Ankea 90-luku

[Esterhaus]

Lihasta puheenollen, takavuosina suomalaiset söivät huomattavasti vähemmän lihaa kuin nykyään, vaikka nyt on vege-hommat olevinaan kovasti muotia.

Lihansyöntiä mitataan luullisen lihan vuosikulutuksena, ja suomalaiselle se on keskimäärin nyt 77 kiloa per vuosi. 1960-luvulla lihaa meni PUOLET VÄHEMMÄN. Vielä 1990-luvullakin yli 10 kiloa vähemmän. Siis siitä huolimatta, että nyt vegejutut on kovasti "in" kun taas 1990-luvulla ja aiemmin täysin marginaalista puuhaa.

Tämäkin liittyy ympäristön- ja ilmaston suojeluun, eli tällä saralla asiat on nyt huonommin kuin ennen. Ihmiset ylipäätään syövät enemmän kuin ennen, mikä on huono juttu sekä ihmisille itselleen että planeetalle.

Autot on puhtaampia kuin ennen mutta niillä varmaankin myös ajetaan enemmän kuin ennen. Autot eivät joka tapauksessa ole ainakaan tänä päivänä mikään kovin merkittävä ympäristöhaitta suhteessa kokonaisuuteen.

Autoilua on aina demonisoitu Suomessa, ja yhä edelleen näin tapahtuu...

Tuo pitää paikkansa. Nykyisin jos muistutetaan liiallisen punaisen lihan syömisen nostamasta suolistosyöpäriskistä, löytyy aina öyhöttäjiä mesoamaan siitä, että aina on lihaa syöty eikä ollut mitään ongelmaa. Kyllä, mutta nykyiset lihansyöntimäärät ovat todellakin aivan eri tasolla kuin takavuosikymmeninä. Joskus 1960-luvulla liha oli jo niin kallistakin, että ei keskituloinen kaupunkilaisperhe välttämättä edes olisi pystynyt syömään lihaa lähellekään niitä määriä kuin nykyisin kun vielä perhekootkin olivat nykyistä suurempia ja naisten työssäkäyminen jonkin verran vähäisempää.

Kun olin itse kakara, saattoi koulussakin olla parikin päivää viikossa, että lihaa ei ruokana ollut. Silloin ne oli vaan tavallisia päiviä ja kun kukaan ei keksinyt nimetä niitä kasvisruokapäiviksi, ei kukaan myöskään pillastunut aiheesta. Ennen tosin ei muutenkaan pillastuttu mistä tahansa pikkujutuista samoissa määrin kuin nykyisin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tuo pitää paikkansa. Nykyisin jos muistutetaan liiallisen punaisen lihan syömisen nostamasta suolistosyöpäriskistä, löytyy aina öyhöttäjiä mesoamaan siitä, että aina on lihaa syöty eikä ollut mitään ongelmaa. Kyllä, mutta nykyiset lihansyöntimäärät ovat todellakin aivan eri tasolla kuin takavuosikymmeninä. Joskus 1960-luvulla liha oli jo niin kallistakin, että ei keskituloinen kaupunkilaisperhe välttämättä edes olisi pystynyt syömään lihaa lähellekään niitä määriä kuin nykyisin kun vielä perhekootkin olivat nykyistä suurempia ja naisten työssäkäyminen jonkin verran vähäisempää.

Kun olin itse kakara, saattoi koulussakin olla parikin päivää viikossa, että lihaa ei ruokana ollut. Silloin ne oli vaan tavallisia päiviä ja kun kukaan ei keksinyt nimetä niitä kasvisruokapäiviksi, ei kukaan myöskään pillastunut aiheesta. Ennen tosin ei muutenkaan pillastuttu mistä tahansa pikkujutuista samoissa määrin kuin nykyisin.

Hernekeitto on hyvä esimerkki perinteisestä suomalaisesta ruuasta, jossa kyllä on lihaa, mutta ei mitenkään kovin paljon, ja herneet itsessään toimivat siinä merkittävänä proteiinin lähteenä.

Yksi iso muutos mikä on tapahtunut lihansyönnissä on siipikarjan osuuden nousu. Ennen vanhaankin oli "kanaviillokkia" koulussa, mutta broilerin syönti yleisesti ottaen oli aika vähäistä.

 

[Esterhaus]

Onko tämä nyt sitten hyvä vai huono asia? Minusta huono ja nykyään valovuoden parempi. Enkä ole suuri vakuumipakkausten ystävä mutta noi tuoretuotteet ei ole enää oikein ympäristön ja kulutuksen kannalta kovin hyviä vaihtoehtoja ja hukkaa syntyisi hirveät määrät joka ei ollut ysärillä niin justiinsa.
"Ruuanlaitto" on aika dynaaminen käsite ja tokihan sitä kaiken sai. Jos söi vain perunaa, jauhelihaa ja makkaraa. Näin kärjistettynä.

Mitä puutteita 90-luvun ruokatarjonnassa sitten oli, itse en enää pysty muistamaan niin hyvin että pystyisin vertaamaan nykypäivään.

Oli tarjonta niukempaa. Ehkä ei ollut 20 erilaista oliiviöljyä ja 1750 erilaista einestä tai puolivalmistetta saatavana perusmarketissa. Eikä varmaan sushi-riisiä tai ndujaa jne. Ylipäänsä yksittäisissä tuoteryhmissä oli vähemmän vaihtoehtoja, mutta mielestäni aika monipuolisesti kuitenkin kaikenlaista oli saatavana ja todella monenlaisia ruokavalioita pystyi kyllä toteuttamaan enkä ainakaan itse pidä moniakaan nykyisin tarjolla olevia uudempia elintarvikepuolen vaihtoehtoja minkään perustarpeiden tai oikean ruokavalion välttämättöminä osina, vaan kivoina lisäjuttuina joita globalisoituva maailma on tuonut tullessaan.

Kun joka vuosikymmenellä on nyt jo pitkään tullut koko ajan uutta ja entistä enemmän, ei aiempien vuosikymmenten ankeus tai ei-ankeus omassa mielessäni määrity sen mukaan, milloin on enemmän kaikkea. Vaan hyvinvoinnin ja vastakkaiseen suuntaan vaikuttavien vitutus- ja stressitekijöiden kokonaisvaikutuksen lopputuloksena. Nykyisin kaikkea on ihan vitusti mutta ihmiset entistä enemmän kyrpä otsassa, mielenterveys kiikun-kaakun jne.

 

[Haudankaivaja]

Lihasta puheenollen, takavuosina suomalaiset söivät huomattavasti vähemmän lihaa kuin nykyään, vaikka nyt on vege-hommat olevinaan kovasti muotia.

Lihansyöntiä mitataan luullisen lihan vuosikulutuksena, ja suomalaiselle se on keskimäärin nyt 77 kiloa per vuosi. 1960-luvulla lihaa meni PUOLET VÄHEMMÄN. Vielä 1990-luvullakin yli 10 kiloa vähemmän. Siis siitä huolimatta, että nyt vegejutut on kovasti "in" kun taas 1990-luvulla ja aiemmin täysin marginaalista puuhaa.

Tämäkin liittyy ympäristön- ja ilmaston suojeluun, eli tällä saralla asiat on nyt huonommin kuin ennen. Ihmiset ylipäätään syövät enemmän kuin ennen, mikä on huono juttu sekä ihmisille itselleen että planeetalle.

Autot on puhtaampia kuin ennen mutta niillä varmaankin myös ajetaan enemmän kuin ennen. Autot eivät joka tapauksessa ole ainakaan tänä päivänä mikään kovin merkittävä ympäristöhaitta suhteessa kokonaisuuteen.

Autoilua on aina demonisoitu Suomessa, ja yhä edelleen näin tapahtuu...

Tuo vegetuputushan medioissa alkoi kun vihreät pääsi hallitukseen 2007 ja siitä lähtien jatkunut kiivaana. Omassa elämässä vitutti välillä, kun lapset tulivat nälkäisenä koulusta kotiin kun ei proteiinipitoista ja ravitsevaa ravintoa ollut tarjolla. Kiljuva nälkä kun tarjolla oli jotain kasvishöttöä kasvaville nuorille.

Ties mitä heinäsirkkaleipiä sun muuta siinäkin väsäiltiin valtiontuilla. Jos ei kaupassa muuta ole -50% punalapuilla niin se on varma, että vegehyllyltä löytyy moskaa. Ihan tänäkin päivänä. Pahin mediapakotus näyttää menneen kuitenkin ohi, mutta vissiin pakotetut kasvisruokapäivät ovat tulleet jäädäkseen. Montako niitäkin lie jo viikossa?

Ei ollut 90-luvulla tämmöistäkään vajaaälyistä ideologista pakottamista. Ruoka opiskelijaravintoloissa oli paikanpäällä tehtyä ja pääsääntöisesti erittäin hyvää. Liharuokaa. Ei mitään kasvisliejua.

Ainoa kasvisruoka minkä muistan pääruokana opiskelija-ajoilta on joku kesäkeitto, mutta leivänpäälle kyllä oli sitten kinkkua tai gotleria tarjolla. Ja sitä kesäkeittoa oli ehkä kerran-pari vuodessa.

 

[Rakentajamies]

Ei ollut 90-luvulla tämmöistäkään vajaaälyistä ideologista pakottamista. Ruoka opiskelijaravintoloissa oli paikanpäällä tehtyä ja pääsääntöisesti erittäin hyvää. Liharuokaa. Ei mitään kasvisliejua.

Eikö se lihansyönti ole ihan yhtä pakotettu kun kasvissyönti jos et itse saa päättää kumpaa syöt? Jotenkin ihmeellinen näkemys ääriajattelussa, riippumatta kumpaan leiriin kuuluu.

Äärimmäisen junttia myös haukkua lihansyöjiä murhaajiksi yms. tai puhutella kasvisruokaa liejuna, pupuruokana yms.

Uskomatonta että ihmiset ovat näin kiittämättömiä siitä että on kuitenkin syötävää ruokaa tarjolla lähes poikkeuksetta. Se on myös täyttä paskapuhetta etteikö kasvislounaalla pärjäisi ihan normaalisesti toimia päivän, tai että kasvava nuori ei jaksaisi sillä päivän. Puutostila tai kasvun loppu ei tapahdu päivässä saati muutamassa tunnissa.

Itse syön molempia, tai sitä mitä tarjotaan. Ihan turhaa kitinää jostain yksittäisen päivän ruokailuista. Ymmärtäisin yskän jos jossain olisi tarjolla ainoastaan liha- tai kasvisruokia pelkästään. Mutta tällainen menettely ei taida olla missään koulu- tai työpaikkaruokalassa käytössä.

 

[KiLLPaTRiCK]

Ei ole urheilukaan poistumassa ilmaisilta tv-kanavilta, tuovat tärkeitä mainostuottoja ja Ylellä on näissä perinteisesti myös vahvat sopimukset. Esimerkkinä jääkiekon MM, kaikki Suomen pelit näytettiin Maikkarilla, samoin kaikki pudotuspelit.

Edelleen - vaikka tv:n rinnalle on tullut (ja on jo aika pitkään ollutkin) vaihtoehtoisia muotoja ja formaatteja ja se varmastikin vaikuttaa katsojamääriinkin, tuo vähättelysi tv:n nykyisestä asemasta ja "ennustuksesi" ovat vain pelkkää omaa mutuasi.

Oma puolustuksesi taas on pelkkää tosiasioiden kieltämistä.

YLEn urheilun näyttämistä kritisoidaan joka vuosi ja jossain vaiheessa hinnat karkaavat maksullisille kanaville tai valitus Strömsöö rahojen käyttämisestä urheiluun liian suureksi. <-Tämä nyt vähän offarina.

Kyse oli siis lineaarisen television katselusta ja jopa tuossa sinun lainaamassa viestissä suoraan sanoin, että urheilu jää varmaan viimeiseksi. Okei, sitten sellaiset spesiaalit tapahtumat, jotka tulevat myös suorana ala Linnanjuhlat, Viisut...

Itse en muista, koska olisin lineaarista televisiota katsonut noiden yllä mainittujen lisäksi ja niidenkin aikana surffasin, kun vaimo niitä halusi katsoa.

 

[Mikkos]

Eikö se lihansyönti ole ihan yhtä pakotettu kun kasvissyönti jos et itse saa päättää kumpaa syöt? Jotenkin ihmeellinen näkemys ääriajattelussa, riippumatta kumpaan leiriin kuuluu.

Äärimmäisen junttia myös haukkua lihansyöjiä murhaajiksi yms. tai puhutella kasvisruokaa liejuna, pupuruokana yms.

Uskomatonta että ihmiset ovat näin kiittämättömiä siitä että on kuitenkin syötävää ruokaa tarjolla lähes poikkeuksetta. Se on myös täyttä paskapuhetta etteikö kasvislounaalla pärjäisi ihan normaalisesti toimia päivän, tai että kasvava nuori ei jaksaisi sillä päivän. Puutostila tai kasvun loppu ei tapahdu päivässä saati muutamassa tunnissa.

Itse syön molempia, tai sitä mitä tarjotaan. Ihan turhaa kitinää jostain yksittäisen päivän ruokailuista. Ymmärtäisin yskän jos jossain olisi tarjolla ainoastaan liha- tai kasvisruokia pelkästään. Mutta tällainen menettely ei taida olla missään koulu- tai työpaikkaruokalassa käytössä.

