Asioita joita et ole huomannut

[Pakana]

Tietotekniikan alkuaikoina tietokoneiden logiikka oli hyvin yksinkertaista, vähän kuin kassakonetta käyttäisi, mikä oli toki pitkälti naisten hommaa... Onko noita varhaisvaiheita erityisen mielekästä ottaa tässä keskustelussa edes laskuihin vai ei, on makuasia. Kuitenkin 1960-luvun alkupuolelta lähtien kun alettiin puhumaan käyttöjärjestelmistä, ohjelmointikielistä ja moniajosta, niin tuskinpa on naisia erityisesti kiinnostanut sen enempää kuin nykyäänkään. Ei se ole naisten hommaa. Kyllä, olen sovinisti.

Apollo-ohjelmakin ja sen tietotekniset ulottuvuudet on kaikkien mahdollisten historiallisten lähteiden perusteella ollut pitkälti miesten ideoima, vaikka yksittäisiä naisiakin on toki mukana ollut.

Juu, kyllä se kehitystyö varmastikin onkin ollut miesten tekemää.. Mä tarkoitan sitä arkista tietokoneen käyttöä.

Siis jos ajatellaan vaikka 70- tai vielä 80-luvulla kun suomessa oli tietokoneita toimistoissa, pankeissa yms käytössä puhtaan tutkimus/yliopistonäpräämisen ulkopuoella. Naisethan niitä käytti.

Mikä tuossa naisten tietokoneen käytössä on noin kauhean järkyttävää? Jotenkin tuollaista suhteellisen arkisen asian jyrkkää kieltämistä esiintyy lähinnä vain joillain uskiksilla tai jollain trumpfanaatikoilla.

Tavallaan tämä on tietysti myös huvittavaa..

 

[Esterhaus]

Insinööri-lehdestä opimme, että naisten osuus IT-alalla kasvoi 80-luvulle asti ollen enimmillään n. 30 %.

Nainen on kuin tehty it-alalle - Insinööri-lehti

Hei nuori nainen, haluatko työpaikan, jossa on joustavat työajat, mukavat työkaverit, hyvä palkka ja työsuhde-etuudet? Kiinnostaako luova työ, jossa pääset ratkaisemaan ongelmia? Työskenteletkö mielelläsi ihmisten parissa? Haluatko vaihtelevia työtehtäviä? Jos vastasit ”kyllä” yhteen tai...

insinoori-lehti.fi

On jossain määrin luontevaa, että tietotekniikan pioneeriaikoina on ollut paljon naisia kuvioissa mukana. Ennen tietokoneiden keksimistä raaka laskenta (taloushallinto, vakuutusyhtiöt, tekniikan ala) piti tehdä ihmisvoimin ja korkeintaan alkeellisia mekaanisia apuvälineitä käyttäen. Veikkaan että tämä on ollut matemaattisesti kyvykkäiden ja tarkkojen naisten pienipalkkaista ja tylsää hommaa, josta on luontevasti ensimmäisten tietokoneiden saavuttua siirrytty niiden operoimiseen. Siltainsinööreissä ei naisia varmaan moniakaan ollut. Ei siksi, etteikö siihen olisi voinut ehkä ollakin kiinnostusta naisilla ja varmasti olisi lahjoja ja kykyä ollut, mutta kun se ei ollut "naisten duunia" eikä naisia "kannattanut" kouluttaa niin monimutkaisille aloille kun kohta kuitenkin synnyttäisivät ja jäisivät perheäideiksi. Myös nuo vanhat asenteet saattavat vaikuttaa siihen, mille aloille naiset nykyisinkin hakeutuvat, eikä tekniikka ole tänäkään päivänä huudossa. Luonnontieteellisillä aloilla naisia opiskelee yhtä paljon kuin miehiäkin joten ei naisilla ole mitään ongelmaa kiinnostua ja osata kovaa tiedettä.

Uusista lakimiehistä suurin osa on nykyisin naisia, siihen meni jotain sata vuotta. Naislääkäreitäkään tuskin vielä muutama vuosikymmen sitten montaakaan oli, nyt melkein puolet lääkiksen opiskelijoista naisia. Ei näissä ole mitään yleismaailmallisia pysyviä totuuksia että naisia ei joku ala kiinnosta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Siis jos ajatellaan vaikka 70- tai vielä 80-luvulla kun suomessa oli tietokoneita toimistoissa, pankeissa yms käytössä puhtaan tutkimus/yliopistonäpräämisen ulkopuoella. Naisethan niitä käytti.

Äsken oli puhe "ohjelmoinnista" ja nyt puhutkin jostain arkikäytöstä...

