Asioita joita et ole huomannut

Aika kauan meni kunnes opin että tuorehiivaa ei tarvitse 1. liottaa veteen eikä 2. leivonnassa käytetyn nesteen tarvitse olla n. 37 C lämpötilaltaan. Hiivan voi murennella vaikka jauhojen joukkoon ja neste voi olla vaikka jääkaappikylmää kunhan ei ole hiivalle haitallisen kuumaa. Melkein kaikissa leivontaohjeissa aina puhutaan kädenlämpöisestä/37 C nesteestä, mutta se on ihan höpöhöpöä että pitäisi olla sen lämpöistä. Kylmää nestettä käyttäessä kohotusaika on tietysti hieman pitempi mutta sekin voi olla jopa parempi lopputuloksen kannalta.
Yhden leipurin kuulin kertovan, että jos taikinaa pitää työstää enemmän, on parempi lähteä liikkeelle kylmällä nesteellä. Itse kun teen leipää, käytän aina jääkaappi- tai hanakylmää nestettä ja tarvittaessa kohotus sitten uunissa niin, että lamppu on päällä ja lämmittää sopivasti.
 
"Ei se friidu lähteny pämppää ku se sano et sil on huomenna duunipäivä." :)
Mun mielestä tuo on ihan vastaava englannin kanssa, eli en minäkään käyttäisi tuossa huomenna-sanaa ellei sanomishetkellä puhuta nimenomaan huomisesta.

Jos yo. lause sanotaan bileitä edellisenä päivänä niin sanoisin joko "seuraavana päivänä" tai "ylihuomenna".
"Ei se friidu lähe (huomenna) pämppää ku se sano et sil on seuraavana päivänä / ylihuomenna duunipäivä."

Jos se taas sanotaan jälkeenpäin, bileitä seuraavana päivänä, käyttäisin sanaa "tänään", koska se duunipäivä on silloin se kyseinen päivä.
"Ei se friidu lähteny (eilen) pämppää ku se sano et sil on tänään duunipäivä."

Se että lainataan toisen sanomaa ei mielestäni muuta asiaa, koska eihän muutenkaan käytetä lainatessa tuollaista suhteellista termiä minkä merkitys muuttuu päivän vaihtuessa, jos se päivä on jo vaihtunut.

Pekka jouluaattona: "Huomenna en kyllä syö enää yhtään kinkkua."
Liisa joulupäivänä: "Syön tämän kinkun sitten, kun Pekka sanoi ettei se tänään enää sitä syö."
 
Enpä oo hokannu, että laktoosi-intoleranssi on melkeinpä darwin tasoa ja ihminen on onnistunut "huijaamaan" evoluutiota. Tarkoitan, että aikanaan se on voinut olla elämän ja kuoleman asia, mut nykyää se on melkeinpä mitätön, vaikkakin vittumainen?, oire. Jännästi tota esiintyy eniten vähiten meillä pohjoisella pallonpuoliskolla.

Tuli mieleen tästä (jossa myös vastauksia)
 
Viimeksi muokattu:
Enpä oo hokannu, että laktoosi-intoleranssi on melkeinpä darwin tasoa ja ihminen on onnistunut "huijaamaan" evoluutiota. Tarkoitan, että aikanaan se on voinut olla elämän ja kuoleman asia, mut nykyää se on melkeinpä mitätön, vaikkakin vittumainen?, oire. Jännästi tota esiintyy eniten meillä pohjoisella pallonpuoliskolla.

Tuli mieleen tästä (jossa myös vastauksia)

Laktoosi-intoleranssi on siis nimenomaan yleisesti harvinaisempaa pohjoisessa kuin etelässä. Erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa esiintyy huomattavan vähän laktoosi-intoleranssia, kun vähän yleistetään. Se on tosiaan jännä homma, että laktoosi-intoleranssi on ollut se normaali asiain tila ihmisellä ja enemmistön kyky käyttää runsaasti maitoa ravintona on verrattain uusi asia eikä näin ole kaikkialla maailmassa. On myös perintötekijöitä joiden ansiosta jotkut sietävät toisia paremmin tai huonommin sokeria, alkoholia tai jopa tupakointia.

Maitoproteiiniallergiahan on paria pykälää vakavampi juttu kuin laktoosi-intoleranssi ja vaarallinen myös nykyisissä ylellisissä länkkärioloissa. Voisin veikata että sekin on ollut primitiiveillä nykyistä yleisempi.

Toinen havainto tuli videosta. On jännä, miten niinkin arkinen asia kuin yksi yleinen peruselintarvike on yleisesti ihmisten näkemyksissä politisoitunut. Katsoin mielenkiinnosta tuon pätkän ja jopas on epäneutraali poliittinen videopamfletti. Siinä todetaan ykskantaan lähtökohtaisena tosiasiana, että maito on hyvin haitallista ympäristölle planeetalle ja aiheuttaa valtavaa kärsimystä ja karjatalous on kidutusta. Mielipiteitä nekin, mutta ei siitä niin kauaa ole kun moista palettia pidettiin aikas radikaalina. Nykyään länsimaissa-joissa-on-asiat-liian-hyvin tuollaista tapaa aika usein. Puhujana ihmisiä, jotka eivät alkutuotannosta tiedä hölkäsen pöläystä eikä heitä kiinnosta oppia. Voimakas mielipide heillä on silti, ja enimmäkseen mutua.

