Ärsyttävät muotisanat, -sanonnat ja -hokemat

[djmake]

Itseä ei tuo "ketä" niinkään ärsytä (johtuu varmaan turkulaisuudesta) mutta välillä tulee vastaan kun käytetään sanaa "entä" sanan "kuin" tilalla. Esimerkiksi "norsu on suurempi entä hiiri". Särähtää korvaan erittäin paljon. Onko tämä joku paikkakuntakohtainen juttu vai mistä juontaa juurensa?

Ketjussa on muuten todella monta "hyvää" pointtia ja verenpaine nousee.

Ketä on sellainen puoliärsyttävä muttei varsinainen muotisana ainakaan omasta mielestäni. En oikein osaa, mistä murteesta tulee mutta osa käyttää todella ärsyttävään tapaan, osaan ei huomiota kiinnitä. Omaan suuhun ei sovi, oikeastaan ainoa mieleen tuleva on "ketäs noi o?" ja sekin lähinnä jos olet alueella jossa joka toisella on ketä joka välissä.

En huomannut oliko jo listattu juurisyy. Pää sanoo poks nykyään aina kun tuon kuulee. Paikassaan kävisi mutta kun sitä tungetaan joka ainoaan paikkaan.
Jonkin pitkän tapahtumaketjun kohdalla menettelee ja sellaisiin sentään sopii. Mutta kun puhutaan yksittäisen henkilön yksittäisestä hommasta joka menee käsille niin ei! Siinä ei tarvita mitään juurisyytä kun oikea vastaus on väsytti/vtuttu/en huomannut/naputtelin vahingossa väärin tms. Ja vielä oikeampi on, ettei ihminen ole täydellinen.

Yleensä kaikkein innokkain koko sanan käyttäjä on se nuori, yli-innokas laadun valvoja tms.

Monta muutakin on mutta yllättävän monessa asianyhteys vaikuttaa.

 

[Puyi]

En ole tätä ikinä kuullut käytettävän ja toivottavasti tämä jää viimeiseksi kerraksi.

Itse käytin tätä nuorempana, en tiedä mistä oli tarttunut. Kesti jonkin aikaa päästä kyllä tuosta eroon..

 

[Tonnin Seteli]

Löytyi foorumilta muutama upea sana.

viimeexi

vihannexia

teräxinen

vähäxi

 

[Oravamedian käpy]

Käärijänvihreä

Venetsian tärkein kanaali muuttui käärijänvihreäksi

 

[Tonnin Seteli]

Käärijänvihreä

Venetsian tärkein kanaali muuttui käärijänvihreäksi

Ehdin jo pelästyä, että sana on vakiintunut käyttöön. Onneksi uutinen onkin vanha juttu käärijänvihreältä kaudelta.

 

[lxmo]

Tuoreempi uutinen eiliseltä: Sinilevä | Kuva näyttää, kuinka espoolaisen vesiurheilukeskuksen vesi muuttui ”käärijänvihreäksi”

 

[Feuersturm]

Olen jo aiemmin puhunut siitä, miten sanaa "ongelma" on yritetty korvata "haasteella" jo useamman vuoden ajan. Aivan kuin etenkin toimittajille olisi tullut jostain norsunluutornista käsky, että ongelmia ei saa enää olla, saa olla vain haasteita. No eihän tämä nyt sentään voi pitää paikkaansa ja tilanne on varmaan jo palannut entiselleen. Hetkinen. Jaa mitä sanoit, Iltalehti?

"Italian joukkueen johdosta vahvistettiin Iltalehdelle, että saapasmaan urheilijoille tuli vatsahaasteita triathlonin uintiosuuden myötä "

Haist...

 

[Oravamedian käpy]

Läheisen koripallokentän on vallannut lauma parikymppisiä suomalaisia pummej.. gangstaräppäreitä, jotka polttavat pilveä ja huudattavat muovisia ghettoblastereitaan, aika ajoin paiskoen koripalloa kentän metallikehikkoon. Näiden mölinää ja huutelua saa kuunnella toistuvasti, ja ohessa muutamia otteita tästä "ganstaslangista".

Huudetaan "Madafäkörs" muille ihmisille tai kutsutaan jotain asiaa Madafökingiksi esim. ihan vidun madafäking olo

"Kridlokitetaan" tai tehdään "kridlokit"

"Mäkbous"

"Häshtäg koo" joka tarkoittaa ilmeisesti OK?

"Straight outta Pukinmäki" tai jokin vastaava Helsingin lähiö.

"Chillaa brah"

"Wäkkii shittii"

"Diits" tai "Dööts"

"Swägä"

"Ebun ksiit!" kun joku tekee ilmeisen näyttävän korin

"Nigga tai niggaz" huutelu valkoihoiselle.

"Check it out"

"Biiffata"

"Oogee truu dat"

"Mennää raidaa ostis" eli haetaan juoksukaljat lähimmästä Alepasta

 

[Mietaa]

"Avaimet käteen-periaatteella"
Ja ylläkin mainittu "Brah"
"Unboxaus"
Veri jostain syystä kiehuu kun nämä kuulee...

 

[Oravamedian käpy]

Pääsi vielä unohtumaan "Taaki" jolla nämä syrjäytyneet elämänkoululaiset kutsuvat toisiaan.

 

[Jees]

En ole mikään ärsyyntyjä, mutta jotkut jatkuvasti toisteltavat sanonnat, jotka eivät alkunkaan pidä paikkaansa, hiukan ärsyttää.

Esimerkiksi nyt suosiossa oleva "ikä on vaan numero".

No, ei v*ttu ole. Yli 70v viimeistään alkaa olla aika paskassa kunnossa, vaikka kuinka yrittäisi ja aika varmasti ennen 100v on jo kuollut, vaikka olisi kuinka nuorekas "ikä on vaan numero" ihminen.

 

[Antw]

No, ei v*ttu ole. Yli 70v viimeistään alkaa olla aika paskassa kunnossa, vaikka kuinka yrittäisi ja aika varmasti ennen 100v on jo kuollut, vaikka olisi kuinka nuorekas "ikä on vaan numero" ihminen.

Fyysinen kunto voi vaihdella eri ikäisillä rajustikin, eikä 70v ole monille vielä ikä eikä mikään noin niinkuin fysiikan osalta. Ei tietenkään vastaa 30-veetä, mutta pystyy edelleen elämään täysipainoista elämää. Mutta ennemminkin tuolla sanonnalla taidetaan viitata henkiseen puoleen, eli asenteeseen kuinka ikään suhtautuu.

 

[Tonnin Seteli]

Esimerkiksi nyt suosiossa oleva "ikä on vaan numero".

No, ei v*ttu ole.

Totta. Sehän on luku, jossa voi olla kaksi tai jopa kolme numeroa.

 

[juhaa]

Varmasti hyvin kaukana muotisanoista (onneksi), mutta ”vahinkovankkurit”, lienee tarkoittavan lastenvaunuja tahi lastenrattaita.

 

[SINN]

Varmasti hyvin kaukana muotisanoista (onneksi), mutta ”vahinkovankkurit”, lienee tarkoittavan lastenvaunuja tahi lastenrattaita.

Vahinkovankkuri yleensä viittaa siihen farmariautoon tai sellaiseen vw touran/ ford cmax jne "tila-autoihin"

 

[kappalainen]

Kaikissa uutisssa 'jäätävä', 'kylmäävä' jne adjektiivit. Samoin kuvaus, kun joku puhuu jotain, uutisoidaan mm jyrähtää, ärähtää,. Sitten sanat 'hellekupoli' ja tänä kesänä alettiin hokea 'salamaruoskasta', Ei kauheesti muuta naminamimaiskis.

 

[kappalainen]

Ja se niinku ärsyttää niinku kun niinku hoetaan niinku sillai niinku täyte- niinku sanoja tiätsä niinku sillai tai niinku.

 

[Antw]

Totta. Sehän on luku, jossa voi olla kaksi tai jopa kolme numeroa.

Ei kuitenkaan yhtä numeroa?

 

[Mika__]

Vahinkovankkuri yleensä viittaa siihen farmariautoon tai sellaiseen vw touran/ ford cmax jne "tila-autoihin"

Ikinä kuullutkaan autoista vahinkovankkureina vaan nimenomaan rattaista. Nuo mainitut autot ovat yleensä muumibusseja tai lestavaunuja tms.

 

[Oravamedian käpy]

Niin-PÄ tai Niim-PÄ, jossa painotetaan voimakkaasti jälkimmäistä tavua, joka lausutaan lisäksi pienelle viiveellä. Omien kokemusteni mukaan tuota käyttävät erityisesti juntit ja lähiöissä roikkuva 35 - 50 vuotiaat whitetrash henkiset naiset.

