Asioita joita et ole huomannut

[Rullakebab]

Diafilmi on reversal / slide / positive filmiä. Sitten sellainen yksittäinen diakuva, jota esimerkiksi heijastetaan projektorilla tai skannataan, on useimmiten puhutussa ja kirjoitetussa kielessä slide. Diapositive on sekin olemassa oleva sana samalle asialle, mutta ei sitä kyllä paljonkaan käytetä. Se on vähän niin kuin teknisessä mielessä "ylätyylinen" sana.

Seison korjattuna, pienenä olin äitini mukana töissä jossa pidettiin suurta dia-arkistoa ja muistan että silloin olisi välillä suomeksikin puhuttu diapositiiveista.

E: en ole englanninopettaja mutta epäilen ettei englantia puhuvat saadessaan käsiinsä pätkän diafilmiä kutsu sitä nimellä slide.

 

[Tonnin Seteli]

Seison korjattuna, pienenä olin äitini mukana töissä jossa pidettiin suurta dia-arkistoa ja muistan että silloin olisi välillä suomeksikin puhuttu diapositiiveista.

E: en ole englanninopettaja mutta epäilen ettei englantia puhuvat saadessaan käsiinsä pätkän diafilmiä kutsu sitä nimellä slide.

Ei varmaan diafilmin pätkää, mutta kylläkin sellaista kokonaista koteloitua pätkää, joka sopii automaattisyötön makasiiniin diaesitystä varten. Luulisin. En myöskään ole englannin opettaja, englanninkielinen tai tarpeeksi ykä ollakseni aikuisiällä käyttänyt diaprojektoria paria kertaa enempää.

 

[Rullakebab]

Jep, slideshow tai diashow on ihan luonteva kun ajattelee sen projektorin toimintaa.
Mutta yksittäisen kuvan kutsuminen diaksi tuntuu tosi oudolta kun se on muinainen analoginen kuvaformaatti ja ne kuvat on oikeasti jpeg, gif tms.

 

[TheMeII]

Jep, slideshow tai diashow on ihan luonteva kun ajattelee sen projektorin toimintaa.
Mutta yksittäisen kuvan kutsuminen diaksi tuntuu tosi oudolta kun se on muinainen analoginen kuvaformaatti ja ne kuvat on oikeasti jpeg, gif tms.

jos näytät poverpointin lcd projektorilla niin se on silloin diashow koska se dia tulee siitä läpivalaisusta, slide sivuttaisliikkeestä

 

[Rullakebab]

jos näytät poverpointin lcd projektorilla niin se on silloin diashow koska se dia tulee siitä läpivalaisusta, slide sivuttaisliikkeestä

En tiedä tarkkaan miten lcd projektori toimii mutta ei sillä ainakaan dioja läpivalaista

 

[TheMeII]

En tiedä tarkkaan miten lcd projektori toimii mutta ei sillä ainakaan dioja läpivalaista

dia viiittaa vaan läpivalaisemiseen

dia- - Wiktionary, the free dictionary

en.wiktionary.org

From Ancient Greek prefix δια- (dia-), from διά (diá, “through, across, by, over”)

Se dia tulee siis siitä että se on läpivalaistava että voidaan katsoa.
LCD-projektori toimii Lamppu-> pieni kalvomainen näyttö -> linssi ->kangas
DIA-projektori toimii Lamppu-> kalvolle valotettu kuva -> linssi ->kangas

 

[emagdnim]

En tiedä tarkkaan miten lcd projektori toimii mutta ei sillä ainakaan dioja läpivalaista

Anna jo olla... meni iha ihme jankkaamiseksi ketju sun mielipiteen vuoksi, joka alunperin oli jo offtopikia.

 

[Rullakebab]

Anna jo olla... meni iha ihme jankkaamiseksi ketju sun mielipiteen vuoksi, joka alunperin oli jo offtopikia.

Joo eiköhän tämä riitä.

E: Sanottakoon vielä että themellin tulkinta joka ei liity diakuviin saa ton vaikuttamaan järkevämmältä.

 

[Esterhaus]

Seison korjattuna, pienenä olin äitini mukana töissä jossa pidettiin suurta dia-arkistoa ja muistan että silloin olisi välillä suomeksikin puhuttu diapositiiveista.

E: en ole englanninopettaja mutta epäilen ettei englantia puhuvat saadessaan käsiinsä pätkän diafilmiä kutsu sitä nimellä slide.

Englantia puhuvat yleensä sanoo "slide film" saadessaan diafilmin pätkän käsiinsä. Filmipaketissa lukee "color reversal film" ja myös kehitysprosessia kuvaava "E-6". Diapositiiveista kyllä Suomessa on puhuttu joissain, ammattimaisemmissa yhteyksissä.

 

[yero]

"Vanha sääsetä" Pekka Pouta on vain 5 vuotta vanhempi kuin "nuori säätyttö" Mette Mannonen.

Sama 5 vuotta ikäeroa on isää ja poikaa esittäneillä Tauno Karvosella ja Ilmari Saarelaisella.

 

[miloytyn]

Itse käytän monesti PP-esitystä pitäessä termiä kalvo.

Kalvoista itsekin on tullut aina puhuttua jos ei slaideista. Tämä juontaa opiskeluajoilta, jolloin powerpointit yleensä printattiin piirtoheitinkalvoille ja näytettiin niiltä. Diaprojektorin kanssa en ole powerpointtia nähnyt ikinä käytettävän

 

[emagdnim]

Kalvoista itsekin on tullut aina puhuttua jos ei slaideista. Tämä juontaa opiskeluajoilta, jolloin powerpointit yleensä printattiin piirtoheitinkalvoille ja näytettiin niiltä. Diaprojektorin kanssa en ole powerpointtia nähnyt ikinä käytettävän

Joo ja joillain opettajilla oli tapana pitää "kalvosulkeisia".

 

[juhaa]

Diaprojektorin kanssa en ole powerpointtia nähnyt ikinä käytettävän

Eihän se ole temppu eikä mitään valjastaa DIA-projektori powerpoint käyttöön
DIA-projektori ja sitten vain pieni LCD näyttö itse dian tilalle.

 

[TheMeII]

Eihän se ole temppu eikä mitään valjastaa DIA-projektori powerpoint käyttöön
DIA-projektori ja sitten vain pieni LCD näyttö itse dian tilalle.

Keksit juuri videotykin

 

[juhaa]

Keksit juuri videotykin

Voiko videotykillä esittää slaideja?

 

[TheMeII]

Alunperin koulutusmateriaaleja ja esim sotilaille tiedusteludataa on näytetty dioilta. Sitten keksittiin kalvoprojektori jossa oli etuna se että kuvan, esim kartan, päälle pystyi myös piirtämään. Tästä jatkokehityksenä erilaiset videoprojektorit tietokoneeseen liitettynä ja powerpoint tai vaikka toolbook (joka oli paljon parempi mutta jäi office-paketin jalkoihin) esitysvälineenä. Tässä itseasiassa mentiin taakse päin kun niille dioille ei taaskaan voinut piirtää päälle kesken esityksen.

Tämä kaikki on samaa asiaa ja jos haluaisi yhden termin joka varmasti käy jokaiseen esitysmuotoon niin se varmaan olisi ruutu.

 

[Lammas]

Itsehän olen käyttänyt termiä luentoheijasteet. Googlella löytyy kymmenen osumaa, eli en ole ainoa. Käy jokaiseen esitysmuotoon.

 

[munse]

Lyhenteet RMS, AC ja DC tulisi kirjoittaa pienellä eli rms, ac ja dc.

 

[Toipis]

Lyhenteet RMS, AC ja DC tulisi kirjoittaa pienellä eli rms, ac ja dc.

Enpä nyt ihan noin rajaisi.

