Sama onglelma: mennyttä vai tulevaa?
E: joskus oli joku loru mistä muistin ton kellon mutta en enää. Olisko ollu lähintä kesää kohdin..?
No, hitto.
Unohda vuodet ja mieti vain lähintä juhannusta
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sama onglelma: mennyttä vai tulevaa?
E: joskus oli joku loru mistä muistin ton kellon mutta en enää. Olisko ollu lähintä kesää kohdin..?
Ei ole näkynyt mainoksia youtubessa varmaan kymmeneen vuoteen. Tällä hetkellä ghostery ja ublock käytössä. Ennen sitä oli adblock plus käytössä.
Olet ilmeisesti ottanut mainosten eston pois käytöstä tällä sivustolla. Minullakin näkyy siitä syystä mainoksia tänne linkatuissa Youtube-videoissa.Koskeekin näköjään vaan tällä sivustolla linkattuja youtubeja. Jos eri välilehdellä jotain muuta, niin ei näy mainoksia.
Olet ilmeisesti ottanut mainosten eston pois käytöstä tällä sivustolla. Minullakin näkyy siitä syystä mainoksia tänne linkatuissa Youtube-videoissa.
Sama onglelma: mennyttä vai tulevaa?
E: joskus oli joku loru mistä muistin ton kellon mutta en enää. Olisko ollu lähintä kesää kohdin..?
noh, kohta saa tänki touhun onneksi unohtaa, teoriassa ens kevät tai syksy on viiminen, saa nähä saako nuo tätäkään ajettua ajoissa maaliin.Kellojen siirtelyt tehdään kesän ja talven välissä. Jos sanotaan että siirretään kesää kohti, niin kyllä pitäisi jo älytä ilman lisäsanojakin kumpaa suuntaa tarkoitetaan.
noh, kohta saa tänki touhun onneksi unohtaa, teoriassa ens kevät tai syksy on viiminen, saa nähä saako nuo tätäkään ajettua ajoissa maaliin.
Lentoyhtiöillehän tuo oli iso paukku, käsittääkseni muutoin tää olisi jo ollut aika taputeltu juttu. Nyt taitaa vain olla niilläkin vähän suurempia haasteita edessä.
Finnair: Kellon siirtelystä ollaan luopumassa liian nopeasti – "suomalaisten lentomukavuus voi kärsiä"
EU-komission esityksen mukaan kellojen siirtäminen voi loppua jo ensi vuonna. Finnair pitää tätä liian nopeana muutoksena.yle.fi
Tais kuitenki olla että Heathrowlle ei riitä finnairille sopivia laskeutumisaikoja jos meille tulee kesäaika ja niille jää talviaika.Ei ihme, että firma on ongelmissa, jos siellä ei osata laskea paikallisia laskeutumis- ja nousuaikoja ilman kellojen siirtelyä.
Tais kuitenki olla että Heathrowlle ei riitä finnairille sopivia laskeutumisaikoja jos meille tulee kesäaika ja niille jää talviaika.
Siinä käytetään morning sijaan vanhaa muotoa morrowHuomasin just että englannin kielessä voi sanoa today ja tonight mutta tomorning ei oikeen sovi.
Siinä käytetään morning sijaan vanhaa muotoa morrow
Morrow - Wikipedia
en.m.wikipedia.org
Siinä käytetään morning sijaan vanhaa muotoa morrow
Morrow - Wikipedia
en.m.wikipedia.org
Aivan, mutta oivallus olikin että Day ja night sanoihin lisätään TO mutta morning on eri vaikka ihan samalla tavalla kuvaa päivän ajankohtaa.this morning
arki = everydayEnglannin kielestä käytännössä puuttuu joitain hyvin oleellisia sanoja, kuten arki ja vuorokausi.
Vuorokausi on day and night ja arkipäivä on weekday mutta se ei taida taipua arkiruokaan.arki = everyday
vuorokausi = day
Eli ei puutu.
kyllä ja se on samanlainen yleissana suomessakin, maanantai on päivä ja auringonnoususta aurinkgonlaskuun on päivä. Erittelevää vuorokautta ei heillä ole yhtenä sanana paitsi tieteellisessä kielessä kreikasta lainattuJuu, kyllä arki(päivä) on weekday omassa kieliopissa, tuosta vuorokaudesta en ole varma. Wikipedian eglanninkielinen artikkeli johtaa määritelmään 'day'.
Minkämoisessa tilanteessa tää day/weekday/päivä/arkipäivä-hommeli on niinkuin ongelma?
Päivän pituus vaihtelee, vuorokauden ei.
Mites sitten kun päivä (day) alkaa näin syksyä kohti lyhenemään, mutta vuorokausi (day?) pysyy saman mittaisena?
No mitäpä sitten? Onko suomenkielessä päivän merkitys eri tammikuussa kuin heinäkuussa? Itsehän asun englanninkielisessä maassa enkä vielä ikinä oo keksinyt tehdä tälläsestä ongelmaa..
Tällehän on oma terminsä, sunshine duration tai sunshine hours, vähän kuin meillä täällä valoisa aika, tuo englannin day on kyllä hieman sekava, eli pidän itse enemmän tuosta meillä olevasta vuorokausi / päivä erottelusta, vaikka kyllä se päiväkin välillä voi tarkoittaa vaan sitä valoistaa aikaa, eli ei sekään ihan yksiselitteinen ole.Mites sitten kun päivä (day) alkaa näin syksyä kohti lyhenemään, mutta vuorokausi (day?) pysyy saman mittaisena?
tällehän on oma terminsä, sunshine duration tai sunshine hours, vähän kuin meillä täällä valoisa aika
Englannin kielestä tuli mieleen että amerikkalaiset mittayksiköt ovat aika mielenkiintoinen soppa kun nekin vaihtelee osavaltioittain.
Ei mikään ihmekkään että ruokaohjeissakaan ei ole mitään tarkkoja mittoja mistää, vaan aina käytetään yksikköjä kuten "cup" ja "tablespoon" jne.
käytetään yksikköjä kuten "cup" ja "tablespoon" jne.
Juu, amerikkalaiset ovat jääneet jonnekin 1800-luvulle noitten mittayksikkönsä kanssa.
Se reseptien ”cup” on kyllä ihan jämpti mitta eikä mikään random kuppi.
Cup-mittaa "myydään" aika paljon Suomessakin, näkee blendereissä ja mittakannuissa yms. desilitrojen ohella. Jotenkin vaan takapajuisen tuntuinen termi ellei tiedä sen olevan jämpti mitta.
Jaardi on about metri, kuten myös kolme jalkaa. Noi on helppoja muunnella jos ei tarvi tietää kuin likimääräisesti.
Ja maili on 1760 jaardia.Jaardi on juurikin kolme jalkaa eli 91,4cm, 1 jalka on 12 tuumaa eli 30,4cm ja noiden kanssa eläminen on yhtä saatanaa.
Ja maili on 1760 jaardia.
Jollet ole syntynyt kesälomalla, niin olet ollut jokaisella luokalla kahdella eri iällä. Eli joka neljäs pystyy sanomaan varmaan minkä ikäisenä on ollut milläkin luokalla.Ite ainakin vielä kolmekymppisenä muistan ihan suoraan millä luokalla olin minkäkin ikäisenä ilman mitään laskutoimituksia tai muistisääntöjä.
Joka neljäs ? jostain tilastosta sen nykäsit ?Jollet ole syntynyt kesälomalla, niin olet ollut jokaisella luokalla kahdella eri iällä. Eli joka neljäs pystyy sanomaan varmaan minkä ikäisenä on ollut milläkin luokalla.
Karkealla jaolla, kun kesäloman pituus on 1/4 vuodesta, ja oletan ihmisten syntyneen suunnilleen tasaisesti pitkin vuotta. Muut ovat olleet ensimmäisellä luokalla joko 6 ja 7 vuotiaina, tai 7 ja 8 vuotiaina.Joka neljäs ? jostain tilastosta sen nykäsit ?
Eli Suomessa suurella osalla ensimmäisellä luokalla on seitsemänvuotiaana. Äkkiseltään luulis vähän usemman pystyvän ynnään siitä eteenpäin. Toki on heitä joilla mutkia koulumatkassa.
Kun lomilla syntymisestä, tai koulujen lomilla syntymäpäivää viettämisesen otit puheeksi, jos yli puolet (miten sitten oikeesti jakaantuukin) on ns kouluaikaa syntymäpäivä, niin siihnä on vähän virhe marginaaliakin.
Edit, vai meinasitko että jos kysytään tarkemmin, minkä ikänen olit neljänellä, niin ne jotka olivat esim. 9 ja 10v tai 10v ja 11v, niin ihmiset menee sekaisin ja vain neljännes osaa vastata. Pieni ryhmä varmaan sellaisia joilla tuo vaihtelee eri lukuvuosina.
Tietenkin jos kikkailee sen kanssa että lukuvuosi vaihtuu kun edellinen loppuu, niin ensimmäistä ja vuotta lukuunottamatta kesken luokuvuoden synttärit, ja nuo vastaavat yleisesti vain yhden iän.
Karkealla jaolla, kun kesäloman pituus on 1/4 vuodesta, ja oletan ihmisten syntyneen suunnilleen tasaisesti pitkin vuotta. Muut ovat olleet ensimmäisellä luokalla joko 6 ja 7 vuotiaina, tai 7 ja 8 vuotiaina.
Ok, mutta mistä tuo että joka neljäs pystyy sanomaan minkä ikäisenä on ollut milläkin luokalla. Meinaat että moni menee kuviosta sekaisin ? ja ei kesällä syntyneet niin sekaisin etteivät osus kumpaakaan "oikeaan", voisin kuvitella että jonkinmoinen joukko osaa kertoa jopa minkä ikäisen meni kouluun jollekkin luokalle ja minkäikäisenä lähti. Jopa osa heistä joilla on ollut massasta poikkeava rytmi.Karkealla jaolla, kun kesäloman pituus on 1/4 vuodesta, ja oletan ihmisten syntyneen suunnilleen tasaisesti pitkin vuotta. Muut ovat olleet ensimmäisellä luokalla joko 6 ja 7 vuotiaina, tai 7 ja 8 vuotiaina.