Kyllä, konekirjoitus (="arkikäyttö") oli tosiaan naisten hommaa. En mä ole muuta väittänytkään. Luova ohjelmointityö ja muut teknisemmät suoritteet on olleet pääasiassa miesten hommaa, etenkin sen jälkeen kun ohjelmointi on ollut jo ihan eri asia kuin "konekirjoitus". Ehkä joskus 1940-luvulla raja näiden välillä on ollut aika häilyvä.

 

[Pakana]

Äsken oli puhe "ohjelmoinnista" ja nyt puhutkin jostain arkikäytöstä...

Kyllä, konekirjoitus (="arkikäyttö") oli tosiaan naisten hommaa. En mä ole muuta väittänytkään. Luova ohjelmointityö ja muut teknisemmät suoritteet on olleet pääasiassa miesten hommaa.

No kyllähän se 50- ja 60-luvulla se arkikäyttö oli juuri sitä ohjelmointia.. Koitin nyt vaan tuoda esiin sitä mitä se naisvaltainen tietokoneenkäyttö on aina ollut.

Enkä mä nyt oikein tajua mitä luovaa siinä varsinaisessa ohjelmoinnissa on. Se on loppujenlopuksi hyvin mekaanista työtä, kun se tavoite on asetettu... Ja varsinkin vanhoilla ohjelmointikielillä se on ollut vielä paljon nykyisempääkin puuduttavampaa.

 

[Erkki_erikeepperi]

No kyllähän se 50- ja 60-luvulla se arkikäyttö oli juuri sitä ohjelmointia.. Koitin nyt vaan tuoda esiin sitä mitä se naisvaltainen tietokoneenkäyttö on aina ollut.

50-60 -luvuilla (ainakin 60-luvun alussa) tietokoneen "arkikäyttö" on ollut pitkälti käytännön fyysistä työtä kuten reikäkorttien ajoja, inputtaamista ja outputtaamista. Ei se ole "ohjelmointia" sen enempää kuin levykkeen työntäminen levyasemaan tai tiedoston tulostaminen printterille.

En todellakaan usko, että varsinainen ohjelmointikielellä ohjelmointi on erityisemmin naisia kiinnostanut enää sen jälkeen kun tietokoneista tuli huomattavasti kassakoneita monimutkaisempia laitteita.

 

[juhei]

Joskus 60-luvulla ohjelmointi tarkoitti ihan eri asiaa kuin nykyään, ihan turha vääntää

50-60 -luvuilla (ainakin 60-luvun alussa) tietokoneen "arkikäyttö" on ollut pitkälti käytännön fyysistä työtä kuten reikäkorttien ajoja, inputtaamista ja outputtaamista. Ei se ole "ohjelmointia" sen enempää kuin levykkeen työntäminen levyasemaan tai tiedoston tulostaminen printterille.

Tuolloin se nimenomaan oli ohjelmointia, vaikka se ei vastaakaan nykypäivän käsitystä ohjelmoinnista. Ei sieltä Nasan insinööreiltä tullut ohjetta että tee tällainen reikäkortti vaan että aja nämä laskelmat tietokoneella, ja siitä matemaattisesta kaavasta sitten ohjelmoija teki reikäkortit. Mekaanista työtä ilman luovuutta, mutta siltikin ohjelmointia, mutta ei sitä mitä nykyään ohjelmointina pidetään.

Tämä koko keskustelu tuntuu olevan vaan vääntämistä käsitteistä ja niiden merkityksestä eri aikoina

 

[Pakana]

50-60 -luvuilla (ainakin 60-luvun alussa) tietokoneen "arkikäyttö" on ollut pitkälti käytännön fyysistä työtä kuten reikäkorttien ajoja, inputtaamista ja outputtaamista. Ei se ole "ohjelmointia" sen enempää kuin levykkeen työntäminen levyasemaan tai tiedoston tulostaminen printterille.

En todellakaan usko, että varsinainen ohjelmointikielellä ohjelmointi on erityisemmin naisia kiinnostanut enää sen jälkeen kun tietokoneista tuli huomattavasti kassakoneita monimutkaisempia laitteita.

No johtuu tietysti miten se tieto on syötetty koneelle, mutta ohjelmointiahan se oli kun se tehtävä syötettiin tietokoneelle. Vai miksi hemmetiksi sitä pitäisi sanoa?

Aluksihan se tapahtui kytkimistä, myöhemmin tuli reikäkortit, sitten tieto syotettiin kirjoittamalla, mutta yhtälailla se laite piti ohjelmoida että se teki mitään järkevää.

Enkä mä nyt tiedä oliko se mikään kiinnostavuus kysymys, vaan yksinkertaisesti duunia jota vastaan sai rahaa. Ei naiset yleensä voineet noin vaan mennä mielenkiintoiselle alalle.. tosin ei siihen välttämättä miehetkään pystyneet.

 

[Erkki_erikeepperi]

Joskus 60-luvulla ohjelmointi tarkoitti ihan eri asiaa kuin nykyään, ihan turha vääntää

Tuolloin se nimenomaan oli ohjelmointia, vaikka se ei vastaakaan nykypäivän käsitystä ohjelmoinnista. Ei sieltä Nasan insinööreiltä tullut ohjetta että tee tällainen reikäkortti vaan että aja nämä laskelmat tietokoneella, ja siitä matemaattisesta kaavasta sitten ohjelmoija teki reikäkortit. Mekaanista työtä ilman luovuutta, mutta siltikin ohjelmointia, mutta ei sitä mitä nykyään ohjelmointina pidetään.

Tämä koko keskustelu tuntuu olevan vaan vääntämistä käsitteistä ja niiden merkityksestä eri aikoina

Siinä on nyt valtava ero, että puhutaanko tosiaan 50-luvusta vai 60-luvusta...

Tässä filmi Massachusetts Institute of Technologystä vuodelta 1963, ja tässä ollaan juuri ottamassa käyttöön modernia monen käyttäjän käyttöjärjestelmää ensimmäisenä maailmassa (kovalevymuisteineen kaikkineen) ja kuvataan selkeästi miten sen toimii... Ja kuvaavasti toi tieto ei edes ole erityisen vanhentunutta nykyajan näkökulmastakaan näin 57 vuotta myöhemmin.

No johtuu tietysti miten se tieto on syötetty koneelle, mutta ohjelmointiahan se oli kun se tehtävä syötettiin tietokoneelle. Vai miksi hemmetiksi sitä pitäisi sanoa?

Aluksihan se tapahtui kytkimistä, myöhemmin tuli reikäkortit, sitten tieto syotettiin kirjoittamalla, mutta yhtälailla se laite piti ohjelmoida että se teki mitään järkevää.

Enkä mä nyt tiedä oliko se mikään kiinnostavuus kysymys, vaan yksinkertaisesti duunia jota vastaan sai rahaa. Ei naiset yleensä voineet noin vaan mennä mielenkiintoiselle alalle.. tosin ei siihen välttämättä miehetkään pystyneet.

Datan syöttäminen tietokoneelle ei ole ohjelmointia as such. Jos minä kirjoitin MikroBitin listauksesta ohjelmaa tietokoneelle 1980-luvulla, niin minäkö sitä tietokonetta siis ohjelmoin vai se joka ohjelman suunnitteli?

 

[juhei]

Datan syöttäminen tietokoneelle ei ole ohjelmointi as such. Jos minä kirjoitin MikroBitin listauksesta ohjelmaa tietokoneelle 1980-luvulla, niin minäkö sitä tietokonetta siis ohjelmoin vai se joka ohjelman suunnitteli?

Mielestäni sinä ohjelmoit. Kuka ohjelmoi jos normikoodari googlaa stackoverflowsta apua ongelmaan ja vetää pienellä editillä ja copypastella jutut oman koodiinsa?

Eikä esimerkiksi nuo Nasa 1960-luvun ohjelmoijat vain syöttäneet dataa, vaan nimenomaan määrittelivät miten dataa pitää käsitellä. Mutta se määrittely tuli tosiaan "ylempää"

 

[Erkki_erikeepperi]

Mielestäni sinä ohjelmoit. Kuka ohjelmoi jos normikoodari googlaa stackoverflowsta apua ongelmaan ja vetää pienellä editillä ja copypastella jutut oman koodiinsa?

Eikä esimerkiksi nuo Nasa 1960-luvun ohjelmoijat vain syöttäneet dataa, vaan nimenomaan määrittelivät miten dataa pitää käsitellä. Mutta se määrittely tuli tosiaan "ylempää"

Listauksen näpyttely tietokoneelle ei kyllä mun kirjoissani ole ohjelmointia oikeastaan sen enempää kuin ohjelman lataaminen levykkeeltä, joskin opettavaisempaa toki.

Ohjelmointi on ohjelmointia siinä vaiheessa kun sun pitää käyttää omien aivojesi luovia ominaisuuksia jollain tavalla ohjelman toimintojen kehittelyyn, eikä kyse ole vain mekaanisesta näpyttelystä. Ja vaikka se luova työ olisi valmiiden koodien yhdistelyä toisiinsa, niin luovaa se on silti.

 

[juhei]

Listauksen näpyttely tietokoneelle ei kyllä mun kirjoissani ole ohjelmointia oikeastaan sen enempää kuin ohjelman lataaminen levykkeeltä, joskin opettavaisempaa toki.

Ohjelmointi on ohjelmointia siinä vaiheessa kun sun pitää käyttää omien aivojesi luovia ominaisuuksia jollain tavalla ohjelman toimintojen kehittelyyn, eikä kyse ole vain mekaanisesta näpyttelystä.

Mä tein omien opintojen aikana pari ihan perustason ohjelmointikurssia, joissa oli hyvin vahva matemaatinen painotus. Eka osa oli määritellä algoritmi joka ratkaisee ongelman paperilla, niinkuin matemaattisia todistuksia ylipäätään tehdään. Toinen osa oli sitten vääntää se Java-koodiksi.

Jos tuo toisen osan olisi antanut jollekin toiselle tehtäväksi, niin kyllä se olisi ohjelmoinnista mennyt ihan täysin, vaikka minä kirjoitinkin paperille algoritmin ja todistin että se toimii. Mutta edelleen, se mitä ohjelmointi tarkoitti 60v. sitten ei ole sama asia kuin ohjelmointi nykyään

 

[Pakana]

Datan syöttäminen tietokoneelle ei ole ohjelmointia as such. Jos minä kirjoitin MikroBitin listauksesta ohjelmaa tietokoneelle 1980-luvulla, niin minäkö sitä tietokonetta siis ohjelmoin vai se joka ohjelman suunnitteli?

Kyllähän se kuului niille naisille sen ohjelman suunnittelukin. Eihän niille annettu kuin lähtötiedot, ja mitä tietoa halutaan ulos.

Sitä mä en tajua miksi sun pitää ohjelmointia romantisoida jotenkin luovaksi, kyllähän se hyvin pitkälti on vaan mekaanista työtä jossa sopeudutaan tietokoneen rajoitteisiin, tuohon aikaan tietysti ne rajoitteet oli paljon rajaavammat.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä tein omien opintojen aikana pari ihan perustason ohjelmointikurssia, joissa oli hyvin vahva matemaatinen painotus. Eka osa oli määritellä algoritmi joka ratkaisee ongelman paperilla, niinkuin matemaattisia todistuksia ylipäätään tehdään. Toinen osa oli sitten vääntää se Java-koodiksi.

Jos tuo toisen osan olisi antanut jollekin toiselle tehtäväksi, niin kyllä se olisi ohjelmoinnista mennyt ihan täysin, vaikka minä kirjoitinkin paperille algoritmin ja todistin että se toimii. Mutta edelleen, se mitä ohjelmointi tarkoitti 60v. sitten ei ole sama asia kuin ohjelmointi nykyään

Kyllähän se kuului niille naisille sen ohjelman suunnittelukin. Eihän niille annettu kuin lähtötiedot, ja mitä tietoa halutaan ulos.

Sitä mä en tajua miksi sun pitää ohjelmointia romantisoida jotenkin luovaksi, kyllähän se hyvin pitkälti on vaan mekaanista työtä jossa sopeudutaan tietokoneen rajoitteisiin, tuohon aikaan tietysti ne rajoitteet oli paljon rajaavammat.

1960-luvulla ohjelmointi oli suurelta osin jo varsin samantyylistä touhua kuin nykyäänkin. Ja mitä monimutkaisemmiksi tietokoneet ovat tulleet niin sitä luovampaa on ohjelmointikin pakostikin ollut, ja mun kirjoissani merkittävä rajapyykki menee jossain 1960-luvun alkupuolen jälkeen.

Jos ennen tuota ohjelmointi on ollut vähän kuin hienostuneen laskukoneen käyttöä niin sen jälkeen se on ollut kyllä jo jotain muuta.

 

[Pakana]

Okei sitten.. ja naiset ei tällaiseen luovaan työhön sitten näköjään pysty.. ja jos pystyykin, niin se on kiitos jonkun miehen joka on kirjoittanut sen ohjelman sille valmiiksi..

Mä en kyllä tajua mitä hemmetin luovaa siinä ohjelmoinnissa on, silloin tai nyt. Eihän se pohjimmiltaan eroa näistä graafisista legopalikka ohjelmointikielistä joilla sitä lapsille opetetaan (siksihän sitä niillä palikoilla opetataankin).

 

[Erkki_erikeepperi]

Mä en kyllä tajua mitä hemmetin luovaa siinä ohjelmoinnissa on, silloin tai nyt. Eihän se pohjimmiltaan eroa näistä graafisista legopalikka ohjelmointikielistä joilla sitä lapsille opetetaan (siksihän sitä niillä palikoilla opetataankin).

Vähän sama kuin kysyisi, että mitä luovaa on romaanin kirjoittamisessa tai taidemaalaamisessa. Ei kai sitten mitään.

Ohjelmoinnin luovuudesta kertoo jotain sekin, että ohjelmoijilla on usein oma "tyylinsä" tehdä ohjelmia eli samasta aiheesta voi eri ihmiset tehdä ihan erilaisen ohjelman. Samaan lopputulokseen voi päätyä montaa eri reittiä. Ja toiset on ehkä parempia kuin toiset. Se on juuri sitä luovuutta.

Ja jos mietitään vaikka etenkin tietokonepelien alkuaikoja, niin pelin hyvyys oli paljolti kiinni siitä, miten luovasti ohjelmoija osasi käyttää tietokoneen mahdollisuuksia, kaikenlaisia kikkoja ja jippoja, ja venyttää tekniikkaa äärimmilleen. Nykyään toi on vähäisemmässä roolissa koska tekniikka ei enää rajoita samalla tavalla, mutta nykyään pelit on muuten hyvin monimutkaisia.

 

[juhei]

Vähän sama kuin kysyisi, että mitä luovaa on romaanin kirjoittamisessa tai taidemaalaamisessa. Ei kai sitten mitään.

Ohjelmoinnin luovuudesta kertoo jotain sekin, että ohjelmoijilla on usein oma "tyylinsä" tehdä ohjelmia eli samasta aiheesta voi eri ihmiset tehdä ihan erilaisen ohjelman. Samaan lopputulokseen voi päätyä montaa eri reittiä. Ja toiset on ehkä parempia kuin toiset. Se on juuri sitä luovuutta.

Oliko esim. noilla Nasan 1960-luvun reikäkortteja naputtaneilla naisilla sitten ainostaan yksi tapa viedä laskennallinen ongelma koneen ratkottavaksi?

 

[Erkki_erikeepperi]

Oliko esim. noilla Nasan 1960-luvun reikäkortteja naputtaneilla naisilla sitten ainostaan yksi tapa viedä laskennallinen ongelma koneen ratkottavaksi?

En ole perehtynyt Nasan reikäkorttinaisiin, mutta kuten tuosta aiemmin postaamastani vuoden 1963 filmistä ilmenee, niin tietotekniikka oli parhaimmillaan hyvin modernia jo tuolloin, näyttöpäätteineen ja kovalevyineen kaikkineen.

Myöskin Apollo-ohjelmassa on reikäkorttien rooli ollut varmasti jo aika vähäinen, ja avaruusaluksessa itsessäänkin oli reaaliaikainen minitietokone, joka koodattiin korkean tason ohjelmointikielellä. Ja varmasti pääasiassa miesten toimesta.

 

[juhei]

En ole perehtynyt Nasan reikäkorttinaisiin, mutta kuten tuosta aiemmin postaamastani vuoden 1963 filmistä ilmenee, niin tietotekniikka oli parhaimmillaan hyvin modernia jo tuolloin, näyttöpäätteineen ja kovalevyineen kaikkineen.

Myöskin Apollo-ohjelmassa on reikäkorttien rooli ollut varmasti jo aika vähäinen, ja avaruusaluksessa itsessäänkin oli reaaliaikainen minitietokone, joka koodattiin korkean tason ohjelmointikielellä.

Se että 1963 tehtiin jotain yhdessä maailman parhaista yliopistoista ei tarkoita että sama asia olisi realismia muualla.

 

[Pakana]

Oliko esim. noilla Nasan 1960-luvun reikäkortteja naputtaneilla naisilla sitten ainostaan yksi tapa viedä laskennallinen ongelma koneen ratkottavaksi?

No itseasiassa tuohon aikaan se assemblyn tyyppinen ohjelmointikieli ei ihan hirveään sooloiluun antanut mahdollisuuksia, vaan ohjelma oli tehtävä hyvin pitkälle sen tietokoneen ehdoilla..

Siksi se vissiin sitten oli naisten hommia kun ne eivät olleet luovia, vaan osasivat lähestyä asiaa järjestelmällisesti, pitäen tiukat rajat mielessään..

 

[juhei]

Edelleen tuntuu että tässä väännetään aidasta ja seipäästä, ja molemmat osapuolet ovat tavallaan oikeassa

 

[emagdnim]

Edelleen tuntuu että tässä väännetään aidasta ja seipäästä, ja molemmat osapuolet ovat tavallaan oikeassa

Maalitolppa tuntuu siirtyvän kokoajan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Niin mun loppukaneetti on se, että mitä monimutkaisempaa ja vähemmän mekaanista ohjelmoinnista tuli, niin sitä miehisemmäksi se muuttui.

Ohjelmointi vertautuu aika hyvin vaikka säveltämiseen, joka sekin on pääasiassa aika miehistä, luovaa työtä.

 

[?..]

 

[Esterhaus]

En ole perehtynyt Nasan reikäkorttinaisiin, mutta kuten tuosta aiemmin postaamastani vuoden 1963 filmistä ilmenee, niin tietotekniikka oli parhaimmillaan hyvin modernia jo tuolloin, näyttöpäätteineen ja kovalevyineen kaikkineen.

Myöskin Apollo-ohjelmassa on reikäkorttien rooli ollut varmasti jo aika vähäinen, ja avaruusaluksessa itsessäänkin oli reaaliaikainen minitietokone, joka koodattiin korkean tason ohjelmointikielellä. Ja varmasti pääasiassa miesten toimesta.

Tässäpä muuten valaiseva juttu avaruusaluksen omasta tietokoneesta ja sen softasta.

Her Code Got Humans on the Moon—And Invented Software Itself

Instead of just supporting her husband’s career, Margaret Hamilton invented the modern concept of software.

www.wired.com

 

[Erkki_erikeepperi]

Ja nythän viime aikoina on havaittu sellainen "epämukava" fakta, että kun tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyy, niin työelämän sukupuoliroolit itse asiassa voimistuu... Eli tässäkin valossa on ihan järkeenkäypää, että joskus ennen on naisia ollut tietokone-alalla suhteessa hieman enemmän kuin nyt.

Ja toisaalta ennen vanhaankaan kyse ei välttämättä ole ollut siitä, että naisia olisi varsinaisesti kiinnostanut tietokoneet enemmän kuin nyt, vaan esimerkiksi siitä, että ura tarjosi jotain sellaisia etuja ja mahdollisuuksia, joita ei muuten voinut saavuttaa.

 

[A Lake Elk]

Joko toi OT vääntö riittäs taas vaihteeksi?

 

[munse]

Lentäjät on periaatteessa duunareita siinä missä muutkin kuljettajat.

 

[N1kkel]

Lentäjät on periaatteessa duunareita siinä missä muutkin kuljettajat.

Se riippuu siitä, kuinka duunari määritellään. Ovathan he tavallaan "ilmojen bussikuskeja", mutta ainakaan palkan, koulutuksen vaativuuden ja työn sisältämän vastuun perusteella eivät ole tavan duunareita. Entä esim. hävittäjälentäjät, joiden pääasiallinen tehtävä ei ole pelkästään koneen kuljetus paikasta toiseen.

 

[TheMeII]

Se riippuu siitä, kuinka duunari määritellään. Ovathan he tavallaan "ilmojen bussikuskeja", mutta ainakaan palkan, koulutuksen vaativuuden ja työn sisältämän vastuun perusteella eivät ole tavan duunareita. Entä esim. hävittäjälentäjät, joiden pääasiallinen tehtävä ei ole pelkästään koneen kuljetus paikasta toiseen.

Ja pari vuosikymmentä (tai vähän enemmän) sitten puolustusvoimilla oli ongelma ku vastavalmistuneet hävittäjäkuskit lähti suoraan finskille lentäjiksi

 

[N1kkel]

Ja pari vuosikymmentä (tai vähän enemmän) sitten puolustusvoimilla oli ongelma ku vastavalmistuneet hävittäjäkuskit lähti suoraan finskille lentäjiksi

Miten se nyt liittyy tähän? Ja vastavalmistuneet ovat tuskin voineet suoraan lähteä muualle töihin, kun käsittääkseni hävittäjälentäjien koulutus on niin kallista, että koulutettavat hävittäjälentäjät joutuvat sitoutumaan työskentelemään määrätyn ajan ilmavoimien palveluksessa.

 

[Esterhaus]

Minä miellän lentäjän homman monimutkaisen laitteen operaattorin tehtäväksi, jossa pitää osata todella paljon kaikenlaista. Ilmaliikenteen määräyksistä, meteorologisista kysymyksistä, lentokoneen tekniikasta, navigoinnista jne. ja tietenkin pitää osata lentääkin sitä konetta sekä tekniikan avustamana että tarvittaessa ilmankin. Ja jos on koneen päällikkö, vastaa myös viime kädessä siitä että lentokone on siinä kunnossa, että sillä on turvallista lentää, tietenkin niissä rajoissa kun hänellä on mahdollisuus olla asiasta selvillä. Eli vaadittavan osaamisen laajuus ja vastuu kuitenkin poikkeavat esim. linja-auton kuljettajan tai CNC-koneistajan tehtävistä vaikka nämäkin periaatteessa pääasiassa operoivat teknistä laitetta työkseen.

Vähän kökkö vertaus ehkä, mutta eivätpä ydinvoimalan käyttöpuolen insinööritkään paljoakaan mitään itse suunnittele tai johda vaan pohjimmiltaan vastaavat rajatusta teknisestä valvonta- ja operointitehtävästän, mutta paljon täytyy siinäkin olle sellaista, mitä pitää osata ja ymmärtää jotta homma hoituu turvallisesti.

 

[?..]

Lisäksi lentäjiä glorifioidaan. Jokapäiväinen duuni heillä hyvin peruskauraa.

 

[TheMeII]

Miten se nyt liittyy tähän? Ja vastavalmistuneet ovat tuskin voineet suoraan lähteä muualle töihin, kun käsittääkseni hävittäjälentäjien koulutus on niin kallista, että koulutettavat hävittäjälentäjät joutuvat sitoutumaan työskentelemään määrätyn ajan ilmavoimien palveluksessa.

Finnair osti niitä sillon pois koska mistään ei saanut korkealaatuisia lentäjiä ja lentoliikenne oli kovassa kasvussa. Vielä vuosituhannen vaihteessa puolustusvoimat yritti palkaknkorotuksella pitää niitä Ilmavoimien lentäjille palkankorotus

"Ilmavoimien lentäjäyhdistys arvelee sotilaslentäjien hakeutuvan edelleen siviiliin - uusista palkankorotuksista huolimatta. Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen pääsihteeri Aki Ruotsala sanoo, että nuorempien lentäjien palkankorotus tuskin lopettaa hakeutumista muualle. Ilmavoimien lentäjiä ovat houkutelleet Finnairin lisäksi myös SAS ja KLM. "

näköjään ollut ihan viime vuosinakin (ennen pandemiaa) Ilmavoimia uhkaa lamauttava lentäjäpula – Sotilaslentäjät alkaneet mieliä Finnairille - Suomenkuvalehti.fi

 

[emagdnim]

Miten se nyt liittyy tähän? Ja vastavalmistuneet ovat tuskin voineet suoraan lähteä muualle töihin, kun käsittääkseni hävittäjälentäjien koulutus on niin kallista, että koulutettavat hävittäjälentäjät joutuvat sitoutumaan työskentelemään määrätyn ajan ilmavoimien palveluksessa.

Edit: alla oleva on täyttä mutua ja muistelua. Perustuu siihen mitä sillo ennen kutsuntoja käytii kertomassa lentäjistä.
Joku sopimussakko siinä muistaakseni on/oli, jonka lentäjän palkoilla kuittaa kohtuu nopeesti. Tämä siis muistu mieleen, ku lentäjät kävivät joskus "rekryään" koululla puolustusvoimille. Toi määrätty aika oli muistaakseni 10 vuotta.

 

[N1kkel]

Finnair osti niitä sillon pois koska mistään ei saanut korkealaatuisia lentäjiä ja lentoliikenne oli kovassa kasvussa. Vielä vuosituhannen vaihteessa puolustusvoimat yritti palkaknkorotuksella pitää niitä Ilmavoimien lentäjille palkankorotus

"Ilmavoimien lentäjäyhdistys arvelee sotilaslentäjien hakeutuvan edelleen siviiliin - uusista palkankorotuksista huolimatta. Ilmavoimien lentäjäyhdistyksen pääsihteeri Aki Ruotsala sanoo, että nuorempien lentäjien palkankorotus tuskin lopettaa hakeutumista muualle. Ilmavoimien lentäjiä ovat houkutelleet Finnairin lisäksi myös SAS ja KLM. "

näköjään ollut ihan viime vuosinakin (ennen pandemiaa) Ilmavoimia uhkaa lamauttava lentäjäpula – Sotilaslentäjät alkaneet mieliä Finnairille - Suomenkuvalehti.fi

Okei, mutta jäi edelleen epäselväksi, että miten se liittyy ensimmäiseen viestiini, jota lainasit.

 

[TheMeII]

Okei, mutta jäi edelleen epäselväksi, että miten se liittyy ensimmäiseen viestiini, jota lainasit.

Viittasin tuohon koska tunnuit nostavan hävittäjäkuskin liikennelentäjän yläpuolelle

 

[Esterhaus]

Lisäksi lentäjiä glorifioidaan. Jokapäiväinen duuni heillä hyvin peruskauraa.

Sitäkin kyllä. Viimeisiä jäänteitä taitaa olla niistä entisistä ajoista, jolloin lentomatkailussa oli jotain hienoa, eksoottista ja ylellistä, ja lentäminen ja lentomatkailu jonkinlainen seikkailu.

 

[N1kkel]

Viittasin tuohon koska tunnuit nostavan hävittäjäkuskin liikennelentäjän yläpuolelle

Se on kyllä ihan oma päätelmäsi. Hävittäjälentäjän kohdalla vertaus bussikuskiin olisi mielestäni vielä kehnompi ja käsite "lentäjät" kun kattaa myös hävittäjälentäjät.

Mutta alkuperäiseen asiaan kommentoiden, niin tarpeeksi paljon yksinkertaistaen lentäjät voivat näyttäytyä duunareina siinä missä vaikka bussikuski, mutta mielestäni oikeasti asia ei ole niin.

Yhtä hyvä vertaus olisi vaikka että kirurgit ovat periaatteessa duunareita siinä missä tavan käsityöläisetkin, sepät tms.

 

[Tonnin Seteli]

Se riippuu siitä, kuinka duunari määritellään. Ovathan he tavallaan "ilmojen bussikuskeja", mutta ainakaan palkan, koulutuksen vaativuuden ja työn sisältämän vastuun perusteella eivät ole tavan duunareita. Entä esim. hävittäjälentäjät, joiden pääasiallinen tehtävä ei ole pelkästään koneen kuljetus paikasta toiseen.

Toinen otsikon mukainen samaa aihepiiriä sivuava seikka on muuten se, että läheskään kaikilla liikennelentäjillä ei ole korkea palkka. Itse asiassa osalla on (ainakin länsimaalaisittain ja korkean osaamisen erikoisammattihenkilöiksi) melko kehno tulotaso, ja hyville palkoille pääseminen vaatii suotuisaa urakehitystä. Yleensä ajatellaan vain pitkiä reittejä isolla kalustolla lentäviä, ja heillä onkin yhtiöstä riippuen korkea tai järisyttävä palkka.

 

[munse]

Yhtä hyvä vertaus olisi vaikka että kirurgit ovat periaatteessa duunareita siinä missä tavan käsityöläisetkin, sepät tms.

Tämä on huonompi vertaus, koska kirurgi on lääkäri, mutta lentäjä ei (yleensä) ole insinööri.

 

[N1kkel]

Tämä on huonompi vertaus, koska kirurgi on lääkäri, mutta lentäjä ei (yleensä) ole insinööri.

Ööh...miksi pitäisi olla insinööri? Jos vertaillaan vain työnkuvia...

 

[munse]

Ööh...miksi pitäisi olla insinööri?

Tarkoitin, että kirurgilla on huomattavasti enemmän lääketieteen asiantuntemusta kuin lentäjällä lentokonetekniikan asiantuntemusta. Kirurgi on käsityöläisyytensä lisäksi alansa ylin asiantuntija, mutta lentäjä ei.

 

[N1kkel]

Tarkoitin, että kirurgilla on huomattavasti enemmän lääketieteen asiantuntemusta kuin lentäjällä lentokonetekniikan asiantuntemusta. Kirurgi on käsityöläisyytensä lisäksi alansa ylin asiantuntija, mutta lentäjä ei.

Niin, pointti oli se, että kun asioita yksinkertaistetaan tarpeeksi voidaan vaikka kirurgia verrata käsityöläiseen. Kun tarpeeksi yksinkertaistetaan voidaan lentäjää verrata bussikuskiin työnkuvan perusteella - molemmat ovat "kuljettajia".

 

[emagdnim]

On kyllä tää ketju viime aikoina ollut ihan hukassa

 

[Malp]

Oletteko olleet huomaamatta että tämä on harvoista sivustoista missä on osalle numeronäppäimistä annettu tarkoitus? Ihmettelin funktionäppäinten hyödyllisyyttä niin tuli merkille sivussa.

 

[TheMeII]

Oletteko olleet huomaamatta että tämä on harvoista sivustoista missä on osalle numeronäppäimistä annettu tarkoitus? Ihmettelin funktionäppäinten hyödyllisyyttä niin tuli merkille sivussa.

Joo, lähinnä siten että hiiren sivussa olevaa numeronäppäimistöä vahinkopainelemalla pääsen vääriin paikkoihin.

 

[munse]

Jenkeillä vasemmanpuoleinen enter-näppäin eli return on erikoisen näköinen. Olen aina pitänyt return-näppäimen muotoilua globaalina ja suorastaan ikonisena standardina, vähän kuin kahdeksankulmainen stop-liikennemerkki.

Enter key - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[?..]

Jenkeillä vasemmanpuoleinen enter-näppäin eli return on erikoisen näköinen. Olen aina pitänyt return-näppäimen muotoilua globaalina ja suorastaan ikonisena standardina, vähän kuin kahdeksankulmainen stop-liikennemerkki.

Enter key - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Tatuks]

Y voi olla englanninkielessä joko vokaali tai konsonantti.

 

[Tatuks]

Josta pääsinkin (Wikipediaseikkailun kautta) seuraavaan kielelliseen erikoisuuteen, diftongeihin.

Lauseen "no highway cowboys" voi alkua ja loppua lukuun ottamatta sanoa juurikaan liikuttamatta kieltään. Sama suomen diftongeissa, käytännössä varmaan pystyisi venkoilemaan diftongeista jonkun lauseen jonka pystyy puhumaan liikuttamatta kieltään.