Root mean square - Wikipedia

en.wikipedia.org

Alternating current - Wikipedia

en.wikipedia.org

Direct current - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[munse]

Enpä nyt ihan noin rajaisi.

Root mean square - Wikipedia

en.wikipedia.org

Alternating current - Wikipedia

en.wikipedia.org

Direct current - Wikipedia

en.wikipedia.org

Juu, usein kyllä käytetään isolla kirjoitettuja. Siksi nimenomaan yllätyin.

Lisäksi tuli mieleen, että useimmissa Wikipedia-artikkeleissa ja monessa muussa paikassa matriisit ja vektorit kirjoitetaan lihavoituna eikä lihavoituna JA kursivoituna, kuten "virallisesti" pitäisi.

 

[emagdnim]

Lyhenteet RMS, AC ja DC tulisi kirjoittaa pienellä eli rms, ac ja dc.

Miksi? Aina ja kaikkialla nähnyt isolla kirjoitettuna. edit: alternating current | Definition & Facts

 

[munse]

Miksi? Aina ja kaikkialla nähnyt isolla kirjoitettuna. edit: alternating current | Definition & Facts

Koska IEEE suosittelee niin. Tosin mielestäni isolla on selkeämpi.

https://www.ewh.ieee.org/soc/ias/pub-dept/abbreviation.pdf

In general, most abbreviations of technical terms are capitalized, but there are notable exceptions such as ac, dc, and rms.

 

[emagdnim]

Monille varmaan jo tiedossa, mutta ekoissa PS2 ja PS3 malleissa sen pienen pleikkarilogon voi kääntää 90 astetta. Jotkut tuosta hämmästyvät tänäkin päivänä.

Onko tosta jotain videota? Jäi epäselväksi, mistä kyse. edit: siistitty kieltä

 

[munse]

Virtapiireissä energia ei siirry johtimissa varauksien kuljettamana vaan ympäröivässä avaruudessa varauksien synnyttämien sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksesta. Selittää, miksi vaihtovirralla voidaan siirtää energiaa vaikka varaukset eivät efektiivisesti etene.

 

[selectamatic]

PS1:ssä poistetun saven pystyi vielä palauttamaan näppäinyhdistelmällä.

 

[N1kkel]

Virtapiireissä energia ei siirry johtimissa varauksien kuljettamana vaan ympäröivässä avaruudessa varauksien synnyttämien sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksesta.

Eipä tuo ole kovin yllättävää, jos miettii vaikka muuntajaa, jossa energiaa siirtyy, vaikka ensiön ja toision käämitysten välillä on galvaaninen erotus.

 

[munse]

Eipä tuo ole kovin yllättävää, jos miettii vaikka muuntajaa, jossa energiaa siirtyy, vaikka ensiön ja toision käämitysten välillä on galvaaninen erotus.

Totta, mutta muuntaja toimii tietenkin vain vaihtosähköllä. Minusta ainakin on yllättävää, että kaikki sähköenergia -- oli se sitten vaihto- tai tasasähköä -- siirtyy "langattomasti".

 

[N1kkel]

Totta, mutta muuntaja toimii tietenkin vain vaihtosähköllä. Minusta ainakin on yllättävää, että kaikki sähköenergia -- oli se sitten vaihto- tai tasasähköä -- siirtyy "langattomasti".

Muuntajassa kyse on sähkömagneettisesta induktiosta, mutta muuntaja on hyvä esimerkki sähkö- ja magneettikenttien vuorovaikutuksesta ja energian siirtymisestä kenttien välillä. Muuntajassa energia varastoituu vuorotellen sähkö- ja magneettikenttiin. Eli energia "hyppää" ensiöstä toisioon kenttien välityksellä ilman johtavaa kontaktia!

Jos puhutaan vain virrallisesta johtimesta, niin sekä tasa- että vaihtosähkössä molemmissa kyse on sähkökenttään varastoituvasta potentiaalienergiasta. Tasasähköllä sähkökentän suunta vaan ei muutu 50 kertaa sekunnissa.

 

[munse]

Englanniksi "magnet" lausutaan ilman äng-äännettä. Eli ei "mangnet". Olen lausunut sen aina väärin, tosin eroa ei niin helposti kuule.

En kyllä tiedä miksi olen luullut, että siinä on äng-äänne. Tulee kaiketi vaan luonnostaan, koska suomessa siinä on äng-äänne.

 

[Tonnin Seteli]

Englanniksi "magnet" lausutaan ilman äng-äännettä. Eli ei "mangnet". Olen lausunut sen aina väärin, tosin eroa ei niin helposti kuule.

En kyllä tiedä miksi olen luullut, että siinä on äng-äänne. Tulee kaiketi vaan luonnostaan, koska suomessa siinä on äng-äänne.

Minä en kyllä suomeksikaan puhu mangneetista. Toisaalta en myöskään inventteristä, anteenista tai akrikaatista.

Lausun magneetin alkuosaltaan samoin kuin magnetismi - tai kai senkin jotkut lausuvat mutkikkaasti, joten en tiedä selvittääkö tämä mitään. Ehkä huomaat tähän vielä jatkoksi, että kysymys ei olekaan pelkästään kielieroista vaan myös puhumastasi murteesta.

 

[munse]

Minä en kyllä suomeksikaan puhu mangneetista. Toisaalta en myöskään inventteristä, anteenista tai akrikaatista.

Lausun magneetin alkuosaltaan samoin kuin magnetismi - tai kai senkin jotkut lausuvat mutkikkaasti, joten en tiedä selvittääkö tämä mitään. Ehkä huomaat tähän vielä jatkoksi, että kysymys ei olekaan pelkästään kielieroista vaan myös puhumastasi murteesta.

"Makneetti" on kyllä tutun kuuloinen lausumistapa varsinkin vanhemman väen suusta, mutta en muista törmänneeni kirjaimellisesti lausuttuun magneettiin, missä g-äänne tulee heti a-äänteen jälkeen.

Eteläpohjalainen vaimoni lausuu äng-äänteellä, kun testasin.

 

[iltanen]

"Makneetti" on kyllä tutun kuuloinen lausumistapa varsinkin vanhemman väen suusta, mutta en muista törmänneeni kirjaimellisesti lausuttuun magneettiin, missä g-äänne tulee heti a-äänteen jälkeen.

Eteläpohjalainen vaimoni lausuu äng-äänteellä, kun testasin.

Itse näen asian niin, että magneetti yritetään sanoa nopeasti ja mahdollisimman pehmeästi ja siitä tulee melkein ng-äänne. Esim. Mangon ng-äänne on pidempi ja pehmeämpi.

Tulee joskus täälläkin mietittyä, että todellako se kirjoitetaan "maGNeetti"...

En tiedä mihin tämä liittyy, mutta ainakin minulla on todella hankala siirtyä perättäisinä kirjaimina S-->R esim. "kolmas ruuhka" ilman selvää pysähdystä. Ärrästä tulee tuollainen enkku-R.

 

[taxman]

Itse näen asian niin, että magneetti yritetään sanoa nopeasti ja mahdollisimman pehmeästi ja siitä tulee melkein ng-äänne. Esim. Mangon ng-äänne on pidempi ja pehmeämpi.

Tulee joskus täälläkin mietittyä, että todellako se kirjoitetaan "maGNeetti"...

En tiedä mihin tämä liittyy, mutta ainakin minulla on todella hankala siirtyä perättäisinä kirjaimina S-->R esim. "kolmas ruuhka" ilman selvää pysähdystä. Ärrästä tulee tuollainen enkku-R.

Kotus avaa asiaa kielikellossa:

Magneettinen signaali

Neuvonnasta on kyselty ja sanomalehtien yleisönosastoissa keskusteltu g- ja äng-äänteiden merkitsemisestä ja ääntämisestä vierassanoissa: äännetäänkö sanat magneetti ja kognitio kirjoitusasun mukaan…

www.kielikello.fi

 

[Trans-Late]

Minä en kyllä suomeksikaan puhu mangneetista. Toisaalta en myöskään inventteristä, anteenista tai akrikaatista.

Lausun magneetin alkuosaltaan samoin kuin magnetismi - tai kai senkin jotkut lausuvat mutkikkaasti, joten en tiedä selvittääkö tämä mitään. Ehkä huomaat tähän vielä jatkoksi, että kysymys ei olekaan pelkästään kielieroista vaan myös puhumastasi murteesta.

Saattaa tulla yllätyksenä, että suomenkieltäkään ei joka tilanteessa lausuta, kuten kirjoitetaan. Kyllä minä ainakin sanon, että mangneetti ja mangnetistmi. Toisaalta en myöskään sano, että viellä, enään tai perjaatteessa, jos nyt vielä urpompia esimerkkejä haetaan.

 

[Myocyte]

Lisäksi tuli mieleen, että useimmissa Wikipedia-artikkeleissa ja monessa muussa paikassa matriisit ja vektorit kirjoitetaan lihavoituna eikä lihavoituna JA kursivoituna, kuten "virallisesti" pitäisi.

Taidat olla oikeassa, koska ilmeisesti tosiaan ISO-suositus matriiseille on lihavoitu ja kursivoitu. Omalla urallani en ole tosin koskaan tuohon tapaan oikeastaan törmännyt, ja tässä on kuitenkin kahlattu läpi vaikka minkänäköistä matematiikan perusteosta. Riippuen lähdeteoksesta vektori- ja matriisinotaatio voi olla melkein mitä vain, yleensä riippuu eniten kirjoittajasta.

 

[munse]

Taidat olla oikeassa, koska ilmeisesti tosiaan ISO-suositus matriiseille on lihavoitu ja kursivoitu. Omalla urallani en ole tosin koskaan tuohon tapaan oikeastaan törmännyt, ja tässä on kuitenkin kahlattu läpi vaikka minkänäköistä matematiikan perusteosta. Riippuen lähdeteoksesta vektori- ja matriisinotaatio voi olla melkein mitä vain, yleensä riippuu eniten kirjoittajasta.

Ainakin insinöörimaailmassa olen melko usein törmännyt siihen, että vektorit, matriisit jne. on lihavoitu ja kursivoitu (esimerkki).

Matriisien ja vektorien kursivointi on sinänsä loogista, koska kursivoinnillahan kerrotaan, että kyseessä on muuttuja. Tästä päästäänkin siihen, että monesti differentiaali-d on kursivoitu vaikkei periaatteessa pitäisi, koska se on operaattori. Eli dx on väärin ja dx on oikein, periaatteessa.

Mutta vakiintuneet tavat ovat vakiintuneita, ei niissä aina ole logiikkaa. Esimerkiksi isoja kreikkalaisia kirjaimia ei jostain syystä juuri ikinä kursivoida, mutta pieniä kylläkin. Näyttävät huonoilta kai.

 

[Tonnin Seteli]

Saattaa tulla yllätyksenä, että suomenkieltäkään ei joka tilanteessa lausuta, kuten kirjoitetaan. Kyllä minä ainakin sanon, että mangneetti ja mangnetistmi. Toisaalta en myöskään sano, että viellä, enään tai perjaatteessa, jos nyt vielä urpompia esimerkkejä haetaan.

Saattaa se tosiaan olla otsikon mukainen asia joillekin. Tästä tulee mieleen toinen mahdollisesti otsikon mukainen huomio: idea jonkin "lausumisesta kuten kirjoitetaan" on aika mahdoton käsitteellisestikin, ellei hyvin tarkoin suunnitellen laadittaisi synteettinen kieli sitä varten, ja oikeastaan silloinkin. Kirjaimet kun eivät varsinaisesti ole mitään foneettisia merkkejä. Suomen kielessä aika laajalti vastaavuus löytyy ja sanan painotus on tavallisesti kovin yhtenevä ja monotoninen, mutta juuri mainittu äng on yksi hyvin ilmeinen poikkeus tähän.

Esimerkkini olivat tosiaan vähän vinoja siksi, että ne ovat yleiskieleksi virheellisiä muotoja(ja niillä on jopa eri kirjoitusasu toisin kuin yleensä magneetin puhutuilla versioilla joissa toki niissäkin voi mennä vikaan), mutta vastaavuuskin löytyy. Murre-erot. Puhutussa kielessä esiintyy vaihtelua varmaankin myös ammattikunnittain. En sanoisi näitä urpoiksi ääntämyksiksi, vaikka osa niistä minua ärsyttääkin ja kirjoitettuina useimmat. Sekin tietysti rasauttelee huolella, jos joku kirjoittaa mangneetti tai diapetes. Tai pieno tai hevoinen.

Itsekin saatan lausua magneetin vaihtelevien tavoin, mutta puheeni vaihtelee murteenkin mukaan jonkin verran päivästä ja hetkestä toiseen. Koko mahdollinen ääntämysero ei edes ole geen ja voimakkaan ängin välillä vaan väliltä löytyy koko skaala. Omassa puheessa lähempänä sitä g:tä.

Tarkoitus ei siis ollut vittuilla tai vihjata, että magneetin tietty ääntämys olisi suomessa väärin, vaan kertoa että se vaihtelee kovasti ja totuttu kuultu muoto voi johtua yksinkertaisesti murrealueesta, ikäryhmästä, koulutustaustasta jne. Tarkkaan ajatellen oma taipumukseni sen osalta saattaa johtua puhtaasti siitä, että pyrin yleensä puheessa korostetun selkeään ja terävään ääntämykseen aiheen kääntyessä sellaiseksi, jossa teknillis-luonnontieteellisiä käsitteitä vilisee.

 

[Myocyte]

Ainakin insinöörimaailmassa olen melko usein törmännyt siihen, että vektorit, matriisit jne. on lihavoitu ja kursivoitu (esimerkki).

Matriisien ja vektorien kursivointi on sinänsä loogista, koska kursivoinnillahan kerrotaan, että kyseessä on muuttuja. Tästä päästäänkin siihen, että monesti differentiaali-d on kursivoitu vaikkei periaatteessa pitäisi, koska se on operaattori. Eli dx on väärin ja dx on oikein, periaatteessa.

Mutta vakiintuneet tavat ovat vakiintuneita, ei niissä aina ole logiikkaa. Esimerkiksi isoja kreikkalaisia kirjaimia ei jostain syystä juuri ikinä kursivoida, mutta pieniä kylläkin. Näyttävät huonoilta kai.

Esim. Calculus Fennicuksessa tuota merkintätapaa ei käytetä, ja se taitaa olla jonkin verran vaikkapa tuota sinun esimerkkiopustasikin vanhempi tapaus erinäissä versioissaan, jos insinööripuolella pysytään. Kuten todettu, kummastakin voi tähän löytää esimerkkejä ad nauseam.

Voipi tuossa olla sekin, että kaikki eivät osaa käyttää käteviä TeX-paketteja, joilla tuon d:n saa oikein, tai eivät välttämättä osaa sitä syöttää ladontaohjelmaan. En ole kyllä omissanikaan papereissani korjannut oikeaksi, ja ihan hyvin on tähän asti mennyt

 

[munse]

Coldplayn kappaleessa "Violet Hill" on aiemmin hienona pitämäni lausahdus “Priests clutched onto bibles, hollowed out to fit their rifles". Nyt vasta tajusin, että eihän tuossa ole järkeä, sillä tuskin mikään kirja on tarpeeksi kookas kiväärille. "Hollowed out to fit their pistols" olisi järkevämpi, mutta "pistols" ei rimmaa yhtä hyvin sanan "bibles" kanssa.

Juha "Watt" Tolvanen olisi eittämättä samaa mieltä.

 

[munse]

Sitä kivääriä ei nyt soviteta sinne raamattuun kirjaimellisesti.

Niin, mutta kieltämättä suoraviivaisesti viitataan kirjaan piilotetun pistoolin käsitteeseen, joka on yleisesti tunnettu. Käytännön -- muttei tulkinnallisten -- syiden vuoksi on sitten aavistuksen muokattu tätä käsitettä.

Edit: Tai jospa lausahdus pitää tulkita liioitteluna? Eli niin ontot ja tyhjät, että mahtuu kiväärikin?

 

[Tonnin Seteli]

Kivääri on enemmän symbolinen sodalle ja sellaiselle järjestelmälliselle... no, väkivallalle. Pistooli on tietysti monelle kauhistus ja vaikka mitä, mutta pohjimmiltaan se on vain hätävara. Aseellinen joukkio tai peräti armeija tarvitsee pitkät pyssyt.

 

[teppo mörkö]

Raketti on paikallaan tähtienvälisessä avaruudessa paikassa X. Sitten se kiihdyttää nopeuteen 2 km/s, lentää sillä nopeudella viikon ja jarruttaa pysähdyksiin paikkaan Y. Raketin ja sen pakokaasujen yhteenlaskettu painopiste on - ehkä epäintuitiivisesti - edelleen paikassa X.

Juuri tulit Aallon ekalta fyysikan tunnilta ja tulit tänne kertomaan tällaisen. Kiitos.

ps. millainen raketti?

 

[teppo mörkö]

Jenkeille tekstarit on edelleen valtavirtaa ja WhatsApp on monelle täysin tuntematon.

tämä on ihan höpöhöpöä tekstareiden osalta. tekstareiden voluumit jenkeissä kääntyivät jyrkkään laskuun jo 2012.

 

[Tonnin Seteli]

tämä on ihan höpöhöpöä tekstareiden osalta. tekstareiden voluumit jenkeissä kääntyivät jyrkkään laskuun jo 2012.

En yhtään epäile ja kuulostaa loogiselta.

Mutta kertooko tämä pelkästään tai edes pääosin pikaviestimiin siirtymisestä? Yhtäältä tekstaaminen oli yhden ajan muotivillitys(ja sellaiset aina hiipuvat) ja toisaalta juuri 2010-luvun alku oli alkukantaisen somen nousukautta. Silloin viestintää siirtyi etenkin läppärin kautta käytettyyn www-facebookiin.

 

[teppo mörkö]

En yhtään epäile ja kuulostaa loogiselta.

Mutta kertooko tämä pelkästään tai edes pääosin pikaviestimiin siirtymisestä? Yhtäältä tekstaaminen oli yhden ajan muotivillitys(ja sellaiset aina hiipuvat) ja toisaalta juuri 2010-luvun alku oli alkukantaisen somen nousukautta. Silloin viestintää siirtyi etenkin läppärin kautta käytettyyn www-facebookiin.

tietenkin jenkit käyttää pikaviestimiä. varmaan enemmän messengeria ja snappia kuin whatsappia, mutta on liioittelua sanoa että wa olisi tuntematon jenkeille.

 

[munse]

tämä on ihan höpöhöpöä tekstareiden osalta. tekstareiden voluumit jenkeissä kääntyivät jyrkkään laskuun jo 2012.

Ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi jyrkkään laskuun. Oheinen juttu on tältä vuodelta.

Why Haven't WhatsApp and Other Text Messaging Apps Taken Off in the U.S.?

Though many text messenger apps are available for download, most Americans still prefer to send a text message via their mobile carrier. Why is that?

computer.howstuffworks.com

In the United States, texting via the app or software that comes loaded with your phone is the usual way for people to stay in touch with friends and family. This is called SMS (abbreviation for Short Message Service) texting. Throughout most of the rest of the world, however, people use a separate third-party app.

In the U.S., just 12 percent of mobile phone users had downloaded WhatsApp, according to Statista.

 

[teppo mörkö]

Ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi jyrkkään laskuun. Oheinen juttu on tältä vuodelta.

Why Haven't WhatsApp and Other Text Messaging Apps Taken Off in the U.S.?

Though many text messenger apps are available for download, most Americans still prefer to send a text message via their mobile carrier. Why is that?

computer.howstuffworks.com

tuossa ylläolevassa taas puhutaan whatsappista. kts.

The most popular messaging apps in the world by country: Stats, user behavior, and more

What are the most popular messaging apps in the world? We take a look at global and country-specific statistics for WhatsApp, WeChat, Telegram, and more.

www.messengerpeople.com

messenger on jenkeissä yleisempi kuin whatsapp suomessa.

 

[SINN]

Star Wars on käännetty suomeksi Tähtien Sota, kun sen pitäisi olla Tähtisodat...
Kuulostaa tosin ihan hölmöltä, kun aina se on ollut tähtien sota

Return of the Jedi on käännetty Jedin paluu, vaikka mielestäni sana Jedi on itsensä monikko.
Oikeampi olisi Jedien paluu..?
Taitaa nämä muuten kuulua käännöskukkasia-lankaan, mutta kainne tänne sopii?

 

[munse]

Star Wars on käännetty suomeksi Tähtien Sota, kun sen pitäisi olla Tähtisodat...
Kuulostaa tosin ihan hölmöltä, kun aina se on ollut tähtien sota

Return of the Jedi on käännetty Jedin paluu, vaikka mielestäni sana Jedi on itsensä monikko.
Oikeampi olisi Jedien paluu..?
Taitaa nämä muuten kuulua käännöskukkasia-lankaan, mutta kainne tänne sopii?

Huonoista suomennoksista voisi kirjoittaa kirjan. Eräs vanhimmista mokista on "Taru sormusten herrasta". Miksei suora käännös "Sormusten herra" kelvannut? Halusiko suomentaja täsmentää, että kyseessä on fiktiivinen tarina?

"Return of the Jedi" piti muuten alun perin olla "Revenge of the Jedi". Nimi vaihtui viime hetkellä, koska Lucas tajusi, että kostaminen ei oikein sovi Jedien filosofiaan. Alkuperäisellä nimellä ehdittiin jo teettää julisteitakin, jotka luonnollisesti ovat haluttuja keräilyharvinaisuuksia.

Edit: Itse asiassa "herra" ei ole suora käännös, koska "lord" on tulkinnanvarainen. Valittu "herra" viittaa myös kristinuskon Jumalaan, joten ehkä sana "taru" on haluttu siksi lisätä. Tämä ei olisi yllättävää tuon ajan henki huomioiden.

 

[TSN]

Star Wars on käännetty suomeksi Tähtien Sota, kun sen pitäisi olla Tähtisodat...
Kuulostaa tosin ihan hölmöltä, kun aina se on ollut tähtien sota

Return of the Jedi on käännetty Jedin paluu, vaikka mielestäni sana Jedi on itsensä monikko.
Oikeampi olisi Jedien paluu..?
Taitaa nämä muuten kuulua käännöskukkasia-lankaan, mutta kainne tänne sopii?

Näitä leffojen nimiä ei ainakaan nykyisin käännetä ihan miten tahansa vaan tuotantoyhtiö määrää käännökset. Ja ainakin Jedin paluu on käännetty samalla tavalla kuin viimeisin "The Last Jedi", joka on käännetty juurikin yksikössä niissä maissa missä se on käännetty. Viimeinen Jedi, ei viimeiset Jedit.

Tähtien sota käännettiin niihin aikoihin, ettei tuollaista sääntelyä varmaan ollut. Mutta onpahan kaksiosainen nimi, kuten alkuperäinen.