Asioita joita et ole huomannut

[Edqar]

"Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski"

Ahaa, kun puhutaan vaskiasioista ne onkin vaan tylsästi kuparia.

Vaskitsan nimi lienee myös tulevan tuosta värityksestä.

Spoileri: Vaskitsa mökin pihassa

 

[Tonnin Seteli]

Samaan pyritään meillä nykyään kiertoliittymillä.

Jep. Sillä saadaan aikaan näitä samoja mainittuja, eli ajonopeus pysyy kohtuullisena ja kaikki liikennesuunnat vetävät. Lisäksi hiljaisemman liikenteen aikaan ja yleensäkin ei tarvitse kokonaan pysähtyä, havainnointi helpottuu kun väistettäviä ajoneuvoja tulee tasan yhdestä suunnasta, inhimillinen virhe tai yksi känniläinen ei aiheuta niin helposti ääripahaa vaaratilannetta, ja ne harvatkin osumat ovat lievempiä.

4 way stop on siis enimmäkseen jäänyt huonoksi ja vanhanaikaiseksi, ja niitä pidetään lähinnä perinteen vuoksi. Toki kääntöpuolena risteys vie vähemmän tilaa ja mahdollistaa kömpelöiden raskaiden ajoneuvojen ajon ongelmitta ainakin suoraan yli.

 

[Awelonian]

Toki kääntöpuolena risteys vie vähemmän tilaa ja mahdollistaa kömpelöiden raskaiden ajoneuvojen ajon ongelmitta ainakin suoraan yli.

Juurikin näin. Tämän vuoksi nykyisin kiertoliittymissäkin tehdään keskelle raskaalle kuljetukselle "ohituskaista", eli saa ottamalla pois jotkut tolpat raskaan kuljetuksen lävitse. Perusristiristeys on kyllä vanha jäänne ja niin epämukava.

 

[Antti Alien]

Suomalaisissa tasa-arvoisissa risteyksissä sen sijaan vasemmalle kääntymistä voi joutua odottamaan äärettömän kauan, jos oikealta tulevat autot ei ikinä lopu.

Aiemmassa tieliikennelaissa väistämisvelvollisuus koski kyllä vain samaan aikaan oikealta risteystä lähestyviä ajoneuvoja. Odottelun aikana risteykseen saapuneita ei pitänyt väistää. Tuo liikennesääntö taisi kuitenkin olla n. 99 % autoilijoista "asia, jota en ole huomannut". Uudessa tieliikennelaissa väistämisvelvollisuus koskee kaikkia oikealta tulevia, vaikka jono olisi loputon. Tästä muutoksesta ei tietenkään ole uutisoitu missään.

 

[Zigh]

Aiemmassa tieliikennelaissa väistämisvelvollisuus koski kyllä vain samaan aikaan oikealta risteystä lähestyviä ajoneuvoja. Odottelun aikana risteykseen saapuneita ei pitänyt väistää. Tuo liikennesääntö taisi kuitenkin olla n. 99 % autoilijoista "asia, jota en ole huomannut". Uudessa tieliikennelaissa väistämisvelvollisuus koskee kaikkia oikealta tulevia, vaikka jono olisi loputon. Tästä muutoksesta ei tietenkään ole uutisoitu missään.

Niin, vanhan lain mukaan olisit teoriassa voinut tosiaan tunkea sinne oikealta tulevan jonon väliin, mutta käytännössä kai kukaan ei näin ajanut. Uusi laki on tässä mielessä selkeämpi ja on linjassa sen kanssa mitä käytäntö on ollut.

 

[Zigh]

Jep. Sillä saadaan aikaan näitä samoja mainittuja, eli ajonopeus pysyy kohtuullisena ja kaikki liikennesuunnat vetävät. Lisäksi hiljaisemman liikenteen aikaan ja yleensäkin ei tarvitse kokonaan pysähtyä, havainnointi helpottuu kun väistettäviä ajoneuvoja tulee tasan yhdestä suunnasta, inhimillinen virhe tai yksi känniläinen ei aiheuta niin helposti ääripahaa vaaratilannetta, ja ne harvatkin osumat ovat lievempiä.

Väärin. Suuressa osassa kiertoliittymistä on myös kevyenliikenteenväylä, jolloin ajoneuvoja voi tulla molemmista suunnista. Käsittämättömän moni ei tätä tunnu tajuavan ja siksi mielestäni nykyinen trendi rakennella tällaisiin paikkoihin kaikenlaisia turbo-kiertoliittymiä, on suoranaista liikenneturvallisuuden heikentämistä.

Kaikkein paras ratkaisu silloin kun risteyksessä on myös KLV olisi kiertoliittymä stop-merkeillä, jolloin usein nähtävä "viittäkymppiä ympyrän läpi sivulleen vilkuilematta" olisi yksiselitteisesti laitonta.

 

[TheMeII]

Tämä joensuussa oleva kiertoliittymä on rakennettu hienosti vähän sivuun joten yksi ajolinjoista on täysin suora

Aina välillä oikealta prismalta tulevat säikäyttää tuolta edestäpäin tulevat suoraan ajajat jotka eivät muista että tuossa on koko ympyrä erikoisine liikennesäntöineen.

 

[munse]

Halvimpia maustettuja viilejä on yleensä vain kahta makua: mansikka ja päärynä-vanilja. Nämä samat vaihtoehdot on ainakin kolmella eri tuotemerkillä (Arla, Pirkka, Rainbow). Suurella todennäköisyydellä kaikki tulevat samalta valmistuslinjalta, varsinkin kun päärynä-vanilja on aika spesifi ja epätyypillinen makuyhdistelmä.

 

[mölyä]

Halvimpia maustettuja viilejä on yleensä vain kahta makua: mansikka ja päärynä-vanilja. Nämä samat vaihtoehdot on ainakin kolmella eri tuotemerkillä (Arla, Pirkka, Rainbow). Suurella todennäköisyydellä kaikki tulevat samalta valmistuslinjalta, varsinkin kun päärynä-vanilja on aika spesifi ja epätyypillinen makuyhdistelmä.

En syö viiliä joten en niistä tiedä, mutta monesti parasta ennen-päiväyksen leimasta on helppo päätellä mikä tuote on samasta tai eri tuotantolinjasta. Usein tulee valittua se halvempi private label kokeiluun jos leima on samanlainen kuin kalliimmassakin.

 

[HengaHox]

Tämä joensuussa oleva kiertoliittymä on rakennettu hienosti vähän sivuun joten yksi ajolinjoista on täysin suora

Aina välillä oikealta prismalta tulevat säikäyttää tuolta edestäpäin tulevat suoraan ajajat jotka eivät muista että tuossa on koko ympyrä erikoisine liikennesäntöineen.

Korotan yhdellä.

Porista löytyy neliönmallinen ympyrä. Aikoinaan kun korttia ajoin, niin opettaja tykkäsi ajattaa tästä ja opettaa että tässä on nyt ympyrä. Itsekään en sitä tietenkään ollut huomannut ennen kuin siitä kerrottiin.
Tässähän on periaatteessa 4 normi risteystä, mutta laitettu ympyräksi. Yleensä nämä on tasa-arvoisia.

 

[pertsavk]

Tämä joensuussa oleva kiertoliittymä on rakennettu hienosti vähän sivuun joten yksi ajolinjoista on täysin suora

Aina välillä oikealta prismalta tulevat säikäyttää tuolta edestäpäin tulevat suoraan ajajat jotka eivät muista että tuossa on koko ympyrä erikoisine liikennesäntöineen.

Missä se liikennemerkki, joka kertoo kiertoliittymästä?

 

[?..]

En syö viiliä joten en niistä tiedä, mutta monesti parasta ennen-päiväyksen leimasta on helppo päätellä mikä tuote on samasta tai eri tuotantolinjasta. Usein tulee valittua se halvempi private label kokeiluun jos leima on samanlainen kuin kalliimmassakin.

Lisäksi jos sisällysluottelo ja ravintotaulukko ovat samoja niin suurella todennäköisyydellä kyse on samasta tuotteesta.

 

[Antti Alien]

Missä se liikennemerkki, joka kertoo kiertoliittymästä?

Ei sellaista liikennemerkkiä olekaan, kuten ei ole myöskään sellaista asiaa kuin "kiertoliittymä", mutta liikenneympyrän risteysalueesta tekee etualalta löytyvätekisi yhdistelmä B5+D2.

edit: kas kuvittelin lainaamani viestin liittyvän alempaan kuvaan, josta merkkiyhdistelmä löytyy.

 

[jurristi]

Missä se liikennemerkki, joka kertoo kiertoliittymästä?

Näyttäisi ilmestyneen tänne postatun kuvan ottamisen (syyskuu 2011) jälkeen valaisinpylvääseen: Google Maps (kuva otettu lokakuussa 2011)

 

[TheMeII]

Missä se liikennemerkki, joka kertoo kiertoliittymästä?

Tuo mapsin kuva on rakennusvaiheesta, ei vielä mitään merkkejä

 

[munse]

Huijari eli imposter voidaan kirjoittaa myös impostor. Molemmat ovat oikein.

 

[Mikkos]

Huijari eli imposter voidaan kirjoittaa myös impostor. Molemmat ovat oikein.

Samoin kuin luontoisetu ja luontaisetu ja käyttötili ja käyttelytili ja sovellus ja sovellutus.

 

[yero]

Raketti on paikallaan tähtienvälisessä avaruudessa paikassa X. Sitten se kiihdyttää nopeuteen 2 km/s, lentää sillä nopeudella viikon ja jarruttaa pysähdyksiin paikkaan Y. Raketin ja sen pakokaasujen yhteenlaskettu painopiste on - ehkä epäintuitiivisesti - edelleen paikassa X.

 

[Tonnin Seteli]

Väärin. Suuressa osassa kiertoliittymistä on myös kevyenliikenteenväylä, jolloin ajoneuvoja voi tulla molemmista suunnista.

Ei se nyt "väärin" ollut, hupsu. Kontekstina oli varsinainen ajoneuvoliikenne, ei kevyt liikenne vaikka polkupyörä ja sähköpotkulauta ovatkin ajoneuvoja. Tämä mielellään yritetään muissa yhteyksissä vaieta, kun ajoneuvon kuljettajan vastuuta ei haluta myöntää.

 

[Trans-Late]

Samoin kuin luontoisetu ja luontaisetu ja käyttötili ja käyttelytili ja sovellus ja sovellutus.

Luontaisetu on yksiselitteisesti väärin. Se on nimenomaan luontoisetu. Käyttötili ja käyttelytili eri pankkien nimityksiä tileilleen, eli molemmat oikein, mutta sanoina käyttö ja käyttely ovat eri asioita, kuten ohjaus ja ohjailu, kävely ja käveleskely, juokseminen ja juoksentelu, jne. Sovellus ja sovellutus eivät ole synonyymejä, kuten ei vaikka tunnettavuus ja tunnettuuskaan.

 

[eternality]

Raketti on paikallaan tähtienvälisessä avaruudessa paikassa X. Sitten se kiihdyttää nopeuteen 2 km/s, lentää sillä nopeudella viikon ja jarruttaa pysähdyksiin paikkaan Y. Raketin ja sen pakokaasujen yhteenlaskettu painopiste on - ehkä epäintuitiivisesti - edelleen paikassa X.

Miten tämä toimii? Eikö tuo riipu pakokaasujen ja raketin massojen suhteesta. Sekä pakokaasut kulkevat loputtomiin vastakkaiseen suuntaan (jos eivät törmää johonkin) siinä missä raketti on pysähtynyt (jos nyt unohdetaan että mikään ei oikeasti ikinä ole paikallaan missään) niin eikö painovoimakeskipiste ajelehdi poispäin pisteestä X ajan myötä enemmän ja enemmän, koska raketti on jarruttaessaan keveämpi kuin kiihdyttäessään, joten pakokaasuja toiseen suuntaan lähtee vähemmän?

 

[Lammas]

Miten tämä toimii? Eikö tuo riipu pakokaasujen ja raketin massojen suhteesta. Sekä pakokaasut kulkevat loputtomiin vastakkaiseen suuntaan (jos eivät törmää johonkin) siinä missä raketti on pysähtynyt (jos nyt unohdetaan että mikään ei oikeasti ikinä ole paikallaan missään) niin eikö painovoimakeskipiste ajelehdi poispäin pisteestä X ajan myötä enemmän ja enemmän, koska raketti on jarruttaessaan keveämpi kuin kiihdyttäessään, joten pakokaasuja toiseen suuntaan lähtee vähemmän?

Jarrutuspakokaasuilla on kovempi vauhti, koska ne ammutaan samaan suuntaan kuin mihin se rakettii jo valmiiksi menee. Sen takia vähempi määrä jarrutuspakokaasuja (verrattuna kiihdytyspakokaasuihin) riittää pitämään painopisteen vakiona.

 

[Dääm]

Jarrutuspakokaasuilla on kovempi vauhti, koska ne ammutaan samaan suuntaan kuin mihin se rakettii jo valmiiksi menee. Sen takia vähempi määrä jarrutuspakokaasuja (verrattuna kiihdytyspakokaasuihin) riittää pitämään painopisteen vakiona.

Jarrutukseen menee sama energia kuin kiihdytykseen, joten pakokaasuja ammutaan saman verran?

 

[Lammas]

Jarrutukseen menee sama energia kuin kiihdytykseen, joten pakokaasuja ammutaan saman verran?

Jarrutukseen ei tarvita yhtä paljon energiaa, koska raketin massa jarrutuksen aikana on (keskimäärin) pienempi kuin kiihdytyksen aikana, koska polttoaine vähenee aina kun kiihdytetään tai jarrutetaan.

 

[munse]

Miten tämä toimii? Eikö tuo riipu pakokaasujen ja raketin massojen suhteesta. Sekä pakokaasut kulkevat loputtomiin vastakkaiseen suuntaan (jos eivät törmää johonkin) siinä missä raketti on pysähtynyt (jos nyt unohdetaan että mikään ei oikeasti ikinä ole paikallaan missään) niin eikö painovoimakeskipiste ajelehdi poispäin pisteestä X ajan myötä enemmän ja enemmän, koska raketti on jarruttaessaan keveämpi kuin kiihdyttäessään, joten pakokaasuja toiseen suuntaan lähtee vähemmän?

F = ma. Kun rajataan systeemi niin, että sekä raketti että polttoaine kuuluvat siihen, niin F eli systeemin *ulkoiset* voimat on koko ajan nolla.

Olettaen, että mikään muu kappale ei vuorovaikuta systeemiin.

 

[yero]

Miten tämä toimii? Eikö tuo riipu pakokaasujen ja raketin massojen suhteesta. Sekä pakokaasut kulkevat loputtomiin vastakkaiseen suuntaan (jos eivät törmää johonkin) siinä missä raketti on pysähtynyt (jos nyt unohdetaan että mikään ei oikeasti ikinä ole paikallaan missään) niin eikö painovoimakeskipiste ajelehdi poispäin pisteestä X ajan myötä enemmän ja enemmän, koska raketti on jarruttaessaan keveämpi kuin kiihdyttäessään, joten pakokaasuja toiseen suuntaan lähtee vähemmän?

Raketin ei ole mitenkään mahdollista ilman ulkoista voimaa siirtää painopistettään yhtään mihinkään. Jos raketti on aluksi paikallaan (suhteessa johonkin koordinaatistoon) paikassa X, niin sen painopiste on siinä ikuisesti, jos, kuten todettu, mikään ulkoinen voima ei vaikuta.

 

[Antti Alien]

Ei se nyt "väärin" ollut, hupsu. Kontekstina oli varsinainen ajoneuvoliikenne, ei kevyt liikenne vaikka polkupyörä ja sähköpotkulauta ovatkin ajoneuvoja. Tämä mielellään yritetään muissa yhteyksissä vaieta, kun ajoneuvon kuljettajan vastuuta ei haluta myöntää.

Kyllä se silti on väärin. Liikenneympyrässä väistämisvelvollisuus koskee edelleenkin kaikkia liikenneympyrää käyttäviä. Kummassakin suunnassa saattaa olla liikenneympyrässä jo oleva ajoneuvo, jota on väistettävä.

 

[munse]

Raketti on paikallaan tähtienvälisessä avaruudessa paikassa X. Sitten se kiihdyttää nopeuteen 2 km/s, lentää sillä nopeudella viikon ja jarruttaa pysähdyksiin paikkaan Y. Raketin ja sen pakokaasujen yhteenlaskettu painopiste on - ehkä epäintuitiivisesti - edelleen paikassa X.

Klassisen mekaniikan soveltaminen on monesti hankalaa. Ihmisen intuitio sanoo toista, fysiikan lait toista. Koneinssinä tämä on varsin tuttua.

Myytinmurtajissakin on testattu monta mekaniikkaan liittyvää myyttiä, jotka periaatteessa ovat itsestään selviä. Kuten voiko lentokone nousta vastakkaiseen suuntaan liikkuvalta kiitoradalta (voi). Ja onko kahden samanlaisen ja samannopeuksisen auton nokkakolari vaarallisempaa kuin törmäys joustamattomaan esteeseen samasta nopeudesta (ei vaan tilanteet ovat teoriassa identtiset).

 

[eternality]

Raketin ei ole mitenkään mahdollista ilman ulkoista voimaa siirtää painopistettään yhtään mihinkään. Jos raketti on aluksi paikallaan (suhteessa johonkin koordinaatistoon) paikassa X, niin sen painopiste on siinä ikuisesti, jos, kuten todettu, mikään ulkoinen voima ei vaikuta.

Eikö raketin painopistettä voi siirtää jo ihan siirtämällä massaa raketin sisällä? Tai toisaalta mikä tässä on raketin määritelmä? Jos raketti käyttää propulsioon vaikka massattomia fotoneita perinteisemmän rakettimoottorin sijaan, niin päteekö tämä vielä?

 

[Kusiaisen valtuudet]

Luontaisetu on yksiselitteisesti väärin. Se on nimenomaan luontoisetu. Käyttötili ja käyttelytili eri pankkien nimityksiä tileilleen, eli molemmat oikein, mutta sanoina käyttö ja käyttely ovat eri asioita, kuten ohjaus ja ohjailu, kävely ja käveleskely, juokseminen ja juoksentelu, jne. Sovellus ja sovellutus eivät ole synonyymejä, kuten ei vaikka tunnettavuus ja tunnettuuskaan.

Luontoisedun kohdalla lienee tapahtunut kielenhuollon suosituksen muutos, sillä olen mielestäni tarkistanut asian jokunen vuosi sitten ja olen melko varma, että silloin luontoisetu oli ainoa oikea muoto. Kuitenkin Kielitoimiston sanakirja sanoo nyt, että luontaisetu ja luontoisetu ovat rinnakkaiset (eli yhtä hyväksyttävät) muodot, joten meidän lienee pakko kunnioittaa tätä linjausta.

 

[Saadisti]

Raketti on paikallaan tähtienvälisessä avaruudessa paikassa X. Sitten se kiihdyttää nopeuteen 2 km/s, lentää sillä nopeudella viikon ja jarruttaa pysähdyksiin paikkaan Y. Raketin ja sen pakokaasujen yhteenlaskettu painopiste on - ehkä epäintuitiivisesti - edelleen paikassa X.

Minun intuitio sanoo että painopiste olisi jossain X:n ja Y:n välimaastossa (hiukan lähempänä Y:tä). Jos hetkeksi unohtaa sen raketin oman massan ja tarkastelee pelkkiä propulsioaineita tämän tapahtuman jälkeen, niin kiihdytysaineet matkaavat yhteen suuntaan X:stä, ja jarrutusaineet toiseen suuntaan Y:stä, eli näiden painopiste on suunnilleen X:n ja Y:n välissä. Tuohon sitten lisätään raketin massa paikassa Y niin tosiaan minun intuitio sanoo että massakeskipiste olisi vähän lähempänä Y:tä mutta edelleen X:n ja Y:n välissä.

 

[Saadisti]

Eikö raketin painopistettä voi siirtää jo ihan siirtämällä massaa raketin sisällä? Tai toisaalta mikä tässä on raketin määritelmä? Jos raketti käyttää propulsioon vaikka massattomia fotoneita perinteisemmän rakettimoottorin sijaan, niin päteekö tämä vielä?

Ulkoisesta koordinaatistosta tarkastellessa se painopiste on tuossa tapauksessa kyllä edelleen samassa paikassa. Vähän sama kuin että jos olet pienessä paikallaan olevassa soutuveneessä järvellä, ja itse siirryt veneen toisesta päädystä toiseen. Vene liikahtaa vastakkaiseen suuntaan ja painopiste on samassa kohtaa edelleen suhteessa johonkin ulkoiseen kiintopisteeseen.

 

[munse]

Eikö raketin painopistettä voi siirtää jo ihan siirtämällä massaa raketin sisällä? Tai toisaalta mikä tässä on raketin määritelmä? Jos raketti käyttää propulsioon vaikka massattomia fotoneita perinteisemmän rakettimoottorin sijaan, niin päteekö tämä vielä?

Massan siirtämiseen tarvitaan voima. Tämän voiman vastavoima siirtää rakettia päinvastaiseen suuntaan, jolloin systeemin massakeskipiste ei muutu.

Fotonit eivät ole niin tuttuja, mutta niin kauan kuin Newtonin lait ovat päteviä, niin tilanne ei muutu.

Edit: Siis jos fotonit ovat osa systeemiä.

 

[eternality]

Fotonit eivät ole niin tuttuja, mutta niin kauan kuin Newtonin lait ovat päteviä, niin tilanne ei muutu.

Edit: Siis jos fotonit ovat osa systeemiä.

Joo tätä mietiskelin, kun nuo Newtonin laithan ovat approksimaatioita jotka eivät päde kaikissa ääritapauksissa, niin löytyisikö sieltä joku tapa "huijata" se massakeskipisteen siirto.

 

[yero]

Joo tätä mietiskelin, kun nuo Newtonin laithan ovat approksimaatioita jotka eivät päde kaikissa ääritapauksissa, niin löytyisikö sieltä joku tapa "huijata" se massakeskipisteen siirto.

Jos oikein kovasti kiihdyttää materiaa lähelle valonnopeutta, niin sen massa kasvaa. Kaikki muistaa Einsteinin yhtälön:

Voisi siis ajatella, että kiihdyttämällä pakokaasut lähelle valonnopeutta, saisi niiden massaa kasvatettua ja siten huijattua.

Mutta ei: se energia kiihdyttämiseen täytyy ottaa jostain ja se tapahtuu muuttamalla massaa energiaksi, eli raketti kevenee vastavasti. Painopiste ei edellenkään siirry.

 

[Saadisti]

Fotonit kyllä noudattaa Newtonin lakeja siinä mielessä että koska niillä kuitenkin on liike-energiaa niin ne tuottavat reaktiovoiman kun ne laukaistaan. Tämän saa kierrettyä niin että esim. maasta käsin ammutaan laserilla aluksen aurinkopurjeeseen fotoneita jolloin ainakin teoriassa jopa relativistiset nopeudet ovat saavutettavissa. Tällöin myös painopiste liikkuu "raketin" mukana.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä se silti on väärin. Liikenneympyrässä väistämisvelvollisuus koskee edelleenkin kaikkia liikenneympyrää käyttäviä. Kummassakin suunnassa saattaa olla liikenneympyrässä jo oleva ajoneuvo, jota on väistettävä.

Ei, ei ole väärin. Niitä(toisia tienkäyttäjiä ajoradan osuudella) tulee ajolinjojen selkeään kohtaamispaikkaan yhdestä suunnasta, mitä ei tietenkään muuta se, ettei edelle ehtineiden perään kuulu ajaa(mistä tällainen rikkiviisaus edes tulee mieleen). Tämä siinä kontekstissa kun verrataan ympyrää tyypilliseen risteykseen, jossa muita ajorataa käyttäviä ajoneuvoja tulee kolmesta suunnasta(alkuperäisenä esimerkkinä stop kaikilla). Aiheena ei ollut liikennesäännöt vaan risteystyyppien tekniset edut.

 

[Antti Alien]

Ei, ei ole väärin. Niitä(toisia tienkäyttäjiä ajoradan osuudella) tulee ajolinjojen selkeään kohtaamispaikkaan yhdestä suunnasta, mitä ei tietenkään muuta se, ettei edelle ehtineiden perään kuulu ajaa(mistä tällainen rikkiviisaus edes tulee mieleen). Tämä siinä kontekstissa kun verrataan ympyrää tyypilliseen risteykseen, jossa muita ajorataa käyttäviä ajoneuvoja tulee kolmesta suunnasta(alkuperäisenä esimerkkinä stop kaikilla). Aiheena ei ollut liikennesäännöt vaan risteystyyppien tekniset edut.

Ajattelin pikemminkin tilannetta, jossa kiertosuunnassa aiempaa risteystä kauempaa lähestyvällä autolla on huomattavasti enemmän vauhtia kuin liikenneympyrään juuri siirtyvällä. Osuma tulisi siis kylkeen, jos väistämisvelvollinen (eli kauempaa lähestyvä) katselee ainoastaan vasemmalle.

Liikenneympyrään ajaessa on aina otettava huomioon kummassakin suunnassa oleva liikenne. Risteystyypin etuihin ei mitenkään voi kuulua sellainen asia, jonka mukaan ajaminen johtaisi kolareihin.

 

[Lammas]

Jos oikein kovasti kiihdyttää materiaa lähelle valonnopeutta, niin sen massa kasvaa. Kaikki muistaa Einsteinin yhtälön:

Voisi siis ajatella, että kiihdyttämällä pakokaasut lähelle valonnopeutta, saisi niiden massaa kasvatettua ja siten huijattua.

Mutta ei: se energia kiihdyttämiseen täytyy ottaa jostain ja se tapahtuu muuttamalla massaa energiaksi, eli raketti kevenee vastavasti. Painopiste ei edellenkään siirry.

Fotonit kyllä noudattaa Newtonin lakeja siinä mielessä että koska niillä kuitenkin on liike-energiaa niin ne tuottavat reaktiovoiman kun ne laukaistaan. Tämän saa kierrettyä niin että esim. maasta käsin ammutaan laserilla aluksen aurinkopurjeeseen fotoneita jolloin ainakin teoriassa jopa relativistiset nopeudet ovat saavutettavissa. Tällöin myös painopiste liikkuu "raketin" mukana.

Käyttämällä vielä kuuluisampaa Einsteinin yhtälöä E=mc^2 voidaan laskea, kuinka paljon systeemin massa pienenee esim. ydinreaktiossa. Jos ydinreaktio (tai mikä tahansa muu massaa energiaksi muuttava tapahtuma) tapahtuu vain osassa rakettia, niin massakeskipiste siirtyy. Bonuksena rakettia voidaan myös kiihdyttää reaktiossa syntyneillä fotoneilla, jos ne onnistutaan jotenkin suuntaamaan, jolloin massakeskipiste voi periaatteessa siirtyä äärettömän paljon, kunhan odotetaan tarpeeksi pitkään. Fotoneillahan ei ole massaa, vaikka niillä on liikemäärää ja energiaa, joten niitä ei huomioida massakeskipisteen laskemisessa, vaikka niillä voi aiheuttaa propulsion, kuten alemmassa lainauksessa todetaan. Alemman lainauksen "kierto" (eli fotonien ampuminen maasta käsin) ei periaatteessa ole välttämätöntä, jos ne fotonit voidaan tuottaa ja suunnata raketissa itsessään.

 

[Tonnin Seteli]

Ajattelin pikemminkin tilannetta, jossa kiertosuunnassa aiempaa risteystä kauempaa lähestyvällä autolla on huomattavasti enemmän vauhtia kuin liikenneympyrään juuri siirtyvällä. Osuma tulisi siis kylkeen, jos väistämisvelvollinen (eli kauempaa lähestyvä) katselee ainoastaan vasemmalle.

Liikenneympyrään ajaessa on aina otettava huomioon kummassakin suunnassa oleva liikenne. Risteystyypin etuihin ei mitenkään voi kuulua sellainen asia, jonka mukaan ajaminen johtaisi kolareihin.

Joo, pitää paikkansa. Tokikaan en vihjannut, että olisi hyvä idea ajaa ympyrä vain tasan ympyrään liittymiskohtaan saakka havainnoiden korva maassa vähän päälle suurinta sallittua. Sehän nyt olisi jo vähintään liian suurta tilannenopeutta ja erityisen varovaisuuden noudattamatta jättämistä.

On se ajoneuvoliikenteen havainnointi silti helpompaa ja mahdollisuus kuljettajan havainto- ja arviointivirheeseen pienempi kuin muissa risteystyypeissä.

 

[Saadisti]

Käyttämällä vielä kuuluisampaa Einsteinin yhtälöä E=mc^2 voidaan laskea, kuinka paljon systeemin massa pienenee esim. ydinreaktiossa. Jos ydinreaktio (tai mikä tahansa muu massaa energiaksi muuttava tapahtuma) tapahtuu vain osassa rakettia, niin massakeskipiste siirtyy. Bonuksena rakettia voidaan myös kiihdyttää reaktiossa syntyneillä fotoneilla, jos ne onnistutaan jotenkin suuntaamaan, jolloin massakeskipiste voi periaatteessa siirtyä äärettömän paljon, kunhan odotetaan tarpeeksi pitkään. Fotoneillahan ei ole massaa, vaikka niillä on liikemäärää ja energiaa, joten niitä ei huomioida massakeskipisteen laskemisessa, vaikka niillä voi aiheuttaa propulsion, kuten alemmassa lainauksessa todetaan. Alemman lainauksen "kierto" (eli fotonien ampuminen maasta käsin) ei periaatteessa ole välttämätöntä, jos ne fotonit voidaan tuottaa ja suunnata raketissa itsessään.

Oletko aivan varma tuosta boldatusta kohdasta?

 

[yero]

Fotoneillahan ei ole massaa

On niillä massa. Laskennallisesti liikkumattomalla fotonilla ei ole massa (so. lepomassa on nolla), mutta liikkumatonta fotonia ei ole.

 

[spacecat]

Täytyykin ihan katsoa, että paljon täällä on noiden kilohinta. Nyt ostin vaan kahdella eurolla sellaisen ”patukan”, jossa oli muutama konvehti.

tässä paikka kielletyille herkuille:

dodomku.pl - spożywczy sklep internetowy

Sprawdź warunki darmowej dostawy do domu.

en.dodomku.pl

 

[Lammas]

Oletko aivan varma tuosta boldatusta kohdasta?

Fotonilla on liikemäärä ja liikemäärä säilyy, joten pakoputkesta lähtevä fotonisuihku vaikuttaa raketin liikkeeseen samalla tavalla kuin pakokaasut. Massakeskipisteen siirtyminen riippuu siitä, miten massakeskipiste määritellään. Jos se lasketaan integroimalla lepomassaa, niin silloin se siirtyy, mutta muuten se taitaa pysyä paikoillaan, jolloin tilanne ei oikeastaan mitenkään eroa normaalista pakokaasusta.

 

[munse]

Ruskea ja oranssi ovat periaatteessa sama väri. Ruskea on tummaa oranssia.

 

[neoflix]

Ruskea ja oranssi ovat periaatteessa sama väri. Ruskea on tummaa oranssia.

Pitääkin muistaa tää jos lääkäri kysyy joskus et onko paska normaalia. Siihen kun vastaa et juu, ihan normaali tummanoranssi niin voi kahella lääkärin ilmettä

 

[emagdnim]

Fotonilla on liikemäärä ja liikemäärä säilyy, joten pakoputkesta lähtevä fotonisuihku vaikuttaa raketin liikkeeseen samalla tavalla kuin pakokaasut. Massakeskipisteen siirtyminen riippuu siitä, miten massakeskipiste määritellään. Jos se lasketaan integroimalla lepomassaa, niin silloin se siirtyy, mutta muuten se taitaa pysyä paikoillaan, jolloin tilanne ei oikeastaan mitenkään eroa normaalista pakokaasusta.

Skippasin keskustelun yli, mutta ymmärsinkö oikein, että tuolla syvällä/galaksien välisessä avaruudessa alusta vois liikutella pelkällä taskulampulla, koska se sylkee fotoneita?

 

[munse]

Skippasin keskustelun yli, mutta ymmärsinkö oikein, että tuolla syvällä/galaksien välisessä avaruudessa alusta vois liikutella pelkällä taskulampulla, koska se sylkee fotoneita?

Jep. Tosin voima on pieni, koska lampusta sinkoutuvien fotonien liikemäärävirta on pieni.

Ja ihan yhtä suuri voima se on maan päälläkin.

 

[emagdnim]

Jep. Tosin voima on pieni, koska lampusta sinkoutuvien fotonien liikemäärävirta on pieni.

Ja ihan yhtä suuri voima se on maan päälläkin.

Jep, mutta sitä vain hain, että mitä vähemmän muita vaikutteita, niin sitä suurempi vaikutus, vaikka voima sama.

 

[munse]

Veden viskositeetti muuttuu voimakkaasti lämpötilan mukaan. Esimerkiksi 10-asteinen vesi on noin tuplasti "paksumpaa" nestettä kuin 40-asteinen vesi.

Edit: Olisin voinut vaikka vannoa, että veden viskositeetti pysyy käytännön sovellusten kannalta likimain vakiona samaan tapaan kuten sen tiheys. Ei ole kyllä tullut itselle sellaista tilannetta vastaan, että nestemäistä vettä olisi tarvinnut lämmittämällä "notkistaa".