Ei varmaan diafilmin pätkää, mutta kylläkin sellaista kokonaista koteloitua pätkää, joka sopii automaattisyötön makasiiniin diaesitystä varten. Luulisin. En myöskään ole englannin opettaja, englanninkielinen tai tarpeeksi ykä ollakseni aikuisiällä käyttänyt diaprojektoria paria kertaa enempää.
jos näytät poverpointin lcd projektorilla niin se on silloin diashow koska se dia tulee siitä läpivalaisusta, slide sivuttaisliikkeestä
dia viiittaa vaan läpivalaisemiseenEn tiedä tarkkaan miten lcd projektori toimii mutta ei sillä ainakaan dioja läpivalaista
En tiedä tarkkaan miten lcd projektori toimii mutta ei sillä ainakaan dioja läpivalaista
Englantia puhuvat yleensä sanoo "slide film" saadessaan diafilmin pätkän käsiinsä. Filmipaketissa lukee "color reversal film" ja myös kehitysprosessia kuvaava "E-6". Diapositiiveista kyllä Suomessa on puhuttu joissain, ammattimaisemmissa yhteyksissä.
Kalvoista itsekin on tullut aina puhuttua jos ei slaideista. Tämä juontaa opiskeluajoilta, jolloin powerpointit yleensä printattiin piirtoheitinkalvoille ja näytettiin niiltä. Diaprojektorin kanssa en ole powerpointtia nähnyt ikinä käytettävän
Kalvoista itsekin on tullut aina puhuttua jos ei slaideista. Tämä juontaa opiskeluajoilta, jolloin powerpointit yleensä printattiin piirtoheitinkalvoille ja näytettiin niiltä. Diaprojektorin kanssa en ole powerpointtia nähnyt ikinä käytettävän
Diaprojektorin kanssa en ole powerpointtia nähnyt ikinä käytettävän
Keksit juuri videotykinEihän se ole temppu eikä mitään valjastaa DIA-projektori powerpoint käyttöön
DIA-projektori ja sitten vain pieni LCD näyttö itse dian tilalle.
Enpä nyt ihan noin rajaisi.
Juu, usein kyllä käytetään isolla kirjoitettuja. Siksi nimenomaan yllätyin.Enpä nyt ihan noin rajaisi.
Root mean square - Wikipedia
en.wikipedia.org
Alternating current - Wikipedia
Direct current - Wikipedia
Koska IEEE suosittelee niin. Tosin mielestäni isolla on selkeämpi.
Eipä tuo ole kovin yllättävää, jos miettii vaikka muuntajaa, jossa energiaa siirtyy, vaikka ensiön ja toision käämitysten välillä on galvaaninen erotus.
Totta, mutta muuntaja toimii tietenkin vain vaihtosähköllä. Minusta ainakin on yllättävää, että kaikki sähköenergia -- oli se sitten vaihto- tai tasasähköä -- siirtyy "langattomasti".
Muuntajassa kyse on sähkömagneettisesta induktiosta, mutta muuntaja on hyvä esimerkki sähkö- ja magneettikenttien vuorovaikutuksesta ja energian siirtymisestä kenttien välillä. Muuntajassa energia varastoituu vuorotellen sähkö- ja magneettikenttiin. Eli energia "hyppää" ensiöstä toisioon kenttien välityksellä ilman johtavaa kontaktia!
Minä en kyllä suomeksikaan puhu mangneetista. Toisaalta en myöskään inventteristä, anteenista tai akrikaatista.Englanniksi "magnet" lausutaan ilman äng-äännettä. Eli ei "mangnet". Olen lausunut sen aina väärin, tosin eroa ei niin helposti kuule.
En kyllä tiedä miksi olen luullut, että siinä on äng-äänne. Tulee kaiketi vaan luonnostaan, koska suomessa siinä on äng-äänne.
"Makneetti" on kyllä tutun kuuloinen lausumistapa varsinkin vanhemman väen suusta, mutta en muista törmänneeni kirjaimellisesti lausuttuun magneettiin, missä g-äänne tulee heti a-äänteen jälkeen.
Itse näen asian niin, että magneetti yritetään sanoa nopeasti ja mahdollisimman pehmeästi ja siitä tulee melkein ng-äänne. Esim. Mangon ng-äänne on pidempi ja pehmeämpi."Makneetti" on kyllä tutun kuuloinen lausumistapa varsinkin vanhemman väen suusta, mutta en muista törmänneeni kirjaimellisesti lausuttuun magneettiin, missä g-äänne tulee heti a-äänteen jälkeen.
Eteläpohjalainen vaimoni lausuu äng-äänteellä, kun testasin.
www.kielikello.fi
Saattaa tulla yllätyksenä, että suomenkieltäkään ei joka tilanteessa lausuta, kuten kirjoitetaan. Kyllä minä ainakin sanon, että mangneetti ja mangnetistmi. Toisaalta en myöskään sano, että viellä, enään tai perjaatteessa, jos nyt vielä urpompia esimerkkejä haetaan.
Ainakin insinöörimaailmassa olen melko usein törmännyt siihen, että vektorit, matriisit jne. on lihavoitu ja kursivoitu (esimerkki).
Saattaa se tosiaan olla otsikon mukainen asia joillekin. Tästä tulee mieleen toinen mahdollisesti otsikon mukainen huomio: idea jonkin "lausumisesta kuten kirjoitetaan" on aika mahdoton käsitteellisestikin, ellei hyvin tarkoin suunnitellen laadittaisi synteettinen kieli sitä varten, ja oikeastaan silloinkin. Kirjaimet kun eivät varsinaisesti ole mitään foneettisia merkkejä. Suomen kielessä aika laajalti vastaavuus löytyy ja sanan painotus on tavallisesti kovin yhtenevä ja monotoninen, mutta juuri mainittu äng on yksi hyvin ilmeinen poikkeus tähän.
Niin, mutta kieltämättä suoraviivaisesti viitataan kirjaan piilotetun pistoolin käsitteeseen, joka on yleisesti tunnettu. Käytännön -- muttei tulkinnallisten -- syiden vuoksi on sitten aavistuksen muokattu tätä käsitettä.
En yhtään epäile ja kuulostaa loogiselta.
Ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi jyrkkään laskuun. Oheinen juttu on tältä vuodelta.
computer.howstuffworks.com
Ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi jyrkkään laskuun. Oheinen juttu on tältä vuodelta.
Why Haven't WhatsApp and Other Text Messaging Apps Taken Off in the U.S.?
Though many text messenger apps are available for download, most Americans still prefer to send a text message via their mobile carrier. Why is that?
www.messengerpeople.com
Huonoista suomennoksista voisi kirjoittaa kirjan. Eräs vanhimmista mokista on "Taru sormusten herrasta". Miksei suora käännös "Sormusten herra" kelvannut? Halusiko suomentaja täsmentää, että kyseessä on fiktiivinen tarina?
Näitä leffojen nimiä ei ainakaan nykyisin käännetä ihan miten tahansa vaan tuotantoyhtiö määrää käännökset. Ja ainakin Jedin paluu on käännetty samalla tavalla kuin viimeisin "The Last Jedi", joka on käännetty juurikin yksikössä niissä maissa missä se on käännetty. Viimeinen Jedi, ei viimeiset Jedit.
