Asioita joita et ole huomannut

[juhaa]

Sama onglelma: mennyttä vai tulevaa?

E: joskus oli joku loru mistä muistin ton kellon mutta en enää. Olisko ollu lähintä kesää kohdin..?

No, hitto.
Unohda vuodet ja mieti vain lähintä juhannusta

 

[Myrkky]

Ei ole näkynyt mainoksia youtubessa varmaan kymmeneen vuoteen. Tällä hetkellä ghostery ja ublock käytössä. Ennen sitä oli adblock plus käytössä.

Koskeekin näköjään vaan tällä sivustolla linkattuja youtubeja. Jos eri välilehdellä jotain muuta, niin ei näy mainoksia.

 

[jurristi]

Koskeekin näköjään vaan tällä sivustolla linkattuja youtubeja. Jos eri välilehdellä jotain muuta, niin ei näy mainoksia.

Olet ilmeisesti ottanut mainosten eston pois käytöstä tällä sivustolla. Minullakin näkyy siitä syystä mainoksia tänne linkatuissa Youtube-videoissa.

 

[Myrkky]

Olet ilmeisesti ottanut mainosten eston pois käytöstä tällä sivustolla. Minullakin näkyy siitä syystä mainoksia tänne linkatuissa Youtube-videoissa.

Joo, ennen oli adblock, sitten tuli mieleen kokeilla tuota Ublockia mikä on vielä parempi imo.

Siitä seurasi sellainenkin juttu että face lakkasi päivittymästä, viikon kun näin samoja päivityksiä mitkä ei olleet päivittyneet yhtään mihinkään - keksin ottaa sen pois käytöstä sieltä.. tässä näitä välilehtiä sen verran ettei ihan joka sivua tule huomioitua.

 

[taxman]

Sama onglelma: mennyttä vai tulevaa?

E: joskus oli joku loru mistä muistin ton kellon mutta en enää. Olisko ollu lähintä kesää kohdin..?

Saman vuoden.

 

[Grez]

Kellojen siirtelyt tehdään kesän ja talven välissä. Jos sanotaan että siirretään kesää kohti, niin kyllä pitäisi jo älytä ilman lisäsanojakin kumpaa suuntaa tarkoitetaan.

 

[TheMeII]

Kellojen siirtelyt tehdään kesän ja talven välissä. Jos sanotaan että siirretään kesää kohti, niin kyllä pitäisi jo älytä ilman lisäsanojakin kumpaa suuntaa tarkoitetaan.

noh, kohta saa tänki touhun onneksi unohtaa, teoriassa ens kevät tai syksy on viiminen, saa nähä saako nuo tätäkään ajettua ajoissa maaliin.

 

[mölyä]

noh, kohta saa tänki touhun onneksi unohtaa, teoriassa ens kevät tai syksy on viiminen, saa nähä saako nuo tätäkään ajettua ajoissa maaliin.

Lentoyhtiöillehän tuo oli iso paukku, käsittääkseni muutoin tää olisi jo ollut aika taputeltu juttu. Nyt taitaa vain olla niilläkin vähän suurempia haasteita edessä.

Finnair: Kellon siirtelystä ollaan luopumassa liian nopeasti – "suomalaisten lentomukavuus voi kärsiä"

EU-komission esityksen mukaan kellojen siirtäminen voi loppua jo ensi vuonna. Finnair pitää tätä liian nopeana muutoksena.

yle.fi

 

[taxman]

Lentoyhtiöillehän tuo oli iso paukku, käsittääkseni muutoin tää olisi jo ollut aika taputeltu juttu. Nyt taitaa vain olla niilläkin vähän suurempia haasteita edessä.

Finnair: Kellon siirtelystä ollaan luopumassa liian nopeasti – "suomalaisten lentomukavuus voi kärsiä"

EU-komission esityksen mukaan kellojen siirtäminen voi loppua jo ensi vuonna. Finnair pitää tätä liian nopeana muutoksena.

yle.fi

Ei ihme, että firma on ongelmissa, jos siellä ei osata laskea paikallisia laskeutumis- ja nousuaikoja ilman kellojen siirtelyä.

 

[TheMeII]

Ei ihme, että firma on ongelmissa, jos siellä ei osata laskea paikallisia laskeutumis- ja nousuaikoja ilman kellojen siirtelyä.

Tais kuitenki olla että Heathrowlle ei riitä finnairille sopivia laskeutumisaikoja jos meille tulee kesäaika ja niille jää talviaika.

 

[taxman]

Tais kuitenki olla että Heathrowlle ei riitä finnairille sopivia laskeutumisaikoja jos meille tulee kesäaika ja niille jää talviaika.

Laitoin jatkot oikeaan ketjuun:

Kellojen kääntelyn typeryys: kansalaisaloite kesäajasta luopumiseksi

Pahin asia on se, että jos jokainen maa saisi alkaa soloilemaan kellon aikojensa kanssa. Tärkeetä olisi että maailma toimisi jonkin standardin mukaan, esim aikavyöhykkeiden mukaan.

bbs.io-tech.fi

 

[podopado]

Huomasin just että englannin kielessä voi sanoa today ja tonight mutta tomorning ei oikeen sovi.

 

[TheMeII]

Huomasin just että englannin kielessä voi sanoa today ja tonight mutta tomorning ei oikeen sovi.

Siinä käytetään morning sijaan vanhaa muotoa morrow

Morrow - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

 

[podopado]

Siinä käytetään morning sijaan vanhaa muotoa morrow

Morrow - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Siis I washed my clothes this morrow?

 

[Sko75]

this morning

 

[edup]

Siinä käytetään morning sijaan vanhaa muotoa morrow

Morrow - Wikipedia

en.m.wikipedia.org

Tässähän oli kyse saman päivän ajoista, ei sen seuraavan. Eli ihan vaan "today morning", "this morning" tai jopa vain "in the morning" jos kontekstista on selvää että puhutaan samasta päivästä.

 

[podopado]

this morning

Aivan, mutta oivallus olikin että Day ja night sanoihin lisätään TO mutta morning on eri vaikka ihan samalla tavalla kuvaa päivän ajankohtaa.

 

[TheMeII]

Morrow on jäänne ja korvaantunut morning sanalla, siksi se ei käy enää kaikkiin muotoihin. Aiemmin ollut yleiskäyttöinen.

 

[munse]

Englannin kielestä käytännössä puuttuu joitain hyvin oleellisia sanoja, kuten arki ja vuorokausi.

 

[Lifeless]

Englannin kielestä käytännössä puuttuu joitain hyvin oleellisia sanoja, kuten arki ja vuorokausi.

arki = everyday
vuorokausi = day

Eli ei puutu.

 

[TheMeII]

arki = everyday
vuorokausi = day

Eli ei puutu.

Vuorokausi on day and night ja arkipäivä on weekday mutta se ei taida taipua arkiruokaan.

 

[Freeze]

Juu, kyllä arki(päivä) on weekday omassa kieliopissa, tuosta vuorokaudesta en ole varma. Wikipedian eglanninkielinen artikkeli johtaa määritelmään 'day'.

 

[TheMeII]

Juu, kyllä arki(päivä) on weekday omassa kieliopissa, tuosta vuorokaudesta en ole varma. Wikipedian eglanninkielinen artikkeli johtaa määritelmään 'day'.

kyllä ja se on samanlainen yleissana suomessakin, maanantai on päivä ja auringonnoususta aurinkgonlaskuun on päivä. Erittelevää vuorokautta ei heillä ole yhtenä sanana paitsi tieteellisessä kielessä kreikasta lainattu
Nychthemeron /nɪkˈθɛmərɒn/, occasionally nycthemeron or nuchthemeron, is a period of 24 consecutive hours. It is sometimes used, especially in technical literature, to avoid the ambiguity inherent in the term day.

Tuossa artikkelissa on muuten käsitelty päivä ja vuorokausi sanoja muissa kielissä

Nychthemeron - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Josef]

Minkämoisessa tilanteessa tää day/weekday/päivä/arkipäivä-hommeli on niinkuin ongelma?

 

[Myrkky]

Minkämoisessa tilanteessa tää day/weekday/päivä/arkipäivä-hommeli on niinkuin ongelma?

Jaa-a, no weekend ja day, am ja pm ok, oliko holiday mainittu jo. Jos vuorokausi on day, niin kai se on sitten niin. Tosiaan ei tule nyt Mieleen yhtään tilannetta että olisi pitänyt sen tarkemmin miettiä.
Ulkomaalaisilla sitä ihmettelemistä on suomen kielessä, mutta ei nyt siitä aleta mitään tämän enempää.

 

[munse]

Mites sitten kun päivä (day) alkaa näin syksyä kohti lyhenemään, mutta vuorokausi (day?) pysyy saman mittaisena?

 

[Josef]

Päivän pituus vaihtelee, vuorokauden ei.

Kas, ninja-edit.. En silti ymmärrä ongelmaa.

 

[Josef]

Mites sitten kun päivä (day) alkaa näin syksyä kohti lyhenemään, mutta vuorokausi (day?) pysyy saman mittaisena?

No mitäpä sitten? Onko suomenkielessä päivän merkitys eri tammikuussa kuin heinäkuussa? Itsehän asun englanninkielisessä maassa enkä vielä ikinä oo keksinyt tehdä tälläsestä ongelmaa..

 

[taxman]

No mitäpä sitten? Onko suomenkielessä päivän merkitys eri tammikuussa kuin heinäkuussa? Itsehän asun englanninkielisessä maassa enkä vielä ikinä oo keksinyt tehdä tälläsestä ongelmaa..

Ei kai tässä ongelmaa välttämättä ole. Ehkä kyseessä on asia, jota joku ei ole huomannut.

 

[Technocrat]

Mites sitten kun päivä (day) alkaa näin syksyä kohti lyhenemään, mutta vuorokausi (day?) pysyy saman mittaisena?

Tällehän on oma terminsä, sunshine duration tai sunshine hours, vähän kuin meillä täällä valoisa aika, tuo englannin day on kyllä hieman sekava, eli pidän itse enemmän tuosta meillä olevasta vuorokausi / päivä erottelusta, vaikka kyllä se päiväkin välillä voi tarkoittaa vaan sitä valoistaa aikaa, eli ei sekään ihan yksiselitteinen ole.

Onhan viikossakin seitsemän päivää, eli viikonpäivät, eikä seitsemää vuorokautta joka olisi ehkä teknisesti se oikeampi termi, ehkä tämä tulee ihan siitä, että ennenvanhaan ne päivät ovat olleet merkitysellisiä kun on valoisaan aikaan tehdä töitä ja pimeällä on sitten nukuttu tai jotain. Mielenkiintoista, tämän etymologiasta varmaan löytyisi googlettelemalla lisää tietoa.

 

[juupeliskuupelis]

Englannin kieli nyt on muutenkin täynnä typeryyksiä. Esimerkiksi sanoja jotka lausutaan täysin samalla tavalla, mutta kirjoitetaan ihan eri tavalla.

 

[Mikkos]

Englannin kielestä tuli mieleen että amerikkalaiset mittayksiköt ovat aika mielenkiintoinen soppa kun nekin vaihtelee osavaltioittain.
Ei mikään ihmekkään että ruokaohjeissakaan ei ole mitään tarkkoja mittoja mistää, vaan aina käytetään yksikköjä kuten "cup" ja "tablespoon" jne.

 

[Josef]

tällehän on oma terminsä, sunshine duration tai sunshine hours, vähän kuin meillä täällä valoisa aika

daylenght tai sunlight hours

 

[juupeliskuupelis]

Englannin kielestä tuli mieleen että amerikkalaiset mittayksiköt ovat aika mielenkiintoinen soppa kun nekin vaihtelee osavaltioittain.
Ei mikään ihmekkään että ruokaohjeissakaan ei ole mitään tarkkoja mittoja mistää, vaan aina käytetään yksikköjä kuten "cup" ja "tablespoon" jne.

Juu, amerikkalaiset ovat jääneet jonnekin 1800-luvulle noitten mittayksikkönsä kanssa.

 

[Josef]

käytetään yksikköjä kuten "cup" ja "tablespoon" jne.

Tuo cup-systeemi on hyvä jos oot ite yhtään kartalla haluamastasi valmiin kokkailusi määrästä, ja kyllä lusikallisia käytetään ihan suomalaisissakin resepteissä.

 

[ttppii]

Juu, amerikkalaiset ovat jääneet jonnekin 1800-luvulle noitten mittayksikkönsä kanssa.

Se reseptien ”cup” on kyllä ihan jämpti mitta eikä mikään random kuppi.

 

[juupeliskuupelis]

Se reseptien ”cup” on kyllä ihan jämpti mitta eikä mikään random kuppi.

En tarkoittanut juuri noita. Esimerkiksi jaardit ja jalat sun muut.

 

[mölyä]

Cup-mittaa "myydään" aika paljon Suomessakin, näkee blendereissä ja mittakannuissa yms. desilitrojen ohella. Jotenkin vaan takapajuisen tuntuinen termi ellei tiedä sen olevan jämpti mitta.

Jaardi on about metri, kuten myös kolme jalkaa. Noi on helppoja muunnella jos ei tarvi tietää kuin likimääräisesti.

 

[juupeliskuupelis]

Cup-mittaa "myydään" aika paljon Suomessakin, näkee blendereissä ja mittakannuissa yms. desilitrojen ohella. Jotenkin vaan takapajuisen tuntuinen termi ellei tiedä sen olevan jämpti mitta.

Jaardi on about metri, kuten myös kolme jalkaa. Noi on helppoja muunnella jos ei tarvi tietää kuin likimääräisesti.

Niin, jos "about" kelpaa, niin mikäs siinä.

Otetaan 5 jaardia. Sun laskelman mukaan se on noin 5 metriä. Oikeesti se on noin 4,57 metriä.

'Murikkalaiset on vaan niin tyhmiä, että eivät pysty sopeutumaan muuhun maailmaan.

 

[Josef]

Jaardi on juurikin kolme jalkaa eli 91,4cm, 1 jalka on 12 tuumaa eli 30,4cm ja noiden kanssa eläminen on yhtä saatanaa.

 

[miloytyn]

Jaardi on juurikin kolme jalkaa eli 91,4cm, 1 jalka on 12 tuumaa eli 30,4cm ja noiden kanssa eläminen on yhtä saatanaa.

Ja maili on 1760 jaardia.

 

[Josef]

Ja maili on 1760 jaardia.

Je, jotenkin noiden kanssa viel pärjää jos joku on vaan vaikkapa 3 yardia, mut sitten kun jonkun jutun pituus 4 yds 1 ft 7 5/16" ni terve..

Edit: Se on muuten 4148mm, eli 4m 15 senttiä aavistuksen pyöristettynä.

 

[Mikkos]

Sattuipa juuri silmiini pikku infopläjäys koskien juurikin näitä mittayksiköitä.
Melkoista sekasoppaa tuo jenkkien puuha

 

[TheMeII]

Noi mitat voi opetella helposti tästä videosta

 

[juhaa]

NASA:ltakin meni tuossa parikymmentä vuotta sitten 100+ miljoonaa USD:tä hukkaan, kun olivat käyttäneet hieman väärää järjestelmää Mars vehkeessään.

 

[Zacksa]

Ite ainakin vielä kolmekymppisenä muistan ihan suoraan millä luokalla olin minkäkin ikäisenä ilman mitään laskutoimituksia tai muistisääntöjä.

Jollet ole syntynyt kesälomalla, niin olet ollut jokaisella luokalla kahdella eri iällä. Eli joka neljäs pystyy sanomaan varmaan minkä ikäisenä on ollut milläkin luokalla.

 

[pulatunnus]

Jollet ole syntynyt kesälomalla, niin olet ollut jokaisella luokalla kahdella eri iällä. Eli joka neljäs pystyy sanomaan varmaan minkä ikäisenä on ollut milläkin luokalla.

Joka neljäs ? jostain tilastosta sen nykäsit ?

Eli Suomessa suurella osalla ensimmäisellä luokalla on seitsemänvuotiaana. Äkkiseltään luulis vähän usemman pystyvän ynnään siitä eteenpäin. Toki on heitä joilla mutkia koulumatkassa.

Kun lomilla syntymisestä, tai koulujen lomilla syntymäpäivää viettämisesen otit puheeksi, jos yli puolet (miten sitten oikeesti jakaantuukin) on ns kouluaikaa syntymäpäivä, niin siihnä on vähän virhe marginaaliakin.


Edit, vai meinasitko että jos kysytään tarkemmin, minkä ikänen olit neljänellä, niin ne jotka olivat esim. 9 ja 10v tai 10v ja 11v, niin ihmiset menee sekaisin ja vain neljännes osaa vastata. Pieni ryhmä varmaan sellaisia joilla tuo vaihtelee eri lukuvuosina.


Tietenkin jos kikkailee sen kanssa että lukuvuosi vaihtuu kun edellinen loppuu, niin ensimmäistä ja vuotta lukuunottamatta kesken luokuvuoden synttärit, ja nuo vastaavat yleisesti vain yhden iän.

 

[Zacksa]

Joka neljäs ? jostain tilastosta sen nykäsit ?

Eli Suomessa suurella osalla ensimmäisellä luokalla on seitsemänvuotiaana. Äkkiseltään luulis vähän usemman pystyvän ynnään siitä eteenpäin. Toki on heitä joilla mutkia koulumatkassa.

Kun lomilla syntymisestä, tai koulujen lomilla syntymäpäivää viettämisesen otit puheeksi, jos yli puolet (miten sitten oikeesti jakaantuukin) on ns kouluaikaa syntymäpäivä, niin siihnä on vähän virhe marginaaliakin.


Edit, vai meinasitko että jos kysytään tarkemmin, minkä ikänen olit neljänellä, niin ne jotka olivat esim. 9 ja 10v tai 10v ja 11v, niin ihmiset menee sekaisin ja vain neljännes osaa vastata. Pieni ryhmä varmaan sellaisia joilla tuo vaihtelee eri lukuvuosina.


Tietenkin jos kikkailee sen kanssa että lukuvuosi vaihtuu kun edellinen loppuu, niin ensimmäistä ja vuotta lukuunottamatta kesken luokuvuoden synttärit, ja nuo vastaavat yleisesti vain yhden iän.

Karkealla jaolla, kun kesäloman pituus on 1/4 vuodesta, ja oletan ihmisten syntyneen suunnilleen tasaisesti pitkin vuotta. Muut ovat olleet ensimmäisellä luokalla joko 6 ja 7 vuotiaina, tai 7 ja 8 vuotiaina.

 

[juupeliskuupelis]

Karkealla jaolla, kun kesäloman pituus on 1/4 vuodesta, ja oletan ihmisten syntyneen suunnilleen tasaisesti pitkin vuotta. Muut ovat olleet ensimmäisellä luokalla joko 6 ja 7 vuotiaina, tai 7 ja 8 vuotiaina.

Miten tämä estää laskemasta omassa päässä kuinka vanha oli eri luokilla? Ei tämä nyt mitään pitkää matikkaa ole.

 

[pulatunnus]

Karkealla jaolla, kun kesäloman pituus on 1/4 vuodesta, ja oletan ihmisten syntyneen suunnilleen tasaisesti pitkin vuotta. Muut ovat olleet ensimmäisellä luokalla joko 6 ja 7 vuotiaina, tai 7 ja 8 vuotiaina.

Ok, mutta mistä tuo että joka neljäs pystyy sanomaan minkä ikäisenä on ollut milläkin luokalla. Meinaat että moni menee kuviosta sekaisin ? ja ei kesällä syntyneet niin sekaisin etteivät osus kumpaakaan "oikeaan", voisin kuvitella että jonkinmoinen joukko osaa kertoa jopa minkä ikäisen meni kouluun jollekkin luokalle ja minkäikäisenä lähti. Jopa osa heistä joilla on ollut massasta poikkeava rytmi.


Edit:
Vai meinaatko että on jokin kysely mihin pitää vastata minkä ikäisenä olit viidennellä, ja lomakkeessa vain yksi ruutu, ja kaikki pistää siihen yhden luvun ja tulkkaat että vastaukset on väärin jos lukukauden aikana pitänyt synttärit ?

Nuo tuossa kai virhe kyselyssä tai sen tulkinnassa.