of Silence ja Mrs. Robinson ovat kyseisestä elokuvasta. Siis ihan varta vasten leffaa sävelletty, ja onpa itse rouva Robinsonkin yksi leffan päähahmoista.

Käsittääkseni Miehuuskoe oli ilmestyttyään ns. iso juttu, melkein verrattavissa vaikka Kadonneen Aarteen Metsästäjiin tai Star Warsiin. No ei ehkä sentään, mutta suuri juttu kuitenkin aikoinaan. Sanotaan nyt vaikka sitten johonkin "Sound of Music" leffaan verrattavissa oleva tapaus, ehkä? (En tiedä onko sekään välttämättä suurelle nyky-yleisölle tuttu elokuva enää vaikka ilmeisesti voitti lukuisia Oscareita).

Sitä vasten tuo oli mielestäni ihan mielenkiintoinen aloitus "en ole kuullutkaan moisesta leffasta aiemmin", jolla en siis piikittele sinua vaan toi mieleeni kuinka ajan kulku tekee monet aikoinaan isot jutut myöhemmin tuntemattomiksi.

Itselläni ihan sama useiden bändien yms. kanssa. Välillä tulee ikäänkuin suuruutisena jossain lehdessä "Progressiivisen punkrokin ehkä legendaarisin bändi koskaan, 1975 perustettu "Doctors of the Volcano Hospital", tulee vihdoinkin Suomeen 20 vuoden tauon jälkeen! Konsertteja järjestetään Suomessa kymmenen ja ne kaikki ovat jo useaan kertaan loppuunmyytyjä jo vuotta ennen tietoa niistä!"....

...ja minä olen "Öööh siis mikä bändi? Pitäisikö minun tuntea tuollainen? Miten voin olla näin pimennossa jos ne kuitenkin ovat niin tunnettuja että konsertitkin on myyty loppuun alta aikayksikön?".

 

[munse]

Käsittääkseni Miehuuskoe oli ilmestyttyään ns. iso juttu, melkein verrattavissa vaikka Kadonneen Aarteen Metsästäjiin tai Star Warsiin. No ei ehkä sentään, mutta suuri juttu kuitenkin aikoinaan. Sanotaan nyt vaikka sitten johonkin "Sound of Music" leffaan verrattavissa oleva tapaus, ehkä? (En tiedä onko sekään välttämättä suurelle nyky-yleisölle tuttu elokuva enää vaikka ilmeisesti voitti lukuisia Oscareita).

Sitä vasten tuo oli mielestäni ihan mielenkiintoinen aloitus "en ole kuullutkaan moisesta leffasta aiemmin", jolla en siis piikittele sinua vaan toi mieleeni kuinka ajan kulku tekee monet aikoinaan isot jutut myöhemmin tuntemattomiksi.

Itselläni ihan sama useiden bändien yms. kanssa. Välillä tulee ikäänkuin suuruutisena jossain lehdessä "Progressiivisen punkrokin ehkä legendaarisin bändi koskaan, 1975 perustettu "Doctors of the Volcano Hospital", tulee vihdoinkin Suomeen 20 vuoden tauon jälkeen! Konsertteja järjestetään Suomessa kymmenen ja ne kaikki ovat jo useaan kertaan loppuunmyytyjä jo vuotta ennen tietoa niistä!"....

...ja minä olen "Öööh siis mikä bändi? Pitäisikö minun tuntea tuollainen? Miten voin olla näin pimennossa jos ne kuitenkin ovat niin tunnettuja että konsertitkin on myyty loppuun alta aikayksikön?".

Väkisinkin menee joitain juttuja ohi, mitä "pitäisi" tietää. Puolustuksekseni kyseinen leffa on kuitenkin tehty ennen ensimmäistä kuulentoa ja olen syntynyt 1980-luvun lopulla. Genrekin on periaatteessa romanttinen komedia (tosin leffa on hyvin erilainen verrattuna siihen, mitä termillä nykyään pääasiassa tarkoitetaan).

Toinen "suuri" leffa, josta kuulin vasta muutama vuosi sitten on The Princess Bride (1987). Vielä on katsomatta.

Ehkä asiaan vaikuttaa myös se, että jotkin leffat tulevat osaksi populaarikulttuuria, mutta itse leffan nimeä ei juuri mainita. Mutta kohtaukset, hahmot ja lausahdukset tunnetaan.

 

[timppeli]

Toinen "suuri" leffa, josta kuulin vasta muutama vuosi sitten on The Princess Bride (1987). Vielä on katsomatta.

Tuo on taasen minulle täysin tuntematon leffa. Tosin genre on tosiaan sellainen jota en seuraa.

Samalta vuodelta 1987 kuitenkin tiedän elokuvan Robocop joka kuuluu ehkä kolmen tai viiden parhaan näkemäni elokuvan joukkoon.

On erittäin suuri läjä legendaarisia elokuvia jotka tunnen nimeltä ja suunnilleen juoneltaan mutta en joko ole nähnyt tai olen nähnyt vain lyhyitä pätkiä, Citizen Kane, Neverending Story jne. Tunnen kyllä hyvin niihin liittyvät "Rosebud"-maininnat tai Neverending Storyn tunnusmusiikki joka toki on klassikko.

Täytyy jopa myöntää etten ole satavarma olenko nähnyt edes Miehuuskoetta kokonaan, ainakaan en osaa äkkiseltään kertoa koko juonenkulkua... Jotenkin tuntuu että olen kuitenkin ainakin osan siitä nähnyt, ehkä lapsena telkkarista tms. koska pienen osan juonesta osaan mielestäni kertoa.

 

[Lammas]

Suomen kielessä "oikea työ" viittaa ruumiilliseen työhön. Englannin kielessä sen sijaan "real job" viittaa yleensä yliopiston jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaan, joka tyypillisesti on toimistotyötä.

Tässä tosin "job" ei ole suomen kielen "työn" suora vastine (pikemminkin "työpaikka"), mutta kontrasti on mielenkiintoinen siitä huolimatta. Kertonee suomalaisesta kulttuurista, joka ilmeisesti on edelleen kovin agraarinen.

Jos suomen kielessä "oikea työ" määritellään noin kuten sanoit, niin sitten kyseessä on asia, jota en ole huomannut. Olen aina luullut, että "oikea työ" viittaa mihin tahansa pysyvämpään ja/tai vaativampaan työhön (tyypillisesti yksityisellä sektorilla) riippumatta siitä onko se ruumiillista vai ei. Jossain määrin ehkä vastakohta "suojatyöpaikka"-sanalle.

 

[munse]

Jos suomen kielessä "oikea työ" määritellään noin kuten sanoit, niin sitten kyseessä on asia, jota en ole huomannut. Olen aina luullut, että "oikea työ" viittaa mihin tahansa pysyvämpään ja/tai vaativampaan työhön (tyypillisesti yksityisellä sektorilla) riippumatta siitä onko se ruumiillista vai ei. Jossain määrin ehkä vastakohta "suojatyöpaikka"-sanalle.

"Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."

"Kyllä lapsille tulisi opettaa koulussa myös sitä, mitä on oikea työ eikä vain pelkkiä lukuaineita."

"Tuletko auttamaan joku päivä taloremontin kanssa? Voisi tepsiä selkävaivoihisi, että teet välillä oikeitakin töitä."

Minä olen käsittänyt, että lähes aina viitataan ruumiilliseen työhön.

Edit: typo

 

[Tech_ananas]

"Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."

"Kyllä lapsille tulisi opettaa koulussa myös sitä, mitä on oikea työ eikä vain pelkkiä lukuaineita."

"Tuletko auttamaan joku päivä taloremontin kanssa? Voisi tepsiä selkävaivoihisi, että teet välillä oikeitakin töitä."

Minä olen käsittänyt, että lähes aina viitataan ruumiilliseen työhön.

Edit: typo

Juuri näin. Itsekin olen töissä kuullut (duunikavereissa suurin osa hinteliä/ylipainoisia, nörttimäisiä toimistotyöntekijöitä) joskus naurahdettavan kun on paikat kipeänä kun ollaan tehty "oikeita töitä" eli jotain pihahommaa tms fyysistä.

 

[Josef]

"Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."

"Kyllä lapsille tulisi opettaa koulussa myös sitä, mitä on oikea työ eikä vain pelkkiä lukuaineita."

"Tuletko auttamaan joku päivä taloremontin kanssa? Voisi tepsiä selkävaivoihisi, että teet välillä oikeitakin töitä."

Minä olen käsittänyt, että lähes aina viitataan ruumiilliseen työhön.

Edit: typo

Insinöörit ja muut käsienheiluttajat on kyllä ihan joka paikassa vain tiellä.

 

[munse]

Insinöörit ja muut käsienheiluttajat on kyllä ihan joka paikassa vain tiellä.

Sitä tietä ei olisi ilman insinöörejä

 

[jetblack]

Sitä tietä ei olisi ilman insinöörejä

Roomassa oli teitä vaikka ei ollut insinöörejä. Voitaisiinko sanoa että teitä on insinööreistä huolimatta?

 

[Tonnin Seteli]

Roomassa oli teitä vaikka ei ollut insinöörejä. Voitaisiinko sanoa että teitä on insinööreistä huolimatta?

Toki insinööritaito oli antiikin aikaan erilaista kuin nykyään tai edes höyrykoneaikaan, mutta ettäkö Roomassa ei ollut insinöörejä? Siellä niitä oli jos jossain.

 

[Lifeless]

"Nuo insinöörit on täällä työmaalla vain tiellä, kun eivät päivääkään ole oikeita töitä tehneet."

"Kyllä lapsille tulisi opettaa koulussa myös sitä, mitä on oikea työ eikä vain pelkkiä lukuaineita."

"Tuletko auttamaan joku päivä taloremontin kanssa? Voisi tepsiä selkävaivoihisi, että teet välillä oikeitakin töitä."

Minä olen käsittänyt, että lähes aina viitataan ruumiilliseen työhön.

Edit: typo

Ja sitten maksullisille sanotaan samaa, vaikka juurikin ruummiillista työtä.

 

[timppeli]

Suomen kielessä "oikea työ" viittaa ruumiilliseen työhön. Englannin kielessä sen sijaan "real job" viittaa yleensä yliopiston jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaan, joka tyypillisesti on toimistotyötä.

Tässä tosin "job" ei ole suomen kielen "työn" suora vastine (pikemminkin "työpaikka"), mutta kontrasti on mielenkiintoinen siitä huolimatta. Kertonee suomalaisesta kulttuurista, joka ilmeisesti on edelleen kovin agraarinen.

Olisko englanninkielessä tuota suomenkielen "oikea työ" vastaavampi termi "real work", ei "real job"?

Googlettamalla "real work" en tosin saanut vahvistusta sille että sillä viitattaisiin nimenomaan ruumiilliseen työhön vaan monesti tuottavaan työhön (myös toimistotyössä). Esim. tämä:

Real Work vs Fake Work

Hey friends, One idea I’ve been thinking about recently is the difference between Fake Work and Real Work. I’ve come […]

aliabdaal.com

Toisaalta esim. tämä Reddit-kyselijä näkee mielessään tuon yhteyden että "manual labor" on "real work":

Reddit - Dive into anything

www.reddit.com

 

[KeljuK]

Mutta kuka naureskelee nykypäivänä vaikka LOTR-leffoille, että "Miettikää, jengi katsoi aikoinaan tätä kääpiöpelleilyä ihan tosissaan. Onpas paskat erikoistehosteetkin, höhöö."? Leffat ovat kuitenkin yli 20 vuotta vanhoja.

Lotreissa toisaalta ne erikoistehosteet on edelleen paremmat kun 95% nykyleffoista, koska ne käytti kait leffahistoriassa suunnilleen viimeistä kertaa pienoismalleja ja oikeita kuvauspaikkoja tukemassa tehostaita, eikä tehnyt niitä kokonaan diginä kuten Hobitissa. LOTR erikoistehosteet eivät vanhene vielä vuosiin, mutta voi tosiaan olla viimeisiä suurtuotantoja jossa tehtiin pieteetillä pienoismalleja ja propseja.

 

[Tonnin Seteli]

Suomen kielessä "oikea työ" viittaa ruumiilliseen työhön. Englannin kielessä sen sijaan "real job" viittaa yleensä yliopiston jälkeiseen ensimmäiseen työpaikkaan, joka tyypillisesti on toimistotyötä.

Tässä tosin "job" ei ole suomen kielen "työn" suora vastine (pikemminkin "työpaikka"), mutta kontrasti on mielenkiintoinen siitä huolimatta. Kertonee suomalaisesta kulttuurista, joka ilmeisesti on edelleen kovin agraarinen.

Suomeksi tuolla tosiaan yleensä tarkoitetaan fyysisiä tai ainakin ns. sinikaulushommia.

Riippuu kuitenkin puhujasta. Taksihommissa "oikeilla töillä" usein viitattiin kaikkiin muihin päätoimiin, ottamatta kantaa siihen onko työ vaativa, hyvin palkattu tai täysin epäfyysinen sisätyö. Siis normaaliin päivä- tai vuorotyöhön tai vaikka miten hienoon virkaan. Kunhan siitä maksetaan tunti- tai kuukausipalkkaa ja ainakin työntekijätasolla jopa tunnetaan ylityön käsite. Puhujat tarkoittivat usein omia aiempia tai tulevia ammatinvalintojaan, tai toisen kuljettajan/autoilijan peliliikkeitä. "Se meni oikeisiin töihin."

En ihmettelisi jos samantapaista itseironiaa olisi muuallakin.

Meinasin juuri veikata ravintola-alaa, mutta tulikin parempi ehdotus:

Ja sitten maksullisille sanotaan samaa, vaikka juurikin ruummiillista työtä.

 

[Pempula]

Väkisinkin menee joitain juttuja ohi, mitä "pitäisi" tietää. Puolustuksekseni kyseinen leffa on kuitenkin tehty ennen ensimmäistä kuulentoa ja olen syntynyt 1980-luvun lopulla. Genrekin on periaatteessa romanttinen komedia (tosin leffa on hyvin erilainen verrattuna siihen, mitä termillä nykyään pääasiassa tarkoitetaan).

Toinen "suuri" leffa, josta kuulin vasta muutama vuosi sitten on The Princess Bride (1987). Vielä on katsomatta.

Ehkä asiaan vaikuttaa myös se, että jotkin leffat tulevat osaksi populaarikulttuuria, mutta itse leffan nimeä ei juuri mainita. Mutta kohtaukset, hahmot ja lausahdukset tunnetaan.

Prinsessan ryöstö on ollut jonkinlainen tapaus kyllä Pohjois-Amerikassa, mutta ei ehkä varsinaisesti muualla (eikä verrattavissa oikein The Graduateen), vaikka ihan hyvä ja katsomisen arvoinen leffa toki on. AIkaakin kestänyt hyvin. Monta kuuluisaa näyttelijää tuossa (Columbo, Billy Crystal, osa sittemmin kuuluisaksi tulleita - itselleni (ja monelle muullekin?) Inigo Montoyan roolihan (Mandy Patinkin)on varsin huikea, näyttelijä jollain lailla itseltäni hävisi tuon leffan jälkeen ja pulpahti seuraavaksi sitten 90-luvulla Chicagon lääkäreihin.

 

[Boulder]

Lotreissa toisaalta ne erikoistehosteet on edelleen paremmat kun 95% nykyleffoista, koska ne käytti kait leffahistoriassa suunnilleen viimeistä kertaa pienoismalleja ja oikeita kuvauspaikkoja tukemassa tehostaita, eikä tehnyt niitä kokonaan diginä kuten Hobitissa. LOTR erikoistehosteet eivät vanhene vielä vuosiin, mutta voi tosiaan olla viimeisiä suurtuotantoja jossa tehtiin pieteetillä pienoismalleja ja propseja.

Näin. LotRia kun vertaa muovisiin Hobitteihin niin ero on valtava. Klooniarmeijat taistelee jälkimmäisessä kun kustannukset piti saada minimiin.

 

[TommiZeliard]

Roomassa oli teitä vaikka ei ollut insinöörejä. Voitaisiinko sanoa että teitä on insinööreistä huolimatta?

Antiikin Roomassa jos jossakin nimenomaan oli insinöörejä ja paljon. Nykyisen insinööritaidon perusta on suurehkolta osin sieltä lähtöisin. Antiikin Roomassa rakennettiin valtava tieverkosto, vesijohtoverkko, viemärit, paljon temppeleitä, Colosseum, siltoja, kupoleita ja holvaustekniikkaa, lattialämmitteiset höyrykylpylät, tunneleita, katapultteja jne.


Pantheonilla on ikää vajaat parituhatta vuotta, ja siinä on halkaisijaltaan maailman suurin (43 m) raudoittamattomasta betonista valmistettu kupoli. Materiaali ohenee ja kevenee ylöspäin mentäessä.


Vesijohtoverkosta (akveduktit) wikissä:
"Aqua Julian keskikaltevuus on 1/94, mutta Nimesin 50 kilometrin mittaisen akveduktin keskikaltevuus on vain 1/2941 ja yhdellä osuudella ainoastaan 1/5882. Akveduktin täytyi olla riittävän jyrkkä, jotta vesi liikkuisi riittävän nopeasti eikä sedimenttiä kerääntyisi tukkeeksi. Toisaalta sen piti olla riittävän loiva, jotta veden paine ei noussut liian korkeaksi, jolloin vesi olisi vahingoittanut putkia ja seinämiä.".


Kylpylöiden hypokaustilämmitys 1 900 vuotta sitten:
"Kylpylöiden rakentamisen ja niissä olleiden eri lämpöisten huoneiden ja altaiden käytön edellytyksenä oli kylpylöissä käytetyn hypokaustilämmityksen kehittäminen. Huoneisiin rakennettiin tiilipylväiden kannattama ontto lattia (suspensura) ja seiniin putkistojärjestelmä (tubuli). Tällöin kylpylän seinän tulipesässä (praefurnium) poltetun tulen palokaasut lämmittivät huoneita ja altaita lattian ja seinien kautta.

Hypokaustilämmityksellä pystyttiin kehittämään kaikkein kuumimpiin huoneisiin mahdollisesti jopa 80 celsiusasteen lämpö ja lämpimiinkin huoneisiin 50 astetta."

Termit – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Aika insinöörimeininkiä kaikki tyynni. Antiikin Roomassa infran ja rakennusten suunnittelijoita kutsuttiin nimellä "architectus" tai "magister", kun taas teknisten, mekanististen ja sotilaspuolen suunnittelutehtävien heppuja kutsuttiin nimellä "engineer/ingeniator".

 

[TheMeII]

Näin. LotRia kun vertaa muovisiin Hobitteihin niin ero on valtava. Klooniarmeijat taistelee jälkimmäisessä kun kustannukset piti saada minimiin.

Luontoa ne edelleen käytti mutta tosiaan digitaalisia näyttelijöitä liiaksi asti. Muistelisin jostain behind the scenesistä että kotkalentokohtauksessa se hieno vuorenhuippukotkanpesä maisema on muuten täysin luonnollinen kuva paitsi se kotkien asuinpaikka on tehty yhdelle huipulle tietokoneella.

 

[Paskisti]

Aika monilla insinööreillä tuntuu olevan omakotitaloja joten ihan poropeukaloita ne eivät voi olla. Ainakin porukka osaa lukea ohjeita, ymmärtää niitä ja löytää tietoa kun jotain pitää tehdä.

 

[munse]

Aika monilla insinööreillä tuntuu olevan omakotitaloja joten ihan poropeukaloita ne eivät voi olla. Ainakin porukka osaa lukea ohjeita, ymmärtää niitä ja löytää tietoa kun jotain pitää tehdä.

Eiköhän se ole tiedossa, että insinööri on "akateemisista käsienheiluttelijoista" sieltä käytännönläheisimmästä päästä. Konetekniikan osastoa olen joskus kuullut sanottavan vähemmän mairittelevasti "yliopiston amikseksi".

Ketjun aihetta jatkaten, perinteiset insinöörivitsit ovat itse asiassa melko suomalainen juttu. Muualla maailmassa ei oikein tunneta vitsien hölmöä insinööriä, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Toisaalta oman kokemuksen mukaan nimenomaan suomalaiset insinöörit ovat hyvinkin käytännönläheisiä. Joku aasialainen virkaveli ei ehkä osaa kovin paljon kommentoida, jos small talk siirtyy harrasteautoihin tai kodin remppoihin.

 

[Hyrava]

Eiköhän se ole tiedossa, että insinööri on "akateemisista käsienheiluttelijoista" sieltä käytännönläheisimmästä päästä. Konetekniikan osastoa olen joskus kuullut sanottavan vähemmän mairittelevasti "yliopiston amikseksi".

Ketjun aihetta jatkaten, perinteiset insinöörivitsit ovat itse asiassa melko suomalainen juttu. Muualla maailmassa ei oikein tunneta vitsien hölmöä insinööriä, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Toisaalta oman kokemuksen mukaan nimenomaan suomalaiset insinöörit ovat hyvinkin käytännönläheisiä. Joku aasialainen virkaveli ei ehkä osaa kovin paljon kommentoida, jos small talk siirtyy harrasteautoihin tai kodin remppoihin.

Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.

Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.

Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.

 

[munse]

Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.

Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.

Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.

Näin insinöörin näkökulmasta näissä sulavasti käytännön hommat taitavissa insinööreissä on olemassa valitettavan suuri alijoukko, jota ei sitten se varsinainen insinööritiede ole pahemmin napannut koulun penkillä eikä työelämässä. Helposti lähdetään kovalla innolla toteuttamaan tai lupaamaan mahdottomuuksia, kunnes joku perehtyneempi sattuu huomaamaan ja laittaa puuhastelulle stopin.

Työmaan suuntaan tällaiset aivopierut eivät monestikaan niin karkeina näy, eli "osaavan kenttäinssin" rispekti röiukkojen silmissä säilyy. "Hei kuulkaas kaverit, tuotekehityksen tyypit laskeskelivat ja huomasivat, että tässä ideassa on... vähän haasteita."

Jotkin harvat tyypit ovat sitten sellaisia, joilla taittuu sulavasti sekä käytäntö että teoria.

 

[Sallys]

Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.

Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.

Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.

No tuovan pätee myös niihin lapion heiluttelijoihin, joku tietää mitä tekee ja joku ei. Luultavasti mitä koulutetumpi niin näiden "ei tiedä" mitä tekee tyyppien määrä vähenee siinä ryhmässä. Vastaavasti vain peruskoulun suorittaneiden joukossa on enemmän "ei tiedä mitä tekee" tyyppejä. Mutta tietenkin pitää muistaa, että ei sen arkkitehdin tai insinöörin tarvitse tietää mikä lapio on paras ojan kaivamiseen.

 

[Hyrava]

No tuovan pätee myös niihin lapion heiluttelijoihin, joku tietää mitä tekee ja joku ei. Luultavasti mitä koulutetumpi niin näiden "ei tiedä" mitä tekee tyyppien määrä vähenee siinä ryhmässä. Vastaavasti vain peruskoulun suorittaneiden joukossa on enemmän "ei tiedä mitä tekee" tyyppejä. Mutta tietenkin pitää muistaa, että ei sen arkkitehdin tai insinöörin tarvitse tietää mikä lapio on paras ojan kaivamiseen.

Juu, ei tarvitse tietää mikä lapio on paras mutta pitää ymmärtää että jos piirretyn ojan kohdalla on kallio tai betonia niin pelkkä lapio ei riitä.