Koko kysymyshän muuttuu aika ratkaisevasti sillä, miten maitoa käytetään kuten videon käsikirjoittajakin myöntää("kehitysmaissa maito on tarpeellista"). Nimittäin koko vertailu maidon ja kaurajuoman tai soijamehun välillä on mielekäs vain jos tuotetta kulutetaan siten, että ihmisillä on jääkaapissa purkki josta kaadetaan ruokajuomaa tai kahvin jatketta. Itse en ole kolmeenkymmeneen vuoteen juonut maitoa enkä juo. Juustoja ja muita maitotuotteita sekä maitoa ruoan valmistusaineena kulutan kyllä. Näiden korvaaminen ei käy sormia napsauttamalla kuten kahvimaidossa, vaan vaatii täyden paradigmamuutoksen vegesafkaan siirtymisenä. En nyt sukella sen syvemmälle erilaisten alkutuotannon tapojen päästöihin, haittoihin ja resurssitalouteen tai maidon olemukseen, vaan tyydyn toteamaan ihmetykseni asiasta jonka olen ehkä kauan sitten huomannut mutta joka juuri kirkastui vähän lisää.
 
Laktoosi-intoleranssi on siis nimenomaan yleisesti harvinaisempaa pohjoisessa kuin etelässä. Erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa esiintyy huomattavan vähän laktoosi-intoleranssia, kun vähän yleistetään. Se on tosiaan jännä homma, että laktoosi-intoleranssi on ollut se normaali asiain tila ihmisellä ja enemmistön kyky käyttää runsaasti maitoa ravintona on verrattain uusi asia eikä näin ole kaikkialla maailmassa. On myös perintötekijöitä joiden ansiosta jotkut sietävät toisia paremmin tai huonommin sokeria, alkoholia tai jopa tupakointia.

Maitoproteiiniallergiahan on paria pykälää vakavampi juttu kuin laktoosi-intoleranssi ja vaarallinen myös nykyisissä ylellisissä länkkärioloissa. Voisin veikata että sekin on ollut primitiiveillä nykyistä yleisempi.

Toinen havainto tuli videosta. On jännä, miten niinkin arkinen asia kuin yksi yleinen peruselintarvike on yleisesti ihmisten näkemyksissä politisoitunut. Katsoin mielenkiinnosta tuon pätkän ja jopas on epäneutraali poliittinen videopamfletti. Siinä todetaan ykskantaan lähtökohtaisena tosiasiana, että maito on hyvin haitallista ympäristölle planeetalle ja aiheuttaa valtavaa kärsimystä ja karjatalous on kidutusta. Mielipiteitä nekin, mutta ei siitä niin kauaa ole kun moista palettia pidettiin aikas radikaalina. Nykyään länsimaissa-joissa-on-asiat-liian-hyvin tuollaista tapaa aika usein. Puhujana ihmisiä, jotka eivät alkutuotannosta tiedä hölkäsen pöläystä eikä heitä kiinnosta oppia. Voimakas mielipide se on silti, ja enimmäkseen mutua.

Koko kysymyshän muuttuu aika ratkaisevasti sillä, miten maitoa käytetään kuten videon käsikirjoittajakin myöntää("kehitysmaissa maito on tarpeellista"). Nimittäin koko vertailu maidon ja kaurajuoman tai soijamehun välillä on mielekäs vain jos tuotetta kulutetaan siten, että ihmisillä on jääkaapissa purkki josta kaadetaan ruokajuomaa tai kahvin jatketta. Itse en ole kolmeenkymmeneen vuoteen juonut maitoa enkä juo. Juustoja ja muita maitotuotteita sekä maitoa ruoan valmistusaineena kulutan kyllä. Näiden korvaaminen ei käy sormia napsauttamalla kuten kahvimaidossa, vaan vaatii täyden paradigmamuutoksen vegesafkaan siirtymisenä. En nyt sukella sen syvemmälle erilaisten alkutuotannon tapojen päästöihin, haittoihin ja resurssitalouteen tai maidon olemukseen, vaan tyydyn toteamaan ihmetykseni asiasta jonka olen ehkä kauan sitten huomannut mutta joka juuri kirkastui vähän lisää.
Oho, enpäs odottanut tällaista tunteenpurkausta. Aattelin tsoukkina vaa ton, ku on iha yleinen vaiva. Sori.

Kurzgesagt on kuite iha legit kanava mielestäni. Tiedettä hauskalla tyylillä.
 
Oho, enpäs odottanut tällaista tunteenpurkausta. Aattelin tsoukkina vaa ton, ku on iha yleinen vaiva. Sori.
En tarkoittanut ollenkaan purkaa tunteita vaan pohtia asioita myös vähän toisesta näkökulmasta kuin videolla näkyy.
Kurzgesagt on kuite iha legit kanava mielestäni. Tiedettä hauskalla tyylillä.
Niin on, hienoa asiaviihdettä. Oikeastaan se juuri tavallaan johti tähän havaintoon. Käsitys siitä että karjatalous on jotenkin paheksuttavaa on levinnyt niin laajalle, että siihen voi törmätä myös lähtökohtaisesti asialliseksi ja fiksuksi mielletyssä lähteessä.
 
En tarkoittanut ollenkaan purkaa tunteita vaan pohtia asioita myös vähän toisesta näkökulmasta kuin videolla näkyy.

Niin on, hienoa asiaviihdettä. Oikeastaan se juuri tavallaan johti tähän havaintoon. Käsitys siitä että karjatalous on jotenkin paheksuttavaa on levinnyt niin laajalle, että siihen voi törmätä myös lähtökohtaisesti asialliseksi ja fiksuksi mielletyssä lähteessä.
Joo, kuulosti vain siltä :D Mut kiitos vain ja taas sivistyi pikkuisen enemmän. e: mut joo (ei tän ketjun aihetta), mut onhan karjatalous iha liikaa kasvanut eikä ole kestävää.
 
Käsitys siitä että karjatalous on jotenkin paheksuttavaa on levinnyt niin laajalle, että siihen voi törmätä myös lähtökohtaisesti asialliseksi ja fiksuksi mielletyssä lähteessä.
Kun huomioidaan sen eettisyys ja merkitys kasvihuonekaasujen lähteenä, niin kyllä, se on paheksuttavaa. Lisäksi maidon vaikutus järkevässä ruokavaliossa on korkeintaan neutraali. Voit säästää ne ”Suomessa karja hyödyntää ruohoa”-selitykset. Se ei poista eettistä ongelmaa eikä metaanin määrää.
 
Meillä nisäkkäillä ei ole tapana juoda maitoa imeväisiän jälkeen joten ihmekös tuo jos ei sovi ruokavalioon myöhemmällä iällä maailmanlaajuisesti.
 
Meillä nisäkkäillä ei ole tapana juoda maitoa imeväisiän jälkeen joten ihmekös tuo jos ei sovi ruokavalioon myöhemmällä iällä maailmanlaajuisesti.
Sulla meni vissii pointti ohi? :) Nimenomaan maito ollut the selviytymis-mekanismi ja muut on outoja, ku selviytyneet ja jatkaneet geeniperimää. Darwinin oppien mukaan olisivat kadonneet, jos eivät kerta maitoa kyenneet energiasksi sulattaan.

Kiitä esi-isiäsi, että panivat järkevämpää. Kuin myös allekirjoittanut.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä nisäkkäillä ei ole tapana juoda maitoa imeväisiän jälkeen joten ihmekös tuo jos ei sovi ruokavalioon myöhemmällä iällä maailmanlaajuisesti.

Sulla meni vissii pointti ohi? :) Nimenomaan maito ollut the selviytymis-mekanismi ja muut on outoja, ku selviytyneet ja jatkaneet geeniperimää. Darwinin oppien mukaan olisivat kadonneet, jos eivät kerta maitoa kyenneet energiasksi sulattaan.
Tämähän se olisi. Muiden eläinten maidon juominen oli ihmisen kehityshistoriassa olosuhteiden mukainen yllättävä ratkaisu, joka mahdollisti paremman selviytymisen. Edelleen se on jossakin päin maailmaa tarpeellista ravitsemuksen kannalta. Länsimaissa maitotuotteita käytetään monista vaihtelevista syistä ja vaikka ne toki vaativat enemmän resursseja kuin jokin muu ravinto, maidon proteiini ja rasva on kustannustehokkaampaa kuin lihan ja läskin. Etenkin kun yleinen järkevä tuotantotapa yhdistää maidon ja lihan(ja nahan ja biolannoitteen eikä se jää tähän) tuotannon. Itse miellän maidon kulinaarisista syistä käytettävien jalosteiden raaka-aineeksi enemmän kuin ruokajuomaksi, oletusbulkiksi tai tarpeeseen käytetyksi makroravinteiden lähteeksi. Maidon käyttö ruokajuomana on vain kulttuurinen tapa, ja minusta outo sellainen.

Toki ymmärrän myös ilmoille heitetyn ajatuksen siitä "kuuluuko aikuisen juoda maitoa" nykyajassa. Se on tietenkin makuasia, mutta moni ei ehkä ole huomannut että Suomessa se on usein ollut jokin outo normi jota voisi verrata siihen, että kaikkien kuuluu juoda nimenomaan granaattiomenamehua tai sian verta ruokajuomana. Totta kai maitoa voi ja saa juoda, mutta on laatikon ulkopuolelta ajatellen outoa jos se on jokin tasavertainen vaihtoehto vedelle ja muita vaihtoehtoja ei ole. Ravitsemuksellisia perusteita ylipainoepidemian runtelemassa maassa ei liene sille, että veden ohessa suositaan vaihtoehtona kaloripitoista nestettä, joka vastaa suunnilleen appelsiinimehua, sokerikolaa tai keskiolutta.

Aina ei edes ole sitä vesivaihtoehtoa. Minut yritettiin pakottaa 1990-luvulla koulussa juomaan maitoa. Kieltäydyin painokkaasti ja useasti. Vanhempani olivat aika äimistyneitä kun koulusta soitettiin heille ja kerrottiin että lapsessa lienee jotain vikaa koska haluaa juoda vettä. Kaikki eivät varmaan ole huomanneet miten pitkälle maitouskonto teemuselännemainoksineen on Suomessa mennyt.
 
Aina ei edes ole sitä vesivaihtoehtoa. Minut yritettiin pakottaa 1990-luvulla koulussa juomaan maitoa. Kieltäydyin painokkaasti ja useasti. Vanhempani olivat aika äimistyneitä kun koulusta soitettiin heille ja kerrottiin että lapsessa lienee jotain vikaa koska haluaa juoda vettä. Kaikki eivät varmaan ole huomanneet miten pitkälle maitouskonto teemuselännemainoksineen on Suomessa mennyt.
Itellä tuli epäilys, että nuo mainokset oli seurausta USA:ssa olleesta samantyylisestä kampanjasta "Got milk?" kun katoin Wendigoon YT-videon nimeltä "Government Cheese Tunnels & The 'Got Milk?' Conspiracy" (älkää antako tuon sanan "Conspiracy" hämätä, kaveri pohjaa juttunsa varsin hyvin lähteisiin) ja jonkun toisen YT-videon tuota ennen, mutta en nyt muista minkä.



Ei hyvää päivää minkälaisin välein tää uus Xenhoro asettelee nuo spoilerin ja linkin wikipediaan... Noiden välissä ei ole mitään extra välilyöntejä tehtynä.
 
Tämähän se olisi. Muiden eläinten maidon juominen oli ihmisen kehityshistoriassa olosuhteiden mukainen yllättävä ratkaisu, joka mahdollisti paremman selviytymisen. Edelleen se on jossakin päin maailmaa tarpeellista ravitsemuksen kannalta. Länsimaissa maitotuotteita käytetään monista vaihtelevista syistä ja vaikka ne toki vaativat enemmän resursseja kuin jokin muu ravinto, maidon proteiini ja rasva on kustannustehokkaampaa kuin lihan ja läskin. Etenkin kun yleinen järkevä tuotantotapa yhdistää maidon ja lihan(ja nahan ja biolannoitteen eikä se jää tähän) tuotannon. Itse miellän maidon kulinaarisista syistä käytettävien jalosteiden raaka-aineeksi enemmän kuin ruokajuomaksi, oletusbulkiksi tai tarpeeseen käytetyksi makroravinteiden lähteeksi. Maidon käyttö ruokajuomana on vain kulttuurinen tapa, ja minusta outo sellainen.

Toki ymmärrän myös ilmoille heitetyn ajatuksen siitä "kuuluuko aikuisen juoda maitoa" nykyajassa. Se on tietenkin makuasia, mutta moni ei ehkä ole huomannut että Suomessa se on usein ollut jokin outo normi jota voisi verrata siihen, että kaikkien kuuluu juoda nimenomaan granaattiomenamehua tai sian verta ruokajuomana. Totta kai maitoa voi ja saa juoda, mutta on laatikon ulkopuolelta ajatellen outoa jos se on jokin tasavertainen vaihtoehto vedelle ja muita vaihtoehtoja ei ole. Ravitsemuksellisia perusteita ylipainoepidemian runtelemassa maassa ei liene sille, että veden ohessa suositaan vaihtoehtona kaloripitoista nestettä, joka vastaa suunnilleen appelsiinimehua, sokerikolaa tai keskiolutta.

Aina ei edes ole sitä vesivaihtoehtoa. Minut yritettiin pakottaa 1990-luvulla koulussa juomaan maitoa. Kieltäydyin painokkaasti ja useasti. Vanhempani olivat aika äimistyneitä kun koulusta soitettiin heille ja kerrottiin että lapsessa lienee jotain vikaa koska haluaa juoda vettä. Kaikki eivät varmaan ole huomanneet miten pitkälle maitouskonto teemuselännemainoksineen on Suomessa mennyt.
Tätä maidon juonti -pakotusta olen ihmetellyt itsekin. Kouluissa oli vielä joku vuosi sitten ihan mainoksia seinillä vaikkei mainostaa saisikaan. Maito on toki ollut tärkeä osa joskus ruokavaliota mutta se että sitä ihmiset ehdoin tahdoin juovat tänä päivänä on minusta outoa juurikin aikana kun mahat kasvaa muutenkin.

Lisäksi tuntuu kaikkien tutkimusten takana olevan Valio ja tulokset sen mukaisia.
 
Tätä maidon juonti -pakotusta olen ihmetellyt itsekin. Kouluissa oli vielä joku vuosi sitten ihan mainoksia seinillä vaikkei mainostaa saisikaan. Maito on toki ollut tärkeä osa joskus ruokavaliota mutta se että sitä ihmiset ehdoin tahdoin juovat tänä päivänä on minusta outoa juurikin aikana kun mahat kasvaa muutenkin.

Lisäksi tuntuu kaikkien tutkimusten takana olevan Valio ja tulokset sen mukaisia.
Nyt sinulta tuli salaliittojuttua. Jos sinulla maha kasvaa, kun juot maitoa niin juo vaikka vähärasvaista.

Maito on superfoodia josta saa lähes kaiken tarvittavan. Erittäin ravitsevaa ja terveellistä. Piimä on vielä astetta terveellisempää ja pitää pakin kunnossa.
 
Nyt sinulta tuli salaliittojuttua. Jos sinulla maha kasvaa, kun juot maitoa niin juo vaikka vähärasvaista.

Maito on superfoodia josta saa lähes kaiken tarvittavan. Erittäin ravitsevaa ja terveellistä. Piimä on vielä astetta terveellisempää ja pitää pakin kunnossa.
Joskus vaikea päästä kärryille mitä kommenteilla haetaan. Ehkä mulla on vaan sarkasmitutka epäkunnossa :)
 
Maidon juonti loppui joskus ennen kouluikää, en ole koskaan pitänyt sen mausta. Liekö sillä asiaan vaikutusta että kotona haettiin maito vielä naapurista suoraan navetan tankista, ei ollut valiota välissä lantrailemassa. Maku jokseenkin erilainen kuin kaupan maidossa.

Minulle normaalia on juoda ruoka-ja janojuomana vettä. Muuta ei tarvitse. Bonuksena kauppakassi kevenee kilotolkulla.
 
Itellä kummittelee vieläkin noi Tonnin Setelin mainitsema "teemuselännemainoksineen" takaraivossa tyyliin: Jos et käytä maitoa/juustoa, sun luut ei kasva ja sun pitää pelätä jokaista kolhua kun luut hajoaa.

Oon syntyny 1982 ja äiti tyrkytti kalsium-pillereitä aina noin 25v. asti.

Noi mainoskampanjat telkussa, netissä, sos.mediassa, jne. on pirun salakavalia kuinka hyvin ne vaikuttaa. Jos ne ei vaikuttais, niin kukaan ei maksaisi mainoksista.
 
Ite muistelin, että teemuselännekeissi liittyisi d-vitamiiniin, mutta sitä ruvettiinkin lisäämään maitoon vasta 2003, joten kiitti aivot.
 
Itellä kummittelee vieläkin noi Tonnin Setelin mainitsema "teemuselännemainoksineen" takaraivossa tyyliin: Jos et käytä maitoa/juustoa, sun luut ei kasva ja sun pitää pelätä jokaista kolhua kun luut hajoaa.

Oon syntyny 1982 ja äiti tyrkytti kalsium-pillereitä aina noin 25v. asti.

Noi mainoskampanjat telkussa, netissä, sos.mediassa, jne. on pirun salakavalia kuinka hyvin ne vaikuttaa. Jos ne ei vaikuttais, niin kukaan ei maksaisi mainoksista.
Ja kaiken lisäksi on sittemmin ilmennyt, että liika kalsium on päinvastoin haitaksi terveydelle...
 
Neilikka on englanniksi carnation.

Kertaakaan en ole missään englanninkielisessä leffassa, TV-sarjassa tai kirjassa kuullut viittausta moiseen, vaikka kyseessä on hyvin suosittu leikkokukka ainakin täällä Suomessa. Sen sijaan daisy, lily, tulip ja tietenkin rose ovat sanoja, joihin törmää hyvin usein.

"How lovely, he bought me carnations!" said no one ever, apparently. :)
 
Neilikka on englanniksi carnation.

Kertaakaan en ole missään englanninkielisessä leffassa, TV-sarjassa tai kirjassa kuullut viittausta moiseen, vaikka kyseessä on hyvin suosittu leikkokukka ainakin täällä Suomessa. Sen sijaan daisy, lily, tulip ja tietenkin rose ovat sanoja, joihin törmää hyvin usein.

"How lovely, he bought me carnations!" said no one ever, apparently. :)
Piti itsekin vähän googletella tätä. Neilikasta tuli mieleen Portugalin Neilikkavallankumous ja sitten Punainen neilikka -hahmo.
Ensimmäinen on englannin kielisessä wikipediassa otsikolla "Carnation Revolution" ja toinen taas "The Scarlet Pimpernel", ja jos joku olisi kysynyt neilikan käännöstä niin olisin varmaan sanonut että pimpernel, kun en muista lukeneeni tuosta Portugalin vallankumouksesta mitään englanninkielistä mutta tuo toinen on tullut vastaan ainakin Black Adder -sarjassa. Tosin suomenkielinen wikipedia selittää asian tuo toisen osalta:
Punainen neilikka (engl. The Scarlet Pimpernel) on paronitar Emmuska Orczyn luoma kuvitteellinen hahmo, englantilainen aatelismies, joka pelastaa ranskalaisia aatelisia Ranskan vallankumouksen aikana. Hänen oikea nimensä on Percy Blakeney, ja häntä pidetään usein ensimmäisenä supersankarina, jolla oli salainen henkilöllisyys.[lähde? ]

Nimi viittaa Ranskan kuningasmielisiin, joiden kukkasymboli oli vallankumousvuosina punainen neilikka.[1] Scarlet Pimpernel ei tosin tarkoita neilikkaa vaan toista kukkaa, puna-alpia eli peltopunkaa.
 
Pohjois-Korealaisten "sotilaiden" prenikat sun muut kunniamerkit mitä on liivit ja takit pullollaan. Se ei tarkoita etä ko. henkilö olisi niitä ansainnut, vaan koska Koreassa menee kaikki "kolmanteen polveen" niin kaikki isien ja esi-isien prenikat ja mitalit perityy eteenpäin vaikka sulla ei olis mitään osuutta mihinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Sitä volumea ei ole pakko raahata hiirellä vaan rullan pyöritys voi monessa softassa tehdä hoitaa sen asian. Siis kun nostat hiiren siihen kohdalle josta normaalisti raahaat volumea niin voit yleensä myös rullata sitä eestas hiiren ollessa siinä hollilla.
 
Pohjois-Korealaisten "sotilaiden" pränikät sun muut kunniamerkit mitä on liivit ja takit pullollaan. Se ei tarkoita etä ko. henkilö olisi niitä ansainnut, vaan koska Koreassa menee kaikki "kolmanteen polveen" niin kaikki isien ja esi-isien pränikät ja mitalit perityy eteenpäin vaikka sulla ei olis mitään osuutta mihinkään.
Puhut prenikoista. Pränikkä on jotain aivan muuta.
 
Sitä volumea ei ole pakko raahata hiirellä vaan rullan pyöritys voi monessa softassa tehdä hoitaa sen asian. Siis kun nostat hiiren siihen kohdalle josta normaalisti raahaat volumea niin voit yleensä myös rullata sitä eestas hiiren ollessa siinä hollilla.
Vähän sama kuin, että kaasupoljinta painamalla auto menee eteenpäin. Vitsi :)

Tuohan on sen rullan funktio, että sillä voi rullailla liukupalkkeja (tai miksi niitä nyt kutsutaankin).
 
Pohjois-Korealaisten "sotilaiden" pränikät sun muut kunniamerkit mitä on liivit ja takit pullollaan. Se ei tarkoita etä ko. henkilö olisi niitä ansainnut, vaan koska Koreassa menee kaikki "kolmanteen polveen" niin kaikki isien ja esi-isien pränikät ja mitalit perityy eteenpäin vaikka sulla ei olis mitään osuutta mihinkään.
Pränikkä tarkoittaa uutta, käyttämätöntä.
 
Kattelin tossa yhtä sarjaa ja taas tuli vastaan termi "five-o", ku poliiseja tarkoitettiin.

Mietin, että mitäköhä se tarkemminottaen tarkoittaa, ku on tosiaan se sarjaki "Hawaii Five-O". Siitäki on olemassa joku 70-luvun alkuperäinen versio, niin vissiin nimenomaan tosta vanhasta poliisisarjasta syntynyt slangisana. Itse sarjassa nimi keksitty/väännetty 50. osavaltion mukaan.
 
Kattelin tossa yhtä sarjaa ja taas tuli vastaan termi "five-o", ku poliiseja tarkoitettiin.

Mietin, että mitäköhä se tarkemminottaen tarkoittaa, ku on tosiaan se sarjaki "Hawaii Five-O". Siitäki on olemassa joku 70-luvun alkuperäinen versio, niin vissiin nimenomaan tosta vanhasta poliisisarjasta syntynyt slangisana. Itse sarjassa nimi keksitty/väännetty 50. osavaltion mukaan.
Wikipedian mukaan olisi tullut juurikin kyseistä tv-sarjasta List of police-related slang terms - Wikipedia
 
Laktoosi-intoleranssi on siis nimenomaan yleisesti harvinaisempaa pohjoisessa kuin etelässä. Erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa esiintyy huomattavan vähän laktoosi-intoleranssia, kun vähän yleistetään. Se on tosiaan jännä homma, että laktoosi-intoleranssi on ollut se normaali asiain tila ihmisellä ja enemmistön kyky käyttää runsaasti maitoa ravintona on verrattain uusi asia eikä näin ole kaikkialla maailmassa. On myös perintötekijöitä joiden ansiosta jotkut sietävät toisia paremmin tai huonommin sokeria, alkoholia tai jopa tupakointia.

Maitoproteiiniallergiahan on paria pykälää vakavampi juttu kuin laktoosi-intoleranssi ja vaarallinen myös nykyisissä ylellisissä länkkärioloissa. Voisin veikata että sekin on ollut primitiiveillä nykyistä yleisempi.

Toinen havainto tuli videosta. On jännä, miten niinkin arkinen asia kuin yksi yleinen peruselintarvike on yleisesti ihmisten näkemyksissä politisoitunut. Katsoin mielenkiinnosta tuon pätkän ja jopas on epäneutraali poliittinen videopamfletti. Siinä todetaan ykskantaan lähtökohtaisena tosiasiana, että maito on hyvin haitallista ympäristölle planeetalle ja aiheuttaa valtavaa kärsimystä ja karjatalous on kidutusta. Mielipiteitä nekin, mutta ei siitä niin kauaa ole kun moista palettia pidettiin aikas radikaalina. Nykyään länsimaissa-joissa-on-asiat-liian-hyvin tuollaista tapaa aika usein. Puhujana ihmisiä, jotka eivät alkutuotannosta tiedä hölkäsen pöläystä eikä heitä kiinnosta oppia. Voimakas mielipide heillä on silti, ja enimmäkseen mutua.

Koko kysymyshän muuttuu aika ratkaisevasti sillä, miten maitoa käytetään kuten videon käsikirjoittajakin myöntää("kehitysmaissa maito on tarpeellista"). Nimittäin koko vertailu maidon ja kaurajuoman tai soijamehun välillä on mielekäs vain jos tuotetta kulutetaan siten, että ihmisillä on jääkaapissa purkki josta kaadetaan ruokajuomaa tai kahvin jatketta. Itse en ole kolmeenkymmeneen vuoteen juonut maitoa enkä juo. Juustoja ja muita maitotuotteita sekä maitoa ruoan valmistusaineena kulutan kyllä. Näiden korvaaminen ei käy sormia napsauttamalla kuten kahvimaidossa, vaan vaatii täyden paradigmamuutoksen vegesafkaan siirtymisenä. En nyt sukella sen syvemmälle erilaisten alkutuotannon tapojen päästöihin, haittoihin ja resurssitalouteen tai maidon olemukseen, vaan tyydyn toteamaan ihmetykseni asiasta jonka olen ehkä kauan sitten huomannut mutta joka juuri kirkastui vähän lisää.
Minullakin on käsitys että laktoosi-intoleranssi on esim. Suomessa ja Pohjoismaissa paljon vähäisempää kuin esim., noh, kaakkois-Aasiassa missä aikuiset eivät juo lehmänmaitoa, piste. Ei-enää-imeväisikäiset lapsetkin juovat siellä enintään soijamaitoa, eivät lehmänmaitoa.

Tosin, ex-työpaikallani ollut intialaisnainen tarjosi meille suomalaisille maistettavaksi jotain "intialaisherkkua", sellaisia valkoisia kosteita jauhopalloja, ja kun kysyin mistä se oli tehty, hän mielestäni sanoi sen olevan tehty maitojauheesta. Joten en tiedä käytetäänkö kuitenkin Intiassa paljon lehmänmaitoa ruoanvalmistuksessa ja ehkä jopa ruokajuomana, vaikka lämmin aasialainen maa onkin?

Käsitykseni myös on että nisäkkäillä noin yleisesti kehittyy laktoosi-intoleranssi pentuna, se on luonnon tapa saada pennut erkaantumaan emostaan etteivät aina pyri nisälle vaan alkavat syödä oikeaa ruokaa. Se selittääkin sen miksi lapsena omistamani kissa ripuloi niin usein, juotin hänelle välillä tavallista lehmänmaitoa koska kuvittelin sen olevan kissojen normijuomaa.

Lisäksi täysin hatusta vedetty epätieteellinen luuloni on että täällä kylmässä pohjolassa laktoosi-intoleranssi ei ole yhtä yleistä koska lehmänmaidon(kin) avulla pystyttiin elämään karujen talvien yli kun kookospähkinät eivät kasvaneet puissa, varsinkaan tammikuussa. Ehkä maitoa kestävät aikuiset selvisivät talvet paremmin hengissä kuolematta aliravitsemukseen, kiitos maidon?
 
Minullakin on käsitys että laktoosi-intoleranssi on esim. Suomessa ja Pohjoismaissa paljon vähäisempää kuin esim., noh, kaakkois-Aasiassa missä aikuiset eivät juo lehmänmaitoa, piste. Ei-enää-imeväisikäiset lapsetkin juovat siellä enintään soijamaitoa, eivät lehmänmaitoa.

Tosin, ex-työpaikallani ollut intialaisnainen tarjosi meille suomalaisille maistettavaksi jotain "intialaisherkkua", sellaisia valkoisia kosteita jauhopalloja, ja kun kysyin mistä se oli tehty, hän mielestäni sanoi sen olevan tehty maitojauheesta. Joten en tiedä käytetäänkö kuitenkin Intiassa paljon lehmänmaitoa ruoanvalmistuksessa ja ehkä jopa ruokajuomana, vaikka lämmin aasialainen maa onkin?

Käsitykseni myös on että nisäkkäillä noin yleisesti kehittyy laktoosi-intoleranssi pentuna, se on luonnon tapa saada pennut erkaantumaan emostaan etteivät aina pyri nisälle vaan alkavat syödä oikeaa ruokaa. Se selittääkin sen miksi lapsena omistamani kissa ripuloi niin usein, juotin hänelle välillä tavallista lehmänmaitoa koska kuvittelin sen olevan kissojen normijuomaa.

Lisäksi täysin hatusta vedetty epätieteellinen luuloni on että täällä kylmässä pohjolassa laktoosi-intoleranssi ei ole yhtä yleistä koska lehmänmaidon(kin) avulla pystyttiin elämään karujen talvien yli kun kookospähkinät eivät kasvaneet puissa, varsinkaan tammikuussa. Ehkä maitoa kestävät aikuiset selvisivät talvet paremmin hengissä kuolematta aliravitsemukseen, kiitos maidon?
Homma menee jotakuinkin juuri noin, ja samoja seikkoja ylle linkatussa tubevideossa käsitelläänkin.

Maitotuotteita kyllä voidaan käyttää osana ravintoa suuressa osassa maailmaa ja useimmat voivat sellaista ruokaa syödä, mutta maito janojuomana on valikoitujen alueiden mahdollisuus. Siis sikäli kun ei ole saatavilla laktoosittomia tuotteita, kuten suurimmassa osassa maailmaa ei ole. Moiselle erikoisuudellehan ei ole kysyntää jos tapoihin ei kuulu juoda suuria määriä maitoa tai ahmia activia-piereskelyjogurtteja. Esimerkiksi voi on jo valmiiksi suunnilleen suomalaisen vähälaktoosisen kriteerin täyttävää ja koska voita käytetään melko pieniä määriä verrattuna maitoon, sitä voi enimmäkseen syödä vaikka olisi kovastikin laktoosi-intolerantti. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta herää epäily että syynä on jokin muu kuin laktoosi, siis lähinnä maitoproteiini.
 
Maizenassa(suuruste) on laktoosia. Molemissa versioissa. Eipä tuotakaan ajatellut kun se ei itsellä ole ongelma.
 
Käytettyjen ajoneuvojen myynti-ilmoituksissa esiintyvä yksikkö "tkm" on oikeastaan hyvin typerä, kun asiaa pohtii. Toisaalta standardin mukainen nimi kyseiselle mittayksikölle kuulostaa hassulta (Mm eli megametri).
 
Eihän "tkm" ole yksikkö. Vaan yleisen tavan mukaan käytetty ilmaisu, jolla saa vähemmän merkkejä ilmoitukseen. :D

165tkm tai 165000km. Merkkejä oli rajallinen määrä lehdissä ennen, tai maksoi enemmän. Pitempi teksti.
 
Eihän "tkm" ole yksikkö. Vaan yleisen tavan mukaan käytetty ilmaisu, jolla saa vähemmän merkkejä ilmoitukseen. :D

165tkm tai 165000km. Merkkejä oli rajallinen määrä lehdissä ennen, tai maksoi enemmän. Pitempi teksti.
Itseä huvittaa kun edelleen välillä tulee jotain ilmoituksia vastaan jotka ovat lyhenneltyjä samaan tapaan kuin silloin joskus paperilehtiin laitetut ilmoitukset. Eli käytännössä joka sanaa on yritetty lyhentää ja ilmoituksesta ei meinaa ottaa mitään tolkkua. "Myyd. uud.ver. pers.pär, ei mah pers. ei pär. tarj. per." :D
 
Madonnaan liittyen avautui joskus taannoin, että kyseessä on laulaja-lauluntekijä-kategoriaan kuuluva tekijä, joka on ollut tekemässä suurinta osaa kappaleistaan. Vaikuttanut myös merkittävästi musiikkinsa tyylisuuntiin omalla urallaan. Jotenkin ollut luulo että hän on ollut ihan pelkkä tuote ilman sen kummempia kykyjä.
Kuin myös michael jackson omassa musiikkityylissä tosin tämä on ehkä paremmin tiedossa, mutta se että ovat syntyneet molemmat elokuussa 1958 ei ehkä niinkään
 
Käytettyjen ajoneuvojen myynti-ilmoituksissa esiintyvä yksikkö "tkm" on oikeastaan hyvin typerä, kun asiaa pohtii. Toisaalta standardin mukainen nimi kyseiselle mittayksikölle kuulostaa hassulta (Mm eli megametri).

Eihän "tkm" ole yksikkö. Vaan yleisen tavan mukaan käytetty ilmaisu, jolla saa vähemmän merkkejä ilmoitukseen. :D

165tkm tai 165000km. Merkkejä oli rajallinen määrä lehdissä ennen, tai maksoi enemmän. Pitempi teksti.
Jos normaalit ihmiset olisivat keskimäärin jokseenkin lukutaitoisia, olisi voinut printti-ilmoituksissa säästää ainakin yhden merkin kirjoittamalla Mm.
 
Huomannu ja huomannu..
Sam Raimi, tuo spattereiden kolmikymppinen kuningas onkin jo 65v.
Vittu mä oon vanha
:og:
 
Minä monesti hätkähdän että joku minun mielestäni suht uudehko elokuva tai peli onkin jo 10-15 vuotta vanha.

Viimeksi kun taas kerran näin Tom Cruisen "Edge of Tomorrow" telkkarista, se täytti jo 10 vuotta. Olisin helposti voinut kuvitella sen 3-4 vuotta vanhaksi elokuvaksi, ja muistan ekan kerran sen nähtyäni miettineeni "Vitsit kyllä alkaa ikä jo näkyä jopa Tompan kasvoilla, ei ole enää ikinuori siloposki", ja siitäkin on siis jo yli 10 vuotta...

Tai mites Clint Eastwoodin Gran Torino, sekin täyttää kohta 17 vuotta, olisin senkin leffan muistellut olevan pikemminkin 7 vuotta vanha ja senkin nähtyäni miettineeni "Vitsit kyllä on Clint jo vanha gubbe", ja tosiaan nyt on sitten vielä 17 vuotta vanhempikin...

Peleissä vastaavasti hätkähdän että joku "pari vuotta sitten ilmestynyt" peli onkin täyttänyt 10 vuotta.

Kai näitä sitten pistää merkille omankin ikääntymisensä takia. Lapsena oli eri juttu, muistan olleeni kauhistunut että Karate Kidin Raplh Macchio oli elokuvassa näytellessään 23-vuotias, vaikka näytteli jotain 16-vuotiasta jannua. Kauhea ikäloppu näyttelijä!
 
Viimeksi muokattu:
Vähän samaa tuli, kun eilen näin jonkun Harrison Fordin uuden leffan trailerin. Vanha käppänä jo, tottunu siihen että ollu aina saman/entisen näkönen
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
261 104
Viestejä
4 531 756
Jäsenet
74 740
Uusin jäsen
EcceR86

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom