Asioita joita et ole huomannut

Näitä leffojen nimiä ei ainakaan nykyisin käännetä ihan miten tahansa vaan tuotantoyhtiö määrää käännökset. Ja ainakin Jedin paluu on käännetty samalla tavalla kuin viimeisin "The Last Jedi", joka on käännetty juurikin yksikössä niissä maissa missä se on käännetty. Viimeinen Jedi, ei viimeiset Jedit.
Olen aina ajatellut, että tuolla nimellä viitataan nimenomaan viimeiseen Jediin eli tarkoituksella yksikössä. Aikaisemmissa Jedejä olisi enemmän.
 
Huonoista suomennoksista voisi kirjoittaa kirjan. Eräs vanhimmista mokista on "Taru sormusten herrasta". Miksei suora käännös "Sormusten herra" kelvannut? Halusiko suomentaja täsmentää, että kyseessä on fiktiivinen tarina? :)

Hobitin ensimmäistä kertaa Lohikäärmevuori-nimisenä lukeneena tuo ylimääräinen "Taru" ei kirpaise yhtään :rolleyes:
 
Ravenous -elokuvan suomenkielinen nimi "Erämaa syö miestä" aiheutti joskus muutaman nauruntirskahduksen kun katsoi elokuvaa ensimmäistä kertaa.
 
Edit: Itse asiassa "herra" ei ole suora käännös, koska "lord" on tulkinnanvarainen. Valittu "herra" viittaa myös kristinuskon Jumalaan, joten ehkä sana "taru" on haluttu siksi lisätä. Tämä ei olisi yllättävää tuon ajan henki huomioiden.

Toisaalta se "lord" viittaa kristinuskon Jumalaan myös.
 
Eihän kirjan, leffan jne. nimen käännöksen tarvitse eikä pidäkään aina ihan sanatarkka olla. Ihan ok jos käytetään harkiten taiteellista vapautta. Kuten nyt se Lord of The Rings / Taru Sormusten Herrasta. Mielestäni käännös nyt jopa parempi kuin jo olisi vain Sormusten Herra.

Eivätpä ne kirjojen käännöksetkään nyt aivan sanasta sanaan ole, vaan tulkintoja. Idea tietysti, että sisältö tunnelmineen välittyisi sellaisena kuin se alkuperäisessä on kerrottu.

Eri asia sitten, jos lopputulos on jotain aivan idioottimaista. Kuten nyt vaikka se Rita Hayworth jne.
 
Osaa ne muutkin nimetä tuotteitaan pikkupaikkakuntien mukaan: Si Racha - Wikipedia

Lausutaankos se muutes "siracha" vai "sri-racha"? Ja onko toi c "k" vai "ts" vai jotain muuta? Oon aina lausunu "siratsha".. Ylläolevaan keskusteluun liittyen, tää on "asioita, joita et ole huomannut" -ketju. Ei "typerät leffakäännökset" -ketju :D
 
Viimeksi muokattu:
Eri asia sitten, jos lopputulos on jotain aivan idioottimaista. Kuten nyt vaikka se Rita Hayworth jne.

En mä nyt pitäisi tuota Rita Hayworthia pahana.

Rita Hayworth – avain pakoon (The Shawshank Redemption) on vuonna 1994 ensi-iltansa saanut Frank Darabontin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva. Elokuva perustuu Stephen Kingin pienoisromaaniin Rita Hayworth and Shawshank Redemption (suom. Rita Hayworth ja Shawshankin vankila, 1982). Elokuvan pääosissa näyttelevät Tim Robbins (Andy Dufresne) ja Morgan Freeman (Ellis ”Red” Redding). Elokuva on kuvattu Ohion osavaltion vankilassa.

Entäs sitten Godfather millä ei ole mitään tekemistä kummisedän kanssa?
 
En mä nyt pitäisi tuota Rita Hayworthia pahana.

Rita Hayworth – avain pakoon (The Shawshank Redemption) on vuonna 1994 ensi-iltansa saanut Frank Darabontin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva. Elokuva perustuu Stephen Kingin pienoisromaaniin Rita Hayworth and Shawshank Redemption (suom. Rita Hayworth ja Shawshankin vankila, 1982). Elokuvan pääosissa näyttelevät Tim Robbins (Andy Dufresne) ja Morgan Freeman (Ellis ”Red” Redding). Elokuva on kuvattu Ohion osavaltion vankilassa.