No tämä. En oo koskaan ymmärtäny miks pitää aina vetää ääripäähän ja vaan syödä tai olla syömättä. Koululaiset on aina ollut joskus syömättä jos ei tykkää eikä siitä ole mitään meteliä pidetty. Mutta auta armias kun on KASVISRUOKApäivä niin sitten sitä ulinaa pitää löytyä ja lapset kuolee nälkään ja viherpiiperrystä ja uliulia.
Mäkään tykkää kalasta ja skippasin kalapäivät ja söin leipää ja salaattia mutta ei olis tullu mieleenkään ulista kotona tai muualla että taas jäi nälkä kun ei ollut kuin kalaa tarjolla.

 

[Hyrava]

No tämä. En oo koskaan ymmärtäny miks pitää aina vetää ääripäähän ja vaan syödä tai olla syömättä. Koululaiset on aina ollut joskus syömättä jos ei tykkää eikä siitä ole mitään meteliä pidetty. Mutta auta armias kun on KASVISRUOKApäivä niin sitten sitä ulinaa pitää löytyä ja lapset kuolee nälkään ja viherpiiperrystä ja uliulia.
Mäkään tykkää kalasta ja skippasin kalapäivät ja söin leipää ja salaattia mutta ei olis tullu mieleenkään ulista kotona tai muualla että taas jäi nälkä kun ei ollut kuin kalaa tarjolla.

Tuo että nimenomaan toitotetaan että joku tietty päivä on KASVISruokapäivä mielestäni pilaa tuon ja aiheuttaa kaikenlaista itkua ja vinkumista. Omina kouluaikoina 80- ja 90-luvuilla oli kyllä välillä päiviä että koulussa oli kasvisruokaa mutta ei sitä mitenkään erikseen mainostettu, ruokalistalla luki vaan "pinaattiletut ja muusi" tai "kasvissosekeitto" tms. Ne oli silloin ihan samanlaisia ruokia kuin muutkin, nykyään vaan tuon KASVISruoka -sanan korostaminen on tullut ilmiöksi.

 

[Haudankaivaja]

Eikö se lihansyönti ole ihan yhtä pakotettu kun kasvissyönti jos et itse saa päättää kumpaa syöt? Jotenkin ihmeellinen näkemys ääriajattelussa, riippumatta kumpaan leiriin kuuluu.

Äärimmäisen junttia myös haukkua lihansyöjiä murhaajiksi yms. tai puhutella kasvisruokaa liejuna, pupuruokana yms.

Uskomatonta että ihmiset ovat näin kiittämättömiä siitä että on kuitenkin syötävää ruokaa tarjolla lähes poikkeuksetta. Se on myös täyttä paskapuhetta etteikö kasvislounaalla pärjäisi ihan normaalisesti toimia päivän, tai että kasvava nuori ei jaksaisi sillä päivän. Puutostila tai kasvun loppu ei tapahdu päivässä saati muutamassa tunnissa.

Itse syön molempia, tai sitä mitä tarjotaan. Ihan turhaa kitinää jostain yksittäisen päivän ruokailuista. Ymmärtäisin yskän jos jossain olisi tarjolla ainoastaan liha- tai kasvisruokia pelkästään. Mutta tällainen menettely ei taida olla missään koulu- tai työpaikkaruokalassa käytössä.

Ei ole. Ihminen on luontainen lihansyöjä. Toissijaisesti sekasyöjä. Viimesijaisesti kasvissyöjä. Evoluutio sen on sanellut.

Ei mun ainakaan koskaan tarvinnut pakottaa omia mukuloita syömään lihaa. Kasvikset kyllä jäi syömättä jos lisukkeeksi laittoi. Ei koskaan liha.

Saattaa se nuori kotia jaksaa tulla sillä kasvisruoallakin, kun muuta ei ole saanut. Kiljuva nälkä niillä silti oli niinä PAKOLLISINA kasvisruokapäivinä kun ravinnosta oli vajausta.

Luuletko tosiaan, että kasvisruokapäivät on joku valinnainen juttu kouluissa?

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei ole. Ihminen on luontainen lihansyöjä. Toissijaisesti sekasyöjä. Viimesijaisesti kasvissyöjä. Evoluutio sen on sanellut.

Ei mun ainakaan koskaan tarvinnut pakottaa omia mukuloita syömään lihaa. Kasvikset kyllä jäi syömättä jos lisukkeeksi laittoi. Ei koskaan liha.

Saattaa se nuori kotia jaksaa tulla sillä kasvisruoallakin, kun muuta ei ole saanut. Kiljuva nälkä niillä silti oli niinä PAKOLLISINA kasvisruokapäivinä kun ravinnosta oli vajausta.

Luuletko tosiaan, että kasvisruokapäivät on joku valinnainen juttu kouluissa?

Ihmisen ruokavalio on alunalkaen ollut hyvin pitkälti sitä mitä on ollut saatavilla, riippuen paikallisista olosuhteista. Ihminen ei ole mitenkään "toissijaisesti sekasyöjä" vaan ihan ensisijaisesti sekasyöjä.

Se, ettei sun mukulat saa kasvisruuasta jaksuvoimaa ei ole ruuan vika. Ihminen kyllä jaksaa ja pärjää kasvisruualla ihan hyvin. Ja yleisesti ottaen ihminen sopeutuu siihen ruokaan mitä on saatavilla. SE on evoluution tulosta.

Itse asiassa ihminen kyllä pärjää päivätolkulla vaikkei saisi MITÄÄN ruokaa. Sen takia meille sitä "vararavintoakin" kertyy..

 

[ympyr]

Pieni kutina että ankea 90-luku on osittain syypää tähän kasvisruokavastaisuuteen. Jos käsitys kasvisruuasta on koulun kiinankaalisalaatti ja höyrytetyt suolattomat kruunusekoitukset niin eihän se erityisen houkuttelevalta kuulosta. Laimeasta kesäkeitosta tai pottuvellistä puhumattakaan. Kesäkeitonkin kun tekee itse niin saattaa rueta maistumaan eri malliin.

 

[Haudankaivaja]

Ihmisen ruokavalio on alunalkaen ollut hyvin pitkälti sitä mitä on ollut saatavilla, riippuen paikallisista olosuhteista. Ihminen ei ole mitenkään "toissijaisesti sekasyöjä" vaan ihan ensisijaisesti sekasyöjä.

Se, ettei sun mukulat saa kasvisruuasta jaksuvoimaa ei ole ruuan vika. Ihminen kyllä jaksaa ja pärjää kasvisruualla ihan hyvin. Ja yleisesti ottaen ihminen sopeutuu siihen ruokaan mitä on saatavilla. SE on evoluution tulosta.

Itse asiassa ihminen kyllä pärjää päivätolkulla vaikkei saisi MITÄÄN ruokaa.

