- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 265
arse = perseMutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?
ass = aasi
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
arse = perseMutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?
Niinpäs näkyy mutta wikin mukaan vanha termi kyseessä. Donkey on korvannut sen juurikin syystä ass = perse.Ainakin itselle googlen kääntäjä ensisijaisena tarjoaa aasille käännöstä ass, sitten donkey ja kolmantena jackass
Molemmat tarkoittaa persettä. Toinen on amerikan englantia ja toinen britti.arse = perse
ass = aasi
Well, no bloody wonder...Molemmat tarkoittaa persettä. Toinen on amerikan englantia ja toinen britti.
Olenkin aina ihmetellyt jenkkien perse-sitä ja perse-tätä sanontoja mut nyt ymmärränkin että kyse oli aasista (mm. ampuu aasin pois).Well, no bloody wonder...
Pitää taas säätää sarkasmi asetuksia.
Tuntuu, että monella on ihme oletukset, että insinööri tietäisi kaikesta kaiken ja sen lisäksi osaisi vielä tehdä kaiken. Sitten kun nämä odotukset ei kohtaa, niin pidetään insinöörejä tyhminä tms.Sillä otannalla mitä itselläni on erilaisista insinööreistä, ne tuntuvat jakaantuvan jostain syystä aikalailla kahteen ääripäähän. Toiset ovat sellaisia jotka eivät ymmärrä yhtään miten joku asia käytännössä toimii ja yleensä on käynyt jossain vaiheessa ilmi että tämä ryhmä ei ole oikeastaan koskaan tehnyt käsillään mitään. Toinen ryhmä sitten ymmärtää miten asiat käytännössä toimii ja näiden kanssa yleensä asiat rullaavatkin kivasti kun ei tarvitse ruveta vääntämään mistään käytännössä mahdottomasta asiasta kättä. Tämä jälkimmäinen ryhmä yleensä on myös tehnyt kaikenlaista "oikeaa työtä" tai harrastelee esimerkiksi puutöitä tai autojen laittamista tms. Jostain syystä tuohon väliin ei hirveästi ole osunut ihmisiä vaan aika vahvasti nuo ääripäät ovat olleet edustettuna.
Vähän samaa juttua kuuli aikanaan kaverilta kun oli opiskelemassa (kone?)insinööriksi, osa porukasta oli sellaisia että eivät tienneet kummasta päästä ruuvaria pitäisi pitää kiinni.
Että sinänsä kyllä ymmärrän osittain mistä nuo insinöörivitsit tulevat. Osa insinööreistä tuntuu olevan vähän niinkuin poliitikot, eivät vaan ymmärrä kuinka maailma toimii oman kuplan ulkopuolella. Toisaalta, sitten kun sattuu tulemaan hyvä insinööri vastaan niin sellaisen kanssa on kyllä suorastaan ilo tehdä töitä kun kaikki vaan sujuu suunnilleen itsestään.
Myös "ass" tarkoittaa aasia, tarkista vaikka Google Translatesta. Se on vähän kuin Jorma joka tarkoittaa sekä komeaa parrakasta miestä että myös törkyistä miehen pippeliä.Mutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?
Aasinsillan alkuperä on latinalaisessa ilmaisussa "pons asinorum", joka on englanniksi "bridge of asses" (aasien silta). Sillä ei tosin ole ilmaisun suomalaisen vastineen tavallisinta merkitystä.Mutta miksi valitsit perse-sillan siihen? Siis ass=perse. Eikö donkey-bridge olisi ollut sopivampi huono käännös aasinsillasta?
In geometry, the theorem that the angles opposite the equal sides of an isosceles triangle are themselves equal is known as the pons asinorum (/ˈpɒnz ˌæsɪˈnɔːrəm/ PONZ ass-ih-NOR-əm), Latin for "bridge of asses", or more descriptively as the isosceles triangle theorem. [...]
Pons asinorum is also used metaphorically for a problem or challenge which acts as a test of critical thinking, referring to the "asses' bridge's" ability to separate capable and incapable reasoners. Its first known usage in this context was in 1645.
Roomassa oli teitä vaikka ei ollut insinöörejä. Voitaisiinko sanoa että teitä on insinööreistä huolimatta?
Juu. Oispa kiva olla ollut kärpäsenä katossa, kun persvakoäijät suunnittelivat iPhonen ja Burj Khalifan tupakka-askin kanteen ja samalla keksivät samalla internetin ja Apollo 11 -ohjelman. Kaikki nämä yhdellä ja samalla 15 min tauolla.Kyllä se näin oli, että kaikki antiikin Rooman arkkitehtuuriset ja tekniset saavutukset olivat elämäkoulun käyneiden tyä äijien kollektiivisen älyn tulosta
Ihminen on tottakai mieltynyt rasvaiseen ja energiapitoiseen ruokaan, koska se on ollut selvitymisen kannalta tärkeää. Mutta siinä ei vaikuta olevan järkeä, että ihminen on myös mieltynyt hieman "hiiltyneeseen" ruokaan, jolloin kallisarvoisia kaloreita haaskataan ("kaunis paistopinta").
Minusta siinä on yhtä paljon järkeä ja logiikkaa. Hiiltyminen liittyy siihen että ruoka kypsennetään. Kypsä liha on ollut ihmisen historiassa määräävä ja välttämätön ravinnon osa. Hyvin imeytyvä proteiinipitoinen ravinto on ollut vielä energiasisältöäkin kallisarvoisempaa.Ihminen on tottakai mieltynyt rasvaiseen ja energiapitoiseen ruokaan, koska se on ollut selvitymisen kannalta tärkeää. Mutta siinä ei vaikuta olevan järkeä, että ihminen on myös mieltynyt hieman "hiiltyneeseen" ruokaan, jolloin kallisarvoisia kaloreita haaskataan ("kaunis paistopinta").
Kypsennetty proteiini imeytyy paremmin. Raakana jos syö niin osa tulee kakan mukana ulos. Eli kypsennys on hyvä juttu.Ihminen on tottakai mieltynyt rasvaiseen ja energiapitoiseen ruokaan, koska se on ollut selvitymisen kannalta tärkeää. Mutta siinä ei vaikuta olevan järkeä, että ihminen on myös mieltynyt hieman "hiiltyneeseen" ruokaan, jolloin kallisarvoisia kaloreita haaskataan ("kaunis paistopinta").
Joskus tuli vastaan taulukko missä oli raaka, nuijittu vai mikä lieneekään oikea termi, kypsennetty, nuijittu ja kypsennetty. Niissä Energia hyötyarvot meni jotakuinkin 100% 110% 150% 160% (numerot heitetty nyt hatusta mutta suuntaa-antavia)Kypsennetty proteiini imeytyy paremmin. Raakana jos syö niin osa tulee kakan mukana ulos. Eli kypsennys on hyvä juttu.
Lisäksi se on helpompi pureksia ja niellä, ja taudinaiheuttajia päätyy harvemmin elimistöön.Eli mitä enemmän lihaa muokataan sitä helpompi keholla on siitä saada energiaa
Tarkkoja lukuja kommentoimatta pitää paikkansa. Myös kasvikunnan tuotteiden ravintosisältö voi parantua merkittävästi kypsennyksellä.Joskus tuli vastaan taulukko missä oli raaka, nuijittu vai mikä lieneekään oikea termi, kypsennetty, nuijittu ja kypsennetty. Niissä Energia hyötyarvot meni jotakuinkin 100% 110% 150% 160% (numerot heitetty nyt hatusta mutta suuntaa-antavia)
Ausseilla on kyllä ihan merkittävä kaivosteollisuus eli ~12% kansantuotteesta. Varsinaista valmistustahan tuo ei ole, mutta silti todellista teollisuutta.Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta englanninkielisissä maissa ei valmisteta "juuri mitään" tai ainakaan (korkea) valmistava teollisuus ei ole mitenkään merkittävä talouden veturi.
Edit: No jaa, kyllähän nuo britit näköjään edelleen tavaraa tuottaa vaikka alas on tultu reilusti.
Eli toisin sanoen suurimmassa osassa onkin valmistavaa teollisuutta.Yhdysvaltoja ja Kanadaa lukuun ottamatta englanninkielisissä maissa ei valmisteta "juuri mitään" tai ainakaan (korkea) valmistava teollisuus ei ole mitenkään merkittävä talouden veturi.
Edit: No jaa, kyllähän nuo britit näköjään edelleen tavaraa tuottaa vaikka alas on tultu reilusti.
No onhan vielä Irlanti, Australia, Uusi-Seelanti, Jamaika, Singapore, Filippiinit, Intia.Eli toisin sanoen suurimmassa osassa onkin valmistavaa teollisuutta.
Juu tämä oli tiedossa. Mutta ei tuo ole korkeaa teollisuutta kuten esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistus.Ausseilla on kyllä ihan merkittävä kaivosteollisuus eli ~12% kansantuotteesta. Varsinaista valmistustahan tuo ei ole, mutta silti todellista teollisuutta.
Se, että sinä et ole törmännyt ei tarkoita etteikö noissa maissa niitä olisi. Jos viitsisit edes vähän miettiä maalaisjärjellä ennen postaamista saati googlettaa niin tulisit toisiin ajatuksiin. Jo esim. Intiassa valmistetaan käytännössä kaikkea elektroniikasta sähkökoneisiin ja polttomoottoreihin.No onhan vielä Irlanti, Australia, Uusi-Seelanti, Jamaika, Singapore, Filippiinit, Intia.
En muista missään törmänneeni näissä maissa valmistettuihin fyysisiin tuotteisiin, joita ei ole tarkoitus niellä ja jotka eivät ole halpalaatua.
Australiassa on kaivosteollisuuden takia valtava määrä kaivoslaitteiden ja koneiden valmistusta. Esim. Iveco ja Volvo.Juu tämä oli tiedossa. Mutta ei tuo ole korkeaa teollisuutta kuten esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistus.
Näitähän on länsimaissa tyypillisesti. Esimerkiksi Suomi, Saksa, Ruotsi, USA, Kanada, Sveitsi, Italia, Ranska.
Se, että sinä et ole törmännyt ei tarkoita etteikö noissa maissa niitä olisi. Jos viitsisit edes vähän miettiä maalaisjärjellä ennen postaamista saati googlettaa niin tulisit toisiin ajatuksiin. Jo esim. Intiassa valmistetaan käytännössä kaikkea elektroniikasta sähkökoneisiin ja polttomoottoreihin.
Yliarvioin, mutta väitteessä on silti perää.Australiassa on kaivosteollisuuden takia valtava määrä kaivoslaitteiden ja koneiden valmistusta. Esim. Iveco ja Volvo.
Tämä taulukko on vienti ulkomaille.Yliarvioin, mutta väitteessä on silti perää.
Erityisesti Australian kohdalla se on hyvinkin paikkansapitävä. Tuo "valtava määrä" on varsin pientä maan muun viennin rinnalla.
Australian BKT:ssa valmistava teollisuus on 5 prosentin luokkaa. Eli hyvin pientä on silloinkin, kun myös kotimaan markkinat otetaan huomioon.Tä
Tämä taulukko on vienti ulkomaille.
Vai onko sittenkin neljä? Ruoholahti, itis, Malmi ja Vuosaari?Helsingissä on ainoastaan 3 Citymarket-myymälää. Itse asun alle 100k kaupungissa, ja täällä on vain yksi vähemmän.
Iltalehti väittää, että kolmeVai onko sittenkin neljä? Ruoholahti, itis, Malmi ja Vuosaari?
väittäkööt iltalehti mitä haluaa, 4 niitä on.Iltalehti väittää, että kolme
Lidl, Prisma, Citymarket... Katso, mikä ruokakauppa on viranomaisen mukaan Suomen huolellisin ja puhtoisin
Ruokakaupat saavat moitteita muun muassa tilojen kunnosta ja elintarvikkeiden lämpötiloista.www.iltalehti.fi
Lainaatko tuosta uutisesta sen kohdan, missä näin väitetään. Linkeillä keskustelu ei ole suositeltavaa, enkä itse tuollaisesta asiasta mitään mainintaa löytänyt.Iltalehti väittää, että kolme
Lidl, Prisma, Citymarket... Katso, mikä ruokakauppa on viranomaisen mukaan Suomen huolellisin ja puhtoisin
Ruokakaupat saavat moitteita muun muassa tilojen kunnosta ja elintarvikkeiden lämpötiloista.www.iltalehti.fi
Lainaatko tuosta uutisesta sen kohdan, missä näin väitetään. Linkeillä keskustelu ei ole suositeltavaa, enkä itse tuollaisesta asiasta mitään mainintaa löytänyt.
Vuosaaren K-supermarket muuttui ehkä kuukausi kaksi sitten Citymarketiksi.Iltalehti väittää, että kolme
Lidl, Prisma, Citymarket... Katso, mikä ruokakauppa on viranomaisen mukaan Suomen huolellisin ja puhtoisin
Ruokakaupat saavat moitteita muun muassa tilojen kunnosta ja elintarvikkeiden lämpötiloista.www.iltalehti.fi
Samoin, tosin tässä maakunnassa on yhtä monta Prismaa kuin esim KemissäHelsingissä on ainoastaan 3 Citymarket-myymälää. Itse asun alle 100k kaupungissa, ja täällä on vain yksi vähemmän.
Loppuunmyytyihin paikkamerkittyihin ikärajattomiin tapahtumiin ei periaatteessa tarvita lipuntarkastusta.
Jos paikat numeroituja, niin kenties lipulla sille tuleva ohjaa turhakkeen paikalta pois? Toki tuolloin näyttää tarvittaessa lippua, mutta etukäteen ei tarvitse tarkastaa.Jos lippuja ei tarkasteta, niin miten estetään että joku ilman lippua ei tule paikalle? Joko vie jonkun paikkaa tai jää seisoskelemaan jonnekkin.
ja seuraa hirveä härdelli? vr junissaki saa jo välillä vääntää kättä, että kyllä se nyt on kuitenki mun paikka, vaikka "ei sillä väliä ole". Liput toki tarkastetaan, mutta jälkikäteen. Jossai isolla keikalla vaaditaan jo lisäresursseja, että saadaan sit turhat poistettua? Paljon helpompi päästää vain ne, joilla on lippu.Jos paikat numeroituja, niin kenties lipulla sille tuleva ohjaa turhakkeen paikalta pois? Toki tuolloin näyttää tarvittaessa lippua, mutta etukäteen ei tarvitse tarkastaa.
Takuulla seuraa härdelli. Itse olen aikanaan ollut järjestysmiehenä, liikenteenohjaajana, lipuntarkastajana ja ties missä roolissa erilaisissa tapahtumissa ja jos ei ole jotain lipuntarkastusta tai vastaavaa niin kaaos on kyllä taattu. Yllättävän paljon on ollut esim johonkin "VIP"-tilaisuuteen tulossa ylimääräisiä vaikka tapahtumasta ei ole missään mainostettu. Ja kun yleensä tietyllä alueella on tietty maksimi-asiakasmäärä (esim paloturvallisuusmääräysten takia) vaikka tila ei varsinaisesti olisikaan täynnä niin niitä ylimääräisiä ei vain voi mitenkään ottaa sisään vaikka tavallaan tilaa olisikin.ja seuraa hirveä härdelli? vr junissaki saa jo välillä vääntää kättä, että kyllä se nyt on kuitenki mun paikka, vaikka "ei sillä väliä ole". Liput toki tarkastetaan, mutta jälkikäteen. Jossai isolla keikalla vaaditaan jo lisäresursseja, että saadaan sit turhat poistettua? Paljon helpompi päästää vain ne, joilla on lippu.
Helsingissä on ainoastaan 3 Citymarket-myymälää. Itse asun alle 100k kaupungissa, ja täällä on vain yksi vähemmän.
Olen saanut huomata, että maaseudun Prismat ja Cittarit eivät aina ole juuri kummempia kuin ääsmarketit ja koomasuperit. Noiden ketjujen korkein luokitus on aika pitkä jatkumo suppeahkosta peltomarketista valtavaan ostohelvettiin.Samoin, tosin tässä maakunnassa on yhtä monta Prismaa kuin esim Kemissä
Varovaisesti arvioisin, että cittarin ja supparin ero ei välttämättä ole myymäläpinta-alassa vaan valikoiman laajuudessa. Cittarissa on aina laajat non-food-osastot (vaatteita, kemikaaleja, leluja, ym) mutta suppari voi keskittyä ruokaan. Esim. Espoon Lippulaivan supparissa on ihan kiva ruoka-osasto verrattuna moneen "laajan valikoiman" cittariin.Olen saanut huomata, että maaseudun Prismat ja Cittarit eivät aina ole juuri kummempia kuin ääsmarketit ja koomasuperit. Noiden ketjujen korkein luokitus on aika pitkä jatkumo suppeahkosta peltomarketista valtavaan ostohelvettiin.
Joo. Prismassa on aina löylykauhasetti, ehkä mökkitason moottorisaha, parit mutsifarkut ja kolme lämpömittaria. Totta kai Prisma ja CM yrittävät olla tavarataloja eri tapaan kuin äässi ja k-super mutta ne eivät vähimmillään ole kovin paljon kummempia - ruokakaupan ulkopuolinen valikoima ei paljon ylitä eikä kaikilta osin saavuta jotain Tokmannia. Ero minimalistisen maalaisprisman ja muutaman megalomaanisen valtakunnan suurimman välillä on iso.Varovaisesti arvioisin, että cittarin ja supparin ero ei välttämättä ole myymäläpinta-alassa vaan valikoiman laajuudessa. Cittarissa on aina laajat non-food-osastot (vaatteita, kemikaaleja, leluja, ym) mutta suppari voi keskittyä ruokaan. Esim. Espoon Lippulaivan supparissa on ihan kiva ruoka-osasto verrattuna moneen "laajan valikoiman" cittariin.
Joo, Tornion suomen suurin Smarket sai pikkuisen laajennoksen ja muuttu miniPrismaksi. Kun taas Joensuun Prisma oli välillä Suomen suurin. Ei kokonaisena kauppakeskuksena vaan Prisma+ Rautaprisma osaOlen saanut huomata, että maaseudun Prismat ja Cittarit eivät aina ole juuri kummempia kuin ääsmarketit ja koomasuperit. Noiden ketjujen korkein luokitus on aika pitkä jatkumo suppeahkosta peltomarketista valtavaan ostohelvettiin.