Entäs sitten Godfather millä ei ole mitään tekemistä kummisedän kanssa?
Eikös tuota Rita Hayworth - avain pakoon pidetä universaalisti surkeana leffan nimen suomennoksena, koska sisältää periaatteessa kuitenkin spoilerin jo leffan nimen tasolla? Ei siinä nimessä nyt muuten mitään vikaa olisi.

Tuo Godfather menee nyt mulla vähän ohi. Tokihan se godfather mafiayhteyksissä ei tarkoita varsinaista kummisetää, mutta ei se kyllä alun perin englannin kielessäkään tarkoittanut muuta kuin lapsen miespuolista kummia, joidenkin käsitysten mukaan ilmeisesti vasta äskettäin ja tuli oikeastaan tässä mielessä yleisempään käyttöön vasta Puzon ko. kirjan myötä. Tavallaan sekä englannin- että suomenkieliset nimet ovat yhtä hyviä tai huonoja ja niin kuin Godfather-kirja englannin kielessä niin oikeastaan viimeistään Kummisetä-leffat suomen kielessä ovat popularisoineet nuo käsitteet myös klassista italialaista mafiapomoa tarkoittaviksi.
 
Eikös tuota Rita Hayworth - avain pakoon pidetä universaalisti surkeana leffan nimen suomennoksena, koska sisältää periaatteessa kuitenkin spoilerin jo leffan nimen tasolla? Ei siinä nimessä nyt muuten mitään vikaa olisi.
Tässä nyt yritettiin pehmentää kritiikkiä sillä, että alkuperäisteoksen otsikkokin viittaa Ritaan. Tästä ei toki ole vastaan sanomista, ja jollain tasolla tekee paskakäännöksen ymmärrettäväksi. Siitä huolimatta narina on kyllä aiheellista. Elokuvan nimen käännösversiosta on tehty ihan oikeasti rautalankaspoilerin sisältävä.
 
Academy Awards - Oscar-gaala

No kyllä ne palkinnot tunnetaan Oscareina ihan maailmanlaajuisesti. Paras suomennos tuo on, jos verrataan johonkin "Akatemian palkintogaalaan", joka ei suomalaiselle sanoisi yhtään mitään. "Mikä ihmeen akatemia"? Tai "Yhdysvaltain elokuva-akatemian palkinnot"?
 
Lady Gagan Poker Face -biisissä kertosäe ei olekaan po-po-po-poker face, po-po-poker face vaan po-po-po-poker face, po-po-fuck her face.
 
Ei mene. Tai kaiva nyt edes todisteet tolle väitteellesi
Viralliset painetut lyriikat on silotellut, mutta itse biisissä Gaga vetää ronskimmin. Ohessa pelkkä lauluraita.


Edit: Tässä Gaga kertoo, että eräs radiokanava hoksasi oikeat sanat ja vaati sensurointia.


Sama täällä:
During Rango Tanga, Lady Gaga admited [sic] that Kiss FM was the only radio station to correctly censor the song during the chorus when she replaces "poker face" with "fuck her face". Although not in the official lyrics, the switch can be heard every second repetition of the phrase during the chorus. Some TV channels have also censored it.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on nimenomaan videoprojektori. Videotykki on rakenteellisesti kuten kuvaputkitelevisio.
Noh, sanamuotoero. Idea oli siinä että diaprojektorin ja tietokoneeseen liitettävän projektorin ero on käytännössä dian korvaamisessa lcd-paneelilla
 
Noh, sanamuotoero. Idea oli siinä että diaprojektorin ja tietokoneeseen liitettävän projektorin ero on käytännössä dian korvaamisessa lcd-paneelilla
Puhekielessä joo.. teknisesti ne ovat hyvin erilaisia laitteita.
Epäilen vähän että videotykkejä ei enää edes tehdä, vaikka noita projektoreita sellaisiksi kutsutaankin.
 
Puhekielessä joo.. teknisesti ne ovat hyvin erilaisia laitteita.
Epäilen vähän että videotykkejä ei enää edes tehdä, vaikka noita projektoreita sellaisiksi kutsutaankin.

Nyt saat kyllä avata tarkemmin. En ole koskaan kuullut tolleen eroteltavan :) Aina aatellu, että videotykki on vaa "lempinimi" videoprojektorille, "ampuu" kuvan seinälle.
 
Nyt saat kyllä avata tarkemmin. En ole koskaan kuullut tolleen eroteltavan :) Aina aatellu, että videotykki on vaa "lempinimi" videoprojektorille, "ampuu" kuvan seinälle.
Siis ne vanhat CRTtekniikalla toimivat projektorit.. Siellä on siis periaatteessa helvetin kirkas mustavalkotelevision putki, joka heijastetaan värillisen linssin läpi seinälle. Noita on yleensä kolme rinnakkain.

Kuvaputkea käsittääkseni kutsuttiin aluksi katodisädetykiksi, josta tuo "videotykki" nimitys.. Tosin tuon nimen alkuperäsn suhteen voin kyllä olla väärässä.. Toisaalta on niitä muitakin sanoja joita on vaan ruvettu käyttämään väärässä yhteydessä yleisesti, jolloin sen sanan merkitys muuttuu, ihmisten sanankäyttöä on paljon vaikeampi muuttaa.
 
Siis ne vanhat CRTtekniikalla toimivat projektorit.. Siellä on siis periaatteessa helvetin kirkas mustavalkotelevision putki, joka heijastetaan värillisen linssin läpi seinälle. Noita on yleensä kolme rinnakkain.

Kuvaputkea käsittääkseni kutsuttiin aluksi katodisädetykiksi, josta tuo "videotykki" nimitys.. Tosin tuon nimen alkuperäsn suhteen voin kyllä olla väärässä.. Toisaalta on niitä muitakin sanoja joita on vaan ruvettu käyttämään väärässä yhteydessä yleisesti, jolloin sen sanan merkitys muuttuu, ihmisten sanankäyttöä on paljon vaikeampi muuttaa.

En kyllä vieläkää ymmärrä. Onko televisio sit kans jokin eri laite nykyään, kun tekniikka muuttunut?
 
En kyllä vieläkää ymmärrä. Onko televisio sit kans jokin eri laite nykyään, kun tekniikka muuttunut?
No ei televisiota kukaan enää kutsu "putkeksi" kuten vielä jotkut teki silloin kun telkkareissa oli kuvaputki.. Tosin tuo putki lienee tullut ainakin jossainmäärin englanninkielesta slangitermistä putkitelkkarille.

Televisio sananahan ei ota kantaa muuta kuin siihen että se on siirretty se kuva jostain muualta.
 
Meillä oli vielä muutama vuosi sitten töissä kaapissa sellainen lcd 480x800 (tai 640x400) paneeli joka laitettiin piirtoheittimen päälle. Taitaa harmillisesti olla nekin vanhat piirtoheittimet hävitetty joten epäilen ettei se enää ole siellä vanhan neukkarin kaapissa. Pitäisi kuriositeettinä ottaa se talteen, luulen että se on 90 luvun lopulta. En koskaan nähnyt sitä käytössä varmaankin siksi ettei kellään meillä vielä 2000 luvun alussa kun se oli state of the arttia ollut läppäreitä.
 
Meillä oli vielä muutama vuosi sitten töissä kaapissa sellainen lcd 480x800 (tai 640x400) paneeli joka laitettiin piirtoheittimen päälle. Taitaa harmillisesti olla nekin vanhat piirtoheittimet hävitetty joten epäilen ettei se enää ole siellä vanhan neukkarin kaapissa. Pitäisi kuriositeettinä ottaa se talteen, luulen että se on 90 luvun lopulta. En koskaan nähnyt sitä käytössä varmaankin siksi ettei kellään meillä vielä 2000 luvun alussa kun se oli state of the arttia ollut läppäreitä.
Ite kun olin lukiossa niin koska vuosiluokasta tuli yli 40 tms tilausta casiolle niin matikan opettaja sai ilman samanlaisen mutta perinteisen näytön sijaan siinä oli läpivalaistava lcd. sillä se sit opetti 90% luokasta ja me TI-läiset sit reenattiin ohjekirjan kanssa

1608185874395.png
 
Ite kun olin lukiossa niin koska vuosiluokasta tuli yli 40 tms tilausta casiolle niin matikan opettaja sai ilman samanlaisen mutta perinteisen näytön sijaan siinä oli läpivalaistava lcd. sillä se sit opetti 90% luokasta ja me TI-läiset sit reenattiin ohjekirjan kanssa

1608185874395.png
On muuten hieno laskin. Olisipa tuollainen.
 
Nostalginen fiilis kun näki ton Casion laskimen. Mulla oli kans tuollainen lukiossa joskus vuosituhannen vaihteessa :)
 
Tämä joensuussa oleva kiertoliittymä on rakennettu hienosti vähän sivuun joten yksi ajolinjoista on täysin suora

1602509299033.png


Aina välillä oikealta prismalta tulevat säikäyttää tuolta edestäpäin tulevat suoraan ajajat jotka eivät muista että tuossa on koko ympyrä erikoisine liikennesäntöineen.
Hyvin monesta kiertoliittymästä voi ajaa ns "suoraan läpi" kun antaa toisenpuolen renkaiden mennä tuon korokkeen päälle, mikä on muuten hämmentävä kun jotkut ihmiset karttaa sitä kuin ruttoa vaikka helpommalla pääsee kun ajaa vain sen päältä "suoraan".
 
Viimeksi muokattu:
Nostalginen fiilis kun näki ton Casion laskimen. Mulla oli kans tuollainen lukiossa joskus vuosituhannen vaihteessa :)
Oho, silloinko jo käytettiin graafisia laskimia? Itsellä ei ollut graafista laskinta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lukiossa, vaikka oli pitkä matematiikka. Tosin graafiseen kannustettiin kovasti.
 
Oho, silloinko jo käytettiin graafisia laskimia? Itsellä ei ollut graafista laskinta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lukiossa, vaikka oli pitkä matematiikka. Tosin graafiseen kannustettiin kovasti.
Kyllä, eikä se ollut mikään ihan uusi juttu.

Itse meinasin tulla kysymään juuri asiaa niin päin, että käytetäänkö niitä vielä lukiossa. :lol: Ennakkoluuloni on sen suuntainen, että voi olla turhan vaikea laite nykyään.
 
Oho, silloinko jo käytettiin graafisia laskimia? Itsellä ei ollut graafista laskinta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lukiossa, vaikka oli pitkä matematiikka. Tosin graafiseen kannustettiin kovasti.
Itellä (ja lähes koko luokalla) oli 1995 lukiossa TI-85. Oppilaalta toiselle kopioitiin jonkun tekemää matopeliä, jota sitten pelattiin välitunneilla - ja ehkä vähän tunneillakin. ;) Harmitus oli suuri, kun kokeessa piti tyhjentää laskimen muisti menettäen samalla pelin.

TI-85:
 
Melko pitkään aatellut, että hollywood näyttelijät kävi vetään vaan jotain publicity toureja toisen maailmansodan aikaan, mutta tuli tässä taannoin luettua Masters of Air ja sattumoisin perään katottua World at Warista pommitusta kertova kampanja ja vähän kaiveltua. Olen tuon jakson kyl ennenki kattonut, mutta en silloin pistänyt asiaa merkille kuka siellä puhuu.

James Stewart nousi rivimiehestä everstiksi toisen maailmansodan aikana pommikonehommissa. Myöhemmin ylennettiin prikaatinkenraaliksi ja kävi vielä Vietnamissakin pommituslennolla tarkkailijana.

Clark Gablekin kävi lentämässä 5 pommituslentoa sodan aikana.

Varmaan näitä löytyis enemmänkin ku alkais kaiveleen.
Oho, silloinko jo käytettiin graafisia laskimia? Itsellä ei ollut graafista laskinta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lukiossa, vaikka oli pitkä matematiikka. Tosin graafiseen kannustettiin kovasti.
2001-2007 oli kyl melkee jokaisella meiän lukiossa joku tommonen Casion FX 1.0 tai vastaava. Joku ihan muutama veti semmosella rivilaskimella.
 
Oho, silloinko jo käytettiin graafisia laskimia? Itsellä ei ollut graafista laskinta 00-luvun jälkimmäisellä puoliskolla lukiossa, vaikka oli pitkä matematiikka. Tosin graafiseen kannustettiin kovasti.
Meillä oli pakko -96 tai -97 hankkia graafinen laskin jos meinas pitkää opiskella. Olikohan teillä jo jotain tietokoneohjelmia, matlab tms, jo käytettävissä. Meillä kun oli vain kynä, paperi ja graafinen laskin.
Itellä (ja lähes koko luokalla) oli 1995 lukiossa TI-85. Oppilaalta toiselle kopioitiin jonkun tekemää matopeliä, jota sitten pelattiin välitunneilla - ja ehkä vähän tunneillakin. ;) Harmitus oli suuri, kun kokeessa piti tyhjentää laskimen muisti menettäen samalla pelin.

TI-85:
Meillä opettaja rakasti tota Casioa ja kaikki opetus oli Casioksi. Itellä oli TI-85 ja puolet tunneista meni ohjekirjan kanssa ku piti keksiä miten joku asia tehdään Texasilaisella.
Opettajahan tykkäs hirveästi kun se sai selville että joissain asioissa toi kasivitonen oli paljon Casioa eellä ja pystyin ratkomaan koetehtäviin vastaukset ja tarkistamaan ne kesken kokeen. Joskus vastaus antoi vinkkejä myös itse ratkaisuun.
 
Meillä oli pakko -96 tai -97 hankkia graafinen laskin jos meinas pitkää opiskella. Olikohan teillä jo jotain tietokoneohjelmia, matlab tms, jo käytettävissä. Meillä kun oli vain kynä, paperi ja graafinen laskin.

Meillä opettaja rakasti tota Casioa ja kaikki opetus oli Casioksi. Itellä oli TI-85 ja puolet tunneista meni ohjekirjan kanssa ku piti keksiä miten joku asia tehdään Texasilaisella.
Opettajahan tykkäs hirveästi kun se sai selville että joissain asioissa toi kasivitonen oli paljon Casioa eellä ja pystyin ratkomaan koetehtäviin vastaukset ja tarkistamaan ne kesken kokeen. Joskus vastaus antoi vinkkejä myös itse ratkaisuun.
Itsellä oli 90-luvun alkupuolella joku harvinaisempi laskin, josta ei päälle päin edes nähnyt, että on ohjelmoitava :) Sinne sitten tallentelin erilaisia kaavoja ja esimerkkejä, joista nopsaan sitten sai kokeissa vilkuiltua :)
 
Meillä opettaja rakasti tota Casioa ja kaikki opetus oli Casioksi. Itellä oli TI-85 ja puolet tunneista meni ohjekirjan kanssa ku piti keksiä miten joku asia tehdään Texasilaisella.
Tekussa käytännössä joka ainoalla opiskelijalla oli TI-85 jostakin syystä ja sitten se yksi opettaja jolla oli HP 48. Siinä oli kanssa jonkun verran kielimuuria välissä, kun yritti tehdä samoja asioita =)
 
Isossa kaupungissa 90-luvun lopulla, lukiossa oli kyllä kaikilla puolipakotetusti TI-85 tai TI-86. Samoin nettiin ja sähköpostiin opastaminen oli osa opetusta, ja esim. kurssien varaukset sekä lukujärjestys olivat lukion intrassa.

Monessa pikkukaupungissa ei tällaisia kotkotuksia ollut vielä 2000-luvun puolellakaan, ja jotenkin itselle on ollut silmiä avaavaa tajuta, miten myöhään koko netin käytöstä tuli valtavirtaa. Itse olen pitänyt omaa 1982 syntynyttä sukupolvea ensimmäisenä nettinatiivien sukupolvena kun yläasteella netti oli ATK-tunneilla opetusohjelmassa, mutta olen kyllä kaukana siitä.

Kotus avaa asiaa kielikellossa:


Magneetti on jotenkin omassa kielikorvassa selvästi mangneetti, kun taas prognoosi tai diagnoosi murretaustasta johtuen proknoosi ja diaknoosi, enkä edes ammattilaisen suusta kuultuna ihmettele tätä ääntämystä. Signaali on sitten jotain näiden väliltä, kaikki menee.
 
Catherine Zeta-Jones ei ole latino vaan britti. Jotenkin ulkonäkö ja nimi on tuonut mieleen toista. Mutta kreikkalaisia sukujuuria isovanhemmalta kuitenkin.

Aina olen laittanut samaan kastiin Penelope Cruzin ja Salma Hayekin kanssa. :)
 
Meillä oli pakko -96 tai -97 hankkia graafinen laskin jos meinas pitkää opiskella. Olikohan teillä jo jotain tietokoneohjelmia, matlab tms, jo käytettävissä. Meillä kun oli vain kynä, paperi ja graafinen laskin.
Ei todellakaan ollut. Tämä oli 2005-2008. Muistaakseni matemaattisissa aineissa tietokonetta tarvitsi vain, kun piti fysiikassa kerran kirjoittaa jokin esitelmä. :)

Isossa kaupungissa 90-luvun lopulla, lukiossa oli kyllä kaikilla puolipakotetusti TI-85 tai TI-86. Samoin nettiin ja sähköpostiin opastaminen oli osa opetusta, ja esim. kurssien varaukset sekä lukujärjestys olivat lukion intrassa.

Monessa pikkukaupungissa ei tällaisia kotkotuksia ollut vielä 2000-luvun puolellakaan, ja jotenkin itselle on ollut silmiä avaavaa tajuta, miten myöhään koko netin käytöstä tuli valtavirtaa. Itse olen pitänyt omaa 1982 syntynyttä sukupolvea ensimmäisenä nettinatiivien sukupolvena kun yläasteella netti oli ATK-tunneilla opetusohjelmassa, mutta olen kyllä kaukana siitä.
Joo, kyllä diginatiiviudessa on eroja paikkakunnan koosta riippuen. Kun pari vuotta sitten ostettiin omakotitalo maalta, niin myyjä oli miespuolinen perinteinen duunari, syntynyt 60-luvun puolivälissä. Eli hän oli ollut iältään parinkympin molemmin puolin, kun Commodore 64 oli kova sana. Ei silti omien sanojensa mukaan osannut juuri tietokonetta käyttää. Hämmästyttävää. :)

Mutta toisaalta maaseutu tuntui olevan kummasti yliedustettu, kun opiskelin teknillisessä yliopistossa. Ehkä nuorilla ei ole maaseudulla muuta tekemistä kuin lähinnä moottoriajoneuvot ja tietokoneet, joka tämän selittää. :D

Itsekin siis maalta kotoisin.
 
Joo, kyllä diginatiiviudessa on eroja paikkakunnan koosta riippuen. Kun pari vuotta sitten ostettiin omakotitalo maalta, niin myyjä oli miespuolinen perinteinen duunari, syntynyt 60-luvun puolivälissä. Eli hän oli ollut iältään parinkympin molemmin puolin, kun Commodore 64 oli kova sana. Ei silti omien sanojensa mukaan osannut juuri tietokonetta käyttää. Hämmästyttävää. :)
Epäilen myös, että on ollut juuri "liian" vanha, Itsekin kersana hakannut Commodorea/atareita/Amigoja, mutta tietokoneet katosi itseltänikin tuossa aikuistumisen kynnyksellä ja palasivasta muutaman rillumarei vuoden jälkeen takaisin. Nyt myöhemmin kun on kaikenlaista jopa "pakollista" jota tarvitsee hoitaa ja pelit ei ole niin lasten juttu niin tuollaista harrastuksen "katoamista" ei varmaan niin enää tapahdu.
 
Kirjoitin ylioppilaaksi 2000, ja noin. puolella pitkän matikan luokasta oli TI-85, lopuilla TI-86. Yhdellä oppilaalla taisi olla joku HP ja sille sitten tietysti naurettiin. Mutta joka tapauksessa graafinen laskin oli pakollinen ja Texas suositeltava.
 
Epäilen myös, että on ollut juuri "liian" vanha, Itsekin kersana hakannut Commodorea/atareita/Amigoja, mutta tietokoneet katosi itseltänikin tuossa aikuistumisen kynnyksellä ja palasivasta muutaman rillumarei vuoden jälkeen takaisin.

Sama. Uskon, että jos olisin ollut 20 v. 1985, niin ei olisi tullut atk:ta mun kämppään. Neloskalja ja naiset olisivat olleet riittävä kiinnostuksen kohde.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 402
Viestejä
4 489 882
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom