Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

[Domitianus]

Ketterä

 

[munse]

Ja tässä vielä moni sanoo puolet enemmän vaikka tarkoittaa tuplat.

Niin no sitä tässä hain.

 

[Joukahaine]

En tiedä miksi ärsyttää, mutta palavereissa jos annat mielipiteesi tai kerrot miten asia on niin vastatataan "hyvä nosto", "tosi tärkeä nosto" tai vastaavaa.

 

[Peppersack]

Vähän sama kuin nettikeskusteluissa, kun joku kirjoittaa jonkun ennakkoluuloja/ideologiaa myötäilevän viestin vastaus alkaa sanoilla "hyvää pohdintaa". Parhaiten näkyy intohimoja herättävissä aiheissa kuten Ukraina/Venäjä, maahanmuutto tai Trump.

 

[lmu2002]

En tiedä miksi ärsyttää, mutta palavereissa jos annat mielipiteesi tai kerrot miten asia on niin vastatataan "hyvä nosto", "tosi tärkeä nosto" tai vastaavaa.

Tosta on hyvä ottaa koppia matalalla kynnyksellä. Ish.

 

[Feuersturm]

Örläri (Early Access)
Fapsit (FPS)

En ole näitä nähnyt missään muualla kuin Pelit-lehden sivuilla.

 

[juhaa]

Örläri (Early Access)
Fapsit (FPS)

En ole näitä nähnyt missään muualla kuin Pelit-lehden sivuilla.

En ole nähnyt tai kuullut ennen tuota viestiä.
Pitääpä _makustella_.

 

[Tonnin Seteli]

Örläri (Early Access)
Fapsit (FPS)

En ole näitä nähnyt missään muualla kuin Pelit-lehden sivuilla.

Örlärin bongasin foorumilta - mahdollisesti juuri tästä ketjusta - ehkä noin vuosi sitten. Olen niin mulkku, että otin sanan kiusallani välittömästi käyttöön.

Nyt kun muistutit, piti tehdä edes jokin pintapuolinen hakukoneselvitys. Sana on ollut kirjoitettu postaukseen tällä foorumilla jo ainakin 2018 ja Niko Nirvi on jossain Pelit -lehden kolumnissa ehdottanut sanaa jo 2014, enkä edes välttämättä usko että hän keksi sen. Olisin äkkiseltään arvellut ehkä pandemian aikaiseksi ilmiöksi.

Myös ärläristä olen joskus AFK kuullut puhuttavan, ehkä lukenutkin sanan jossain tuolla kirjoitusasulla. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että olen selvästi örlärimiehiä. Enkä siis tarkoita nyt sitä, että lopetin Minecraftin pelaamisen ennen julkaisua. Tarkoitan, että käytän sitä sanaa. Nykyään tahattomasti, luonnostaan ja osin jopa epäironisesti.

 

[Later]

Sitten siihen sotketaan vielä klassikko "puolet enemmän".

Voisin ruveta viljelemään ilmaisua "kolmannes/neljännes/jne. enemmän" samalla logiikalla, jotta tuon idioottimaisuus kävisi paremmin ilmi.

Mitäs vikaa näissä on? Hyviä ilmauksia mielestäni ja ainakin itse käytän kaikkia.

 

[Antw]

Mitäs vikaa näissä on? Hyviä ilmauksia mielestäni ja ainakin itse käytän kaikkia.

Koska "puolet enemmän" hyvin tulkinnanvarainen ja epätarkka ilmaisu. "Kolmannes/neljännes enemmän" ovat myös vähintäänkin erikoisia ja sisältävät myös epätarkkuutta, ei tosi niin pahasti kuin tämä "puolet enemmän", joka on kammottavan huono. Epäselkeitä ovat myös "kaksi kertaa enemmän kuin" jne.

Huomattavasti selkeämpää on käyttää ihan vaan prosentteja. +100%. +50%. +25% jne.

 

[munse]

Kermaperse.

Ontuva kielikuva, koska ainakin minulle tulee pikemminkin mieleen lihava ihminen kuin hemmoteltu tai eliittiin kuuluva ihminen.

 

[Tonnin Seteli]

Mitäs vikaa näissä on? Hyviä ilmauksia mielestäni ja ainakin itse käytän kaikkia.

Tämähän on taidettu jo useampaan kertaan selittää. Oikein paksusta ratakiskosta omin sanoin kertoen: "Puolet enemmän" tai pidemmin ja vähän selkeämmin "puolet enemmän kuin" on huono ja vältettävä ilmaisu, koska

• järjen, logiikan, laskennon ja kieliopin mukaan se normaalissa käyttötapauksessa tarkoittaa 50% enemmän
• ihmiset usein - tyhmyyttään, kielitaidottomuuttaan tai huolimattomuuttaan - tätä fraasia käyttäessään oikeasti tarkoittavat 100% enemmän

Neljännes enemmän tai neljäsosan lisääminen on selkeämpi tilanne, vaikka asian esittäminen prosentteina tai absoluuttisina lukuarvoina on usein silti parempi. Ainakaan kukaan etäisesti normaali ihminen ei luule, että "neljännes enemmän" tarkoittaa nelinkertaista tai viisinkertaista eikä täten käytä näitä sanoja yrittäessään moista kertoa.

 

[pagi]

Tämähän on taidettu jo useampaan kertaan selittää. Oikein paksusta ratakiskosta omin sanoin kertoen: "Puolet enemmän" tai pidemmin ja vähän selkeämmin "puolet enemmän kuin" on huono ja vältettävä ilmaisu, koska

• järjen, logiikan, laskennon ja kieliopin mukaan se normaalissa käyttötapauksessa tarkoittaa 50% enemmän
• ihmiset usein - tyhmyyttään, kielitaidottomuuttaan tai huolimattomuuttaan - tätä fraasia käyttäessään oikeasti tarkoittavat 100% enemmän

Neljännes enemmän tai neljäsosan lisääminen on selkeämpi tilanne, vaikka asian esittäminen prosentteina tai absoluuttisina lukuarvoina on usein silti parempi. Ainakaan kukaan etäisesti normaali ihminen ei luule, että "neljännes enemmän" tarkoittaa nelinkertaista tai viisinkertaista eikä täten käytä näitä sanoja yrittäessään moista kertoa.

Entäs kymmenen kertaa vähemmän? Jos vaikka tienaan satasen tässä kuussa ja seuraavassa kymmenen kertaa vähemmän eli 100-10*100=−900

 

[Later]

Koska "puolet enemmän" hyvin tulkinnanvarainen ja epätarkka ilmaisu. "Kolmannes/neljännes enemmän" ovat myös vähintäänkin erikoisia ja sisältävät myös epätarkkuutta, ei tosi niin pahasti kuin tämä "puolet enemmän", joka on kammottavan huono. Epäselkeitä ovat myös "kaksi kertaa enemmän kuin" jne.

Huomattavasti selkeämpää on käyttää ihan vaan prosentteja. +100%. +50%. +25% jne.

Tämähän on taidettu jo useampaan kertaan selittää. Oikein paksusta ratakiskosta omin sanoin kertoen: "Puolet enemmän" tai pidemmin ja vähän selkeämmin "puolet enemmän kuin" on huono ja vältettävä ilmaisu, koska

• järjen, logiikan, laskennon ja kieliopin mukaan se normaalissa käyttötapauksessa tarkoittaa 50% enemmän
• ihmiset usein - tyhmyyttään, kielitaidottomuuttaan tai huolimattomuuttaan - tätä fraasia käyttäessään oikeasti tarkoittavat 100% enemmän

Neljännes enemmän tai neljäsosan lisääminen on selkeämpi tilanne, vaikka asian esittäminen prosentteina tai absoluuttisina lukuarvoina on usein silti parempi. Ainakaan kukaan etäisesti normaali ihminen ei luule, että "neljännes enemmän" tarkoittaa nelinkertaista tai viisinkertaista eikä täten käytä näitä sanoja yrittäessään moista kertoa.

Jaa. En minä ainakaan koe, että puolet enemmän voitaisiin tulkita jollain muulla kuin yhdellä tavalla. Ja jos minulle sanotaan, että 25 % enemmän, niin muutan sen joka tapuksessa mielessäni neljännekseksi, niin eikö olisi luontevampaa sanoa suoraan niin.

Harvoin muutenkaan ollaan kiinnostuttu tarkoista luvuista, tai ne eivät ole tiedossa, vaan oleellista on suuruusluokka. On luontevaa sanoa esim. näytönohjain a on neljänneksen verran nopeampi kuin näytönohjain b, kun taas numerot riippuvat testikokoonpanosta, testatuista peleistä ja voivat muuttua ajureiden myötä.

 

[Tonnin Seteli]

En minä ainakaan koe, että puolet enemmän voitaisiin tulkita jollain muulla kuin yhdellä tavalla.

Ei sitä minustakaan voida oikein tulkita kuin yhdellä tavalla. Kuten edellä on kerrottu, sillä ei kuitenkaan pelkästään voida tarkoittaa vaan valitettavan laajasti tarkoitetaan vähintään kahta eri asiaa. Yleensä vieläpä tarkoitetaan sitä, mitä se ei tarkoita.

Entäs kymmenen kertaa vähemmän? Jos vaikka tienaan satasen tässä kuussa ja seuraavassa kymmenen kertaa vähemmän eli 100-10*100=−900

Tuotahan se tarkoittaa, jolloin ilmaistava asia muuttuu järjettömäksi. Tästä sitten sekavien puhuja pääsee möyhäämään, miten "kaikki kyllä ymmärsi" ja tarkennuksen kysyjä on taas kerran viisastelija ja syyllinen kaikkeen. Meillä oli hankala esimerkki ja hieman vähemmän ongelmallinen versio, nyt on lisäksi alkuperäistä pahempi tarjolla. Aina vaan lisää syitä välttää näitä kaikkia.

 

[tjkoo]

Molemmat puolet enemmän = tuplamäärä

Onkohan tuo jonkin sortin mandela-efekti kun usein ajatellaan että ihmiset käyttää sitä "puolet enemmän" sanontaa väärin, vaikka samaan aikaan kaikki myös tietävät että se on 150%.

 

[Tonnin Seteli]

Onkohan tuo jonkin sortin mandela-efekti kun usein ajatellaan että ihmiset käyttää sitä "puolet enemmän" sanontaa väärin, vaikka samaan aikaan kaikki myös tietävät että se on 150%.

En sanoisi että tämä liittyy mitenkään Mandela-ilmiöön. Näitä on sattunut ihan tarpeeksi monta omallekin kohdalle, ja edelleen varmaan joku pitää minua idioottina tai kusipäänä kun en tiennyt, että "puolet enemmän" on tietysti 200%. Varmasti tiesin mitä tarkoitetaan, koska "kaikki kyllä ymmärtää". Yritin olla mukafiksu ja tahallani väärin ymmärtämällä viisastella, että "puolet enemmän" olisi 150%, vaikka kaikki tietävät, että puolet enemmän on 200%. Se vaan on niin, kuulikko!

Ihminen kuplautuu helposti - olkoon tuo ärsyttävä muotisana. Jos aineiston vääristymä poistuisi, syöksyisi silmille sellainen määrä yhdyssanavirheitä ja heikkoa jäsentelyä, että silmiä kirvelisi. Todellakaan kaikki eivät tiedä tällaisia asioita, eikä moni edes kykene miettimään helpohkojakaan käsitteellisiä pulmia. Tämänkin keskustelun virkkeet ovat joillekin aivan liian pitkiä ymmärrettäviksi ja näyttäytyvät epämääräisenä pötkönä sanoja, joista osa herättää tunteita kuten vihaa tai epäluuloa. Väestötasolla yllättävän moni suomenkielinen ei ymmärrä tästäkään yksinkertaisesta viestistä hevon vittua, mutta tämän foorumin käyttäjät eivät onneksi ole edustava joukko ja ala-arvoista ulosantia tai rajua lukutaidottomuutta kohtaakin täällä varsin harvoin. Sitä käyrän vasenta laitaa voi runsaampana mennä ihailemaan vaikkapa suomi24-foorumille tai mahdollisimman elämämkolulaisen Youtube-kanavan kommentteihin, jos on sattunut unohtamaan.

Lukutaito on kansalaistaito - Lukukeskus

Lukutaito on kansalaistaito. lukuviikko tukee kaikkien lukemista ja lukutaitoa - tutustu sisältöihin.

lukukeskus.fi

Suomalaisista aikuisista yhdellätoista prosentilla on heikko lukutaito.

 

[Kautium]

"Tuoreuttaminen", kun puhutaan jonkin datasisällön päivittämisestä, tai vanhojen laitteiden uusista julkaisuista. Tätä on alkanut kuulemaan töissä viimeisen parin vuoden aikana useammin.

Kermaperse.

Ontuva kielikuva, koska ainakin minulle tulee pikemminkin mieleen lihava ihminen kuin hemmoteltu tai eliittiin kuuluva ihminen.

Veikkaan, että tuo juontaa juurensa aikakaudelta, kun kerma oli rikkaiden aatelisten herkkua ja koska se lihottaa muiden rasvojen tapaan, niin se näkyy katukuvassa leveänä perseenä.

 

[bahis]

"Tuoreuttaminen", kun puhutaan jonkin datasisällön päivittämisestä, tai vanhojen laitteiden uusista julkaisuista. Tätä on alkanut kuulemaan töissä viimeisen parin vuoden aikana useammin.

Tuohan on ihan yleisesti käytössä oleva suomennos (data) refresh sanalle... Mutta mielummin kyllä itsekin käyttäisin työympäristössä vain englannin kieltä, kun monet asiat kuulostaa typeriltä suomeksi.

 

[Kautium]

Tuohan on ihan yleisesti käytössä oleva suomennos (data) refresh sanalle... Mutta mielummin kyllä itsekin käyttäisin työympäristössä vain englannin kieltä, kun monet asiat kuulostaa typeriltä suomeksi.

No jaa, yleisesti ja yleisesti. Reilut 25v alalla ja tätä termiä olen kuullut tosiaan käytettävän vasta tässä parin vuoden sisällä kiihtyvällä tahdilla ihan oudoissa yhteyksissä.

Tänään tuo tuli eteen, kun näin jonkin Jukka O. Kauppisen postauksen X:ssä, jossa puhuttiin vanhan Sinclairin uudesta versiosta "tuoreuttamisena".

Edit.
Tämä se oli:

 

[Antw]

Jaa. En minä ainakaan koe, että puolet enemmän voitaisiin tulkita jollain muulla kuin yhdellä tavalla. Ja jos minulle sanotaan, että 25 % enemmän, niin muutan sen joka tapuksessa mielessäni neljännekseksi, niin eikö olisi luontevampaa sanoa suoraan niin.

Harvoin muutenkaan ollaan kiinnostuttu tarkoista luvuista, tai ne eivät ole tiedossa, vaan oleellista on suuruusluokka. On luontevaa sanoa esim. näytönohjain a on neljänneksen verran nopeampi kuin näytönohjain b, kun taas numerot riippuvat testikokoonpanosta, testatuista peleistä ja voivat muuttua ajureiden myötä.

Miten sinusta "puolet enemmän" vertautuu "kaksi kertaa enemmän" tai "yksi kertaa enemmän" -ilmaisuihin? Entä onko "kaksi kertaa enemmän kuin" sama asia kuin "kaksi kertaa niin paljon kuin" vai ehkä "yksi kertaa niin paljon kuin" ? Kuten ehkä huomaat, nuo ovat kaikki todella huonoja ja tulkinnanvaraisia ilmaisuja, eikä tämä ole edes mikään mielipideasia, vaan ihan yleisesti tunnettu ongelma. Yksinkertaisesti ei kannata käyttää, vaan totutella ulos, ja käyttää prosenttilukuja.

Prosenttien muuttaminen päässä murtoluvuiksi kuulostaa myös erikoiselta tavalta ajatella lukuja.. itse näen murtoluvut kamalina, ja niitähän ei periaatteessa ole edes olemassa - ovat vain jakolaskuja.

 

[kaarlos]

Alkoi naurattaa tämä tuoreuttaminen, onkohan se efektiivisesti mädättämisen vastakohta? Voisi politiikassakin ottaa viestinnässä käyttöön.

 

[tjkoo]

Verestäminen on parempi termi

 

[munse]

Tuohan on ihan yleisesti käytössä oleva suomennos (data) refresh sanalle... Mutta mielummin kyllä itsekin käyttäisin työympäristössä vain englannin kieltä, kun monet asiat kuulostaa typeriltä suomeksi.

Tekniikassa verbiä "refresh" vastaava suomennos on "virkistää". Esimerkiksi "refresh rate" = "virkistystaajuus".

Onhan se vähän vanhahtava. Kuulemma joskus sana "hoonaus" piti tieteellisessä tekstissä korvata sanalla "laahinta".

 

[Later]

Miten sinusta "puolet enemmän" vertautuu "kaksi kertaa enemmän" tai "yksi kertaa enemmän" -ilmaisuihin? Entä onko "kaksi kertaa enemmän kuin" sama asia kuin "kaksi kertaa niin paljon kuin" vai ehkä "yksi kertaa niin paljon kuin" ? Kuten ehkä huomaat, nuo ovat kaikki todella huonoja ja tulkinnanvaraisia ilmaisuja, eikä tämä ole edes mikään mielipideasia, vaan ihan yleisesti tunnettu ongelma. Yksinkertaisesti ei kannata käyttää, vaan totutella ulos, ja käyttää prosenttilukuja.

Minulle "yksi kertaa enemmän" on yhtä kuin "kaksi kertaa niin paljon kuin". X kertaa enemmän tai vähemmän on yhtä kuin 100X % enemmän tai vähemmän, siis muuttaa sen luvun prosenteiksi, se on helppo muistisääntö ja niin se menee oikein. Jos itse ilmaisua käyttäisin, tarkoittaisin juuri tuota, mutta koska suuri osa tulkitsisi asian toisin, en niin tee, ellen sitten suurpiirteisesti tyyliin "sata kertaa enemmän".

Tuo onkin huono ilmaisu, myös siksi että yritykset sitä väärin käyttävät markkinoinnissaan, minkä näkee jo tämän sivuston uutisia lukiessa.

En kuitenkaan koe, että "puolet enemmän" aiheuttaisi samalla tavalla sekaannusta, enkä myöskään muista, että sitä olisi ikinä esim. mainoksissa väärin käytetty.

Prosenttien muuttaminen päässä murtoluvuiksi kuulostaa myös erikoiselta tavalta ajatella lukuja.. itse näen murtoluvut kamalina, ja niitähän ei periaatteessa ole edes olemassa - ovat vain jakolaskuja.

No, usein on helpompi laskea, esim. neljänneksen enemmän kuin 6 niin tulee automaattisesti 7½ . Tai neljänneksen enemmän kuin 34 817. 8 x 4 = 32 ja 9 x 4 = 36, joten on suunnilleen 8 700 enemmän eli reilut 43 500. Tai sitten vain jos haluaa visualisoida, esim. 125-senttinen hauki olisi neljänneksen pidempi kuin pyydystämäni metrinen hauki.

 

[Tonnin Seteli]

Alkoi naurattaa tämä tuoreuttaminen, onkohan se efektiivisesti mädättämisen vastakohta? Voisi politiikassakin ottaa viestinnässä käyttöön.

Olisiko se siis eräänlaista eheyttämistä? Pitäisi ottaa käyttöön, josko sitä saisi puhdistettua negatiivisista konnotaatioista. Levyn eheyttäminen oli vielä ihan neutraali juttu kun se oli yleinen arjen asia monelle, eikä siitä silloin tullut mieleen mikään uudelleenkouluttamisleiri.

 

[bahis]

Tekniikassa verbiä "refresh" vastaava suomennos on "virkistää". Esimerkiksi "refresh rate" = "virkistystaajuus".

Onhan se vähän vanhahtava. Kuulemma joskus sana "hoonaus" piti tieteellisessä tekstissä korvata sanalla "laahinta".

Jos pakko suomeksi on kääntää niin ehkä omaan korvaan se datan tuoreutus kuulostaa kuvaavammalta kuin datan virkistys (tai eheytys). Ainakin tässä kontekstissa, kun puhutaan vaikka softakehityksestä ja siirretään uudempaa dataa tuotantoympäristöstä testiympäristöön. Mutta joo parempi olisi vain käyttää englantia

 

[Kautium]

Jos pakko suomeksi on kääntää niin ehkä omaan korvaan se datan tuoreutus kuulostaa kuvaavammalta kuin datan virkistys (tai eheytys). Ainakin tässä kontekstissa, kun puhutaan vaikka softakehityksestä ja siirretään uudempaa dataa tuotantoympäristöstä testiympäristöön. Mutta joo parempi olisi vain käyttää englantia

Minun korvaan tuoreutus kuulostaa lähinnä siltä, että kaapissa on vanhentunutta pullaa, josta yritetään kaapia pahimmat homeet pinnalta, että sitä kehdattaisiin tarjota vieraille.

Päivittäminen on ihan hyvä ja laajasti ymmärretty IT-termi jonkin asian saattamisessa ajan tasalle, mutta joku pöhinäporukka on päättänyt alkaa tuputtamaan kaikkialle tuota helkutin tuoreutusta. Kas kun ei "raikasteta dataa".

 

[bahis]

Päivittäminen on ihan hyvä ja laajasti ymmärretty IT-termi jonkin asian saattamisessa ajan tasalle, mutta joku pöhinäporukka on päättänyt alkaa tuputtamaan kaikkialle tuota helkutin tuoreutusta. Kas kun ei "raikasteta dataa".

No kun taas päivittäminen viittaa siihen että koodiin tehdään muutosta eli englanniksi update josta taas datan "tuoreutuksessa" (refresh) ei ole kyse.
Ohjelmakoodi pysyy samana, mutta tietokantaan tuodaan uudempaa "tuoreempaa" dataa. En nyt itsekkään tuosta tuoreutukseta pidä, mutta mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? "Tietokannassa olevan datan ajantasaisemmaksi saattaminen"? Hieman kankeaa...

 

[Smugu]

Olenko ainut jota ärsyttää sana ”Pinna”, kun puhutaan prosentista? Tämä on yleisessä käytössä töissä, vapaa-ajalla ja jopa jotkut talousihmiset ja poliitikot käyttää tuota sanaa. Valaiskaa minua. Eikö Pinna tarkoita pistettä, eikä prosenttia?

 

[Kautium]

No kun taas päivittäminen viittaa siihen että koodiin tehdään muutosta eli englanniksi update josta taas datan "tuoreutuksessa" (refresh) ei ole kyse.
Ohjelmakoodi pysyy samana, mutta tietokantaan tuodaan uudempaa "tuoreempaa" dataa. En nyt itsekkään tuosta tuoreutukseta pidä, mutta mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? "Tietokannassa olevan datan ajantasaisemmaksi saattaminen"? Hieman kankeaa...

Datan tuoreutushan on nimenomaan sitä, että vanhan tilalle päivitetään jostakin jotain uutta (jos sisältö ei muuttuisi, olisi koko prosessi turha). Miksi ei siis voitaisi puhua vain päivittämisestä, kun kaikki tietävät mitä se tarkoittaa?

Edelleen väitän, että tämä on vaan tällainen käsienheiluttelutermi. Ei tuota kukaan IT-ihminen oikeasti missään käytä, siis muuten kuin että on puolipakolla mukana jossakin projektissa, jossa joku konsultti höpisee, että "pitäisi sopia päivämäärä milloin storagen datat seuraavan kerran tuoreutetaan". Ja sitten kun tuota tosiaan aiemman esimerkin mukaan nykyään myös puhuttaessa jostakin laiteuudistuksista jne, niin vähän meinaa tulla oksennusta suuhun.

 

[Tonnin Seteli]

Minun korvaan tuoreutus kuulostaa lähinnä siltä, että kaapissa on vanhentunutta pullaa, josta yritetään kaapia pahimmat homeet pinnalta, että sitä kehdattaisiin tarjota vieraille.

Tuoreutusta voisi olla myös se, kun sisustuskana maalaa uudenveroisen seinän ja lopputuloksena kunto ei muutu, pelkästään väri. Edistystä tai lisäarvoa ei siis saada.

No kun taas päivittäminen viittaa siihen että koodiin tehdään muutosta eli englanniksi update josta taas datan "tuoreutuksessa" (refresh) ei ole kyse.
Ohjelmakoodi pysyy samana, mutta tietokantaan tuodaan uudempaa "tuoreempaa" dataa. En nyt itsekkään tuosta tuoreutukseta pidä, mutta mikä sitten olisi parempi vaihtoehto? "Tietokannassa olevan datan ajantasaisemmaksi saattaminen"? Hieman kankeaa...

Onhan tietokantapäivityskin päivitys, se ei vaan ole ohjelmistopäivitys.

Olenko ainut jota ärsyttää sana ”Pinna”, kun puhutaan prosentista? Tämä on yleisessä käytössä töissä, vapaa-ajalla ja jopa jotkut talousihmiset ja poliitikot käyttää tuota sanaa. Valaiskaa minua. Eikö Pinna tarkoita pistettä, eikä prosenttia?

Et ole ainoa, vaikka olen varmaan joskus laiskasti puhuessa syyllistynyt samaan. Sanasto voi tarttua, valitettavasti rumatkin sanat.

Pahasti väärinhän tuo on. On olemassa prosenttipiste eli persentiili joka on selkeästi eri käsite kuin prosentti. On myös ainakin percentage point joka tarkoittaa prosenttiyksikköä eli ei taaskaan prosenttia. Mistä lie keksitty, vaikuttaa hölmöltä.

 

[axxu]

Olenko ainut jota ärsyttää sana ”Pinna”, kun puhutaan prosentista? Tämä on yleisessä käytössä töissä, vapaa-ajalla ja jopa jotkut talousihmiset ja poliitikot käyttää tuota sanaa. Valaiskaa minua. Eikö Pinna tarkoita pistettä, eikä prosenttia?

Eikös tota pinnaa käytetä yleensä kun puhutaan itse prosenttimäärän muutoksesta. Esim. 10% nousee 2 pinnaa -> 12% vrt. 10 nousee 2 prosenttia -> 10.2

edit. tulee varmaan tuosta @Tonnin Seteli mainitsemasta "percentage point" käännöksestä suomeen

 

[Smugu]

Eikös tota pinnaa käytetä yleensä kun puhutaan itse prosenttimäärän muutoksesta. Esim. 10% nousee 2 pinnaa -> 12% vrt. 10 nousee 2 prosenttia -> 10.2

Kyllä tota käytetään muussakin yhteydessä. ”Meidän myyntikate ois hyvä olla ainakin ton 30 pinnaaa..”

 

[bahis]

Datan tuoreutushan on nimenomaan sitä, että vanhan tilalle päivitetään jostakin jotain uutta (jos sisältö ei muuttuisi, olisi koko prosessi turha). Miksi ei siis voitaisi puhua vain päivittämisestä, kun kaikki tietävät mitä se tarkoittaa?

Kun puhutaan päivittämisestä niin moni olettaa että koodia on päivitetty. Eli nimenomaan kaikki eivät tiedä mitä se tarkoittaa...

Onhan tietokantapäivityskin päivitys, se ei vaan ole ohjelmistopäivitys.

Tietokantapäivitys yleensä tarkoittaa tietokannan itsensä päivittämistä ei sen sisältämän datan "päivittämistä". Tässä se ongelma on...

Jos englanniksi operaatio on update on selkeä suomennos päivittäminen, mutta jos se on refresh...