Asioita joita et ole huomannut

Veden viskositeetti muuttuu voimakkaasti lämpötilan mukaan. Esimerkiksi 10-asteinen vesi on noin tuplasti "paksumpaa" nestettä kuin 40-asteinen vesi.

Edit: Olisin voinut vaikka vannoa, että veden viskositeetti pysyy käytännön sovellusten kannalta likimain vakiona samaan tapaan kuten sen tiheys. Ei ole kyllä tullut itselle sellaista tilannetta vastaan, että nestemäistä vettä olisi tarvinnut lämmittämällä "notkistaa". :D
 
Viimeksi muokattu:
Veden viskositeetti muuttuu voimakkaasti lämpötilan mukaan. Esimerkiksi 10-asteinen vesi on noin tuplasti "paksumpaa" nestettä kuin 40-asteinen vesi.

Edit: Olisin voinut vaikka vannoa, että veden viskositeetti pysyy käytännön sovellusten kannalta likimain vakiona samaan tapaan kuten sen tiheys. Ei ole kyllä tullut itselle sellaista tilannetta vastaan, että nestemäistä vettä olisi tarvinnut lämmittämällä "notkistaa". :D

Kuuman veden kaataminen kuppiin kuulostaa ihan erilaiselta kuin kylmän veden kaataminen. Moni alitajuisesti tiedostaakin tämän kun on vaikkapa teetä keittämässä ja epähuomiossa liruttelee kylmät vedet mukiin.

 
Kuuman veden kaataminen kuppiin kuulostaa ihan erilaiselta kuin kylmän veden kaataminen. Moni alitajuisesti tiedostaakin tämän kun on vaikkapa teetä keittämässä ja epähuomiossa liruttelee kylmät vedet mukiin.


Joskus vieraisilla ollessani emäntä kaatoi teekuppiin vettä, vaikkei ollut muistanut laittaa keitintä päälle. Totesin että "kuulostaa kylmältä" ja aiheutin kommentillani paljon hämmennystä sen suhteen, miten lämpötilan voi muka kuulla. Itse hämmennyin siitä, ettei kukaan muu ollut muka huomannut eroa.
 
Muistan kun joskus ala-aste ikäisenä juttelin niitä näitä mummon kanssa, mummo pohti että mistä urheilu sana tulee, hän mietti että voisiko se urHEILU eli heiluminen olla se juttu, mietin hetken ja totesin että urheilussa ollaan urheita, siinä tehdään siis urotekoja. Eli urheilet. Urhea.

En ollut hyvä silti koulussa vaikka oivalsinkin tuon :D
 
Kuuman veden kaataminen kuppiin kuulostaa ihan erilaiselta kuin kylmän veden kaataminen. Moni alitajuisesti tiedostaakin tämän kun on vaikkapa teetä keittämässä ja epähuomiossa liruttelee kylmät vedet mukiin.
Tuo ero on kyllä yllättävän iso. Joku CFD-osaaja vois nyt laskea tarkan animaation ilman höyryjä, jotta päästään katsomaan, onko visuaalinen ero viskositeeteissa yhtä iso, vai perustuuko lämpötilan näkeminen pelkkään höyryyn. Pystyykö muuten millään CFD-softalla laskemaan noita ääniä?

Silti ainakin ennen autojen vilkkujen lähettämän valon väri määriteltiin ruskeankeltaiseksi.
Englannin kielessähän on olemassa erikseen sana värille, joka on keltaisen ja oranssin välissä, ja joka on nimenomaan tuo vilkkujen väri, eli "amber". Amber (color) - Wikipedia
Oliskohan tuo ruskeankeltainen sitten oikea suomennos amberille? Mielenkiintoinen fakta myös wikipediasta (tosin ilman lähdettä): "The entirety of these definitions lie outside the gamut of the sRGB color space", eli autojen vilkkujen väri on kokonaan RGB-kolmion ulkopuolella.
 
Tuo ero on kyllä yllättävän iso. Joku CFD-osaaja vois nyt laskea tarkan animaation ilman höyryjä, jotta päästään katsomaan, onko visuaalinen ero viskositeeteissa yhtä iso, vai perustuuko lämpötilan näkeminen pelkkään höyryyn. Pystyykö muuten millään CFD-softalla laskemaan noita ääniä?
Luulisin, että ainakin tuon äänen taajuusalueen voi laskea kohtuullisella tarkkuudella. CFD:stä saa painejakauman nesteen ja rakenteen rajapinnassa, ja sitä jakaumaa voi käyttää kuormituksena tarkastellessa rakenteen värähtelyvastetta.

Mutta veikkaisin, että tuskin kenelläkään on tarpeeksi väkevää myllyä kotikoneena.

Edit: D'oh. Suurin osa siitä äänestähän tulee kai nesteen lorinasta eikä astiasta. :)
Englannin kielessähän on olemassa erikseen sana värille, joka on keltaisen ja oranssin välissä, ja joka on nimenomaan tuo vilkkujen väri, eli "amber". Amber (color) - Wikipedia
Oliskohan tuo ruskeankeltainen sitten oikea suomennos amberille? Mielenkiintoinen fakta myös wikipediasta (tosin ilman lähdettä): "The entirety of these definitions lie outside the gamut of the sRGB color space", eli autojen vilkkujen väri on kokonaan RGB-kolmion ulkopuolella.
Venäjän kielessä ei ole sanaa siniselle. Sen sijaan on vaaleansininen (goluboy) ja tummansininen (siniy). Jälkimmäisellä on varmastikin yhteys suomen kieleen.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjän kielessä ei ole sanaa siniselle. Sen sijaan on vaaleansininen (goluboy) ja tummansininen (siniy). Jälkimmäisellä on varmastikin yhteys suomen kieleen.

No nyt en kyllä niele tuota. Siniy on sininen ja tummansininen on sitten "tyomnasiniy". Eli tummansininen. Näin ainakin läntisessä Venäjässä eli Moskova - Pietari -akselilla. Ja tuohon lisätään vielä "lazur" joka tarkoittaa taivaansinistä. Eli aika lähellä Azurea mitä englanniksi.
 
edit: meh, turhaa toistoa
 
Englannin kielessähän on olemassa erikseen sana värille, joka on keltaisen ja oranssin välissä, ja joka on nimenomaan tuo vilkkujen väri, eli "amber".

Eikös "meripihka" ole suomessakin ihan normaali väriä kuvaava sana. Vähän niin kuin "taivaansininen"
 
Eikös "meripihka" ole suomessakin ihan normaali väriä kuvaava sana. Vähän niin kuin "taivaansininen"
"Meripihkanvärinen" voisi olla väri, mutta meripihka on pihkan fossiili.

Samalla tavalla esimerkiksi kupari on metalli, vaikka kuparinvärisistä ovenkahvoista tms voidaan puhua kun tarkoitetaan niiden väriä. Kuvaus kertoo lähinnä sen, että kyseiselle värille ei ole olemassa omaa sanaa, koska täytyy käyttää kiertoilmaisua.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Toisaalta yhteen kirjoitettunahan tuon voidaan katsoa olevan oma sanansa. Sekä "meripihkan värinen" että "meripihkanvärinen" näyttävät olevan Googlen hakutulosten perusteella yleisessä käytössä.
 
No nyt en kyllä niele tuota. Siniy on sininen ja tummansininen on sitten "tyomnasiniy". Eli tummansininen. Näin ainakin läntisessä Venäjässä eli Moskova - Pietari -akselilla. Ja tuohon lisätään vielä "lazur" joka tarkoittaa taivaansinistä. Eli aika lähellä Azurea mitä englanniksi.
No ainakin tämän paperin mukaan sininen jaetaan venäjäksi kahteen eri väriin.
 
Ikänsä venäjää puhunut, vaikkei äidinkieli olekaan, naisoletettu vastas kysymykseen miikä on sininen venäjäks, siniy.
 
Väreistä vielä: ei taida englannin kielessä olla sellaista väriä kuin "ihonvärinen"? Hieman hassu käsite kieltämättä.
 
Katsokaas naisoletetun, tai räbän kohdalla äidin, meikkikokoelmaa, sieltä löytyy varmasti about miljooona erilaista englanninkielistä tapaa sanoa ihonvärinen.
 
En ole kieliekspertti, mutta mites "nude"? Eikö se ole vähän sama?
Liittyen tähän ihonväriin. Joissain paikoissa (eniten varmaan jenkkilä) on käytössä eri värisille ihmisille ihan omat nimensä. Valkoista sanotaan siellä "caucasian". Tämä sana caucasian tulee vanhasta pseudotieteellisestä rotuopista, jossa ihmiset jaettiin alueittain caucasoid, negroid ja mongoloid -alityyppien alle: Caucasian race - Wikipedia
 
Jenkeille tekstarit on edelleen valtavirtaa ja WhatsApp on monelle täysin tuntematon.
 
Star Wars nörttinä olen itseäni pitänyt ja elokuvat on katsottu monta kertaa, mutta vasta eilen tuli tietooni että Darth Maulin repliikit episodi ykkösessä ovat dubattuja toisen näyttelijän toimesta. Toki niitä repliikkejä ei ollut kuin se kolme kappaletta, mutta silti...
 
Puuttuuko tekstareista jotain keskeisiä ominaisuuksia?
Keskeisiä ominaisuuksia ei puutu edes hyvästä puukosta. Lähinnä niiden ei-keskeisten ominaisuuksien takiahan tämä siirtymä on tapahtunut, niitäkin kun nykyään osaa kaivata. Taipuu vähän paremmin ryhmäkeskusteluihin ja muuhun dataan siinä tekstin ohella. Tekstiviesti on tärkeä perustoiminto(varatoiminnallisuus) matkapuhelimessa, mutta se on kuitenkin legacyinfrasta riippuva palvelu joka on peräti palveluntarjoajan metkuista riippuen maksullinenkin. Toki tämäkin foorumi toimisi vaikka purkkina, johon voisi modeemilla soittaa pari kertaa päivässä ladatakseen uudet vittuilut. :hmm:
 
Onkohan Jenkeillä samanlaisia kiinteä hintaisia datapaketteja kuin meillä?

Ei taida olla. Jos on, niin ne on jotain ihan pikkudatalle sopivia. Sitten ylittävästä määrästä maksetaan ns. vitusti.

Yksi ainuita asioita jotka ovat paremmin Suomessa kun muualla. Täällä saa datata pikkusummilla. Ainakin nyt vielä.
 
Vaikka täältä:
Mielenkiintoista, kiitos näistä!

Täällä lähinnä vanhukset käyttävät SMS palvelua...
Just kuulin, että jopa EU alaiset järjestöt ympäri maailmaa turvautuu Whatsappiin.
 
"Vanha sääsetä" Pekka Pouta on vain 5 vuotta vanhempi kuin "nuori säätyttö" Mette Mannonen.
Mette Mannonen on muuten ennustanut säätä telkkarissa jo 20 vuotta eli lienee nykyisistä tv-meteorologeista kaikkein pitkäaikaisimpia. Ja melko samalta näyttää nyt 47-vuotiaana kuin telkkarissa aloittaessaan (sananmuunnos non-intended) joten eipä kyllä ihmekään ettei todellista ikäänsä meinaa arvata.
 
Vihaan PowerPointin kanssa näpertämistä. Mutta näköjään kun copy-pastettaa objektin dialta toiselle, niin se sijoittuu samaan kohtaan uudessa diassa. Kätevää.
 
Onko tuolle inholle jokin syy vai eikö dia vain kuulosta korvaan sopivalta? Outoa niitä olisi slideiksikään kutsua, mikäli suomea pyrkii puhumaan.

Kyllähän se aina särähtää korvaan kun joltain toiselta asialta varastetaan nimi, varsinkin kun powerpointilla ei ole mitään yhteyttä dioihin eikä niitä ole koskaan käytetty sen kanssa.
 
Kyllähän se aina särähtää korvaan kun joltain toiselta asialta varastetaan nimi, varsinkin kun powerpointilla ei ole mitään yhteyttä dioihin eikä niitä ole koskaan käytetty sen kanssa.

Ei ole yhteyttä fyysisiin diakuviin, mutta tuossa "slide"-merkityksessä dioja on käytetty PowerPointin kanssa alusta lähtien. Oma keskustelunsa lienee, onko varastamista jos alkuperäistä ei oteta pois, mutta onhan noita homonyymejä muitakin, ja tässä tapauksessa vielä yhteneväisyydet ovat ilmeisiä - eikä mitään järkevää vaihtoehtoakaan taida olla?
 
Eipä taida olla, paitsi slaidi, en sit tiedä kumpi kuullostaa järkevämmältä.
Vähän samantasoinen ärsytyksen aihe kuin että energiajuomia kutsutaan energiajuomiksi vaikka niissä on vähemmän energiaa kuin tavallisessa kaljassa.
 
Ei ole yhteyttä fyysisiin diakuviin, mutta tuossa "slide"-merkityksessä dioja on käytetty PowerPointin kanssa alusta lähtien. Oma keskustelunsa lienee, onko varastamista jos alkuperäistä ei oteta pois, mutta onhan noita homonyymejä muitakin, ja tässä tapauksessa vielä yhteneväisyydet ovat ilmeisiä - eikä mitään järkevää vaihtoehtoakaan taida olla?
Ja englanniksi diakuva on "slide", joten mitään ongelmaa ei alun perinkään tulisi olla.
 
Eipä taida olla, paitsi slaidi, en sit tiedä kumpi kuullostaa järkevämmältä.
Vähän samantasoinen ärsytyksen aihe kuin että energiajuomia kutsutaan energiajuomiksi vaikka niissä on vähemmän energiaa kuin tavallisessa kaljassa.

Dia edelleenkin, dia-esitys. Powerpoint on vain yleisin softa dia-esitysten luomiseen. Harvemmin kukaan enää oikeista dioista puhuu ellei erikseen tähdennä.
 
Vai diapositive
Diafilmi on reversal / slide / positive filmiä. Sitten sellainen yksittäinen diakuva, jota esimerkiksi heijastetaan projektorilla tai skannataan, on useimmiten puhutussa ja kirjoitetussa kielessä slide. Diapositive on sekin olemassa oleva sana samalle asialle, mutta ei sitä kyllä paljonkaan käytetä. Se on vähän niin kuin teknisessä mielessä "ylätyylinen" sana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 399
Viestejä
4 489 785
Jäsenet
74 154
Uusin jäsen
Almedin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom