Ilmastonmuutos

[JCSH]

Koska vastasin kuvaan, jonka otsikko oli "China's electricity production ...". Lisäksi vastasin erityisesti väitteeseen: "Hiilivoiman käyttö kuitenkin vähenee koko ajan", mikä ei tietenkään pidä paikkansa vaan hiilivoiman käyttö kasvaa Kiinassa edelleen - nyt vain hieman hitaammin. Kiinan CO2-päästöt eivät ole suinkaan taittuneet, vaan vuonna 2024 ne olivat korkeammat kuin koskaan. Vuoden 2025 tilaston näkee sitten kun se on julkaistu.

Vähän vanha viesti, mutta tuossa aiemmin lainatussa artikkelissa juuri oli pointti, että vuoden 2025 ekalla vuosipuoliskolla se hiilivoiman käyttö oikeasti väheni. Ei pelkästään suhteellisesti vaan ihan absoluuttisestikin. Tuo siitä huolimatta, että kokonaiskulutus Kiinassa jatkoi kasvamistaan.
Toki tuo on vain puolen vuoden ajalta ja siinä voi olla vielä lyhyen ajan vaihtelua suuntaan ja toiseen, mutta pitkän ajan trendi on kyllä aika selvä ja etenkin aurinkovoima alkaa korvaamaan niitä fossiilisia sähköntuontannossa Kiinassa.

 

[ojisama]

Muualla maailmassa ei edes tunneta mitään helteitä. Ei ole edes olemassa mitään semmoista konseptia kuin helle (+25°C). Täysin suomalainen keksintö.

Jenkeissäkin näille määritelmä, tilastot.

Climate Change Indicators: Heat Waves | US EPA

This indicator describes trends in multi-day extreme heat events across the United States.

www.epa.gov

 

[ATE]

Jenkeissäkin näille määritelmä, tilastot.

Climate Change Indicators: Heat Waves | US EPA

This indicator describes trends in multi-day extreme heat events across the United States.

www.epa.gov

Ei nyt liity mitenkään tähän suomalaiseen termiin. Heat wave kääntyy suomeksi "Lämpöaalto" joka on taas eri termi.

 

[draco76]

Ei nyt liity mitenkään tähän suomalaiseen termiin. Heat wave kääntyy suomeksi "Lämpöaalto" joka on taas eri termi.

Lämpöaalto on pitkittynyt helle.

 

[ATE]

Lämpöaalto on pitkittynyt helle.

Lämpöaaltoja voi olla esim. talvella ja ei se automaattisesti tarkoita hellettä vaan ihan vaan epätyypillisen lämmintä keliä.

 

[draco76]

Lämpöaaltoja voi olla esim. talvella ja ei se automaattisesti tarkoita hellettä vaan ihan vaan epätyypillisen lämmintä keliä.

Totta, olisi pitänyt puhua kesän helleaalloista. Lisäksi näemmä on monta määritelmää

The IPCC defines a heatwave as "a period of abnormally hot weather, often defined with reference to a relative temperature threshold, lasting from two days to months."[8][1]: 2911 
A definition based on the Heat Wave Duration Index is that a heat wave occurs when the daily maximum temperature of more than five consecutive days exceeds the average maximum temperature by 5 °C (9 °F), the normal period being 1961–1990.[9] The same definition is used by the World Meteorological Organization.[10]
A definition from the Glossary of Meteorology is:[11] "A period of abnormally and uncomfortably hot and usually humid weather."

 

[vindicator rapeto]

Totta, olisi pitänyt puhua kesän helleaalloista. Lisäksi näemmä on monta määritelmää

Toisaalta sitten sana "keli" ei tarkoita säätä, vaan näillä kahdella eri sanalla tarkoitetaan kirjaimellisesti kahta eri asiaa:

• sää kuvaa ilmakehän tilaa
• keli kertoo maanpinnan olosuhteista, erityisesti kulkukelpoisuutta

Tavallaan nämä ovat kuitenkin liitöksissä toisiinsa, huono sää tietenkin voi tarkoittaa huonoa ajokeliä eli huonoja maanpinnan olosuhteita.

Alunperin joskus aikoja sitten YLE:n meteorologi näistä radiossa sivisti, ja satuin olemaan kuulolla.

 

[ojisama]

Ei nyt liity mitenkään tähän suomalaiseen termiin. Heat wave kääntyy suomeksi "Lämpöaalto" joka on taas eri termi.

Lämpöaaltoja voi olla esim. talvella ja ei se automaattisesti tarkoita hellettä vaan ihan vaan epätyypillisen lämmintä keliä.

Juu. Juu. Joukko yksittäisiä hellepäiviä, kesällä, ei liity mitenkään suomalaiseen helle-termiin. Vaikuttaa aika periaatteelliselta väännöltä. Lisäksi alkuperäinen väite oli "Muualla maailmassa ei edes tunneta mitään helteitä." Ja tuossa monikossa on täysin vastaava kuin lämpöaalto.

Mutta joo, varmaan olet teknisesti oikeassa ensimmäisessä (vaikka tosiaan myös vaikka myös Espanjassa käytetään käsittääkseni myös tuota 'summer day':ta

linkkaamastani:

Season length: the number of days between the first heat wave of the year and the last.

Sinun pitää myös kertoa noille jenkeillle noista talven lämpöaalloista, kun tilastoivat tuollalailla typerästi kesälle noita, eivätkä ota tuota sinun laajennettua määritystä talven lämpöaalloista huomioon.

Tarkemmin:

Figures 1 and 2 define a heat wave as a period of two or more consecutive days when the daily minimum apparent temperature (the actual temperature adjusted for humidity) in a particular city exceeds the 85th percentile of historical July and August temperatures (1981–2010) for that city.

 

[Joku_242]

Valtamerten väri haalistuu – ilmiöllä valtava vaikutus maapallon tulevaisuuteen

Kasviplanktonin väheneminen muuttaa maapallon ilmastoa, samoin kuin merten ekosysteemejä.

yle.fi

Tässä oiskin pähkinä purtavaksi: kuinka suuri prosentuaalinen osuus maapallolla olevasta ilmakehästä lopulta on lähtöisin meristä, ja jatkokysymyksenä saavuttavatko ihmisen toimet jossain vaiheessa niin suuren muutoksen merissä että nykyisenkaltainen, ihmisenkin toiminnalle suotuisa happitasapaino häiriinttyy?

Eikös ihminen tule toimeen aika pienelläkin hapen osuudella ilmassa? Joten tuskin on onnistumassa vaikka koittaisi.

 

[MOS6510]

Eikös ihminen tule toimeen aika pienelläkin hapen osuudella ilmassa? Joten tuskin on onnistumassa vaikka koittaisi.

Vaikka kaikki tunnetut fossiiliset poltettaisiin ilmakehään, ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi juuri nousta yli 1000 ppm:n. Ja se happi mitä sitoutuu hiilidioksidiin ei ole ilmakehässä happena. Happea on ilmakehässä 21%, joten sen määrää on mahdonta alentaa hiilidioksidia polttamalla määriä, jossa happipitoisuus muuttuisi edes yhdellä desimaalilla merkitsevästi. Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

 

[JCSH]

Vaikka kaikki tunnetut fossiiliset poltettaisiin ilmakehään, ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi juuri nousta yli 1000 ppm:n. Ja se happi mitä sitoutuu hiilidioksidiin ei ole ilmakehässä happena. Happea on ilmakehässä 21%, joten sen määrää on mahdonta alentaa hiilidioksidia polttamalla määriä, jossa happipitoisuus muuttuisi edes yhdellä desimaalilla merkitsevästi. Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

Jos katsot tuota Ylen artikkelia, jota viestiketjussa lainattiin, niin siinä puhuttiin juurikin siitä, miten kasviplanktonin määrä on laskussa (ja syylliseksi epäillään ilmastonmuutosta). Vähentäen sen sitoman hiilidioksidin määrää. Josta sitten voisi seurata myös sen happipitoisuuden laskeminen.
Eli sun tekemä oletus siitä, että hiilidioksidin määrän kasvu lisäisi kasviplanktonin määrää ja siten niiden luoman hapen määrää, on ainakin tuon artikkelin perusteella väärä.

 

[ATE]

Tuossa puhutaan myös maatalouden ja muun ihmiskunnan päästöistä. Sain siitä kuvan että siinä viitattiin saasteisiin eikä kasvihuonekaasuihin. Ei tuo koko väheneminen taida selittyä ilmastonmuutoksella ja ravinteikkeen veden siirtymismekanismilla.

Ilmastonmuutoksella on myös potentiaalia radikaalisti kasvattaa sitä meren kasvistoa jos pohjoiset meret alkaa lämmetä. Riippuu aika paljon alueesta miten päin asia kääntyy.

 

[Gespard]

Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

Hieno päättelyketju. Ei yhtään negatiivisia vaikutuksia, ja vain plussaa hiilidioksiidin poistolle koko ilmastonmuutosprosessi. Lähteeksi veikkaan ö-mapin ymmärrystä.

 

[vindicator rapeto]

Vaikka kaikki tunnetut fossiiliset poltettaisiin ilmakehään, ei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi juuri nousta yli 1000 ppm:n. Ja se happi mitä sitoutuu hiilidioksidiin ei ole ilmakehässä happena. Happea on ilmakehässä 21%, joten sen määrää on mahdonta alentaa hiilidioksidia polttamalla määriä, jossa happipitoisuus muuttuisi edes yhdellä desimaalilla merkitsevästi. Ja mitä enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia, sitä enemmän kasvit ja meren kasviplankton yhteyttää, joten pumppu happipitoisuuden nostamiseksi sen kuin lisää vauhtia.

Noin jos vedetään mutkia aivan todella suoriksi. Ja näinhän ei siis voida tehdä.
Hiilidioksidin ppm- luku voi ilmakehässä nousta ihan sitä mukaa mitä sitä pusketaan ilmakehään. Eli tasot nousevat ihan sitä mukaa kuinka paljon me sitä fossiilista poltetaan ilmakehään

Hiilidioksidista puhuttaessa jo nykyinen lähellä 500 oleva lukema on erittäin sankka. Allaolevalla videolla demonstroidaan mitä tämänkaltaiset particles per million näyttäisi mikäli hiilidioksidi olisi nähtävässä ihmissilmin. Lyhyellä videolla demonstroidaan 0, 280 ja 390ppm, saa hyvän kuvan kuinka kovasta lisäyksestä on kyse.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://youtu.be/Do0CFvMoFIE?si=KZkPOeBUoD-ArvYB


Ja vaikka happipitoisuus ei voikaan varsinaisesti romahtaa, voi se laskea täysin havaittavasti, ja tällöin kasvillisuus tuskin kompensoisi Co2- tason nousua sillä kasvillisuuteen vaikuttavat todella monet tekijät.

 

[MOS6510]

Ja vaikka happipitoisuus ei voikaan varsinaisesti romahtaa, voi se laskea täysin havaittavasti, ja tällöin kasvillisuus tuskin kompensoisi Co2- tason nousua sillä kasvillisuuteen vaikuttavat todella monet tekijät.

Tällä hetkellä happipitoisuus "röpöttää" rajoitinta vasten. Jos happipitoisuus nousisi yhtään lisää, tämä lisäisi maapallon metsä- ja maastopaloja niin paljon, että pitoisuus ei pääse nousemaan. Metsä/maastopalot ovat käytännössä se mekanismi, joka pitää ilmakehän happipitoisuuden lähes vakiona.

 

[MOS6510]

Hieno päättelyketju. Ei yhtään negatiivisia vaikutuksia, ja vain plussaa hiilidioksiidin poistolle koko ilmastonmuutosprosessi. Lähteeksi veikkaan ö-mapin ymmärrystä.

Hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä vaikuttaa kaiken kasvillisuuden kasvuun nostavasti. Yhteyttäviä kasveja on kahdenlaisia:
- C3-kasvit (95% kaikesta kasvimassasta) - hyötyvät erittäin voimakkaasti hiilidioksidin määrän kasvusta yli 1000 ppm:n lukemiin asti.
- C4-kasvit (5% kaikesta kasvimassasta) - ovat kehittyneet evoluutiossa myöhemmin hiilidioksidipitoisuuden laskiessa vähitellen nykytasolle. Pystyvät käyttämään pieniä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia paremmin ja eivät hyödy ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta paljoakaan

Merien kasviplankton (mm. piilevät ja syaanobakteerit) käyttää C3-yhteystystapaa ja hyötyy myös huomattavasti lisähiilidioksidista. Tosin merivedessä yleensä aina runsaasti hiilidioksidia, joten siitä ei ole samalla tavalla puute kuin ilmakehässä.

 

[Joku_242]

Tällä hetkellä happipitoisuus "röpöttää" rajoitinta vasten. Jos happipitoisuus nousisi yhtään lisää, tämä lisäisi maapallon metsä- ja maastopaloja niin paljon, että pitoisuus ei pääse nousemaan. Metsä/maastopalot ovat käytännössä se mekanismi, joka pitää ilmakehän happipitoisuuden lähes vakiona.

Maapallon historiassa happipitoisuus on joskus ollut huomattavasti suurempikin, muistaakseni lähemmäs 40%.

Hieno päättelyketju. Ei yhtään negatiivisia vaikutuksia, ja vain plussaa hiilidioksiidin poistolle koko ilmastonmuutosprosessi. Lähteeksi veikkaan ö-mapin ymmärrystä.

Hyvää lässytystä taas sulta. Kasvit nimenomaan hyötyy hiilidioksidista, lähinnä merien happamuuden nousu hiilidioksidin määrän noustessa voi aiheuttaa ongelmia mutta luulisi että tämäkään ei vaikuta kaikkiin lajikkeisiin samalla tavalla.

 

[Gespard]

Hyvää lässytystä taas sulta. Kasvit nimenomaan hyötyy hiilidioksidista, lähinnä merien happamuuden nousu hiilidioksidin määrän noustessa voi aiheuttaa ongelmia mutta luulisi että tämäkään ei vaikuta kaikkiin lajikkeisiin samalla tavalla.

No jos nyt lähdetään esimerkiksi siitä että kyseessä ei ole pelkkä hiilidioksidin nousun aiheuttama ongelma, kun vaikuttavia tekijöitä on muitakin. Esimerkiksi nouseva lämpötila, joka aiheuttaa sen että merien hiilidioksidin absorptiokyky alenee. Lähteitä yllättäen löytyy kun osaa kertoa mutun sijaan jotain (osa)tietoon perustuvaa eikä nyhjäise ihan hihasta kaikkea mitä kirjoittaa.

https://knowledge.insead.edu/economics-finance/ocean-cannot-absorb-much-more-co2

Moreover, (thanks to warming) the ocean keeps less carbon dioxide in solution. A warmer ocean will dissolve progressively less CO2, thus keeping more of the excess CO2 in the atmosphere. This “carbon-cycle feedback” has different consequences in different general circulation models, ranging from 0.1°C to 1.5°C in increased global temperatures.

 

[Joku_242]

No jos nyt lähdetään esimerkiksi siitä että kyseessä ei ole pelkkä hiilidioksidin nousun aiheuttama ongelma, kun vaikuttavia tekijöitä on muitakin. Esimerkiksi nouseva lämpötila, joka aiheuttaa sen että merien hiilidioksidin absorptiokyky alenee. Lähteitä yllättäen löytyy kun osaa kertoa mutun sijaan jotain (osa)tietoon perustuvaa eikä nyhjäise ihan hihasta kaikkea mitä kirjoittaa.

https://knowledge.insead.edu/economics-finance/ocean-cannot-absorb-much-more-co2

Eipä tuossa sanottu mitään oleellista. Lämpimään veteen liukenee vähemmän hiilidioksidia kuin kylmään, mutta liuenneen hiilidioksidin määrä riippuu myös hiilidioksidin osapaineesta ilmakehästä. Esimerkiksi limpparipullossa isokin määrä hiilidioksidia pysyy liuenneena kun korkki on kiinni ja paine suht. kova.

Eli vaikka lämpimämmät meret ei poista hiilidioksidia yhtä tehokkaasti ilmasta, ei se kasveille silti ole ongelma.

 

[MOS6510]

Maapallon historiassa happipitoisuus on joskus ollut huomattavasti suurempikin, muistaakseni lähemmäs 40%.

Noin 30-40%, mutta tämä on luultavasti väärintulkinta. Ongelma on se, että oikein mikään tutkimus mitä koskaan on tehty ei käsittele kunnolla ilmakehän paineen vaihteluita. Hiilikaudella (noin ~300 miljoonaa vuotta sitten) ilmakehän paine oli huomattavasti suurempi kuin nykyään. Tuolta ajalta tiedetään fossiileista niin valtavia hyönteisiä, etteivät ne mitenkään pysyisi ilmassa millään lähelläkään 1 barin painetta olevalla ilmanpaineella. Eli luultavasti happipitoisuus (%) ei juurikaan poikennut nykyisestä, mutta ilmanpaine oli huomattavasti suurempi, jolloin myös happea oli ilmakehässä selvästi nykyistä enemmän.

 

[MOS6510]

Hyvää lässytystä taas sulta. Kasvit nimenomaan hyötyy hiilidioksidista, lähinnä merien happamuuden nousu hiilidioksidin määrän noustessa voi aiheuttaa ongelmia mutta luulisi että tämäkään ei vaikuta kaikkiin lajikkeisiin samalla tavalla.

Meressä oleva liuenneen hiilidioksidin määrä on niin paljon suurempi (noin 40000 Gigatonnia) kuin koko ilmakehän hiilidioksidimäärä (noin 3300 gigatonnia), että ilmakehän hiilidioksidi ei pysty mainittavasti happamoittamaan meriä - etenkin, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei ylipäätään enää voi nousta kuin 1000-2000 gigatonnia maksimissaan.

 

[JCSH]

Hiilidioksidin määrän nousu ilmakehässä vaikuttaa kaiken kasvillisuuden kasvuun nostavasti. Yhteyttäviä kasveja on kahdenlaisia:
- C3-kasvit (95% kaikesta kasvimassasta) - hyötyvät erittäin voimakkaasti hiilidioksidin määrän kasvusta yli 1000 ppm:n lukemiin asti.
- C4-kasvit (5% kaikesta kasvimassasta) - ovat kehittyneet evoluutiossa myöhemmin hiilidioksidipitoisuuden laskiessa vähitellen nykytasolle. Pystyvät käyttämään pieniä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia paremmin ja eivät hyödy ilmakehän hiilidioksidin määrän kasvusta paljoakaan

Merien kasviplankton (mm. piilevät ja syaanobakteerit) käyttää C3-yhteystystapaa ja hyötyy myös huomattavasti lisähiilidioksidista. Tosin merivedessä yleensä aina runsaasti hiilidioksidia, joten siitä ei ole samalla tavalla puute kuin ilmakehässä.

Mutta tuo ei tarkoita, että ilmastonmuutoksen seurauksena se kasviplankton automaattisesti kasvaisi paremmin ja loisi lisää happea. Koska siihen vaikuttaa muutkin tekijät kuin vain CO2 pitoisuus.
Kuten tuon artikkelin tutkimus osoittaakin:

Tutkijoiden yli 20 vuotta kattava aineisto meriveden koostumuksesta ilmentää, että kasviplanktonin määrä merten pintaosissa vähenee keskimäärin 0,35 mikrogrammalla kuutiometrissä per vuosi.

Väheneminen on kaksi kertaa keskimääräistä nopeampaa rannikkoalueilla ja neljä kertaa nopeampaa jokisuistoissa. Ero selittynee maatalouden ja muun ihmistoiminnan päästöillä.

Kasviplanktonin vähenemisestä seuraa, että sen kyky imeä itseensä ilmakehän hiilidioksidia vähenee 0,088 prosenttia vuodessa. Meriin varastoituu tämän takia vuosittain noin 32 miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidia.
...
Tutkijat uskovat, että kasviplankton vähenee, koska merten pintakerrosten lämmetessä syvemmistä ja kylmemmistä vesikerroksista kumpuaa pinnalle yhä vähemmän planktonille elintärkeää ravinteikasta vettä.

Eli vaikka se ilmakehän CO2 pitoisuus nousee, kasviplanktonin määrä laskee.

 

[Joku_242]

Mutta tuo ei tarkoita, että ilmastonmuutoksen seurauksena se kasviplankton automaattisesti kasvaisi paremmin ja loisi lisää happea. Koska siihen vaikuttaa muutkin tekijät kuin vain CO2 pitoisuus.
Kuten tuon artikkelin tutkimus osoittaakin:



Eli vaikka se ilmakehän CO2 pitoisuus nousee, kasviplanktonin määrä laskee.

Tuossahan sanottiin että saasteet vaikuttaa asiaan...

 

[Gespard]

Eli vaikka lämpimämmät meret ei poista hiilidioksidia yhtä tehokkaasti ilmasta, ei se kasveille silti ole ongelma.

On se selkeästi ongelma kun kasviplanktonin määrä laskee joka vuosi. Maalla on myös omat ongelmansa mm. lämpötilojen nousun takia.

 

[Joku_242]

On se selkeästi ongelma kun kasviplanktonin määrä laskee joka vuosi. Maalla on myös omat ongelmansa mm. lämpötilojen nousun takia.

Paitsi että kuinka paljon nuo asiat edes liittyy toisiinsa, vai johtuuko planktonin väheneminen esim. saasteista?

 

[Gespard]

Paitsi että kuinka paljon nuo asiat edes liittyy toisiinsa, vai johtuuko planktonin väheneminen esim. saasteista?

Jos se olisi esim saasteista, niin planktonin vähenemisessä olisi suuria alueellisia eroja sen sijaan että näkyisi tasaisesti vähenevä trendi. Ja siitäkin löytyy varmasti tilastoja kun etsii miten vähenevät missäkin.

 

[Joku_242]

Jos se olisi esim saasteista, niin planktonin vähenemisessä olisi suuria alueellisia eroja sen sijaan että näkyisi tasaisesti vähenevä trendi. Ja siitäkin löytyy varmasti tilastoja kun etsii miten vähenevät missäkin.

Ja Ylen artikkelissa sanottiin just näin, eli että rannikoilla ja suistoissa on vähentynyt enemmän.

 

[JCSH]

Tuossahan sanottiin että saasteet vaikuttaa asiaan...

Niin sanottiin, että saasteet on yksi vaikuttava elementti.
Vähenee laajasti, johtuen yleisesti merien lämpenemisestä, ja jollakin alueilla nopeammin tai hitaammin johtuen paikallisista saasteista ja muista päästöistä.

*edit*
Eli siis summauksena vielä tuo tutkimus:

Kasviplanktonin määrä on laskenut yleisellä tasolla. Tuo selitetään sillä, että merten pintavesien lämpiäminen sotkee merten vertikaalista kiertoa. Tuo vähentää planktonin saamien ravinteiden määrää, joka taaskin hidastaa niiden kasvua. Joillakin alueilla nuo kierrot ovat käyttäytyneet erilailla, etenkin tietty alue Tyynellämerellä, jossa planktonin määrä on kasvanut. Mutta tuo ei kompensoi sitä laskua globaalilla tasolla.

Tuon lisäksi planktonin kasvu on laskenut erittäin paljon etenkin jokisuistoissa. Tuo taaskin yhdistetään siihen, että tuon kierron häiriintymisen lisäksi myös nuo saasteet vaikuttavat siihen planktonien kasvuu paikallisella tasolla.

 

[Gespard]

Ja Ylen artikkelissa sanottiin just näin, eli että rannikoilla ja suistoissa on vähentynyt enemmän.

Hyvin pieni osa merta, oisko 5%, entäs ne loput?

 

[Joku_242]

Hyvin pieni osa merta, oisko 5%, entäs ne loput?

No mutta sanoit että pitäisi vähentyä enemmän niillä alueilla, jotka on enemmän saastuneita, kuten on tapahtunutkin.

 

[Pargaspoliisi]

Kiinaan on tullut kahden Suomen verran uutta metsää

Vaikka maailma menettää edelleen valtavia metsäalueita erityisesti tropiikissa, metsät myös tekevät paluuta useissa maissa. Esimerkiksi Kiina on lisännyt

tekniikanmaailma.fi

Kanada on lisännyt metsäänsä noin 8 miljoonaa hehtaaria vuodesta 1990, Intia 9 miljoonaa ja Venäjä 21 miljoonaa hehtaaria. Kiinan saavutus on kuitenkin kaikkein vaikuttavin: maa on onnistunut lisäämään metsäänsä peräti 70 miljoonaa hehtaaria, pääosin aggressiivisten istutusohjelmien ansiosta.

 

[Naamapalmu]

Bill Gates julkaisi Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokouksen alla hieman rationaalisemman tekstin ilmastonmuutoksesta. Tuomionpäivä on peruttu ja jäitä hattuun ihmiset. Ilmastonmuutos on todellinen asia, mutta se ei ole sivilisaation loppu, ihmiset voivat elää ja menestyä useimmissa paikoissa maapallolla tulevaisuudessakin. Tuomiopäivän näkymät saavat suuren osan ilmastoyhteisöstä keskittymään liikaa lyhyen aikavälin päästötavoitteisiin, mikä vie resursseja pois ihmisten elämänlaadun parantamisesta. Asioilla on tapana järjestyä, teknologia sekä innovaatio tulevat olemaan merkittävässä roolissa ilmastonmuutosta vastaan ja kehitysvauhti on huimaa.

Ilmaston lämpeneminen ja kuudennen massasukupuuton varmuus on ollut tämän vuosisadan lopun uskonto, 10 vuoden välein on hoettu 10 vuotta aikaa ja kuukauden välein on ylitetty jokin viimeinen käännekohta. Tarpeeksi kun saarnataan lopunajasta, ihmiset kääntyvät uskoon tai menevät psykoosiin, yhtä kaikki lopputuloksen kannalta; mielenterveysongelmaisia ihmisiä, erityisesti nuoria. Tällaisessa kiihtyvässä pelon ja maailmanlopun ilmapiirissä, missä ilmastonmuutos on asetettu yhä vahvemmin ihmisten hyvinvoinnin edelle on kasvatettu meidän alfa-sukupolvi.

Uteliaisuuttani hain HS.fi -palvelusta ilmastonmuutosta käsitteleviä artikkeleita vuodelta 2020 ja 2025. Vuodelle 2020 HS:n hakukone antoi lähes 800 kirjoitusta jotka sisälsivät ilmastonmuutosta, vuodelle 2025 tulos oli reilu 500. Tekstiä löytyy kuin 40 kirjaa sisältävästä vanhasta testamentista, tämä on hakutulos yhdeltä sivustolta noin kahden vuoden ajalta. Otsikoita selatessa en voinut kuin silloin tällöin ihmetellä, "miten tähänkin aiheeseen on saatu liitettyä ilmastonmuutos?", kokonaisuutena mielenterveyttä koetteleva kokemus.

 

[pulatunnus]

Ueliaisuuttani hain HS.fi -palvelusta ilmastonmuutosta käsitteleviä artikkeleita vuodelta 2020 ja 2025. Vuodelle 2020 HS:n hakukone antoi lähes 800 kirjoitusta jotka sisälsivät ilmastonmuutosta, vuodelle 2025 tulos oli reilu 500. Tekstiä löytyy kuin 40 kirjaa sisältävästä vanhasta testamentista, tämä on hakutulos yhdeltä sivustolta noin kahden vuoden ajalta. Otsikoita selatessa en voinut kuin silloin tällöin ihmetellä, "miten tähänkin aiheeseen on saatu liitettyä ilmastonmuutos?", kokonaisuutena mielenterveyttä koetteleva kokemus.

Paljonko palvelussa on artikkeleit, painettu lehti ilmeistyy n.365 kertaa vuodessa, onko julkaisussa keskimäärän sata vai kuinka mone artkkelia, juttua, uutista.

mielenterveysongelmaisia ihmisiä, erityisesti nuoria

Tuosta on puhuttu, mutta varmaan maakohtaisia eroja, meillä Suomessa nuorten miesten kipuilun syyksi mieltänyt ihan muut, mutta en ala väittää.

 

[ravallo]

Bill Gates julkaisi Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokouksen alla hieman rationaalisemman tekstin ilmastonmuutoksesta. Tuomionpäivä on peruttu ja jäitä hattuun ihmiset. Ilmastonmuutos on todellinen asia, mutta se ei ole sivilisaation loppu, ihmiset voivat elää ja menestyä useimmissa paikoissa maapallolla tulevaisuudessakin. Tuomiopäivän näkymät saavat suuren osan ilmastoyhteisöstä keskittymään liikaa lyhyen aikavälin päästötavoitteisiin, mikä vie resursseja pois ihmisten elämänlaadun parantamisesta. Asioilla on tapana järjestyä, teknologia sekä innovaatio tulevat olemaan merkittävässä roolissa ilmastonmuutosta vastaan ja kehitysvauhti on huimaa.

Bill sitten otti ja veti oikein kunnon olkiukon hihasta tuohon artikkelin alkuun.

Mut täähän on oikein ilon ja onnen asia, että "ihmiset voivat elää ja menestyä useimmissa paikoissa maapallolla tulevaisuudessakin" - tää "useimmissa paikoissa" vaan sattuu olemaan nää pohjoisen pallonpuoliskon väestötappioiset mestat, ja näiden "climate change will have serious consequences—particularly for people in the poorest countries" tyyppien pitää sit vaan muuttaa tänne?!?

Muutenhan tuo Billin artikkeli on ihan täyttä asiaa, ja korostaa sitä että ilmastonmuutoksen vastaisilla toimenpiteillä on jo ollut merkittävä vaikutus, ja niitä kannattaa edelleen jatkaa.

 

[Gespard]

Tuomiopäivän näkymät saavat suuren osan ilmastoyhteisöstä keskittymään liikaa lyhyen aikavälin päästötavoitteisiin, mikä vie resursseja pois ihmisten elämänlaadun parantamisesta.

Juuri sen takia nämä ideat feilaa, kun ihmiset ei ymmärrä vieläkään että ei ole olemassa mitään ihmisten hyvinvointia jos muu biodiversiteetti tuhotaan pois.

 

[ravallo]

Gatesin jutuissa on paljon järkeä, se on ihan kohtalaisen pätevä bisnesmies joka on pyöritellyt isoa korporaatiota vuosikymmeniä, ja nyt vetää noita hyväntekeväisyyshankkeita samoilla opeilla. Se asettaa tiettyjä metriikoita, joilla se haluaa mitata aikaansaannoksia, ja sitten seuraa että mitkä toimenpiteet tuottavat parhaat hyödyt kustannuksiin nähden ja panostaa niihin.

Näissä välttämättä kaiken rahan puskeminen ilmastonmuutoksen torjumiseen ei näytä järkevältä, koska osassa toimista se kustannus / hyötysuhde on matala, ja koska ilmastonmuutos uhkaa ihmisten henkiä lähinnä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun taas köyhyys ja taudit tappavat ihmisiä joka päivä.

Bill ei myöskään hirveästi tykkää politikoida, ehkä siinä on joku logiikka taustalla tai sitten ei, mutta luulisi että tämänhetkisessä länkkärien yleisessä asenneilmapiirissä pitäisi ehkä olla huolestuneempi siitä, riittääkö tuota rahaa kehitysapu / ympäristöhankkeisiin ylipäänsä, kuin siitä miten se jaetaan.

 

[taski]

Bill sitten otti ja veti oikein kunnon olkiukon hihasta tuohon artikkelin alkuun.

Mut täähän on oikein ilon ja onnen asia, että "ihmiset voivat elää ja menestyä useimmissa paikoissa maapallolla tulevaisuudessakin" - tää "useimmissa paikoissa" vaan sattuu olemaan nää pohjoisen pallonpuoliskon väestötappioiset mestat, ja näiden "climate change will have serious consequences—particularly for people in the poorest countries" tyyppien pitää sit vaan muuttaa tänne?!?

Muutenhan tuo Billin artikkeli on ihan täyttä asiaa, ja korostaa sitä että ilmastonmuutoksen vastaisilla toimenpiteillä on jo ollut merkittävä vaikutus, ja niitä kannattaa edelleen jatkaa.

Ei, vaan kyllä sen "poorest countries" porukan elämä vain tulee päätökseensä. Mikä itseisarvo on kasvattaa planeetan väkilukua loputtomiin? Eiköhän tämä ns. ilmastonmuutoskin ole sen väkimäärän välillisesti aiheuttamaa?

Järkyttävää lukea välillä kuinka kujalla ihmiset on elämän tosiasioista. En nyt tarkoita sinua, mutta yleisesti monen kirjoituksista huokuu se, että koko maailman tulisi olla tasa-arvoinen paikka. Se on ihan täysin vastoin kaikkea järjellistä ajattelua. Kaikille nyt vaan ei ole tilaa, paikkaa eikä resursseja. Luonto on aina hankkiutunut heikommasta aineksesta eroon ja näin käy tälläkin kertaa.

Parempi pienellä porukalla paljon resursseja ja laadukasta elämää, kuin miljardeja ja miljardeja lisää ihmisiä kärsimään kurjuutta. Kuka sitten tulee olemaan niin väkevä kaveri että tälle lisääntymiselle pistää stopin? No todennäköisesti länsimaiset valtiot.

 

[ravallo]

Ei, vaan kyllä sen "poorest countries" porukan elämä vain tulee päätökseensä. Mikä itseisarvo on kasvattaa planeetan väkilukua loputtomiin? Eiköhän tämä ns. ilmastonmuutoskin ole sen väkimäärän välillisesti aiheuttamaa?

Järkyttävää lukea välillä kuinka kujalla ihmiset on elämän tosiasioista. En nyt tarkoita sinua, mutta yleisesti monen kirjoituksista huokuu se, että koko maailman tulisi olla tasa-arvoinen paikka. Se on ihan täysin vastoin kaikkea järjellistä ajattelua. Kaikille nyt vaan ei ole tilaa, paikkaa eikä resursseja. Luonto on aina hankkiutunut heikommasta aineksesta eroon ja näin käy tälläkin kertaa.

Parempi pienellä porukalla paljon resursseja ja laadukasta elämää, kuin miljardeja ja miljardeja lisää ihmisiä kärsimään kurjuutta. Kuka sitten tulee olemaan niin väkevä kaveri että tälle lisääntymiselle pistää stopin? No todennäköisesti länsimaiset valtiot.

Heh, jos se toimisikin noin. Jos katsot vähän että mikä väestö maailmassa lisääntyy ja mikä vähenee, niin ME ollaan se "heikompi aines" josta luonto on hankkiutumassa eroon, ne nigerialaiset on se fittest-to-survive -porukka. Luontoa ei kiinnosta hevon helvettiä se, millainen sivilisaation huipentuma länsimainen hyvinvointi-yhteiskunta on, kun sen väestö tekee hitaan itsemurhan.

Maailman väestöhän ei tule kasvamaan loputtomiin, käyrä on jo taittumassa, ja kun se taittuu, kyyti tulee olemaan helvetin kylmää. Siinä vaiheessa kun väestön pieneminen on nopeampaa kuin tuottavuuden kasvu, kaikki odotusarvot sijoituksille muuttuvat negatiiviseksi.

Niinkuin Bill tuossa jutussa sanoo, niin se ilmastonmuutos ei tule tappamaan isoja ihmismassoja kovinkaan nopeasti, mutta se voi kyllä torpata elintason kehitystä niissä mestoissa missä väestönkasvu on holtitonta, ja se elintason kehitys niissä mestoissa olisi juuri se avain siihen väestönkasvun hillitsemiseen.

Ilmastonmuutoksessa on vielä se vinkeä juttu (mikä tekee olkiukkoilun puoleen ja toiseen niin helkkarin hedelmälliseksi) ettei kukaan ihan varmasti osaa sanoa mitä se aiheuttaa ja missä. Tiedetään vaan, että globaalissa mittakaavassa on nyt tapahtumassa lähestulkoon ennennäkemättömän laaja ja nopea muutos, ja koska se on niin ennennäkemätön, ei pystytä tarkkaan ennustamaan seurauksia. Siinäpä sitten tapellaan että kannattaako asioita tehdä vai eikö kannata, kun toisen mielestä lasi on puoleksi täynnä ja toisen mielestä tyhjä ja kolmannen mielestä koko lasi on vain bilderbergin juutalainen salaliitto...

 

[taski]

Voin olla väärässä, mutta kun tosissaan aletaan vääntämään, niin eikön länsimaat yhden nigerian väestön lanaa aika nopeasti. Nimenomaan surivival of the fittest.

 

[ojisama]

Voin olla väärässä, mutta kun tosissaan aletaan vääntämään, niin eikön länsimaat yhden nigerian väestön lanaa aika nopeasti. Nimenomaan surivival of the fittest.

En ole rasisti, mutta ihan pikkuisen pro-kansanmurha? [*]

Lajin selviämisen kannalta geneettinen variaatio on hyvä asia, joten objektiivisesti katsottuna ehdotuksesi aktiivisesti karsia variaatiota käy survival of the fittestiä vastaan. Toki ymmärrän mitä yrität argumentoida, mutta jos oikeasti ajaisit tuota survival of the fittestiä geenitasolla, niin pitäisi lähteä samoista lähtökohdista. Lajillisestihan olemme levinneet hienosti ympäri maapallon.

E. [* kun tämä on moden jonossa, niin huomioi ystävällisesti siirtymä 'heikommasta aineksesta' 'länsimaat pistää stopin' nigerian lanaamiseen. Puhun yllä siis käyttäjän kirjoituksesta, en käyttäjästä, jos fraasin käyttö tehokeinona hämää]

 

[Joku_242]

En ole rasisti, mutta ihan pikkuisen pro-kansanmurha? [*]

Lajin selviämisen kannalta geneettinen variaatio on hyvä asia, joten objektiivisesti katsottuna ehdotuksesi aktiivisesti karsia variaatiota käy survival of the fittestiä vastaan. Toki ymmärrän mitä yrität argumentoida, mutta jos oikeasti ajaisit tuota survival of the fittestiä geenitasolla, niin pitäisi lähteä samoista lähtökohdista. Lajillisestihan olemme levinneet hienosti ympäri maapallon.

E. [* kun tämä on moden jonossa, niin huomioi ystävällisesti siirtymä 'heikommasta aineksesta' 'länsimaat pistää stopin' nigerian lanaamiseen. Puhun yllä siis käyttäjän kirjoituksesta, en käyttäjästä, jos fraasin käyttö tehokeinona hämää]

No jos se survival of the fittest -kilpailu ei kiinnosta, niin sitten varmaan pitää pelata epäreilusti että tämmöinen länkkärien kaltainen heikompikin aines pärjää, vai mitä?

 

[Naamapalmu]

Bill sitten otti ja veti oikein kunnon olkiukon hihasta tuohon artikkelin alkuun.

Mut täähän on oikein ilon ja onnen asia, että "ihmiset voivat elää ja menestyä useimmissa paikoissa maapallolla tulevaisuudessakin" - tää "useimmissa paikoissa" vaan sattuu olemaan nää pohjoisen pallonpuoliskon väestötappioiset mestat, ja näiden "climate change will have serious consequences—particularly for people in the poorest countries" tyyppien pitää sit vaan muuttaa tänne?!?

Muutenhan tuo Billin artikkeli on ihan täyttä asiaa, ja korostaa sitä että ilmastonmuutoksen vastaisilla toimenpiteillä on jo ollut merkittävä vaikutus, ja niitä kannattaa edelleen jatkaa.

Sekin on oikein ilon ja onnen asia, että vaikka heti huomenna voi alkaa supervaltojen välinen laajamittainen ydinsota. Tuomiopäivien sijaan minä uskon ihmisten kykyyn ratkaista hyvinkin monimutkaisia asioita. Me ei olla jossain kehityksen ja ihmiselämän päätepisteessä.

Kyse on asioiden priorisoinnista rajallisilla resursseilla, kuinka me parannetaan ihmisten elämänlaatua lämpenevässä maailmassa. Köyhyys, taudit, terveys, ruontuotanto jne. Yksinkertainen esimerkki atk-kielellä, kuinka se savimaja päivitetään ilmastoituun tilaan.

25 vuotta sitten valtaosa ihmisistä ei ymmärtänyt mikä tai mitä hyötyä internetistä on, nyt ja tulevaisuudessa tämä rajoittamaton tieto ja oppimisen määrä on käteen mahtuvassa koossa yhä useamman saatavilla. Reilu viisi vuotta sitten ihmeteltiin AI:n hyötyjä, tulevaisuudessa se tulee korvaamaan valtaosan asiakaspalvelu-, media-, viihde- ja teknologia-alan työstä. Automaatio ja robotiikka tulee korvaamaan valtaosan fyysisestä ja rutiininomaisesta työstä. Toisin sanoen, on vaikea arvioida millaisia läpimurtoja tapahtuu 25, 50 tai 75 vuoden sisällä.

 

[draco76]

Voin olla väärässä, mutta kun tosissaan aletaan vääntämään, niin eikön länsimaat yhden nigerian väestön lanaa aika nopeasti. Nimenomaan surivival of the fittest.

Intiaan ilmastonmuutosviskee pahasti ja se on ydinasevalta. Vahvemman oikeutta saa kuitenkin käyttää. Venäjä elää jo nyt tuon ajattelun mukaisesti.

 

[Joku_242]

Intiaan ilmastonmuutosviskee pahasti ja se on ydinasevalta. Vahvemman oikeutta saa kuitenkin käyttää. Venäjä elää jo nyt tuon ajattelun mukaisesti.

Intia on myös melkoisen kaukana, eipä niillä ole kykyä tehdä invaasioita Eurooppaan toisin kuin Venäjällä. Ohjuksia voisivat räiskiä, mutta eipä siitä olisi mitään hyötyäkään. Paljon todennäköisemmin tulisi Intian ja Pakistanin välinen välienselvittely.

 

[draco76]

Intia on myös melkoisen kaukana, eipä niillä ole kykyä tehdä invaasioita Eurooppaan toisin kuin Venäjällä. Ohjuksia voisivat räiskiä, mutta eipä siitä olisi mitään hyötyäkään. Paljon todennäköisemmin tulisi Intian ja Pakistanin välinen välienselvittely.

Pakistan on yhtä pahassa asemassa, sekin lähtisi muualle. Kiina ja Venäjä ovat suojattuja ydinaseiden takia, mutta tarpeeksi suuri hätä saattaa sytyttää ydinsodan.

Suomi ei ole kovinkaan vahva, jos muut eivät suojele meitä. Tilaa meillä kyllä on, mikä voi olla arvokasta muille.

 

[Joku_242]

Pakistan on yhtä pahassa asemassa, sekin lähtisi muualle. Kiina ja Venäjä ovat suojattuja ydinaseiden takia, mutta tarpeeksi suuri hätä saattaa sytyttää ydinsodan.

Suomi ei ole kovinkaan vahva, jos muut eivät suojele meitä. Tilaa meillä kyllä on, mikä voi olla arvokasta muille.

Venäjä on edelleenkin Suomen ja Pakistanin/Intian välissä, ja heillä sitä vasta tilaa riittää... puhumattakaan vaikeakulkuisista maista kuten Afganistan. Eli taitaa puuttua reitti hakemaan elintilaa täältä.

 

[draco76]

Venäjä on edelleenkin Suomen ja Pakistanin/Intian välissä, ja heillä sitä vasta tilaa riittää... puhumattakaan vaikeakulkuisista maista kuten Afganistan. Eli taitaa puuttua reitti hakemaan elintilaa täältä.

Luuletko että kahinat pysyisivät paikallisena kuten Ukrainan tapauksessa? Minä luulen, että kyseessä olisi kolmas maailmansota tuossa vaiheessa. Tuossa länsimaatkin ovat lanaamassa Afrikkaa, joten ilmapiiri olisi ihan erilainen.

Jos taas Eurooppa pysyy rauhallisena, meillä on paremmat mahkut selvitä yhtenäisinä.

 

[Joku_242]

Luuletko että kahinat pysyisivät paikallisena kuten Ukrainan tapauksessa? Minä luulen, että kyseessä olisi kolmas maailmansota tuossa vaiheessa. Tuossa länsimaatkin ovat lanaamassa Afrikkaa, joten ilmapiiri olisi ihan erilainen.

Jos taas Eurooppa pysyy rauhallisena, meillä on paremmat mahkut selvitä yhtenäisinä.

Mitä väliä sillä edelleenkään olisi, miten Intia tai Pakistan saisivat hyökkäysreitin Suomeen? Maantiede ei ole muuttumassa siitä miksikään, vaikka olisi isot kahinat menossa ja jotkut länsimaiset suurvallat esim. olisivat lanaamassa Nigeriaa.

Vaikka NATO hajoaisi, ei Intia tänne pääsisi käytännössä mitenkään. Venäjä toki saattaisi hyödyntää tilaisuuden, mutta ei Intialla olisi enää mitään tekemistä sen kanssa.

 

[draco76]

Mitä väliä sillä edelleenkään olisi, miten Intia tai Pakistan saisivat hyökkäysreitin Suomeen? Maantiede ei ole muuttumassa siitä miksikään, vaikka olisi isot kahinat menossa ja jotkut länsimaiset suurvallat esim. olisivat lanaamassa Nigeriaa.

Vaikka NATO hajoaisi, ei Intia tänne pääsisi käytännössä mitenkään. Venäjä toki saattaisi hyödyntää tilaisuuden, mutta ei Intialla olisi enää mitään tekemistä sen kanssa.

Intia olisi ketjun alku. Tarvitsemme rauhaa maapallolle, siksi me tuemme Ukrainaa. Tosin taitaa survival of fittest porukkakin tukea itsekkäistä syistä. Ei Ukrainan, vaan meidän takiamme.

Intia on kieltämättä sumpussa, Pakistan ja Kiina puskureina. Eivät pääse kuin laivoilla pois, jos haluavat kylmille alueille ilman että vastassa ydinaseita.

Ehkä teknologia ehtii auttamaan, jotta maa pysyy asuttuna. Tarvitaan jäähdytystä ja paljon. Ehkä jopa maapallon sään muokkausta viilentämiseen, jolla olisi vaikutusta Suomeenkin.

 

[Joku_242]

Intia olisi ketjun alku. Tarvitsemme rauhaa maapallolle, siksi me tuemme Ukrainaa. Tosin taitaa survival of fittest porukkakin tukea itsekkäistä syistä. Ei Ukrainan, vaan meidän takiamme.

Tuskinpa maailmanrauhan ajaminen on monellekaan kovin iso syy tukea Ukrainaa, ainakaan niin paljon kuin on tuettu. Saksa ei olisi ikinä suostunut kaasun ostamisen lopettamiseen, ellei Venäjä olisi oikeasti uhka. Ja eiköhän muutenkin Ukrainaa kohtaan olevaa sympatiaa isompi syy ole se, että saa Venäjän ottamaan kuokkaan. Siellähän on pistetty Venäjältä todella paljon karjua kylmäksi, eikä se loppujen lopuksi ole maksanut länsimaille kauheasti.