Asioita joita et ole huomannut

[Raikku]

Kuten kauan sitten kuolematon ajattelija sanoi; "Time moved more slowly in the 80s, because when you're 30, a year is a 30th of your life, when
you're 50, it's 50th of your life"

Jne.

 

[Miksuu]

Huomasin että aika on relatiivinen. Kun 16 vuotiaana 1986 kuuli musaa vuodelta 1976 se oli muinaiskamaa. Nyt ei enää erota tän vuoden ja 2014 musaa toisistaan.

enemmän mä huolestuin siitä ko tajusin et ko kuvittelin et kolmekymppinen o vanhus sillon joskus... ja ny oon ite 50+ ja mielestäni edelleen ko teini

 

[Miksuu]

btw... siitä tietää viimesitään et alkaa olee vanha ko bileet muuttuneet hautajaisiksi... niitä siis enempi ko ryyppyreissuja..

 

[lunkwill]

Enemmän kyse on siitä, että nykyään musiikki muuttuu ja kehittyy aidosti hitaammin kuin ennen vanhaan. Audioon liittyvään tekniikkaan pätee ihan sama.. (AI on sitten oma asiansa kokonaan..)

1970-luvulla musiikilla oli oma selkeä tyylinsä, joka liittyy nimenomaan siihen vuosikymmeneen ja aina tulee liittymään, ihan ajan kulumisesta huolimatta.

2000-luvun vuosikymmenillä ei enää sellaisia selkeitä tyylejä ole.

Ei hitaammin vaan haaraantuu nopeammin kuin koskaan ennen, genrejä pukkaa vasemmalta ja oikealta, sekä ylhäältä että alhaalta.
Ongelmana on se, että siinä ei voi enää pysyä kokonaisvaltaisesti perässä.
Täytyy vain keskittyä omaan mieligenreen ja seurata, että mitä omituisia alagenrejä sille keksitään.
Sitten joko tykkää siitä tai sitten ei.

 

[Hyrava]

Ei hitaammin vaan haaraantuu nopeammin kuin koskaan ennen, genrejä pukkaa vasemmalta ja oikealta, sekä ylhäältä että alhaalta.
Ongelmana on se, että siinä ei voi enää pysyä kokonaisvaltaisesti perässä.
Täytyy vain keskittyä omaan mieligenreen ja seurata, että mitä omituisia alagenrejä sille keksitään.
Sitten joko tykkää siitä tai sitten ei.

Minun mielestäni nykyää "kaikki" uusi musiikki kuulostaa ihan samalta. Kaikella siis tarkoitan sitä mitä esimerkiksi eri radiokanavilla soitetaan. Perinteistä radiota ei nykyään tulekaan kuunneltua kuin ehkä autossa. Kotona ja esim lenkkeillessä tulee soiteltua jotain eksoottisempia nettiradioita. Noista samalta kuulostavista biiseistähän on useampikin standup-koomikkokin tehnyt juttuja, muunmuassa Ismo Leikola joka muistaakseni soitteli kitaralla jotain yksinkertaista melodiaa ja lauloi varmaan kymmentä eri biisiä samalla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei hitaammin vaan haaraantuu nopeammin kuin koskaan ennen, genrejä pukkaa vasemmalta ja oikealta, sekä ylhäältä että alhaalta.
Ongelmana on se, että siinä ei voi enää pysyä kokonaisvaltaisesti perässä.
Täytyy vain keskittyä omaan mieligenreen ja seurata, että mitä omituisia alagenrejä sille keksitään.
Sitten joko tykkää siitä tai sitten ei.

Siis musiikin tarjonta on varmasti monipuolisempaa kuin koskaan, mutta "päätyylit" luotiin joskus kauan sitten eikä mitään suuria muutoksia siinä ole odotettavissa eikä tapahtunut aikoihin.

Oletettavasti 2030-luvun musiikki ei kuulosta mitenkään kovin omalaatuiselta nykyiseen verrattuna. Toisin kuin vaikka 70-luvulta 80-luvulle siirryttäessä, jolloin musiikki selvästi muuttui.

 

[jetblack]

Minun mielestäni nykyää "kaikki" uusi musiikki kuulostaa ihan samalta. Kaikella siis tarkoitan sitä mitä esimerkiksi eri radiokanavilla soitetaan. Perinteistä radiota ei nykyään tulekaan kuunneltua kuin ehkä autossa. Kotona ja esim lenkkeillessä tulee soiteltua jotain eksoottisempia nettiradioita. Noista samalta kuulostavista biiseistähän on useampikin standup-koomikkokin tehnyt juttuja, muunmuassa Ismo Leikola joka muistaakseni soitteli kitaralla jotain yksinkertaista melodiaa ja lauloi varmaan kymmentä eri biisiä samalla.

Kyllä mä väittäisin että huomaa edes pienen eron jos kuuntelee radio rock/city vs bassoradiota. molemmissa soitetaan uutta musiikkia.

 

[Miksuu]

Siis musiikin tarjonta on varmasti monipuolisempaa kuin koskaan, mutta "päätyylit" luotiin joskus kauan sitten eikä mitään suuria muutoksia siinä ole odotettavissa eikä tapahtunut aikoihin.

Oletettavasti 2030-luvun musiikki ei kuulosta mitenkään kovin omalaatuiselta nykyiseen verrattuna. Toisin kuin vaikka 70-luvulta 80-luvulle siirryttäessä, jolloin musiikki selvästi muuttui.

Mitään musiikista tietämättä kommentoin kuitenkin.. eikös tässä ala jo tuleee vastaan et aina kopioi jotain pikkuhiljaa? Ei vältis kokonaan mutta osa sieltä osa täältä.. musiikista ymärtämättä kuvittelisin et vähintään jo alitajunnasta monet ottaa jo säveliä yms muilta.. esim mikä se apulannan solistin morsmaikku oli? Sen se yks kuulostaa aika mysterjetilä
Edit jannika b:hän se oli

 

[Erkki_erikeepperi]

Mitään musiikista tietämättä kommentoin kuitenkin.. eikös tässä ala jo tuleee vastaan et aina kopioi jotain pikkuhiljaa? Ei vältis kokonaan mutta osa sieltä osa täältä.. musiikista ymärtämättä kuvittelisin et vähintään jo alitajunnasta monet ottaa jo säveliä yms muilta.. esim mikä se apulannan solistin morsmaikku oli? Sen se yks kuulostaa aika mysterjetilä
Edit jannika b:hän se oli

Kyllä varmasti, mutta teoreettiset/laskennalliset variaatiot ei kai ihan heti ole loppumassa, vähän musiikkityylistä riippuen...

Ja sävel on vain yksi osa musiikista ja käytännön toteutus on sitten vielä toinen juttu.

 

[3dfx]

Ei hitaammin vaan haaraantuu nopeammin kuin koskaan ennen, genrejä pukkaa vasemmalta ja oikealta, sekä ylhäältä että alhaalta.
Ongelmana on se, että siinä ei voi enää pysyä kokonaisvaltaisesti perässä.
Täytyy vain keskittyä omaan mieligenreen ja seurata, että mitä omituisia alagenrejä sille keksitään.
Sitten joko tykkää siitä tai sitten ei.

Olen vähän eri mieltä. Väkisin keksimällä voidaan toki jakaa kaikenlaisia pienen pieniä alagenrejä ja perustella ettei me tuota tehdä vaan ihan omaa juttua. Tuntuu olevan erityisesti metallimusiikin synti, että pitää luoda joku outo dogmi jokaiseen alagenrenalagenrenalagenreen ja kinata siitä onko joku lokeroitu oikein vai ei. Pääpiirteissään kyllä rock, pop, iskelmä ja rap (mitkä on ne suurimmat ylägenret) on lähentyny toisiaan hitosti varmaan 90- luvulta saakka. juuri mitään uutta genreä ei ole tullut.

Vähän sama on elokuvissa. Kun on nähnyt ne elokuvien arkkityypit, 99% koskaan näkemättömistä elokuvista on mälsiä, koska tietää jo alussa mitä niissä tapahtuu.

 

[Raikku]

Onhan näkemyksiä että kaikki musiikki on samaa ja on aina ollut. Eli ei ole olemassa mitään genrejä tms vaan kaikki on suuressa kuvassa samaa eikä ole ole mtään mieltä pyrkiä erottelemaan musiikkia mitenkään.

 

[lmu2002]

Enemmän kyse on siitä, että nykyään musiikki muuttuu ja kehittyy aidosti hitaammin kuin ennen vanhaan. Audioon liittyvään tekniikkaan pätee ihan sama.. (AI on sitten oma asiansa kokonaan..)

1970-luvulla musiikilla oli oma selkeä tyylinsä, joka liittyy nimenomaan siihen vuosikymmeneen ja aina tulee liittymään, ihan ajan kulumisesta huolimatta.

2000-luvun vuosikymmenillä ei enää sellaisia selkeitä tyylejä ole.

Täähän se relativismi just on. Junnut erottaa ja tunnistaa kyllä tuoreen ja 5v vanhan. Teininä nuo asiat imeytyy mystisellä tarkkuudella mutta ote herpaantuu viimeistään jossain 40v tienoilla. Jolloin joko pitää tiukasti kiinni niistä teinivuosien kokemuksista tai siirtyy suosiolla käyttömusan pariin ilman suuria intohimoja.
Me käydään siis itse hitaammin eikä huomata kellon värähtelyjä kun ei jaksa kiinnostaa eikä tajua.

 

[Jarger]

Täähän se relativismi just on. Junnut erottaa ja tunnistaa kyllä tuoreen ja 5v vanhan. Teininä nuo asiat imeytyy mystisellä tarkkuudella mutta ote herpaantuu viimeistään jossain 40v tienoilla. Jolloin joko pitää tiukasti kiinni niistä teinivuosien kokemuksista tai siirtyy suosiolla käyttömusan pariin ilman suuria intohimoja.
Me käydään siis itse hitaammin eikä huomata kellon värähtelyjä kun ei jaksa kiinnostaa eikä tajua.

No, eipä ne junnut tajua monista vanhemmista perus jutuista sitten yhtään mitään, eli ehkäpä en nyt yleistäisi kuitenkaan. Ja nämä uudet jutut kun eivät välttämättä ihan mitään hirveän tärkeitä edes ole, niin en väittäisi että olisi joka asiassa harmi ettei osaakaan

 

[Erkki_erikeepperi]

Täähän se relativismi just on. Junnut erottaa ja tunnistaa kyllä tuoreen ja 5v vanhan. Teininä nuo asiat imeytyy mystisellä tarkkuudella mutta ote herpaantuu viimeistään jossain 40v tienoilla. Jolloin joko pitää tiukasti kiinni niistä teinivuosien kokemuksista tai siirtyy suosiolla käyttömusan pariin ilman suuria intohimoja.
Me käydään siis itse hitaammin eikä huomata kellon värähtelyjä kun ei jaksa kiinnostaa eikä tajua.

No kyllä ihan objektiivisesti arvioiden musiikkityylit muuttui ja kehittyi enemmän joskus 60-90 -luvuilla kuin sen jälkeen. Ja audio-tekniikkakin. (Ja tekniikka ylipäätään.)

Toi relativismi tuossa esitetyssä kontekstissa pätee paremmin johonkin muihin asioihin.

PS. Muakaan ei ollut olemassakaan 60-luvulla tai aiemmin, mutta silti kyllä tiedostan vallan hyvin mitä harppauksia musiikkityylit otti eri vuosikymmeninä 1900-luvulla. Ja ne harppaukset oli aika suuria silloin. Se mitä on 90-luvun jälkeen tapahtunut on vain pientä evoluutiota, ei mitään vallankumouksellista uutta.

 

[3dfx]

Täähän se relativismi just on. Junnut erottaa ja tunnistaa kyllä tuoreen ja 5v vanhan. Teininä nuo asiat imeytyy mystisellä tarkkuudella mutta ote herpaantuu viimeistään jossain 40v tienoilla. Jolloin joko pitää tiukasti kiinni niistä teinivuosien kokemuksista tai siirtyy suosiolla käyttömusan pariin ilman suuria intohimoja.
Me käydään siis itse hitaammin eikä huomata kellon värähtelyjä kun ei jaksa kiinnostaa eikä tajua.

Ite en kyllä tunnista. Olin 16 joskus 00- vuoskymmenen lopulla. 2010- luvun lopun laulut kutakuinkin ihan sitä samaa kuten nykyisetkin. Jo lapsena tosin alkoi huomaamaan pysähtyneisyyden kun "uudet" artistit teki jo yhtä ja samaa mikä oli jo kuultu.

En ole juuri muutenkaan havainnu mitään "relativismiä" että aika kulkisi "nopeemmin" tms. kuin teininä tai lapsena.

 

[Tonnin Seteli]

Täähän se relativismi just on. Junnut erottaa ja tunnistaa kyllä tuoreen ja 5v vanhan. Teininä nuo asiat imeytyy mystisellä tarkkuudella mutta ote herpaantuu viimeistään jossain 40v tienoilla. Jolloin joko pitää tiukasti kiinni niistä teinivuosien kokemuksista tai siirtyy suosiolla käyttömusan pariin ilman suuria intohimoja.
Me käydään siis itse hitaammin eikä huomata kellon värähtelyjä kun ei jaksa kiinnostaa eikä tajua.

NImenomaan nuoret tunnistavat uuden musiikin "vanhasta" kahden vuoden tai kymmenen vuoden takaisesta, koska muistavat sen "vanhan". Tämä koskee vain sitä suppeaa otantaa mainstreamista joka on tarpeeksi monta kertaa kuultu ja takaraivossa. Itselle tuntematonta kappaletta arvioidessaan ei tämän päivän satunnaisesti valittu keskiverrosti musiikkia kuluttava nuori todennäköisesti osaa sanoa, onko se julkaistu 2023, 2008 vai 2013. Mainstream-roju on muuttunut ihan todella hitaasti parilla kolmella vuosikymmenellä verrattuna aiempaan. 2004 on melkein 2024 kun verrataan eroon vuosissa 1964 ja 1984.

Tämä ei ole mikään ikääntymisen aiheuttama harha. Huomasin ilmiön jo toissa vuosikymmenellä parikymppisenä.

 

[Erkki_erikeepperi]

En ole juuri muutenkaan havainnu mitään "relativismiä" että aika kulkisi "nopeemmin" tms. kuin teininä tai lapsena.

Tuon varmaan huomaat paremmin joskus myöhemmin. Aika nuorihan sä vielä olet.

En nyt itsekään voi sanoa, että vuodet vilisisi silmissä, mutta onhan yhden vuoden pituus ja merkitys silti ihan toinen kuin joskus teininä. Yksi vuosi ei ole nyt yhtään mitään. Mutta nuorena yksi vuosi on suhteessa pitkä aika ja yleensä myös ehtii tapahtua kaikenlaista uutta. Ja toisaalta mun lapsuudessa ehti joskus olla jopa TYLSÄÄ, kun ei oikein ollut tekemistä.. En kyllä usko, että se on mikään ongelma nykypäivänä.

 

[Antw]

En kyllä usko, että se on mikään ongelma nykypäivänä.

En ole varma mihin viittaat, mutta nykylapsilta/teineiltä on kyllä mielikuvitus tuhoutunut älypuhelimien myötä. Heidän elämä on siellä, ja kaikki muu tuntuu olevan tylsää. Ja se jos mikä on tylsää. Ennen oli paremmin.

 

[Erkki_erikeepperi]

En ole varma mihin viittaat, mutta nykylapsilta/teineiltä on kyllä mielikuvitus tuhoutunut älypuhelimien myötä. Heidän elämä on siellä, ja kaikki muu tuntuu olevan tylsää. Ja se jos mikä on tylsää. Ennen oli paremmin.

No joo, onhan se ehkä niinkin.

Mun lapsuudessa tylsyyttä purettiin esimerkiksi koodaamalla... =) Aloitin koodaamisen 10-vuotiaana. Mutta kyllä mä ulkonakin hilluin.

Kyllä muuten koodaisi nyky-lapsetkin, jos se olisi ainoa asia, mitä älypuhelimella voisi tehdä (vaikkapa yhden tai kahden yksinkertaisen pelin pelaamisen lisäksi)! Tämä oli kuitenkin tilanne 8-bittisen mikroni kanssa 80-luvulla.. Joko pelasit niitä yhtä tai kahta yksinkertaista peliä tai sitten kirjoitit Basic-koodia. Muuta ei voinut...

 

[Tonnin Seteli]

Mun lapsuudessa tylsyyttä purettiin esimerkiksi koodaamalla... =) Aloitin koodaamisen 10-vuotiaana. Mutta kyllä mä ulkonakin hilluin.

Se on eri tylsyyttä. Ne, jotka ryhtyvät koodaamaan kusisella kotitietokoneella(tai no edes näppäilemään valmista ohjelmalistausta mikropiltistä) eivät ole keskimäärin niitä, joille tulee erityisesti ongelmaksi elämässä se, että on "tylsää". Toiset yksilöt nauttivat juoruilusta, juonittelusta, paskasisällön puskemisesta tiktokkiin ja oman perseen kuvaamisesta instaan. Eivät sellaiset kiinnostu teknisistä aiheista. Jotkut tarvitsevat viihdettä, toiset taidetta, jotkut tekevät.

 

[Erkki_erikeepperi]

Toiset yksilöt nauttivat juoruilusta, juonittelusta, paskasisällön puskemisesta tiktokkiin ja oman perseen kuvaamisesta instaan. Eivät sellaiset kiinnostu teknisistä aiheista. Jotkut tarvitsevat viihdettä, toiset taidetta, jotkut tekevät.

Sitten herääkin kysymys, että mitä tytöt puuhaili ennen vanhaan? Varmaan kuuntelivat musiikkia ja fanittivat jotain Dingoa tms..? Ja kirjoittivat päiväkirjaa. Tai kirjekavereille. Sen ajan "some". Ha.

 

[munse]

En ole varma mihin viittaat, mutta nykylapsilta/teineiltä on kyllä mielikuvitus tuhoutunut älypuhelimien myötä.

Tämän huomaa itsekin jopa siinä, että työskennellessä ajatus juoksee terävämmin, kun irrottaa kätensä hiirestä ja katsoo jonnekin muualle kuin näyttöön. Kätevä kikka pohtiessa jotain vaativaa ongelmaa.

Interaktiivinen ruutuaika on petollista.

 

[lmu2002]

NImenomaan nuoret tunnistavat uuden musiikin "vanhasta" kahden vuoden tai kymmenen vuoden takaisesta, koska muistavat sen "vanhan". Tämä koskee vain sitä suppeaa otantaa mainstreamista joka on tarpeeksi monta kertaa kuultu ja takaraivossa. Itselle tuntematonta kappaletta arvioidessaan ei tämän päivän satunnaisesti valittu keskiverrosti musiikkia kuluttava nuori todennäköisesti osaa sanoa, onko se julkaistu 2023, 2008 vai 2013. Mainstream-roju on muuttunut ihan todella hitaasti parilla kolmella vuosikymmenellä verrattuna aiempaan. 2004 on melkein 2024 kun verrataan eroon vuosissa 1964 ja 1984.

Tämä ei ole mikään ikääntymisen aiheuttama harha. Huomasin ilmiön jo toissa vuosikymmenellä parikymppisenä.

Aliarvioit nuoria. Omat teinit ja tutut nuoret aikuiset tämän havainnon nimenomaan tarjoilivat. Heille nämä erot näyttäytyy selvänä ja merkittävänä. Itelle ihan samaa puuroa ollut viimeiset 20v.

Totta kai musa meni harppauksin eteenpäin 50-90, se ei tässä ole pointti vaan se kuinka ja missä vaiheessa musa tarjoaa ne suurimmat elämykset jotka vaikuttaa loppuelämän. Muutenkin suuret tunteet osuu sinne teini ikään ja aistit on herkimmillään.

 

[munse]

Nykymusiikin hitaasta evoluutiosta tuli mieleen sama ilmiö elokuvissa.

Esimerkiksi 00-luvulla 90-luvun elokuvat olivat selvästi vanhan tuntuisia. En puhu pelkästään kuvanlaadusta ja erikoistehosteista, vaan dialogista, elokuvauksesta, musiikista, tarinankerronnasta, käsikirjoituksesta, toiminta- ja väkivaltakohtausten realistisuudesta jne.

Nykyään elokuvat kehittyvät hitaammin. Esimerkiksi supersankaribuumi on kestänyt yli 20 vuotta.

Ajatusleikki: moniko tunnistaisi välittömästi leffat Interstellar, American Sniper, The Hobbit: An Unexpected Journey tai Dawn of the Planet of the Apes 10 vuotta vanhoiksi, jos ne olisi pidetty piilossa tuotannon jälkeen ja julkaistu vasta nyt? Siis muutoin kuin näyttelijöiden nuoren ulkonäön perusteella.

Edit: Mainittuun apinaleffaan on tullut tänä vuonna uusi osa, ja sen tyyli ja ilme ovat täsmälleen samat kuin vuosikymmenen vanhassa osassa. Miettikääpä mikä valtava ero on leffojen Batman Forever (1995) ja Batman Begins (2005) välillä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Nykymusiikin hitaasta evoluutiosta tuli mieleen sama ilmiö elokuvissa.

Esimerkiksi 00-luvulla 90-luvun elokuvat olivat selvästi vanhan tuntuisia. En puhu pelkästään kuvanlaadusta ja erikoistehosteista, vaan dialogista, elokuvauksesta, musiikista, tarinankerronnasta, käsikirjoituksesta, toiminta- ja väkivaltakohtausten realistisuudesta jne.

Nykyään elokuvat kehittyvät hitaammin. Esimerkiksi supersankaribuumi on kestänyt yli 20 vuotta.

Ajatusleikki: moniko tunnistaisi välittömästi leffat Interstellar, American Sniper, The Hobbit: An Unexpected Journey tai Dawn of the Planet of the Apes 10 vuotta vanhoiksi, jos ne olisi pidetty piilossa tuotannon jälkeen ja julkaistu vasta nyt? Siis muutoin kuin näyttelijöiden nuoren ulkonäön perusteella.

Tietokonepeleistä puhumattakaan.

Yksi vuosikin oli kehityksessä pitkä aika 80- ja 90-luvuilla.

 

[ExtraEvil6666]

Mitään musiikista tietämättä kommentoin kuitenkin.. eikös tässä ala jo tuleee vastaan et aina kopioi jotain pikkuhiljaa? Ei vältis kokonaan mutta osa sieltä osa täältä.. musiikista ymärtämättä kuvittelisin et vähintään jo alitajunnasta monet ottaa jo säveliä yms muilta.. esim mikä se apulannan solistin morsmaikku oli? Sen se yks kuulostaa aika mysterjetilä
Edit jannika b:hän se oli

Kuuleehan tuon aika selvästi tuon kierron, nuorena kuullusta musiikista otetaan vaikutteita omaan musiikkiin ja näin genret kiertävät aina 10-15 -vuoden välein. Siksi tuntuu aina välillä, että mää oon kuullu tämän aikaisemminkin.

Ja ehkä tuota, ettei uusia juttuja muka tule, selittää fragmentoituminen. Vielä 2000 -luvulle asti levy-yhtiöt olivat portinvartijoita sille, kuka pääsi julkaisemaan levyjä (ja ovat markkinoinnin osalta edelleen). Levyjen teko ja julkaisu oli kallista, ihan yksinkertaisen pienen vinyylij/cd-julkaisunkin tekeminen oli tuhansia markkoja, koska piti käydä studiossa ja levyt piti painaa. Kotilaitteiden kehittyminen ja digitaalinen julkaisu on painanut kustannukset todella alas, kalliita ovat edelleen kunnolliset mikrofonit, mutta niitä ei esimerkiksi konemusiikissa tarvita. Musiikkii siis julkaistaan valtavan paljon enemmän kuin aikaisemmin.

Suuri muutos musiikissa on ollut muuten se, että bändit ovat kadonneet listoilta.

Groups Used to Rule the Hot 100 — Now They’re Endangered on the Chart

No groups appear anywhere on the latest Hot 100, and the number of groups with top 10 hits has fallen drastically over the last three decades

www.billboard.com

 

[TheMeII]

no toi jo alkais kuuluu taas sinne uskon ketjuun... uskonto ja historia on oikestaan samaa asiaa, sillä erolla et historia on faktapohjasta enempi ja uskonto usko pohjasta.. mutta molemissa vuosilukuja ja tapahtumia menneisyydestä. biologiakin tarpeeksi pitkälle mentäessä on kuin uskontoa.. uskovaiset vaan ei siitä niin tykkää... koska sillon se alkaa olee historiaakin faktapohjalta eikä uskon...

Olipa kerran ihminen (tai mahdollisesti elämä, mulla menee nuo sarjat aina sekaisin) perustuu sekaisin historiaan ja uskontoon. Siinä ihmiset polveutuu apinoista ja sit ne puhaltaa torvilla muureja nurin

 

[Boulder]

Suuri muutos musiikissa on ollut muuten se, että bändit ovat kadonneet listoilta.

Groups Used to Rule the Hot 100 — Now They’re Endangered on the Chart

No groups appear anywhere on the latest Hot 100, and the number of groups with top 10 hits has fallen drastically over the last three decades

www.billboard.com

On myös menty siihen, ettei enää julkaista albumia vaan tipoittain biisejä.

 

[3dfx]

On myös menty siihen, ettei enää julkaista albumia vaan tipoittain biisejä.

Palattu siis alkuun.

 

[juhei]

Palattu siis alkuun.

Muistelen joskus lukeneeni, että jukeboksien yleistyessä alkoi tulla painetta levy-yhtiöiden suunnalta tekijöille lyhentää biisien pituutta. Tunnin aikana ehtii kuunnella enemmän biisejä eli kuuntelijat joutuvat laittamaan enemmän rahaa. Voi toki olla myös urbaanilegenda.

 

[Miksuu]

Muistelen joskus lukeneeni, että jukeboksien yleistyessä alkoi tulla painetta levy-yhtiöiden suunnalta tekijöille lyhentää biisien pituutta. Tunnin aikana ehtii kuunnella enemmän biisejä eli kuuntelijat joutuvat laittamaan enemmän rahaa. Voi toki olla myös urbaanilegenda.

Veikaan et ei perää.. jos menestyvä bändi ni sitä soitettiin vaikka ois kestänyt pidempään ja useammin ko jotain lyhyttä

 

[TheMeII]

Veikaan et ei perää.. jos menestyvä bändi ni sitä soitettiin vaikka ois kestänyt pidempään ja useammin ko jotain lyhyttä

Mutta jukeboxin periaate on se että ei väliä ketä soitetaan kunhan vaan mahollisimman monta laulua illassa koska veloitus on / kappale

 

[juhei]

Veikaan et ei perää.. jos menestyvä bändi ni sitä soitettiin vaikka ois kestänyt pidempään ja useammin ko jotain lyhyttä

Tuossa on siis taustalla se ajatus, että yksi biisi maksaa saman verran. Jukeboksi ehtii soittaa lyhyttä 3 minuutin biisiä 20 kertaa, ja 4 minuutin biisiä 15 kertaa tunnissa. Jukeboxin soittolista siis täynnä koko aika, mutta saako tunnissa rahaa 15 kertaa vai 20 kertaa. Suosiolla ei sinänsä ole merkitystä.

 

[3dfx]

Aliarvioit nuoria. Omat teinit ja tutut nuoret aikuiset tämän havainnon nimenomaan tarjoilivat. Heille nämä erot näyttäytyy selvänä ja merkittävänä. Itelle ihan samaa puuroa ollut viimeiset 20v.

Totta kai musa meni harppauksin eteenpäin 50-90, se ei tässä ole pointti vaan se kuinka ja missä vaiheessa musa tarjoaa ne suurimmat elämykset jotka vaikuttaa loppuelämän. Muutenkin suuret tunteet osuu sinne teini ikään ja aistit on herkimmillään.

Mun mielestä on aika jäljessä jos teini ikä on jotenkin oleellinen. Lapsuudessa ainakin oma musiikkimaku asettui siihen missä se on ja vanhempana on löytänyt siihen osuvaa musiikkia ja lapsuudessa ne suurimmat musiikilliset ahaa elämykset tuli. Jo siihen aikaan uuden musiikin pysähtyneisyys oli aika ilmeistä ja muistan jotain yksittäisten kappaleiden pinnalla oloa lähinnä niihin assosioituvien muistojen avulla. Toki lapsuudessa mulla oli pääsy musiikkiin jostain 1400- luvulta tähän päivään, kun monissa paikoissa soi radio tai joku jari sillanpään levy.

 

[3dfx]

Muistelen joskus lukeneeni, että jukeboksien yleistyessä alkoi tulla painetta levy-yhtiöiden suunnalta tekijöille lyhentää biisien pituutta. Tunnin aikana ehtii kuunnella enemmän biisejä eli kuuntelijat joutuvat laittamaan enemmän rahaa. Voi toki olla myös urbaanilegenda.

Onhan monista kappaleista, jopa proge, jotain katkelmia tai radioedittejä ollut.

 

[Tonnin Seteli]

Aliarvioit nuoria. Omat teinit ja tutut nuoret aikuiset tämän havainnon nimenomaan tarjoilivat. Heille nämä erot näyttäytyy selvänä ja merkittävänä. Itelle ihan samaa puuroa ollut viimeiset 20v.

Tai sitten itse aliarvioit tai väärin arvioit nuoria. Teineille on etenkin nykyajassa hyvin tyypillistä, normaalia ja ymmärrettävää pyrkiä olemaan omassa ajassaan eikä missään muinaisessa viiden vuoden takaisessa keskiajassa. Siksi heillä on motiivi esittää kuvailemasi havainto, oli se heille totta tai ei. Voi olla tottakin sikäli kun puhutaan musiikista jonka he muistavat.

"Nuoret aikuiset" angstaavat ja teinisnobbailevat tyypillisesti vähemmän kuin teinit. Sikäli kun olen musiikista nuorten aikuisten kanssa viime vuosina keskustellut, en ole havainnut tällaista. On varsin yleinen havainto laajalti eri ikäryhmissä, että länsimaisen populaarimusiikin muutos on jossakin vaiheessa(yleisen näkemyksen mukaan noin uuden vuosituhannen myötä) hidastunut. Ei tule enää yhtä merkittäviä uusia juttuja eivätkä ne valtaa niin suurta tilaa. On vain saman lyhyehköä sykliä vanhan kierrätyksessä kuin huippumuodista halpisrätteihin, paskamediaan ja someen valuva "tänä vuonna on taas samat lahkeet kuin 2018".

Vuosituhannen alun kappale:


Tuore coveri:


Ei kaksi vuosikymmentä nykyään ihmeitä tee. Noiden ero on enemmän kulttuurialueessa kuin ajassa. Sillä nyt ei niin väliä, muistuttaako tuo jonkun mielestä enemmän esikuvan toista kappaletta.

Totta kai musa meni harppauksin eteenpäin 50-90, se ei tässä ole pointti vaan se kuinka ja missä vaiheessa musa tarjoaa ne suurimmat elämykset jotka vaikuttaa loppuelämän. Muutenkin suuret tunteet osuu sinne teini ikään ja aistit on herkimmillään.

Jos tarkemmin mietitään, tuohan on melkein sama kuin oma näkemykseni. Totta kai ne ovat ihan selvästi eri musiikkia jos ne on itse tuoreeltaan kuullut. Niillä on jokin yhteys.

Edellä kuitenkin mainitsin myös musiikin joka ajoittajalle ei olisi ennestään tuttua, ja siinä oli pointti todistelussani nykyiselle pysähtyneisyyden ajalle. Vaikeampi on teknisiä ja tyyliseikkoja arvioiden perustellusti sanoa, onko jokin jollotus vuodelta 2014 vai 2024 kuin olisi arvioida, onko toinen esimerkki julkaistu 1977 vai 1987. Luulen että musiikkitaidot eivät määräydy nuoren iän perusteella, vaikka itsehän en musiikkiasioita juuri osaa joten voin olla väärässä.

 

[Pargaspoliisi]

Paloauto on oikeastaan vesiauto.

Lehmä olisi maitoauto jos sillä olisi renkaat.

 

[Tohelo]

Lehmä olisi maitoauto jos sillä olisi renkaat.

Oli pakko kun sanoit "sillä olisi renkaat"

 

[Simo Sisu]

Lehmä olisi maitoauto jos sillä olisi renkaat.

Tuosta tuli mieleen, että kuinka moni tietää autossa renkaat ovat oikeasti pyörät? Rengas on vain kumirinkula vanteen ympärillä. F1-selostaja Niki Juusela taas saattaa puhua kovista pyöristä vaikka hän tarkoittaakin sillä käytettävästä kumiseoksesta eli renkaasta.

 

[TheMeII]

Vuosituhannen alun kappale:


Tuore coveri:

Mä kuulen yhtäläisyyden mutta suoran samplayksen tai coveroinnin kuuleminen tuottaa ongelmia

 

[Tonnin Seteli]

Mä kuulen yhtäläisyyden mutta suoran samplayksen tai coveroinnin kuuleminen tuottaa ongelmia

Näin on. Käytin termiä silkasta suolaisuudesta kun en p-sanaakaan kehdannut päästää. Tuli vaan yllättäen huomattua radiota kuunnellessa tuollainen vaikutteita hakenut tuotos. Lisäksi se sopii tähän edelliseen teemaan, eli kehityksen pysähtymiseen. Voi kyllä periaatteessa ajoittaa oikealle vuosikymmenelle mutta kovin mitättömiä pikkuseikkoja joutuu miettimään.

 

[munse]

Olen pitänyt Mosambikin lipussa olevaa rynkkyä mauttomana ja takapajuisena. Mutta sitten tajusin, että onhan Suomenkin vaakunassa kaksi asetta. Tosin vähän vanhempaa teknologiaa.

 

[Master_Of_Disaster]

Voi v*ttu. Normaalin(vakio) metrisen kierteen porareiän koko on kierteen koko miinus kierteen nousu.

25 vuotta tehnyt isoja ja pieniä kierteitä, enemmän ja vähemmän. Nyt koin valaistumisen. Vaikka nuo kierteet ja porat on muistanut ulkoa suurimmilta osin, niin eipä ollut kiinnittänyt asiaan huomiota ja huomannut yhtäläisyyttä. Varmaan koulussakin kerrottu aikoiaan, mutta menny vissiin ohi.


Eli siis M10 nousu on 1,5mm ja pora d8,5mm. M16 nousu 2mm ja pora d14mm. Tai M24 3mm nousulla ja pora d21mm.
Toki pieniä pyöristyksiä on "virallisissa" reikien halkaisijoissa suhteessa nousuun (esim. M12/1,75 d10,2 tai vaikka M8/1,25 d6,8 ja ihan pienissä on muutamia vastaavia).

 

[Tatuks]

Christian Balen normaali aksentti on kyllä jotain semmosta mitä ei odottais kuulevansa kaverin suusta. Olen erittäin tietoinen että hän on englantilainen ja oon nähny varmaan joku 70% Balen leffoista mutta en koskaan oo kattonu siltä mitään haastattelua tai pannut merkille miten puhuu normaalisti. Jotenkin oletin että puhuu normaalisti melko Amerikkalaisittain pienellä aksentilla, mutta näköjään vanhan mantereen murre on se millä mennään.

 

[Josef]

Christian Balen normaali aksentti on kyllä jotain semmosta mitä ei odottais kuulevansa kaverin suusta. Olen erittäin tietoinen että hän on englantilainen ja oon nähny varmaan joku 70% Balen leffoista mutta en koskaan oo kattonu siltä mitään haastattelua tai pannut merkille miten puhuu normaalisti. Jotenkin oletin että puhuu normaalisti melko Amerikkalaisittain pienellä aksentilla, mutta näköjään vanhan mantereen murre on se millä mennään.

Mantereen..

 

[Clayman]

Mantereen..

Yritä nyt edes keskittyä olennaiseen, vaikka vaikeaa tekee. Ja kyllä, Afrikkaa, Aasiaa ja Eurooppaa kutsutaan vanhaksi mantereeksi.

 

[Tatuks]

Mantereen..

Brittein saaret ovat Euroopan mantereella.

 

[t11ker1]

Tänään opin, että Bale on britti.

 

[Paskisti]

Brittein saaret ovat Euroopan mantereella.

Mutta sellaista mannerta ei ole vaan se on Euraasian manner. Eurooppa toki on maanosa.

Opin uutta kun varmistin tietoni wikipediasta ettei muisti tehnyt tepposia. Euraasian mannerta Afrikan kanssa yhdessä kutsutaan Vanhaksi mantereeksi (olen kuullut termin vanha manner ennenkin mutta luullut sen tarkoittavan puhekielessä Eurooppaa) ja syy miksi ne lasketaan usein yhdeksi on se että ihminen on katkaissut nämä Suezin kanavalla eli on keinotekoisesti erotettu ja niitä voidaan siksi pitää yhtenä. Amerikan kansoismantereellehan on tehty sama.

 

[PornReindeer]

Mutta sellaista mannerta ei ole vaan se on Euraasian manner. Eurooppa toki on maanosa.

Opin uutta kun varmistin tietoni wikipediasta ettei muisti tehnyt tepposia. Euraasian mannerta Afrikan kanssa yhdessä kutsutaan Vanhaksi mantereeksi (olen kuullut termin vanha manner ennenkin mutta luullut sen tarkoittavan puhekielessä Eurooppaa) ja syy miksi ne lasketaan usein yhdeksi on se että ihminen on katkaissut nämä Suezin kanavalla eli on keinotekoisesti erotettu ja niitä voidaan siksi pitää yhtenä. Amerikan kansoismantereellehan on tehty sama.

Englanniksi "old continent" viittaa nimemomaan Eurooppaan. Old world:ssa on taas mukana myös Afrikka ja Aasia. Mites continent, riippuuko asiayhteydestä onko se manner vai maanosa