Lähinnä tulee mieleen sellaisia aivopieruja kuten jos joku laite on 1.2m x 0.6m ja niitä on 2kpl. Tämä on tiedossa suunnittelevalla henkilöllä ja väkisin esimerkiksi vänkätään että kyllähän nuo mahtuu 2m² alueelle (joka on 2m x 1m muotoinen) kun aluehan on isompi kuin noiden laitteiden viemä pinta-ala (noin 0.7m² per laite). Pinta-alan perusteellahan nuo mahtuu mutta alueen muodon perusteella ei. No, ehkä vähän huono esimerkki mutta vastaavia juttuja on tullut vastaan. Esimerkiksi että putken halkaisija on x mm ja siihen pitäisi sitten saada useampikin kaapeli menemään jotka vaan eivät mahdu käytännössä siihen. Tai asiaa x ei voi kuljettaa sitä pienemmästä lävestä esimerkiksi seinän toiselle puolelle kun se ei vain mahdu siitä aukosta läpi jne.

 

[Paskisti]

Eiköhän se ole tiedossa, että insinööri on "akateemisista käsienheiluttelijoista" sieltä käytännönläheisimmästä päästä. Konetekniikan osastoa olen joskus kuullut sanottavan vähemmän mairittelevasti "yliopiston amikseksi".

Ketjun aihetta jatkaten, perinteiset insinöörivitsit ovat itse asiassa melko suomalainen juttu. Muualla maailmassa ei oikein tunneta vitsien hölmöä insinööriä, jolla on peukalo keskellä kämmentä. Toisaalta oman kokemuksen mukaan nimenomaan suomalaiset insinöörit ovat hyvinkin käytännönläheisiä. Joku aasialainen virkaveli ei ehkä osaa kovin paljon kommentoida, jos small talk siirtyy harrasteautoihin tai kodin remppoihin.

Itse en muuten tunne kuin yhden insinöörin joka on ihan käsi kaikissa käytännön hommissa (hänellä ei ole omakotitaloakaan sattuneesta syystä). Suunnittelupuolella auttaa paljon jos viitsii edes välillä käydä katsomassa asioita käytännössä, ettei tule noita ihmeellisiä vänkäämistilanteita toteuttajien kanssa.

Jatkan ketjun aiheessa vitseistä. Oletteko huomannut että basistivitsitkin ovat suomalaisten erikoisuus ja perustuu Kummelin basistivitsien luomalle perustalle. Yleensä musiikkipiireissä maailmalla se typerys on rumpali perustuen heidän ymmärtämättömyyteen musiikissa soinnuista ja melodioista, sillä hehän keskittyvät lähinnä rytmiin. Basistivitsit (Suomessa) taas perustuvat siihen että soittaa vain yhtä kieltä kerrallaan vs. kitaristit ja voivat usein olla tukevammassa humalassa keikalla koska soittavat yksinkertaisemmin. Lisäksi basso ei kaikissa musiikkityyleissä erotu niin räikeästi kuin melodiasoittimet jos soittaa virheen.

 

[Tonnin Seteli]

Työmaan suuntaan tällaiset aivopierut eivät monestikaan niin karkeina näy, eli "osaavan kenttäinssin" rispekti röiukkojen silmissä säilyy. "Hei kuulkaas kaverit, tuotekehityksen tyypit laskeskelivat ja huomasivat, että tässä ideassa on... vähän haasteita."

Lisäksi on tapauksia, joissa se insinööri ei työssään edes joudu ajattelemaan varsinaisesti insinööritieteen puitteissa. Tällöin tuo "osaavan kenttäinssin" status voi tulla jo ihan siitä, että hän osaa tai ainakin tuntee uskottavasti röi ukkojen hommia vaikka tekee jotain mitä nämä eivät hallitse. Eikä tämän osaamisen tarvitse olla edes peräisin insinöörialojen opiskelusta ja harjoittamisesta. Ei siis voi "jäädä kiinni" insinööritaidon puutteista koska ei sitä käytä.

 

[timppeli]

Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.

Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.

Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.

Mielenkiintoista olisi vastaavasti kuulla noiden mistään mitään tietämättömien insinöörien kuvaus taas sitten siitä vastapuolesta, oliko kyseessä heidän mielestään täysin joustamaton jäärä joka ei suostu kuuntelemaan järkipuhetta tms.

Tätä samaahan näkee monessa firmassa esim. teknisten asiantuntijoiden ja myynnin välillä, ja välillä esim. (softa-)arkkitehtien ja alemman tason teknisten suorittajien välillä. Esim. myynti saattaa olla sitä mieltä että tekninen väki ei ymmärrä miten asiakkaiden kanssa tulee kommunikoida ja tuoda asioita esille, vastaavasti tekniset heput pitävät myynnin porukoita turhanpäiväisinä diibadaabailijoina jotka eivät mene suoraan asiaan.

Muistelen esim. eräästä isosta softafirmasta missä vastakkain olivat myynnin puolelta asiakkaan vaatimukset jonkut muutoksen tekemiseksi, ja softa-arkkitehdit taistelivat vastaan ettei sellaista voi tai pikemminkin saa tehdä koska se sotii heidän isompaa teknistä arkkitehtuuriaan vastaan miten softa toimii jne.

Muistaakseni myynnin eli asiakkaan näkemys voitti ainakin sillä kertaa ja muutos saatiin läpi, ja arkkitehdit olivat todella närkästyneitä siitä. Alemman tason teknisenä suorittajana minä puolestani olisin varmaan ratkaissut asiakkaan ongelman nopealla muutoksella josta asiakas olisi ollut tyytyväinen mutta olisin varmaan unohtanut dokumentoida muutostani minnekään (toki se olisi mennyt versionhallinnan kautta) ja/tai vuoden kuluttua joku toinen olisi ihmetellyt miksi ko. kikkare toimii kuten toimii ja miksi toteutettu juuri noin eikä joidenkin ylemmän tason ohjeiden mukaisesti.

 

[Tatuks]

Kun hypätään asiasta toiseen niin englanniksi voi käyttää sanaa segue "This is a good segue to..."

Luulin eiliseen asti että se kirjoitetaan segway. Aina oppii uutta. Tosin en varmaan koskaan oo käyttänyt ko. ilmaisua kirjoittaessa.

 

[timppeli]

Kun hypätään asiasta toiseen niin englanniksi voi käyttää sanaa segue "This is a good segue to..."

Luulin eiliseen asti että se kirjoitetaan segway. Aina oppii uutta. Tosin en varmaan koskaan oo käyttänyt ko. ilmaisua kirjoittaessa.

Onko suunnilleen sama kuin "aasinsilta"?

Aikoinaan heitin englanniksi pidetyssä sisäisessä palaverissa missä oli intialaisia mukana "Sorry for using this as an ass-bridge but how about...?". Tiesin kyllä ettei englannissa varmastikaan ole tuollaista sanontaa "aasinsillalle" mutta en siihen hätään parempaakaan keksinyt ja sainpa aiheutettua naurunhörähdyksen suomalaisissa osallistujissa samalla kun intialaiset hämmentyivät mitä juuri sanoin.

 

[Sallys]

Onko suunnilleen sama kuin "aasinsilta"?

Aikoinaan heitin englanniksi pidetyssä sisäisessä palaverissa missä oli intialaisia mukana "Sorry for using this as an ass-bridge but how about...?". Tiesin kyllä ettei englannissa varmastikaan ole tuollaista sanontaa "aasinsillalle" mutta en siihen hätään parempaakaan keksinyt ja sainpa aiheutettua naurunhörähdyksen suomalaisissa osallistujissa samalla kun intialaiset hämmentyivät mitä juuri sanoin.

Mutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?

 

[Hyrava]

Mutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?

Ainakin itselle googlen kääntäjä ensisijaisena tarjoaa aasille käännöstä ass, sitten donkey ja kolmantena jackass

 

[valexi]

Mutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?

Yhtä sopiva kuin:

• mule
• burro
• ass
• jackass
• moke
• jenny
• jennet
• jack
• hinny
• pack animal

Thesaurus results for DONKEY

Synonyms for DONKEY: mule, burro, ass, jackass, moke, jenny, jennet, jack; Antonyms of DONKEY: brain, genius, sage, intellect, intellectual, thinker, wizard, whiz

www.merriam-webster.com