Asioita joita et ole huomannut

[Pakana]

Hyvin monesta kiertoliittymästä voi ajaa ns "suoraan läpi" kun antaa toisenpuolen renkaiden mennä tuon korokkeen päälle, mikä on muuten hämmentävä kun jotkut ihmiset karttaa sitä kuin ruttoa vaikka helpommalla pääsee kun ajaa vain sen päältä "suoraan".

No kyllähän jotkut ihmiset välttää ylinopeudenkin ajamista, tai pysähtyy aina stop merkkiin ja noudattaa muitakin liikennesääntöjä.

Autosta johtuen, tuo kiveyksen ylittäminen voi olla vaan hemmetin epämiellyttävääkin.

Catherine Zeta-Jones ei ole latino vaan britti. Jotenkin ulkonäkö ja nimi on tuonut mieleen toista. Mutta kreikkalaisia sukujuuria isovanhemmalta kuitenkin.

Aina olen laittanut samaan kastiin Penelope Cruzin ja Salma Hayekin kanssa.

Itseasiassa vielä pykällän verran hämmentävämpää on kun kuulee jonkun muun kuin hollywood haastattelun, jossa se ei puhukaaan sillä filmiteollisuusenglannilla, vaan ihan omalla walesin murteellaan.

 

[munse]

Näin joulun aikaan tuli vihdoinkin ymmärrettyä, miten kynttilä toimii.

Kynttilän paloprosessin varsinainen polttoaine ei olekaan lanka vaan vaha. Ennen olen ajatellut, että vaha vain hidastaa langan palamista eikä osallistu palamiseen vaan höyrystyy pois.

 

[pieniapina]

Näin joulun aikaan tuli vihdoinkin ymmärrettyä, miten kynttilä toimii.

Kynttilän paloprosessin varsinainen polttoaine ei olekaan lanka vaan vaha. Ennen olen ajatellut, että vaha vain hidastaa langan palamista eikä osallistu palamiseen vaan höyrystyy pois.

Aika pitkään palava 2cm pätkä lankaa 4h tuikussa.. Kait tässä ny olis pitäny maalaisjärki hälyyttää?

 

[Mikkos]

Aika pitkään palava 2cm pätkä lankaa 4h tuikussa.. Kait tässä ny olis pitäny maalaisjärki hälyyttää?

Hommassa haisee insinööri.

 

[?..]

Näin joulun aikaan tuli vihdoinkin ymmärrettyä, miten kynttilä toimii.

Kynttilän paloprosessin varsinainen polttoaine ei olekaan lanka vaan vaha. Ennen olen ajatellut, että vaha vain hidastaa langan palamista eikä osallistu palamiseen vaan höyrystyy pois.

Pakko olla vitsi.

 

[juhei]

Yo-99 ja pitkän matikan sai suoritettua ilman ongelmia Casion funktiolaskimella, muistaakseni pari graafista laskinta löytyi muilta luokkalaisilta muttei todellakaan ollut pakollinen

 

[jurristi]

Niin tein itsekin vuoden 2000 kevällä. En muistaakseni käyttänyt graafista laskinta lukiossa kuin kerran. Sain silloin laskimen lainaan opettajalta koetta varten. Muistaakseni käytin sitä kokeessa vain tietyn laskutoimituksen tarkistamiseen. En muista, että minua olisi koskaan huomautettu graafisen laskimen puutteesta. En tullut hankkineeksi sellaista, kun ilmankin pärjäsi.

 

[juhei]

Isossa kaupungissa 90-luvun lopulla, lukiossa oli kyllä kaikilla puolipakotetusti TI-85 tai TI-86. Samoin nettiin ja sähköpostiin opastaminen oli osa opetusta, ja esim. kurssien varaukset sekä lukujärjestys olivat lukion intrassa.

Monessa pikkukaupungissa ei tällaisia kotkotuksia ollut vielä 2000-luvun puolellakaan, ja jotenkin itselle on ollut silmiä avaavaa tajuta, miten myöhään koko netin käytöstä tuli valtavirtaa. Itse olen pitänyt omaa 1982 syntynyttä sukupolvea ensimmäisenä nettinatiivien sukupolvena kun yläasteella netti oli ATK-tunneilla opetusohjelmassa, mutta olen kyllä kaukana siitä.

Varmaan aika tapauskohtaista, pienehkössä maaseutukaupungissa 90-luvun puolivälissä oli kyllä tietokoneluokka ja internet käytössä (yläaste ja lukio samassa rakennuksessa), mutta ei sitä juurikaan opetuksessa huomioitu eikä mitään intraa koulussa ollut. Vieressä olevassa Kauppaoppilaitoksessa järjestettiin joku kurssi lukiolaisille missä käytiin nettihommia läpi käyttäjän näkökulmasta ja ekan sähköpostiosoitteen sain tuota kautta muistaakseni 1997. Oli käytössä viime kesään asti kunnes järjestelmästä vastaava yhdistys laittoi lopulta pillit pussiin.

 

[munse]

Pakko olla vitsi.

Ei ole. Rehellisesti myönnän tyhmyyteni.

Enkä ole ainut. Googlettakaa "where candle wax goes".

 

[Trotor]

Joo, kyllä diginatiiviudessa on eroja paikkakunnan koosta riippuen. Kun pari vuotta sitten ostettiin omakotitalo maalta, niin myyjä oli miespuolinen perinteinen duunari, syntynyt 60-luvun puolivälissä. Eli hän oli ollut iältään parinkympin molemmin puolin, kun Commodore 64 oli kova sana. Ei silti omien sanojensa mukaan osannut juuri tietokonetta käyttää. Hämmästyttävää.

Se murros menee about mun iässä eli n. 70 luvulla ja sen jälkeen syntyneissä. Sitä vanhemmat opetettiin pitämään tietokoneita pääasiassa leluina tai sitten insinörttien (pilluasaamattomat) kuriositeettinä. Se oli heavy, rock, naiset ja kalja. Ja rehellinen työ. Tuo on parikymppisenä ollut jo tekemässä "uraa" tai ainakin vakavasti työtä. Minua vanhemmat pääsi amiskastakin suoraan töihin. KAikki.

 

[taxman]

Aurinko kiertää maata ja maa kiertää aurinkoa - näkökulmasta riippuen. Kolmantena näkökulmana kumpikaan ei ole tosi.

 

[Tonnin Seteli]

Pakko olla vitsi.

Se on tietysti aloittelevan raketti-insinöörin logiikkaa. Polttoainettahan voidaan höyrystää harakoille ja saasteeksi vaikka kuinka paljon, jotta saadaan kriittistä kohdetta jäähdytettyä.

 

[Hyrava]

Se murros menee about mun iässä eli n. 70 luvulla ja sen jälkeen syntyneissä. Sitä vanhemmat opetettiin pitämään tietokoneita pääasiassa leluina tai sitten insinörttien (pilluasaamattomat) kuriositeettinä. Se oli heavy, rock, naiset ja kalja. Ja rehellinen työ. Tuo on parikymppisenä ollut jo tekemässä "uraa" tai ainakin vakavasti työtä. Minua vanhemmat pääsi amiskastakin suoraan töihin. KAikki.

Omien kokemusten perusteella tuo raja menee jokseenkin jossain noin -73 syntyneiden kieppeillä. Tuota vanhemmat ei oikein ole niin tietokoneorientoituneita ja tuota nuoremmat vastaavasti aika vahvasti ovat jo hyvinkin kärryillä tietokoneista. Sitten tietty jossain 2000-luvulla syntyneet eivät enää tietokoneita osaa oikeasti käyttää.

 

[Tonnin Seteli]

Ei ole. Rehellisesti myönnän tyhmyyteni.

Enkä ole ainut. Googlettakaa "where candle wax goes".

Tämä on samanlainen valaistuminen kuin flat earth. Joku taisi juuri tällä foorumilla aikanaan kertoa, että luuli sitä vain oudoksi nörttivitsiksi. Oikeasti, joku ei ymmärtänyt että kynttilävaha on polttoainetta. Jeesus.

Ihan ilman ilkeämielistä vittuilua, taidat olla humanisti? Tämä on kiehtovaa kuin fyysinen kohtaaminen maan ulkopuolisen elämän kanssa. En kysy kiusatakseni vaan pelottaa muuten. Eiköhän jokainen tiedemies, insinööri, raksa_röi_mies tai kampaaja tämän käsittänyt viimeistään 12-vuotiaana. Useimmat maatalon pojat varmaan siinä noin nelivuotiaana.

Omien kokemusten perusteella tuo raja menee jokseenkin jossain noin -73 syntyneiden kieppeillä. Tuota vanhemmat ei oikein ole niin tietokoneorientoituneita ja tuota nuoremmat vastaavasti aika vahvasti ovat jo hyvinkin kärryillä tietokoneista. Sitten tietty jossain 2000-luvulla syntyneet eivät enää tietokoneita osaa oikeasti käyttää.

Siinä jossain 1990 syntyneet eivät kuulemma amikseen tullessa enää ymmärtäneet muuta kuin graafisen käyttöliittymän, kädettömyys iski noin 1-2 vuosiluokan aikana. Joskus 2010-luvulla myös viivästyneen sähköistetyn ylioppilaskokeen käyttöönotossa havaittiin, että nykyajan lukiolaiset eivät enää osaa käyttää edes sitä graafista käyttöliittymää, eli ilmeisesti joku tekstinkäsittely, taulukkolaskenta tai muu perustaito alkaa olla täysin vieras, kuten myös oikea tietokone jossa on fyysinen näppäimistö. Varoitusmerkit vielä tätäkin kauheammasta näkyivät joskus tablettien yleistyessä, jolloin ilmeisesti näennäisen aikuiset ihmiset kuvittelivat, että joku tarjoilijan työkalu sohvalla korvaa kotitietokoneen. Yhä harvemmalla on minkäänlaisia tietoteknisiä valmiuksia.

Niin tein itsekin vuoden 2000 kevällä. En muistaakseni käyttänyt graafista laskinta lukiossa kuin kerran. Sain silloin laskimen lainaan opettajalta koetta varten. Muistaakseni käytin sitä kokeessa vain tietyn laskutoimituksen tarkistamiseen. En muista, että minua olisi koskaan huomautettu graafisen laskimen puutteesta. En tullut hankkineeksi sellaista, kun ilmankin pärjäsi.

Muutamaa vuotta myöhemminkään ei noita kaikilla ollut, ja lopulta ihan kaikki joilla oli eivät käyttäneet. Ei se oikeasti ole tarpeellinen, jos ymmärtää. En missään nimessä kuulunut siihen ryhmään, jonka olisi kannattanut jättää moinen käyttämättä. Sitäpaitsi enimmäkseen niitä, jotka eivät olisi sitä tarvinneet, kiinnosti sen käyttö ihan yhtä paljon kuin minua. Eihän se mitenkään yllättävää ole. Niistä tuli pikavauhtia dippainssejä ja pari jotka kyllästyivät, ovat nykyään erikoislääkäreitä.

 

[Trotor]

Omien kokemusten perusteella tuo raja menee jokseenkin jossain noin -73 syntyneiden kieppeillä. Tuota vanhemmat ei oikein ole niin tietokoneorientoituneita ja tuota nuoremmat vastaavasti aika vahvasti ovat jo hyvinkin kärryillä tietokoneista. Sitten tietty jossain 2000-luvulla syntyneet eivät enää tietokoneita osaa oikeasti käyttää.

En vain halunnut paljastaa tarkasti oikeaa ikääni, mutta olet juurikin oikeassa. tismalleen samaa mieltä. Poikkeuksia toki on mutta enemmän harvinaisuuksia.

 

[munse]

Tämä on samanlainen valaistuminen kuin flat earth. Joku taisi juuri tällä foorumilla aikanaan kertoa, että luuli sitä vain oudoksi nörttivitsiksi. Oikeasti, joku ei ymmärtänyt että kynttilävaha on polttoainetta. Jeesus.

Ihan ilman ilkeämielistä vittuilua, taidat olla humanisti? Tämä on kiehtovaa kuin fyysinen kohtaaminen maan ulkopuolisen elämän kanssa. En kysy kiusatakseni vaan pelottaa muuten. Eiköhän jokainen tiedemies, insinööri, raksa_röi_mies tai kampaaja tämän käsittänyt viimeistään 12-vuotiaana. Useimmat maatalon pojat varmaan siinä noin nelivuotiaana.

Itse asiassa en ole humanisti, vaan kone-DI. Lisäksi maalta kotoisin. Pitänee irtisanoutua töistä ja palauttaa tutkinto.

 

[Erkki_erikeepperi]

Joo, kyllä diginatiiviudessa on eroja paikkakunnan koosta riippuen. Kun pari vuotta sitten ostettiin omakotitalo maalta, niin myyjä oli miespuolinen perinteinen duunari, syntynyt 60-luvun puolivälissä. Eli hän oli ollut iältään parinkympin molemmin puolin, kun Commodore 64 oli kova sana. Ei silti omien sanojensa mukaan osannut juuri tietokonetta käyttää. Hämmästyttävää.

Commodore 64 oli kova sana niiden keskuudessa, jotka (koti-)tietokoneita käyttivät, mutta tietotekniikka ei ollut tuolloin vielä mikään jokapojan juttu, vaan paljon oli niitäkin, joita ei hirveästi kiinnostanut, vaan kiinnosti esimerkiksi urheilu, viina, rokki, naiset ja niin edelleen.

Lisäksi parikymppinen on jo oikeastaan aika vanha tutustuakseen ensimmäistä kertaa elämässään tietotekniikkaan, ja helposti voi homma mennä "ohi", jos on muutakin tekemistä elämässä... Toki tietokoneita oli ennen kuusnelostakin, mutta 70-luvulla ne oli Suomessa harvinaisia ja 80-luvun alussakin vielä pienen piirin juttu. USA:ssa kai Apple II oli aika kova sana kouluissakin jo 70-80 -lukujen vaihteessa ja Britanniassa taas BBC-tietokone vähän myöhemmin. Suomen koulut taisi tulla aika jälkijunassa tietotekniikan suhteen, joskin itse pääsin räpläämään ihan "state-of-the-art" 286 VGA -koneiden kanssa peruskoulussa jo vuonna 1990. Samana vuonna tutustuin myös tuollaiseen "videotykkiin", josta oli puhetta. Hintaa oli kuulemma 100.000 markkaa ja painoa 50 vai 100 kiloa.

Mutta tosiaan jos on syntynyt 70-luvun puolivälin jälkeen, niin todennäköisesti lapsuudessa on vähintäänkin jollain kaverilla ollut tietokone, ja se on varmasti kiinnostanut, koska rokki, viina ja naiset ei oikein tule pikkupojalla vielä kyseeseen...

Toki unohdin tässä tytöt ja naiset nyt kokonaan. Elämä on. Ehkä ne on harrastaneet pitsinnypläystä tai mitä lie pannulappujen virkkaamista, who knows. Ehkä se tyttöjen osalta meni pitkälle nettiajan puolelle ennen kuin alkoi tietokoneiden käyttö varsinaisesti kiinnostaa. En mä ainakaan muista, että 1980-luvulla olisi yhtään tyttöä kiinnostanut tietokoneet.

 

[Tonnin Seteli]

Suomen koulut taisi tulla aika jälkijunassa tietotekniikan suhteen,

Varmaankin Suomen tasapäistävä peruskoululaitos neuvostoliiton kainalossa alistettuna lähinnä poti kasvukipuja siitä, että Pirkkalan kokeilu ei ollutkaan kaikkialla tullut käytännöksi. On silti epäreilua verrata Englannin tai Kalifornian eliitti- ja esimerkkikouluihin. Eiköhän me 90-luvulla oltu aika ronskisti edellä teollisuusmaiden mittakaavassakin.

Ehkä se tyttöjen osalta meni pitkälle nettiajan puolelle ennen kuin alkoi tietokoneiden käyttö varsinaisesti kiinnostaa.

Siinä 1985-1990 syntyneet alkoivat uuden vuosituhannen kunniaksi kuvata tissejä ja perseitä digikameralla irc-galleriaan. Useimmille se oli liian vaikeaa. Vasta fb, insta ja tinder laajensivat ilmiötä. Lääppimispuhelin oli lopulta massoille tarpeeksi helppokäyttöinen, kun faija osti. Naisten internetinkäytössä kääntyy oikeastaan toinen vuosikymmen vasta nyt tulevana uutenavuotena.

 

[Vaakajenga]

Itse asiassa en ole humanisti, vaan kone-DI. Lisäksi maalta kotoisin. Pitänee irtisanoutua töistä ja palauttaa tutkinto.

Ihan uteliaisuuttani kysyn: mitä eroa oletit aikaisemmin olevan ohuilla ja paksuilla kynttilöillä? Ts. oliko susta kynttilän paksuus ihan vain esteettinen elämentti?

 

[?..]

Itse asiassa en ole humanisti, vaan kone-DI. Lisäksi maalta kotoisin. Pitänee irtisanoutua töistä ja palauttaa tutkinto.

Oletko muuten miettinyt, että tuon sinun teorian mukaan, vaha vain hidastaa langan palamista, saman asian ajaisi lanka joka sojottaa vesilasista.

 

[munse]

Ihan uteliaisuuttani kysyn: mitä eroa oletit aikaisemmin olevan ohuilla ja paksuilla kynttilöillä? Ts. oliko susta kynttilän paksuus ihan vain esteettinen elämentti?

Oletko muuten miettinyt, että tuon sinun teorian mukaan, vaha vain hidastaa langan palamista, saman asian ajaisi lanka joka sojottaa vesilasista.

En olekaan miettinyt noin pitkälle. Tässä on kyse siitä, että olen aikanaan lapsen intuitiolla päätellyt väärin, enkä ole jälkeenpäin pohtinut asiaa enempää sen yhdentekevyyden vuoksi.

 

[Pakana]

Yo-99 ja pitkän matikan sai suoritettua ilman ongelmia Casion funktiolaskimella, muistaakseni pari graafista laskinta löytyi muilta luokkalaisilta muttei todellakaan ollut pakollinen

Mulla oli luokan ainoa "tavallinen" funktiolaskin. Opettaja suositteli ostamaan jonkun TI:n, jonka kaikki muute sitten osti, jossa esim joku 2. asteen yhtälö oli hemmetin helppo, kunhan vaan syötti ne numerot. Tuosta seurasi se että kukaan muu ei osannut laskea sitä yhtälöä mitenkään muuten kuin juuri sillä TI-laskukonemallilla. Näin jälkikäteen ajateltuna, siltä opettajalta oli mielestäni melko typerä veto kehoittaa kaikkia ostamaan se TI, ei se matematiikka kuitenkaan missään kohtaan niin pitkälle mennyt että se perus 20markan funktiolaskin ei olisi sitä hanskannut.

Naisten internetinkäytössä kääntyy oikeastaan toinen vuosikymmen vasta nyt tulevana uutenavuotena.

Oikeastaan tuokin menee hassusti, tietojenkäsittely oli "naisten työtä" todella pitkään. aluksi se miellettiin kirjoituskoneen näppäimistön kautta jonkinlaiseksi sihteerin pestiksi, jonka takia varsinainen ohjelmointi, sekä se tietokoneen käyttäminen oli hyvin naisvaltaista.

Harrastuspohjalta tuo kyllä lienee ollut mies(/poika) valtaista aina.

 

[JukkaX]

Ajoin just 3DMark2000 Demon FX 5950 Ultrallani ja bongasin lopun "Thanx to" nimilistasta Raja Kodurin. Löytysköhän vaikka Elon Musk.. UUDESTAAN! Edit: ei löytyny.

 

[TheMeII]

Oikeastaan tuokin menee hassusti, tietojenkäsittely oli "naisten työtä" todella pitkään. aluksi se miellettiin kirjoituskoneen näppäimistön kautta jonkinlaiseksi sihteerin pestiksi, jonka takia varsinainen ohjelmointi, sekä se tietokoneen käyttäminen oli hyvin naisvaltaista.

Yksi tunnetuimmistahan on (ainakin itselleni) Margaret Hamilton (software engineer) - Wikipedia

Siinä toimii mittatikkuna Apollo-projektin kuulentojen ohelmistokoodin vieressä

 

[juhei]

Oikeastaan tuokin menee hassusti, tietojenkäsittely oli "naisten työtä" todella pitkään. aluksi se miellettiin kirjoituskoneen näppäimistön kautta jonkinlaiseksi sihteerin pestiksi, jonka takia varsinainen ohjelmointi, sekä se tietokoneen käyttäminen oli hyvin naisvaltaista.

Hidden figures leffa kannattaa katsoa. Kirjakin mulla on hyllyssä mutta en ole ehtinyt vielä lukemaan, leffassa ilmeisesti aika paljon yksinkertaistettu ja yhdistelty eri aikakausien hahmoja samaan aikaan.

Aihetta sivuten sanan computer merkitys on tyyppi joka tekee laskentaa, aikoinaan kun ei muita vaihtoehtoja ollut niin niillä kenellä oli varaa oli iso kasa porukkaa laskemassa juttuja kynällä ja paperilla. In Search Of Planet Vulcan: The Ghost In Newton's Clockwork Universe: Baum, Richard, Sheehan, William: 9780738208893: Amazon.com: Books tässä kirjassa on hyvä esimerkki ranskalaisesta tähtitieteilijästä, joka etsi planeettoja laskemalla koska luotti että Newtonin mekaniikka on täysin erehtymätöntä. Tai siis ei itse laskenut vaan komensi ison porukan muita tekemään laskutoimitukset ja itse ohjaili koko prosessia

 

[ttppii]

Se murros menee about mun iässä eli n. 70 luvulla ja sen jälkeen syntyneissä. Sitä vanhemmat opetettiin pitämään tietokoneita pääasiassa leluina tai sitten insinörttien (pilluasaamattomat) kuriositeettinä. Se oli heavy, rock, naiset ja kalja. Ja rehellinen työ. Tuo on parikymppisenä ollut jo tekemässä "uraa" tai ainakin vakavasti työtä. Minua vanhemmat pääsi amiskastakin suoraan töihin. KAikki.

Heh. Olen -62 syntynyt, ja ensimmäisen tietokoneen (TI 99/4a) hommasin n 1982. Ja siitä lähtien tietokoneita käyttänyt, ja ihan alkuperäisissä harrastusporukoissa tuolloin aika aktiivisti mukana. Mikropost lehteä avustamassa jne.

 

[Jakkelii]

Yksi tunnetuimmistahan on (ainakin itselleni) Margaret Hamilton (software engineer) - Wikipedia


Siinä toimii mittatikkuna Apollo-projektin kuulentojen ohelmistokoodin vieressä

Mikäs tässä idea? Miksi koodi paperilla? Miten se tosta pinosta meni tietokoneen ymmärrettävään muotoon?

 

[?..]

Mikäs tässä idea? Miksi koodi paperilla? Miten se tosta pinosta meni tietokoneen ymmärrettävään muotoon?

Wikipedia lähde vie tälle sivulle:

Scene at MIT: Margaret Hamilton’s Apollo code

A brief history of the famous 1969 Margaret Hamilton photo featuring the Apollo software she and her team developed for NASA, sending humans to the moon. Article includes rarely-seen outtakes of Hamilton and her code from the MIT Museum.

news.mit.edu

“Here, Margaret is shown standing beside listings of the software developed by her and the team she was in charge of, the LM [lunar module] and CM [command module] on-board flight software team.”

En osaa sanoa, mitä tuo "listing" tässä yhteydessä tarkoittaa. Onko kyseessä koneluettava koodi (esim. jotain reikäkortteja yms) vai paperille fonttikoolla 50 printattu koodi. Joku tietävämpi voi informoida.

 

[TheMeII]

Wikipedia lähde vie tälle sivulle:

Scene at MIT: Margaret Hamilton’s Apollo code

A brief history of the famous 1969 Margaret Hamilton photo featuring the Apollo software she and her team developed for NASA, sending humans to the moon. Article includes rarely-seen outtakes of Hamilton and her code from the MIT Museum.

news.mit.edu

“Here, Margaret is shown standing beside listings of the software developed by her and the team she was in charge of, the LM [lunar module] and CM [command module] on-board flight software team.”

En osaa sanoa, mitä tuo "listing" tässä yhteydessä tarkoittaa. Onko kyseessä koneluettava koodi (esim. jotain reikäkortteja yms) vai paperille fonttikoolla 50 printattu koodi. Joku tietävämpi voi informoida.

A listing of your program used to mean the code of your program rendered into printed form; i.e. on paper. These days, it could also mean that the source code is formatted and included as a PDF file, or a Word document or something else.

Eli juurikin printattu koodi.

Tuon aikasilla koneilla ei ollut hyvää resoluutiota tai järkevää moniajoa ja suurien tiedostojen kelailu edestakaisin ei ollut kaikista nopeinta joten koodia oli nopeampi tutkia ja siihen tehdä muistiinpanoja kun se oli paperimuodossa. Hakua ei kirjassa ole mutta muuten se on mahtava tallennusmuoto kun piti koodia tutkia mahdollisten virheiden varalta.

Ei aavistustakaan onko tuo koodi tilakone, funktionaalinen vai erillisiä ohjelmia joiden välillä vaihetaan lennon eri vaiheissa niin en tiedä tarkemmin

 

[?..]

A listing of your program used to mean the code of your program rendered into printed form; i.e. on paper. These days, it could also mean that the source code is formatted and included as a PDF file, or a Word document or something else.

Eli juurikin printattu koodi.

Tuon aikasilla koneilla ei ollut hyvää resoluutiota tai järkevää moniajoa ja suurien tiedostojen kelailu edestakaisin ei ollut kaikista nopeinta joten koodia oli nopeampi tutkia ja siihen tehdä muistiinpanoja kun se oli paperimuodossa. Hakua ei kirjassa ole mutta muuten se on mahtava tallennusmuoto kun piti koodia tutkia mahdollisten virheiden varalta.

Ei aavistustakaan onko tuo koodi tilakone, funktionaalinen vai erillisiä ohjelmia joiden välillä vaihetaan lennon eri vaiheissa niin en tiedä tarkemmin

Kiitos selvennyksestä.

Eli valokuvaa varten vielä näyttävämmän pinon olisi saanut sillä fonttikoolla 50 ja rivivälillä 3. Tai vastaavasti koko pino olisi voitu printata yhdelle A4 jos käytössä mikroskooppinen fontti. Joka tapauksessa jos noin niin aika mitäänsanomaton valokuva, joka ei kerro oikeastaan mitään.

 

[Pakana]

Kiitos selvennyksestä.

Eli valokuvaa varten vielä näyttävämmän pinon olisi saanut sillä fonttikoolla 50 ja rivivälillä 3. Tai vastaavasti koko pino olisi voitu printata yhdelle A4 jos käytössä mikroskooppinen fontti. Joka tapauksessa jos noin niin aika mitäänsanomaton valokuva, joka ei kerro oikeastaan mitään.

No, kyllä tuo nyt osviittaa antaa, se on kuitenkin printattu "normaalilla" fonttikoolla, Tuon aikaiset printterit eivät hanskanneet kuin sen yhden fontin, joka lienee suunnilleen 10 nykykoossa.

 

[Esterhaus]

Tuon ajan tulostimilla tuskin olisi mikroskooppisen pientä fonttia saanut aikaiseksi ja epäilen että erilaisia riviväli- ja fonttikokojakaan ei noin vain olisi saatu sen ajan alkeellisista tietokoneista tai tulostimista irti. Mutta ei kai tuon kuvan tarkoitus nyt ole sen tieteellisempi ollakaan. Kun vaan on otettu kuva siitä, miten hirmuinen määrä koodia on tarvittu siihen että saadaan lähetettyä miehistö kuuhun.

e. ^ just niinku noin

 

[?..]

No, kyllä tuo nyt osviittaa antaa, se on kuitenkin printattu "normaalilla" fonttikoolla, Tuon aikaiset printterit eivät hanskanneet kuin sen yhden fontin, joka lienee suunnilleen 10 nykykoossa.

Vaikea uskoa, että tuon ajan kaikki printterit tulosti samanlailla ja lisäksi katso vastaukseni alta.

Tuon ajan tulostimilla tuskin olisi mikroskooppisen pientä fonttia saanut aikaiseksi ja epäilen että erilaisia riviväli- ja fonttikokojakaan ei noin vain olisi saatu sen ajan alkeellisista tietokoneista tai tulostimista irti. Mutta ei kai tuon kuvan tarkoitus nyt ole sen tieteellisempi ollakaan. Kun vaan on otettu kuva siitä, miten hirmuinen määrä koodia on tarvittu siihen että saadaan lähetettyä miehistö kuuhun.

e. ^ just niinku noin

Aivan mutta ilman tietoa fonttikoosta, onko tulostettu molemmille puolille, riviväli, paljonko merkkejä per rivi yms ei voida sanoa oliko sitä koodia "hirmu määrä". Varmaan oli mutta tuo kuva ei sitä kerro. Ainoa mitä näemme on iso pino papereita.

 

[aaqee]

Vaikea uskoa, että tuon ajan kaikki printterit tulosti samanlailla ja lisäksi katso vastaukseni alta.


Aivan mutta ilman tietoa fonttikoosta, onko tulostettu molemmille puolille, riviväli, paljonko merkkejä per rivi yms ei voida sanoa oliko sitä koodia "hirmu määrä". Varmaan oli mutta tuo kuva ei sitä kerro.

Jos nyt tahallaan haluaa vängätä niin eihän siinä.

The Smithsonian's National Air and Space Museum holds in its collections the Apollo Flight Guidance Computer Software Collection (above, page number 45506-A) created by Hamilton and her team. (National Air and Space Museum)

 

[?..]

Jos nyt tahallaan haluaa vängätä niin eihän siinä.

The Smithsonian's National Air and Space Museum holds in its collections the Apollo Flight Guidance Computer Software Collection (above, page number 45506-A) created by Hamilton and her team. (National Air and Space Museum)

Tämä kertoo jo hieman enemmän, ainakin yhden sivun sisällöstä. Silti huomattavasti selkeämpi ilmaisu olisi vain kertoa montako merkkiä sitä koodia oli, paperipinon korkeuden sijaan. Mutta ymmärrän tietty, että mainosmielessä tosi korkea pino on näyttävämpi kuin tekninen numero.

 

[aaqee]

Tämä kertoo jo hieman enemmän, ainakin yhden sivun sisällöstä. Silti huomattavasti selkeämpi ilmaisu olisi vain kertoa montako merkkiä sitä koodia oli, paperipinon korkeuden sijaan. Mutta ymmärrän tietty, että mainosmielessä tosi korkea pino on näyttävämpi kuin tekninen numero.

Varmaan haluttu näyttää tavalliselle kansalaiselle montako puhelinluetteloa sitä tekstiä on. Tämä riittää nyt tästä, sun kantasi tuli jo selväksi

 

[Trotor]

Heh. Olen -62 syntynyt, ja ensimmäisen tietokoneen (TI 99/4a) hommasin n 1982. Ja siitä lähtien tietokoneita käyttänyt, ja ihan alkuperäisissä harrastusporukoissa tuolloin aika aktiivisti mukana. Mikropost lehteä avustamassa jne.

Joo, ilman muuta kaltaisiasikin oli! Jopa naispuolisia luulisin. Voitko kiistää että pääosin ikätoverisi eivät olleet nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa tekemisissä tietokoneiden kanssa? Osa osti lapsilleen tai itselleen toki leluiksi ja sitä kautta oppi jotain. Mainstreamiä hommasta tuli vasta joskus ysärillä.

 

[Pakana]

Vaikea uskoa, että tuon ajan kaikki printterit tulosti samanlailla ja lisäksi katso vastaukseni alta.


Aivan mutta ilman tietoa fonttikoosta, onko tulostettu molemmille puolille, riviväli, paljonko merkkejä per rivi yms ei voida sanoa oliko sitä koodia "hirmu määrä". Varmaan oli mutta tuo kuva ei sitä kerro. Ainoa mitä näemme on iso pino papereita.

Itseasiassa, kylle se niiden tulostustapa oli hyvin samanlainen, ja perustui samaan ideaan kuin lennätinlaitteissa. En nyt tarkalleen osaa sanoa koska pistematriisikirjoittimet tulivat markkinoille, niillä pystyi tulostamaan periaatteessa grafiikkin, ainakin muotoja, joka teki kyllä niistä monipuolisempia, mutta tekstin tulostamisessa ne eivät olleet yhtä hyviä tai nopeita kuin perinteiset pyörivään rumpuun tms vastaavaan kiinteillä kirjasimilla toimivaan tekniikkaan perustuvat, joten voidaan hyvin olettaa että siellä ei ollut pistematriisia.. Jonka lisäksi ne pistematriisitkin kirjoittivat samalla fonttikoolla perus tekstin.

Myöskään molemmille puolille tulostamista harjoitettiin lähinnä jos piti säästää paperia, mutta silloinkin se koko dokumentti tulostettiin vaan jo kertaalleen käytetyn paperin toiselle puolelle kokonaisuudessaan. Tulostimet eivät tulostaneet yksittäisille arkeille, muuten kuin ehkä käsin asettelemalla sinne arkin.

Merkki- ja sivumäärät ovat hyvin hankalia hahmottaa, kuten mitkä tahansa suuret numerot. Tuo on hyvin kopuriintuntuva tapa ilmaista tiedon määrää.

Ei ihmiselle ole suurtakaan merkitystä sanotaanko että koodia oli miljoona riviä vai miljardi riviä, kumipkin arvo menee yli ymmärryksen.

 

[Erkki_erikeepperi]

Oikeastaan tuokin menee hassusti, tietojenkäsittely oli "naisten työtä" todella pitkään. aluksi se miellettiin kirjoituskoneen näppäimistön kautta jonkinlaiseksi sihteerin pestiksi, jonka takia varsinainen ohjelmointi, sekä se tietokoneen käyttäminen oli hyvin naisvaltaista.

Nimenomaan "konekirjoittaminen" oli naisten hommaa, ja tämä näkyi vielä munkin yläasteaikoina siinä, että meillä oli oppiaine nimeltä "konekirjoitus" ja käsittääkseni siellä oli enemmän tyttöjä kuin poikia. Minä en ollut...

Mutta sitä en kyllä allekirjoita, että tietokoneiden syvempi sielunelämä olisi naisia erityisesti kiinnostanut. Kyllä ne oli sitten ihan yksittäisiä naisia, joita kiinnosti, kuten vaikkapa toi Margaret Hamilton. Pääasiassa kyseessä oli ja on yhä edelleen hyvin miesvoittoinen ala ja harraste. Nykyään naiset toki käyttää tietotekniikkaa paljon, mutta harva heistä sitä varsinaisesti "harrastaa" tai on suuntautunut erityisesti sellaiselle alalle. Enemmänkin tietotekniikka on naisille vain väline. Ja tämähän varmasti näkyy io-techinkin käyttäjien sukupuolijakaumassa. Ikäänkuin tällaisista itsestäänselvyyksistä tarvitsisi numeroa tehdä.

Ihan sama juttu vaikka autojen kanssa. Naiset kyllä ajaa autoa, mutta harvaa heistä autot sen enempää "kiinnostaa".

 

[alakääntö]

Halusin ottaa vielä kantaa tuohon ti-86 vs casiot juttuun. Itse olin lukioaikoina ainuita jolla oli casion laskin. Lisäkseni oli pari muuta ja sitten yhdellä oli joku ihan outo merkki. Kaikilla muilla oli texas instrumentsin rojut. Omasta mielestäni, molempia käyttäneen on casio kyllä aivan toiselta planeetalta. Käyttöliittymä on todella helppo käyttää ja vehkeen ominaisuudet löytyy ihan helposti vaan laitetta räpläämällä kun asiat on graafisten ikonien ja menujen takana. Ti:n käytöstä minulle jäi vain osaamattomuuden tunne, kun sen aikaisella tyttöystävällä oli sellainen ja en saanut sillä yhtään mitään aikaiseksi kun kaikki oli outojen näppiskombojen takana jotka vain "piti tietää".

Huomasin myös lukion aikana että casion laskimella pystyi ratkomaan n-asteen yhtälöitä ja joku integraaliratkaisijakin siinä oli mitä opettajat ja muut sanoivat ettei saisi olla. Taisi olla joku integraaliyhtälön ratkaiseminen. Laskin oli kuitenkin sallittu yo-kirjoituksissakin. En puhunut asiasta kenellekään. En tarkkaan enää muista mutta homma meni niin että casiossa oli monille asioille graafinen käyttöliittymä, missä pystyi excel tyyliin laittelemaan luvut laatikkoon ja laatikoita oli tietty määrä ja entterillä sai sitten vastauksen ulos. 3-asteen yhtälöllle oli kolme laatikkoa jne. Mutta laskimessa pystyi myös kirjoittamaan tekstirimpsuna yhtälöitä ja tällöin "laatikkojen lukumäärä" oli rajaton. Oma casioni oli joku kermapersemalli, siinä oli ihan värinäyttökin.

 

[Pakana]

Mutta sitä en kyllä allekirjoita, että tietokoneiden syvempi sielunelämä olisi naisia erityisesti kiinnostanut.

No enhän mä oikeastaanpuhunutkaan mitään sen kummemin kiinostumisesta tai syvemmästä sielunelämästä, vaan ohjelmoinnista tai ylipäätään koneen käytöstä. Se tietokoneen ohjelmointi oli käytännössä hyvin merkittävä osa sitä tietokoneen käyttöä.

 

[juhei]

Niinkuin @Pakana aikaisemmin jo sanoi, lukujen syöttäminen laskimeen jonkun yhtälön ratkaisemiseksi ei pitäisi olla mihin pyritään, vaan oikeasti sen ymmärtäminen että miten niitä yhtälöitä ratkotaan. Toiseen asteen yhtälöt ovat kuitenkin lopulta niin yksinkertaisia että jos ei meinaa yhtään onnistua kynällä ja paperilla niin lukion pitkä matematiikka ei ehkä ole oikea paikka. Jos tavoitteena on kurssien läpipääsy eikä oppiminen niin sitten sen toki ymmärtää, mutta tuo tulee myöhemmissä opinnoissa sitten vastaan.

Itse olin siinä mielessä onnellisessa asemassa että vaikka kyseessä oli pienen paikkakunnan ainoa lukio, opettaja oli todella hyvä ja muutenkin luokalla oli paljon matemaattisista aineista kiinnostuneita. Näkyi yo-kirjoitusten tuloksissa ja sitten 6-15v myöhemmin eri yliopistojen väitöstiedotteissa

 

[Erkki_erikeepperi]

No enhän mä oikeastaanpuhunutkaan mitään sen kummemin kiinostumisesta tai syvemmästä sielunelämästä, vaan ohjelmoinnista tai ylipäätään koneen käytöstä. Se tietokoneen ohjelmointi oli käytännössä hyvin merkittävä osa sitä tietokoneen käyttöä.

Kerro nyt ihmeessä, että missä universumissa ja ulottuvuudessa ohjelmointi on ollut erityisesti naisten hommaa? Ja sitä ei lasketa, että joku neiti on innoissaan syöttänyt reikäkortteja lukijaan joskus 1960-luvulla. Se ei ole ohjelmointia vaan datan syöttämistä. Ihan sama asia kuin levykkeen työntäminen diskettiasemaan.

Se on kyllä varmaan totta, että noiden reikäkorttien kanssa plärääminen on saattanut ollakin paljolti naisten hommaa. Se on sellaista suorittavaa työtä, joka sopii naisille, vähän kuin karkkitehtaan liukuhihnalla työskentelykin tai KONEKIRJOITUS. Ja Apollo-ohjelman muistitmodulitkin "virkattiin" naisten toimesta... Ei miesten hermot tuollaiseen riittäisi.

 

[Pakana]

Kerro nyt ihmeessä, että missä universumissa ja ulottuvuudessa ohjelmointi on ollut erityisesti naisten hommaa? Ja sitä ei lasketa, että joku neiti on innoissaan syöttänyt reikäkortteja lukijaan joskus 1960-luvulla. Se ei ole ohjelmointia vaan datan syöttämistä.

Siis... kuvittelisin että tuo on ollut kaikkialla, mutta yleensähän tietotekniikan historia on kirjoitettu amerikkalaisesta näkökulmasta, mutta en nyt usko että tuossa merkittävää eroa on ollut missään maassa jossa naisilla on ollut ihmisoikeudet ja jonkinlainen mahdollisuus työntekoon.

 

[Erkki_erikeepperi]

Siis... kuvittelisin että tuo on ollut kaikkialla, mutta yleensähän tietotekniikan historia on kirjoitettu amerikkalaisesta näkökulmasta, mutta en nyt usko että tuossa merkittävää eroa on ollut missään maassa jossa naisilla on ollut ihmisoikeudet ja jonkinlainen mahdollisuus työntekoon.

Mä kerron sulle salaisuuden. Tietokoneiden ohjelmointi ei ole ollut missään, koskaan erityisesti naisia kiinnostava ala. Piste. En tiedä mistä ihmeestä sä olet tuon saanut päähäsi.

Se on miesten ala.

Ihan marginaalista naisten hommaa se on ollut aina ja on yhä edelleen. Taitaa tietotekniikan opiskelijoista olla naisia jotain 5-10% korkeintaan, eikä se varmasti ole tuon suurempi ollut ennenkään.

 

[alakääntö]

Kerro nyt ihmeessä, että missä universumissa ja ulottuvuudessa ohjelmointi on ollut erityisesti naisten hommaa? Ja sitä ei lasketa, että joku neiti on innoissaan syöttänyt reikäkortteja lukijaan joskus 1960-luvulla. Se ei ole ohjelmointia vaan datan syöttämistä. Ihan sama asia kuin levykkeen työntäminen diskettiasemaan.

Se on kyllä varmaan totta, että noiden reikäkorttien kanssa plärääminen on saattanut ollakin paljolti naisten hommaa. Se on sellaista suorittavaa työtä, joka sopii naisille, vähän kuin karkkitehtaan liukuhihnalla työskentelykin tai KONEKIRJOITUS. Ja Apollo-ohjelman muistitmodulitkin "virkattiin" naisten toimesta... Ei miesten hermot tuollaiseen riittäisi.

Käsittääkseni nasakin suhtautui ohjelmointiin alkuun ylimielisesti, koska ajateltiin että se on naisten hommaa, konekirjoitusta. Siinä meinasi sitten käydä köpelösti kun selvisikin, että ohjelmointi ja tarvittavien softien aikaansaaminen ei olekaan itsestäänselvyys. Tuolla on ufokanavan tuottamaa lisäinfoa: Human Computers: The Women of NASA

 

[Pakana]

Mä kerron sulle salaisuuden. Tietokoneiden ohjelmointi ei ole ollut missään, koskaan erityisesti naisia kiinnostava ala. Piste. En tiedä mistä ihmeestä sä olet tuon saanut päähäsi.

Se on miesten ala.

Ihan marginaalista naisten hommaa se on ollut aina ja on yhä edelleen. Taitaa tietotekniikan opiskelijoista olla naisia jotain 5-10% korkeintaan, eikä se varmasti ole tuon suurempi ollut ennenkään.

No tuollaisella 10 sekunnin googlauksella löysin sulle luettavaa:

How the tech industry wrote women out of history

From the second world war to the 1960s, women were a critical part of the computing sector. Would tech culture today be less sexist if they hadn’t been sidelined?

www.theguardian.com

Et sä voi mielipiteilläsi historiaa muuttaa, vaikka se tieytsti suosittua onkin.

E: En kuvittele että se olisi ollut erityisesti naisia kiinnostavaa, vaan se katsottiin silloin naisille sopivaksi työksi, joten naiset hakeutuivat ja niitä palkattiin alalle.

 

[Erkki_erikeepperi]

No tuollaisella 10 sekunnin googlauksella löysin sulle luettavaa:

How the tech industry wrote women out of history

From the second world war to the 1960s, women were a critical part of the computing sector. Would tech culture today be less sexist if they hadn’t been sidelined?

www.theguardian.com

Et sä voi mielipiteilläsi historiaa muuttaa, vaikka se tieytsti suosittua onkin.

Eikä feministimediakaan voi historiaa muuttaa, vaikka se tietysti suosittua onkin.

Kyllä naisten osuus tietotekniikan käytössä oli pitkälti juuri sellaista "konekirjoittajan" hommaa, ja varsinainen luova ohjelmointi taas hyvin miehistä puuhaa, koska SE SOPII MIEHILLE, ja MIEHIÄ KIINNOSTAA. Ei tämä ole muuttunut mihinkään, kuten ei biologia muutenkaan muutu mihinkään. Naisia ja miehiä kiinnostaa eri asiat.

Seuraavaksi varmaan väität, että autojen huoltaminen oli naisten hommaa aikoinaan. Ja hoitajan työ ja prostituutio olivat suosittuja miesten aloja.

 

[Pakana]

Eikä feministimediakaan voi historiaa muuttaa, vaikka se tietysti suosittua onkin.

Kyllä naisten osuus tietotekniikan käytössä oli pitkälti juuri sellaista "konekirjoittajan" hommaa, ja varsinainen luova ohjelmointi taas hyvin miehistä puuhaa, koska SE SOPII MIEHILLE, ja MIEHIÄ KIINNOSTAA. Ei tämä ole muuttunut mihinkään, kuten ei biologia muutenkaan muutu mihinkään. Naisia ja miehiä kiinnostaa eri asiat.

Seuraavaksi varmaan väität, että autojen huoltaminen oli naisten hommaa aikoinaan.

En mä nyt tiedä miten tuo feminismiä on, pikemminnkin päinvastoin, syythän oli siinä että tuota ohjelmointia ei pidetty mitenkään vaativana tai ihmeellisenä tehtävänä joten se sopi naisille hyvin, kuten se konekirjoituskin.

Tai sitten sä et oikein ymmärrä miten tietokoneita käytettiin joskus 50-60 luvulla. Ei niissä ollut mitään sovellutusohjelmia jotka klikattiin auki, ilman ohjelmointitaitoja tietokoneita ei voinut käyttää.

Kun tietokoneiden ohjelmointia alettiin ylipäätään kouluissa opettamaan se oli hyvin naisvaltaista - koska se oli tylsän puuduttavaa hommaa joka sopi naisille, ei siinä katsottu olevan mitään luovaa.

Miesten osuus tietotekniikassa on kasvanut sitä mukaa kun siitä on tullut taloudellisesti merkittävämpää ja liksat parantuneet, sitä mä en tiedä miksi naiset lakkaa hakeutumasta aloille joilla voi tehdä rahaa, vaan haluavat olla lastentarhantätejä tai jotain sihteerejä.

E: typoja

 

[Erkki_erikeepperi]

En mä nyt tiedä miten tuo feminismiä on, pikemminnkin päinvastoin, syythän oli siinä että tuota ohjelmointia ei pidetty mitenkään vaativana tai ihmeellisenä tehtävänä joten se sopi naisille hyvin, kuten se konekirjoituskin.

Tai sitten sä et oikein ymmärrä miten tietokoneita käytettiin joskus 50-60 luvulla. Ei niissä ollut mitään sovellutusohjelmia jotka klikattiin auki, ilman ohjelmointitaitoja tietokoneita ei voinut käyttää.

Kun tietokoneiden ohjelmointia alettiin ylipäätään kouluissa opettamaan se oli hyvin naisvaltaista - koska se oli tylsän puuduttavaa hommaa joka sopi naisille, ei siinä katsottu olevan mitään luovaa.

Miesten osuus tietotekniikassa on kasvanut sitä mukaa kun siitä on tullut taloudellisesti merkittävämpää ja liksat parantuneet, sitä mä en tiedä miksi naiset lakkaa hakeutumasta aloille joilla voi tehdä rahaa, vaan haluavat olla lastentarhantätejä tai jotain sihteerejä.

E: typoja

Tietotekniikan alkuaikoina tietokoneiden logiikka oli hyvin yksinkertaista, vähän kuin kassakonetta käyttäisi, mikä oli toki pitkälti naisten hommaa... Ehkä tämä onkin juuri se yhtymäpinta. Varhaiset tietokoneet oli kuin hienostuneita kassakoneita, ja siksi naisia saattoi kiinnostaa. Onko noita varhaisvaiheita erityisen mielekästä ottaa tässä keskustelussa edes laskuihin vai ei, on makuasia. Kuitenkin 1960-luvun alkupuolelta lähtien kun alettiin puhumaan käyttöjärjestelmistä, ohjelmointikielistä ja moniajosta, niin tuskinpa on naisia erityisesti kiinnostanut sen enempää kuin nykyäänkään. Ei se ole naisten hommaa. Kyllä, olen sovinisti.

Apollo-ohjelmakin ja sen tietotekniset ulottuvuudet on kaikkien mahdollisten historiallisten lähteiden perusteella ollut pitkälti miesten ideoima, vaikka yksittäisiä naisiakin on toki mukana ollut.