 

[Feuersturm]

Meidän = mein.

MEIN AUTO.

 

[Mietaa]

Makkaraperunat = Makkispekkikset

Tuon kun kuulee grillijonossa niin kiehahtaa...

 

[Antw]

Makkaraperunat = Makkispekkikset

Tuon kun kuulee grillijonossa niin kiehahtaa...

Aiheeseen liittyen Pepsi Max = "pepemake"

 

[Hodari]

"Uhka vai mahdollisuus"

 

[Feuersturm]

"Uhka vai mahdollisuus"

"Mistä on kyse?"
"Tästä on kyse."

 

[Paskisti]

Oliko täällä jo "kehitys kehittyy". Ei kehitys kehity vaan asiat kehittyy.

Yksi vanhempi termi mihin edelleen törmää on ulkolainen. Se on ulkomainen tai ulkomaalainen. Yleensä ulkolaista kuulee käytettävän ulkomaisen sijasta esim. ulkolainen kurkku.

 

[Antw]

Oliko täällä jo "kehitys kehittyy". Ei kehitys kehity vaan asiat kehittyy.

Itse ymmärrän tuon niin, että myös se kehitykseen tarvittava aika vähenee, eli kehityksen kulku nopeutuu. Ikään kuin logaritmisessa asteikossa. Siinä mielessä tuo on ihan osuvasti sanottu.

 

[Miksuu]

Meidän = mein.

MEIN AUTO.

no eiks toi oo ihan jonkun murre?

 

[Paskisti]

Itse ymmärrän tuon niin, että myös se kehitykseen tarvittava aika vähenee, eli kehityksen kulku nopeutuu. Ikään kuin logaritmisessa asteikossa. Siinä mielessä tuo on ihan osuvasti sanottu.

Ehkä, muttei sitä kyllä tuossa merkityksessä yleensä käytetä vaan nimenomaan kun joku asia on mennyt eteenpäin tai kehittynyt. Tuo mainitsemasi näkökanta on ainoa jossa on edes jotain järkeä sanonnan yhteydessä. Ärsyttävä muotisanonta silti.

 

[Frankie]

Emmä laskisi kehitys kehittyytä muotisanonnaksi. Muoti tulee ja menee, jotkut sanonnat jäävät pysyvään käyttöön. Aika pitkään tuota on hoettu. Ärsytyskynnys toki henkilökohtainen itse kullakin.

 

[Miksuu]

kuten @Antw sanoi ja @Frankie peesas, toi on musta ihan normi jatkumo.. ihan kuten sirut kehittyy jos se vertaus si uppoo paremmin tälle foorumille, kivikaudella työkalujen kehitys vei satoja vuosia, nyt kaikki kehittyy nopeemin, eli kyllä se kehitys kehittyy kokoajan

 

[Feuersturm]

no eiks toi oo ihan jonkun murre?

Tätä näkee itse asiassa enemmän kirjoitettavan kuin lausuttavan. On se varmaan murrettakin, mutta näyttää levinneen korvaamaan mm. kotkalaisen "meiän", joka sentään ei ole saksaa...

 

[Paskisti]

En kyllä osta tuota selitystä. Kehitys on se tapahtuma jonka seurauksena asiat kehittyvät. Toki kehitysnopeus voi kasvaa. Eihän "kehitys kehittyy" oikeasti kerro mitä tapahtuu, toisin kuin tekniikka kehittyy (paremmaksi).

En löytänyt kielitoimiston kantaa mutta vahvalla mutulla eivät pidä sitä oikeana ilmaisuna. Toki ymmärrän mitä tuossa ylempänä haetaan mitä se tarkoittaa. Kuulostaa silti minusta tyhmältä muotitermiltä. On tässä ketjussa monta muutakin termiä ja sanontaa jotka ovat vanhoja ja silti saanut hyväksynnän.

 

[Antw]

En kyllä osta tuota selitystä. Kehitys on se tapahtuma jonka seurauksena asiat kehittyvät. Toki kehitysnopeus voi kasvaa. Eihän "kehitys kehittyy" oikeasti kerro mitä tapahtuu, toisin kuin tekniikka kehittyy (paremmaksi).

En löytänyt kielitoimiston kantaa mutta vahvalla mutulla eivät pidä sitä oikeana ilmaisuna. Toki ymmärrän mitä tuossa ylempänä haetaan mitä se tarkoittaa. Kuulostaa silti minusta tyhmältä muotitermiltä. On tässä ketjussa monta muutakin termiä ja sanontaa jotka ovat vanhoja ja silti saanut hyväksynnän.

Ei se varmaan kieliopillisesti oikein olekaan. Oikein se voisi olla "kehitys nopeutuu", mutta tuo taas on ilmaisuna tylsempi ja munattomampi. "Kehitys kehittyy" on vakiintunut, ja kertoo minusta selkeästi miatä on kyse.

 

[Antw]

"Pöhinä" on ärsyttävä muotisana.

 

[munse]

Englannin kielen "tech". On "tech company", "tech entrepreneur", "tech industry" jne.

Termiä käytetään varsin epämääräisesti ja epäjohdonmukaisesti. Tesla on "tech", mutta sen kilpailijat eivät. Firmat kuten Spotify ja Netflix ovat myös "tech", vaikka ovat enemmänkin palveluntuottajia/mediayrityksiä kuin "kovaa" tekniikkaa tuottavia R&D-painotteisia firmoja.

Termillä halutaan ehkä viitata trendikkääseen, moderniin, piilaaksomaiseen yrityskulttuuriin ja nopeaan kasvuun riippumatta siitä, millä alalla yritys varsinaisesti on.

Mutta kun "tech" on lyhenne sanasta "technology". Samannimisen Wikipedia-artikkelin ensimmäinen kuva on muuten voimalaitoksen höyryturbiini.

Edit: typo

 

[Ad_Astra]

Ketterä

 

[Simo Sisu]

Ei varsinaisesti hokema, mutta tulee aika ajoin kuulee joidenkin ihmisisten lausuvan Q-kirjaimen "guuna", kun oikea muoto olisi "kuu". Myös monessa muussa kielessä lausuminen on k-kirjainjohdannainen kuten esimerkiksi englannissa "kjuu".

Q – Wikipedia

 

[AsiJu]

...
En huomannut oliko jo listattu juurisyy. Pää sanoo poks nykyään aina kun tuon kuulee. Paikassaan kävisi mutta kun sitä tungetaan joka ainoaan paikkaan.
Jonkin pitkän tapahtumaketjun kohdalla menettelee ja sellaisiin sentään sopii. Mutta kun puhutaan yksittäisen henkilön yksittäisestä hommasta joka menee käsille niin ei! Siinä ei tarvita mitään juurisyytä kun oikea vastaus on väsytti/vtuttu/en huomannut/naputtelin vahingossa väärin tms. Ja vielä oikeampi on, ettei ihminen ole täydellinen.

Yleensä kaikkein innokkain koko sanan käyttäjä on se nuori, yli-innokas laadun valvoja tms.

Monta muutakin on mutta yllättävän monessa asianyhteys vaikuttaa.

Tai se uusi työsuojeluvaltuutettu...

Edellisen työpaikan tuotantojohtaja tai mikä superkyrpä nyt lie olikaan, jopa lausui näin, että "ei ole olemassa inhimillisiä virheitä, on vaan johtamisongelmia"

Monta kertaa teki mieli sanoa, että katopa peiliin siinä on yks vitun iso johtamisongelma heti.

 

[jkaart]

Ketterä

Tämä yhdistettynä ohjelmistokehityksen.
Eli ketterä ohjelmistokehitys tai ketterät menetelmät.
Suora suomennoshan toi on englannin sanasta agile, mutta suomennos kuulostaa vaan hirveeltä.

Eipä se oo paljoa parempi ohjelmoinissa sana olio.
Eikö se olisi voinut vaan olla objekti, kun ei se englanniksikaan ole mikään creature tjsp.

 

[Feuersturm]

Hinta pomppasi.
Pörssi sukelsi.
Osake raketoi.

En tykkää. Kaikki väkipakolla runnottu käyttöön luultavasti sosiaaliseen mediaan kasvaneiden journalistien toimesta.

aika ajoin kuulee joidenkin ihmisisten lausuvan Q-kirjaimen "guuna", kun oikea muoto olisi "kuu".

Nykyään myös S tulee häiritsevän usein ts:nä tiettyjen sanojen alussa, joten tässä sitä ollaan sitten tsuomalaisia Tsuomessa. Silloin kun ei olla porttugalilaisia olymppiaurheilijoita karantteenissa.

 

[Nigel]

Kuuntelin Puheenaihe-podcastia ja tarkemmin päivän 29.09.2024 Tekoäly-jaksoa. Särähti korvaan, kun juontaja ainakin kaksi kertaa korjasi oikein sanomansa suomalaisen sanan englanninkielisellä. Vedän nyt ulkomuistista, joten nämä ei ehkä ihan sanatarkkoja esimerkkejä ole, mutta suunnilleen näin se meni:

1. "Se olisi sitten se seuraava askel tai siis steppi..."
2. "Se oli hyvä jakso. Tosi hyvä episodi."

Mutta joo, pointti on siis, että turhat englanninkieliset sanat ärsyttää. Ymmärrän, että puhujalle joskus saattaa tullan englanninkielinen sana ensimmäisenä mieleen, mutta tuossa jaksossa puhuja tulkitsi suomalaisen sanan vääräksi ja korjasi itseään englanninkielisellä vastineella.

 

[t-man83]

no eiks toi oo ihan jonkun murre?

Muistelen, että Kymenlaaksolaiset tätä ainakin käyttää. Ja onhan Voikkaalla ihan omat murresanat "minun" ja "sinun" -sanoille: "min" ja "sin"...vaikka ollaan ihan helvetin kaukana Ruotsista.

 

[Juhukka]

Kuulin tarhaikäiseltä 'fude' = pallo, jalkapallo.

 

[Tonnin Seteli]

Makkaraperunat = Makkispekkikset

Tuon kun kuulee grillijonossa niin kiehahtaa...

Ilmankos saan aina snägärillä turpaan. Täytyykin katsoa tarkemmin millä sanoilla iltsukkapaltsukkaa tilaa.

 

[juhaa]

Ilmankos saan aina snägärillä turpaan. Täytyykin katsoa tarkemmin millä sanoilla iltsukkapaltsukkaa tilaa.

Ota vaan joku voikkuli iltsukaksi.

 

[Tonnin Seteli]

Ota vaan joku voikkuli iltsukaksi.

Joo, pyydän ensi kerralla sellaisen bursan.

 

[kaarlos]

Ei varsinaisesti muotisana, mutta ”x kertaa enemmän/vähemmän” fraasin käyttö kun tarkoituksena on ilmaista murto-osaa tai monikertaa jostain.

Tuo fraaasi on tarpeeksi epämääräinen puhuttaessa monikerroista, esimerkiksi ”viisi kertaa enemmän” voisi hyvin tulkita että jokin asia on kuusinkertainen (1 kerta + viisi kertaa päälle) - mutta näissä murto-osissa tästä tulee todella hähmäinen.

- viisi kertaa vähemmän kuin …

Viisinkertainen, viidesosa, viidennes.. selkeästi yksiselitteisempiä sanoja on tarjolla mutta harmillisen usein törmää tähän ”x kertaa enemmän/vähemmän” fraasin käyttöön.

 

[munse]

Ei varsinaisesti muotisana, mutta ”x kertaa enemmän/vähemmän” fraasin käyttö kun tarkoituksena on ilmaista murto-osaa tai monikertaa jostain.

Tuo fraaasi on tarpeeksi epämääräinen puhuttaessa monikerroista, esimerkiksi ”viisi kertaa enemmän” voisi hyvin tulkita että jokin asia on kuusinkertainen (1 kerta + viisi kertaa päälle) - mutta näissä murto-osissa tästä tulee todella hähmäinen.

- viisi kertaa vähemmän kuin …

Viisinkertainen, viidesosa, viidennes.. selkeästi yksiselitteisempiä sanoja on tarjolla mutta harmillisen usein törmää tähän ”x kertaa enemmän/vähemmän” fraasin käyttöön.

Sitten siihen sotketaan vielä klassikko "puolet enemmän".

Voisin ruveta viljelemään ilmaisua "kolmannes/neljännes/jne. enemmän" samalla logiikalla, jotta tuon idioottimaisuus kävisi paremmin ilmi.

 

[Puyi]

Sitten siihen sotketaan vielä klassikko "puolet enemmän".

Voisin ruveta viljelemään ilmaisua "kolmannes/neljännes/jne. enemmän" samalla logiikalla, jotta tuon idioottimaisuus kävisi paremmin ilmi.

Ja tässä vielä moni sanoo puolet enemmän vaikka tarkoittaa tuplat.