Voi olla että pärjää, voi olla että ei. Nälän tunne kyllä kertoo sen pärjääkö vai ei ja jos kasvavalla ihmisellä on sudennälkä pari tuntia kasvisruokailun jälkeen niin silloin se ei pärjää sillä vaan siitä ateriasta puuttuu niitä proteiineja ja rasvoja mitä lihasta saa.

Kyllä, suuri osa suomalaisista pärjää vaikka 2 kuukautta ilman ruokaa, sen verran ylipainoista kansaa meilläkin on eikä henki lähde vaikka vähän reilumman dieetin ottaiskin.

Mutta niin, 90-lukuun takaisin. Ruoka tehtiin sentään kouluruokaloissa tuoreista raaka-aineista paikanpäällä sitä varten palkattujen keittäjien toimesta. Ei missään keskuskeittiössä tai alihankkijalla missä tulee lasagnestakin velliä. Olipa ankeaa.

 

[Esterhaus]

Jos kakaroilla on nälkä koulun kasvisruokapäivän jälkeen voi sitäkin miettiä, onko nälkä kasvisruuan syömisestä huolimatta vai siksi, että ei ole syöty koska "yäk kasvisruokaa".

Noin muuten, jos tykkää syödä lihaa niin mikäs siinä. Itsekin syön. Mutta mitään järkeä sitä ei ole vetää niin älyttömiä määriä kuin nykyisin syödään.

Ihmisen luontainen ruokavalio on tosiaan pelkkä myytti, paitsi siltä osin että sekasyöjiä on aina oltu. Toki (pieni) osa paleoihmisistä eli 70% eläinproteiineilla kun muuta ravintoa ei jossain tundralla ollut enempää. Sitten oli ne toiset, joilla suhdeluku eläinperäisen ja kasviperäisen ravinnon välillä oli päinvastainen. Sitä syötiin mitä saatavilla oli ja tyypillinen ruokavalio oli eri puolilla maailmaa aivan erilainen. Nykyihmisellä on sentään käytössään tietoa ja tutkimusta, vaihtoehtoja ja valinnan vapaus. Nyt kun keskimääräiset eliniätkin ovat moninkertaistuneet, ehtivät yksilöllisten valintojenkin seuraukset vaikuttaa.

 

[Haudankaivaja]

Jos kakaroilla on nälkä koulun kasvisruokapäivän jälkeen voi sitäkin miettiä, onko nälkä kasvisruuan syömisestä huolimatta vai siksi, että ei ole syöty koska "yäk kasvisruokaa".

Noin muuten, jos tykkää syödä lihaa niin mikäs siinä. Itsekin syön. Mutta mitään järkeä sitä ei ole vetää niin älyttömiä määriä kuin nykyisin syödään.

Ihmisen luontainen ruokavalio on tosiaan pelkkä myytti, paitsi siltä osin että sekasyöjiä on aina oltu. Toki (pieni) osa paleoihmisistä eli 70% eläinproteiineilla kun muuta ravintoa ei jossain tundralla ollut enempää. Sitten oli ne toiset, joilla suhdeluku eläinperäisen ja kasviperäisen ravinnon välillä oli päinvastainen. Sitä syötiin mitä saatavilla oli ja tyypillinen ruokavalio oli eri puolilla maailmaa aivan erilainen. Nykyihmisellä on sentään käytössään tietoa ja tutkimusta, vaihtoehtoja ja valinnan vapaus. Nyt kun keskimääräiset eliniätkin ovat moninkertaistuneet, ehtivät yksilöllisten valintojenkin seuraukset vaikuttaa.

Joo-o. Nykyihminen kuitenkin saavutti aivokapasiteettinsa aivan jotain muuta kuin kesäkeittoa tai purjo-porkkanasalaattia syömällä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Joo-o. Nykyihminen kuitenkin saavutti aivokapasiteettinsa aivan jotain muuta kuin kesäkeittoa tai purjo-porkkanasalaattia syömällä.

Ja sillä se menee millä on tullutkin, sillä ihmisen älykkyys on nyt laskussa ja lihankulutus nousussa?

 

[Esterhaus]

Joo-o. Nykyihminen kuitenkin saavutti aivokapasiteettinsa aivan jotain muuta kuin kesäkeittoa tai purjo-porkkanasalaattia syömällä.

Mitään tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että lihan syöminen olisi itsessään ollut ihmisen älykkyyden kehityksessä yksinomainen tai edes ratkaiseva tekijä. Asia vaikuttaa sen sijaan huomattavasti monimuotoisemmalta ja vaikutustekijöitä on ollut monia. Ravinnon riittävyys on todennäköisesti ollut merkityksellistä yhtenä tekijänä.

 

[Troottinin Pulli]

Tuo vegetuputushan medioissa alkoi kun vihreät pääsi hallitukseen 2007 ja siitä lähtien jatkunut kiivaana. Omassa elämässä vitutti välillä, kun lapset tulivat nälkäisenä koulusta kotiin kun ei proteiinipitoista ja ravitsevaa ravintoa ollut tarjolla. Kiljuva nälkä kun tarjolla oli jotain kasvishöttöä kasvaville nuorille.

Ties mitä heinäsirkkaleipiä sun muuta siinäkin väsäiltiin valtiontuilla. Jos ei kaupassa muuta ole -50% punalapuilla niin se on varma, että vegehyllyltä löytyy moskaa. Ihan tänäkin päivänä. Pahin mediapakotus näyttää menneen kuitenkin ohi, mutta vissiin pakotetut kasvisruokapäivät ovat tulleet jäädäkseen. Montako niitäkin lie jo viikossa?

Ei ollut 90-luvulla tämmöistäkään vajaaälyistä ideologista pakottamista. Ruoka opiskelijaravintoloissa oli paikanpäällä tehtyä ja pääsääntöisesti erittäin hyvää. Liharuokaa. Ei mitään kasvisliejua.

Ainoa kasvisruoka minkä muistan pääruokana opiskelija-ajoilta on joku kesäkeitto, mutta leivänpäälle kyllä oli sitten kinkkua tai gotleria tarjolla. Ja sitä kesäkeittoa oli ehkä kerran-pari vuodessa.

No, tavallinen perinteinen leipähän on yleensä vegeä, mutta heinäsirkkaleipä ei.

 

[Erkki_erikeepperi]

Mitään tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että lihan syöminen olisi itsessään ollut ihmisen älykkyyden kehityksessä yksinomainen tai edes ratkaiseva tekijä. Asia vaikuttaa sen sijaan huomattavasti monimuotoisemmalta ja vaikutustekijöitä on ollut monia. Ravinnon riittävyys on todennäköisesti ollut merkityksellistä yhtenä tekijänä.

Maanviljelyksen keksimistä pidetään yleisesti ottaen merkittävänä edistysaskeleena ihmiskunnan kehityksessä, ja se on varmasti edesauttanut myös älykkyyden kehittymistä.

 

[Clayman]

Joo-o. Nykyihminen kuitenkin saavutti aivokapasiteettinsa aivan jotain muuta kuin kesäkeittoa tai purjo-porkkanasalaattia syömällä.

Kyllä, ruoan kypsentämisellä. Liha on vain osa tätä kokonaisuutta ja nykyään on onneksi tiede tukena, jotta osataan vältellä lihaa ja tiedetään mitä kaikkea oheispaskaa siitä seuraa.

 

[Kalalla]

Kaipa pitäs olla lihaton sana sen sijaan että kasvisruoka, koska kasvisruoka voi tarkottaa niin monta eri asiaa. Usein myös maito, kananmunat ja voi on kiellettyjä kasvisruuassa. Siinä sit menee monta hyvää vaihtoehtoa ja ruokalajia pois vaikka olisi lihattomia. Ei voi muussiakaan tehdä kun siihenkin menee maitoa. Pinaattikeittoonkin kuuluu kananmuna.

Usein kasvisruoka viellä tarkoittaa nimenomaan tuota että ei edes maitoa tai kananmunia. Siinä mennää musta liian pitkälle, jos ei niitäkään ole tarjolla koulussa.

 

[Jumi]

Tuli toisaalla vastaan samantyyppinen ketju ja siellä yksi ruotsalainen kertoi, että Ruotsissa hallitus käynnisti 1997 Hem-PC-reformen, eli PC-joka-kotiin alennettuun hintaan.

Suomessa SAK teki saman ja saatiin oma Pentiumi kakonen ensimmäisten joukossa joskus 1998-1999. Hyppäys 486:sta sen ajan huippuun Pentium II 333MHz oli sanoin kuvaamaton. Kirjoittavan CD-ROM:n lisäksi löytyi jopa huippunopea (30kt/s) ADSL-nettiyhteys, mikä oli aivan käsittämätöntä. Sitä ei oikein pystynyy kunnolla ymmärtämään, että oli huippu nopeus ja lisäksi pääsi "ilmaiseksi" (ilman kallista minuuttiveloitusta) nettiin!??? Vain pari vuotta tuota ennen oli pitänyt odottaa klo. 17, jotta pystyi soittamaan "modeemilla internettiin" paljon halvempaan hintaan. Kävi kovasti kateeksi kun kuulin että pääkaupunkiseudulla pystyi soittamaan todella halvalla!

Löysin uutisen toisesta jäsemikrokampanjasta vuodelta 2001 SAK:n jäsenmikrokampanja käynnistyi.
"Kampanjassa ovat mukana myös Suomen Journalistiliiton, SAKKI ry:n, Suomen Näyttelijäliiton sekä Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n jäsenet, henkilökunta ja ammattiosastot."
"Alkaneen edustajakokouskauden aikana kaikille SAK:n luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja paikallisjärjestöille on tarkoitus saada Internet-yhteys ja sähköpostiosoite."

Kyllä on ajat muuttuneet.

 

[VIC-20]

Yks tärkeimmistä 90-luvun jutuista, mikä jäi keskustelematta ennenkuin tämä meni ruokavalioväännöksi on mielestäni tämä:

- Töitä oli pahimman laman jälkeen jos vaan oli työhaluja. Senkus meni konttoriin kysymään. Ei ollut loputonta haastattelurumbaa.

Töitä oli ja niihin tosiaan pääsi paljon helpommin kuin nykyään. Ei tarttenu lähettää CV:itä kolmella kielellä, tehdä videohaastattelua ja käydä läpi sen seittemättä pälli- ja muuta soveltuvuuskoetta joka hemmetin hanttihommaan.

Paras konsti oli tosiaan mennä paikan päälle kysymään töitä. Silloin tosin pääsikin useimpiin paikkoihin sisään ilman lätkiä, kulkulupia ja ennakkoon sovittuja tapaamisia.

Varsinkin elektroniikkateollisuudessa tarvittiin mm. kokoonpanijoita ja testaajia mihin pääsi usein jopa ilman mitään koulutusta. Sitten jos vielä löytyi osaamista ja mielenkiintoa alalle, niin urakehitys saattoi olla hyvinkin nopeaa.

Amiksen sähköpuolelta kävivät kirjaimellisesti hakemassa koulun penkiltä töihin viimeisen vuoden opiskelijoita. Jos vaan sai paperit ja ilmoitti olevansa käytettävissä, niin: "Paikka on teidän"

 

[Corle]

Kaipa pitäs olla lihaton sana sen sijaan että kasvisruoka, koska kasvisruoka voi tarkottaa niin monta eri asiaa. Usein myös maito, kananmunat ja voi on kiellettyjä kasvisruuassa. Siinä sit menee monta hyvää vaihtoehtoa ja ruokalajia pois vaikka olisi lihattomia. Ei voi muussiakaan tehdä kun siihenkin menee maitoa. Pinaattikeittoonkin kuuluu kananmuna.

Usein kasvisruoka viellä tarkoittaa nimenomaan tuota että ei edes maitoa tai kananmunia. Siinä mennää musta liian pitkälle, jos ei niitäkään ole tarjolla koulussa.

Olet kyllä jäljillä siinä että termistö on sekavaa. Mutta sitten taas sotket itse termit huolella. Eli kasvisruokana pidetään näin yleisesti että siinä ei ole lihaa mutta maitotuotteita ja kanamunaa niissä saa olla. Sitten taas Vegaaniruuassa ei ole mitään eläinperäistä ei edes niitä hyönteisiä.

 

[Hyrava]

Yks tärkeimmistä 90-luvun jutuista, mikä jäi keskustelematta ennenkuin tämä meni ruokavalioväännöksi on mielestäni tämä:



Töitä oli ja niihin tosiaan pääsi paljon helpommin kuin nykyään. Ei tarttenu lähettää CV:itä kolmella kielellä, tehdä videohaastattelua ja käydä läpi sen seittemättä pälli- ja muuta soveltuvuuskoetta joka hemmetin hanttihommaan.

Paras konsti oli tosiaan mennä paikan päälle kysymään töitä. Silloin tosin pääsikin useimpiin paikkoihin sisään ilman lätkiä, kulkulupia ja ennakkoon sovittuja tapaamisia.

Varsinkin elektroniikkateollisuudessa tarvittiin mm. kokoonpanijoita ja testaajia mihin pääsi usein jopa ilman mitään koulutusta. Sitten jos vielä löytyi osaamista ja mielenkiintoa alalle, niin urakehitys saattoi olla hyvinkin nopeaa.

Amiksen sähköpuolelta kävivät kirjaimellisesti hakemassa koulun penkiltä töihin viimeisen vuoden opiskelijoita. Jos vaan sai paperit ja ilmoitti olevansa käytettävissä, niin: "Paikka on teidän"

Juu, työnhaku oli kohtalaisen paljon simppelimpää ja niitä töitä jopa saikin. Nykyään mitä olen muutaman tutun työnhakutarinoita kuunnellut niin on melkoista työtä tuo työnhakukin. Nykypäivänä saa ensin lähettää 100 hakemusta ja jos jostakin tärppää että pääsee haastatteluun niin on jos jonkinlaista videohaastattelua, psykopaattitestiä, ryhmähaastattelua ja ties mitä ja sitten sanotaan että et tullut valituksi ja homma uusiksi.

Itsekin aikanaan kesäduuneja kysellessä menin vaan käymään vanhempien työpaikoilla ja kysäisin että oisko hommia niin vastauksena tuli että tervetuloa huomenaamulla. Samoin amiksen jälkeen soitto serkulle onko hänen duunipaikassa duunia ja seuraavalla viikolla duuniin. Ja yllättäen silloin vielä työkkärikin toimi, intin jälkeen kävin ilmoittautumassa työttömäksi ja löivät sieltä työpaikan kouraan. Tai no melkein, antoivat ehdotuksen että "soita tonne ja kysy" ja heti tärppäsi ihan ok homma mukavan läheltä asuinpaikkaa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Yks tärkeimmistä 90-luvun jutuista, mikä jäi keskustelematta ennenkuin tämä meni ruokavalioväännöksi on mielestäni tämä:



Töitä oli ja niihin tosiaan pääsi paljon helpommin kuin nykyään. Ei tarttenu lähettää CV:itä kolmella kielellä, tehdä videohaastattelua ja käydä läpi sen seittemättä pälli- ja muuta soveltuvuuskoetta joka hemmetin hanttihommaan.

Paras konsti oli tosiaan mennä paikan päälle kysymään töitä. Silloin tosin pääsikin useimpiin paikkoihin sisään ilman lätkiä, kulkulupia ja ennakkoon sovittuja tapaamisia.

Varsinkin elektroniikkateollisuudessa tarvittiin mm. kokoonpanijoita ja testaajia mihin pääsi usein jopa ilman mitään koulutusta. Sitten jos vielä löytyi osaamista ja mielenkiintoa alalle, niin urakehitys saattoi olla hyvinkin nopeaa.

Amiksen sähköpuolelta kävivät kirjaimellisesti hakemassa koulun penkiltä töihin viimeisen vuoden opiskelijoita. Jos vaan sai paperit ja ilmoitti olevansa käytettävissä, niin: "Paikka on teidän"

Oli kyllä kesällä 1991 aika "nihkeää" saada ensimmäistä kesätyötä (sattuneesta syystä) eli siis en saanut...

 

[VIC-20]

Oli kyllä kesällä 1991 aika "nihkeää" saada ensimmäistä kesätyötä (sattuneesta syystä) eli siis en saanut...

Joo. Laman aikaan oli kyllä hankalaa. Sitten kun se helpotti, niin alkoi töitäkin löytymään.
Nykynuorisoa ja vastavalmistuneita ajatellen toivon todellakin, että nuo laman jälkeiset ajat työelämää ajatellen palaisivat, ja mitä nopeammin, sen parempi...

 

[taski]

Ysäriautot ovat kaikessa ankeudessaan erinomaisia. Juuri sopiva sekoitus varusteita ja yksinkertaisuutta. Ei mene nostalgian piikkiin, ei tästä montaa vuotta ole kun ajelin semmoisella jonkin aikaa.

Mulla on kesäharrasteena ysärin lopun MK3,5 Golffi ja olen sillä ajellut nyt käytännössä kaikki ajelut. Täytyy oikein ihmetellä että mihin niitä kaikenmaailman hilavitkuttimia oikein on kaivannut kun tuossa on lasitkin veivillä eikä ilmastointia - Ja hyvin pärjäilee.

Voisi sanoa että näihin varsinaisiin käyttiksiin verraten hermo lepää kun tuolla ajaa.
-Ei vyövaroitusta
-Ei kaistavahtia joka kampeaa mihin sattuu
-Ei vilkkuvaloja kun joku on "kuolleessa kulmassa"
-Ei kuulu BLIMP BLOM kun keli muuttuu ja lämpö tippuu alle 4c
ja 100 muuta vastaavaa turhaketta.

 

[Mikkos]

Mulla on kesäharrasteena ysärin lopun MK3,5 Golffi ja olen sillä ajellut nyt käytännössä kaikki ajelut. Täytyy oikein ihmetellä että mihin niitä kaikenmaailman hilavitkuttimia oikein on kaivannut kun tuossa on lasitkin veivillä eikä ilmastointia - Ja hyvin pärjäilee.

Voisi sanoa että näihin varsinaisiin käyttiksiin verraten hermo lepää kun tuolla ajaa.
-Ei vyövaroitusta
-Ei kaistavahtia joka kampeaa mihin sattuu
-Ei vilkkuvaloja kun joku on "kuolleessa kulmassa"
-Ei kuulu BLIMP BLOM kun keli muuttuu ja lämpö tippuu alle 4c
ja 100 muuta vastaavaa turhaketta.

Anteeks nyt vaan mutta autolla missä ei ole ilmastointia EI TODELLAKAAN pärjää.

 

[Kalalla]

Olet kyllä jäljillä siinä että termistö on sekavaa. Mutta sitten taas sotket itse termit huolella. Eli kasvisruokana pidetään näin yleisesti että siinä ei ole lihaa mutta maitotuotteita ja kanamunaa niissä saa olla. Sitten taas Vegaaniruuassa ei ole mitään eläinperäistä ei edes niitä hyönteisiä.

Niin vaikea kyl sanoa mitä yleisesti pidetään. Kun googlesta etsii niin näkyy myös paljon päinvastoin. Kasvisruokavaliot mukaan kasvissyönti on kattokäsite mihin voi kuulua tai sitten ei kuulu maito. Lakto-ovo-vegetaristin ois se tarkka sana tälle mihin kuuluu maito ja kananmuna

Lapsen koulussa kasvisruokaa kolmena päivänä tällä viikolla! | Vauva jollain oli tuolla koulustakin sanottu että kun on maitoa niin ei ole kasvisruokaa. Eipä tosta tiedä onko totta tarina, mut eipä se silti harvinaista ole. Itse pidän ymmärrettävänä kun näin suomeksi kasvisruoka olettaisi olevan kasvista. Parempi termi ois kyllä lihaton niin ei ole mahdollisuutta sanoa ja ymmärtää väärin.

 

[Khauron]

Tuli toisaalla vastaan samantyyppinen ketju ja siellä yksi ruotsalainen kertoi, että Ruotsissa hallitus käynnisti 1997 Hem-PC-reformen, eli PC-joka-kotiin alennettuun hintaan.

Suomessa SAK teki saman ja saatiin oma Pentiumi kakonen ensimmäisten joukossa joskus 1998-1999. Hyppäys 486:sta sen ajan huippuun Pentium II 333MHz oli sanoin kuvaamaton. Kirjoittavan CD-ROM:n lisäksi löytyi jopa huippunopea (30kt/s) ADSL-nettiyhteys, mikä oli aivan käsittämätöntä. Sitä ei oikein pystynyy kunnolla ymmärtämään, että oli huippu nopeus ja lisäksi pääsi "ilmaiseksi" (ilman kallista minuuttiveloitusta) nettiin!??? Vain pari vuotta tuota ennen oli pitänyt odottaa klo. 17, jotta pystyi soittamaan "modeemilla internettiin" paljon halvempaan hintaan. Kävi kovasti kateeksi kun kuulin että pääkaupunkiseudulla pystyi soittamaan todella halvalla!

Löysin uutisen toisesta jäsemikrokampanjasta vuodelta 2001 SAK:n jäsenmikrokampanja käynnistyi.
"Kampanjassa ovat mukana myös Suomen Journalistiliiton, SAKKI ry:n, Suomen Näyttelijäliiton sekä Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry:n jäsenet, henkilökunta ja ammattiosastot."
"Alkaneen edustajakokouskauden aikana kaikille SAK:n luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja paikallisjärjestöille on tarkoitus saada Internet-yhteys ja sähköpostiosoite."

Kyllä on ajat muuttuneet.

Jos nyt vähän tarkempia ollaan, niin se oli 486 sx --> 486 dx --> Pentium (75 MHz) --> Pentium (90 MHz) --> Pentium 120 (MHz). Ja näissähän pelattiin pelkästään kertoimilla, väylännopeus oli käytännössä aina sama. Sitten tuli Pentium II, joka räjäytti pankin. Muistaakseni ensimmäinen (nuha)malli oli 200 MHz, mutta se 233 MHz oli käänteentekevä.
Kirjoittavat CD:t tulivat myöhemmin, ne olivat aivan liian kalliita tavan kansalle. Pentium II:n aikaan olivat ZipDrivet ja IRC:n #leech -kanavat. Käytännössä korpuilla.
Modeemi oli parhaimmillaan 56 kb/s, jolla se ei koskaan kätellyt, käytännössä jotain ~38 kb/s. ADSL tuli myöhemmin. Rikkailla oli ISDN, joka oli digitaalinen ja kaksikanavainen, eli 64 kb/s + 64 kb/s = 128 kbps. Kellään ollut rahnaa moiseen.

 

[Miksuu]

Jos nyt vähän tarkempia ollaan, niin se oli 486 sx --> 486 dx --> Pentium (75 MHz) --> Pentium (90 MHz) --> Pentium 120 (MHz). Ja näissähän pelattiin pelkästään kertoimilla, väylännopeus oli käytännössä aina sama. Sitten tuli Pentium II, joka räjäytti pankin. Muistaakseni ensimmäinen (nuha)malli oli 200 MHz, mutta se 233 MHz oli käänteentekevä.
Kirjoittavat CD:t tulivat myöhemmin, ne olivat aivan liian kalliita tavan kansalle. Pentium II:n aikaan olivat ZipDrivet ja IRC:n #leech -kanavat. Käytännössä korpuilla.
Modeemi oli parhaimmillaan 56 kb/s, jolla se ei koskaan kätellyt, käytännössä jotain ~38 kb/s. ADSL tuli myöhemmin. Rikkailla oli ISDN, joka oli digitaalinen ja kaksikanavainen, eli 64 kb/s + 64 kb/s = 128 kbps. Kellään ollut rahnaa moiseen.

Ei isdn ollu ollu niin kallis ku alussa, se halpeni äkkiä, ja vaikka kaksiniljaa käytössä oli tavallaan kolmas ja esim pc:llä näki jos joku koiti soittaa ja vois tiputtaa toisen pois ja ottaa puhelun..
Ja isdn tuli jälkeen kirjottavien.. itse maksoin (en muista tarkaan) muutamia tuhansia markkoja yhden gigan kovosta ja 2x kirjottavasta asemasta.. ja tyhjät cd aihiot oli aluksi yli satamarkkaa... Mutta niitä sai myytyä kivaste ko polteli pelejä niille
Niin ja tavan 1200 baudisella, tai 300 tais olla mun eka sai tehtyä pal isommat laskut ko isdnnällä sittemin

 

[Jumi]

Jos nyt vähän tarkempia ollaan, niin se oli 486 sx --> 486 dx --> Pentium (75 MHz) --> Pentium (90 MHz) --> Pentium 120 (MHz). Ja näissähän pelattiin pelkästään kertoimilla, väylännopeus oli käytännössä aina sama. Sitten tuli Pentium II, joka räjäytti pankin. Muistaakseni ensimmäinen (nuha)malli oli 200 MHz, mutta se 233 MHz oli käänteentekevä.
Kirjoittavat CD:t tulivat myöhemmin, ne olivat aivan liian kalliita tavan kansalle. Pentium II:n aikaan olivat ZipDrivet ja IRC:n #leech -kanavat. Käytännössä korpuilla.
Modeemi oli parhaimmillaan 56 kb/s, jolla se ei koskaan kätellyt, käytännössä jotain ~38 kb/s. ADSL tuli myöhemmin. Rikkailla oli ISDN, joka oli digitaalinen ja kaksikanavainen, eli 64 kb/s + 64 kb/s = 128 kbps. Kellään ollut rahnaa moiseen.

Mitenkähän tuo meni. Nyt kun muistelin tarkemmin niin 486:ssa oli 14400 modeemi, ja tuossa seuraavassa Pentium II:ssa tais olla sitten 56000, joka vähän myöhemmin vaihtui ADSL:ään. Muistan kun armeijasta lomilla ollessa ihmettelin KaZaata ja silloin oli ADSL. Kirjottavia CD-asemia oli 90-luvun lopussa jo "yleisesti", jokainen kaveri joka osti PC:n osti sen kirjoittavalla CD-asemalla vuonna 1999. Se maksoi itsensä heti takaisin kun sai poltettua autoon CD-levyt.

Opiskelijoilla oli tuohon aikaan kissan päivät kun netti tuli asuntoloissa suoraan pistorasiasta ilmaiseksi.

 

[Miksuu]

Mitenkähän tuo meni. Nyt kun muistelin tarkemmin niin 486:ssa oli 14400 modeemi, ja tuossa seuraavassa Pentium II:ssa tais olla sitten 56000, joka vähän myöhemmin vaihtui ADSL:ään. Muistan kun armeijasta lomilla ollessa ihmettelin KaZaata ja silloin oli ADSL. Kirjottavia CD-asemia oli 90-luvun lopussa jo "yleisesti", jokainen kaveri joka osti PC:n osti sen kirjoittavalla CD-asemalla vuonna 1999. Se maksoi itsensä heti takaisin kun sai poltettua autoon CD-levyt.

Opiskelijoilla oli tuohon aikaan kissan päivät kun netti tuli asuntoloissa suoraan pistorasiasta ilmaiseksi.

90 lopussa oli kaikki jo pal halvempaa ko alkuvuosina.. pentiumit tuli varmaan about siinä puolessa välissä.. oisko ollu et windows 95:n aikaan oli pena 75 ko muistaisin et sillon mulla oli se korpulla.. ei toki yhellä, niitä oli jokunen oli mikromikko indianan.. musta
Noi hitaat modeemit mulla tais olla jo 80 luvun puolella...
Edit mä oon pc mailmaan siirtyny 286 koneella.. oisko ollu joku 10mhz turbo nappi alhaalla.. ega näyttö.. 512kb muistia..(päivitin si yhteen megaan) hinta jonkun 14-16 tuhatta markkaa.. ja se 300 joku baudinen modeemi. Mut se oli kyl 80 lukua...

 

[Delay]

Kirjoittavat CD:t tulivat myöhemmin, ne olivat aivan liian kalliita tavan kansalle.

Tossa olin osin sitä, että ne ensimmäisten sukupolvien kirjoittavat CD-asemat olivat suorituskykysyistä SCSI-väyläisiä, mikä ei ollut oletus PC:ssä. SCSI-adapterit maksoivat ihan kiitettävästi.

Ja levythän poltettiin alkuaikoina siten, että ensin PC:n SCSI-kovalevylle luotiin image poltettavasta levystä, joka sitten rysäytettiin kerralla CD:lle ja se oli sit siinä, tiedostoja ei voinut lisäillä jälkikäteen.

 

[Khauron]

Tossa olin osin sitä, että ne ensimmäisten sukupolvien kirjoittavat CD-asemat olivat suorituskykysyistä SCSI-väyläisiä, mikä ei ollut oletus PC:ssä. SCSI-adapterit maksoivat ihan kiitettävästi.

Ja levythän poltettiin alkuaikoina siten, että ensin PC:n SCSI-kovalevylle luotiin image poltettavasta levystä, joka sitten rysäytettiin kerralla CD:lle ja se oli sit siinä, tiedostoja ei voinut lisäillä jälkikäteen.

Näinhän se oli. Ja sitten oli PCI, ei siis PCI-E, väyläisiä Creativen SoundBlaster:ita, jossa oli väylä IDE-polttavalle. Taisi olla AWE32 ja AWE64 -lisämuistillisia versioita. Voisiko jopa olla AWE 32MB ensimmäinen.

Edit: Näytönsäästäjä kun löi päälle, niin levy oli pilalla. Ei ollut tarpeeksi suurta cachea ja kovalevyt olivat hitaita.

 

[Miksuu]

Tossa olin osin sitä, että ne ensimmäisten sukupolvien kirjoittavat CD-asemat olivat suorituskykysyistä SCSI-väyläisiä, mikä ei ollut oletus PC:ssä. SCSI-adapterit maksoivat ihan kiitettävästi.

Ja levythän poltettiin alkuaikoina siten, että ensin PC:n SCSI-kovalevylle luotiin image poltettavasta levystä, joka sitten rysäytettiin kerralla CD:lle ja se oli sit siinä, tiedostoja ei voinut lisäillä jälkikäteen.

Kyllä ne oli kuluttajille ide väylässä heti. Mutta tosiaan koko "image" piti aluksi töräyttää kerralla

 

[Delay]

Kyllä ne oli kuluttajille ide väylässä heti. Mutta tosiaan koko "image" piti aluksi töräyttää kerralla

Juu, toki. Mutta ne ihan ensimmäiset eivät olleet "kuluttajille"

 

[Janishell]

Joo-o. Nykyihminen kuitenkin saavutti aivokapasiteettinsa aivan jotain muuta kuin kesäkeittoa tai purjo-porkkanasalaattia syömällä.

Aivokapasiteetti kasvoi ihmisillä sen takia, kun ihminen alkoi kypsentää tulessa ruokaa.

 

[Rakentajamies]

Ei ole. Ihminen on luontainen lihansyöjä. Toissijaisesti sekasyöjä. Viimesijaisesti kasvissyöjä. Evoluutio sen on sanellut.

Ei mun ainakaan koskaan tarvinnut pakottaa omia mukuloita syömään lihaa. Kasvikset kyllä jäi syömättä jos lisukkeeksi laittoi. Ei koskaan liha.

Saattaa se nuori kotia jaksaa tulla sillä kasvisruoallakin, kun muuta ei ole saanut. Kiljuva nälkä niillä silti oli niinä PAKOLLISINA kasvisruokapäivinä kun ravinnosta oli vajausta.

Luuletko tosiaan, että kasvisruokapäivät on joku valinnainen juttu kouluissa?

Ei pidä paikkaansa.

En ole myöskään ketään pakottanut syömään mitään, ennemmin tuo on kasvatuksesta kiinni kun pakottamisesta. Jos vanhemmat demonisoi kasviksia ja kasvisruokaa, niin mitäs luulet että lapset oppii asian?

Johtuu todennäköisesti siitä että mukulas ei syö kunnolla koulussa kasvisruokapäivinä. Ei se liha ole ainoa raaka-aine mikä pitää näläntunteen poissa.

Sanoinko että on valinnainen, jos päivän nimi on kasvisruokapäivä? Kertoohan se tyhmällekin että silloin ei ole lihaa tarjolla. Mikä on oikein hyvä. Jos yhtenä päivänä on kalaa, ei tykkää kalasta niin silloinko pakotetaan syömään kalaa? Tai jos on lihaa, eikä tykkää lihasta niin pakotetaanko syömään? Kuitenkin kasvisruokailijat ovat 4 päivää viikossa vähemmistönä. Yleensä tarjoilu on ruokaloissa 2x kanaa, 1x lihaa, 1x kalaa ja 1x kasvis. Jos tällaisella jaolla on sen yhden päivän kanssa ongelmia, niin ne ongelmat lähtökohtasesti kumpuavat pahasta olosto kotoa. Eli todennäköisesti ollaan eletty ankeata 90-lukua ja halutaan jakaa ankeutta myös nuoremmalle sukupolvelle.

 

[Tech_ananas]

Yks tärkeimmistä 90-luvun jutuista, mikä jäi keskustelematta ennenkuin tämä meni ruokavalioväännöksi on mielestäni tämä:



Töitä oli ja niihin tosiaan pääsi paljon helpommin kuin nykyään. Ei tarttenu lähettää CV:itä kolmella kielellä, tehdä videohaastattelua ja käydä läpi sen seittemättä pälli- ja muuta soveltuvuuskoetta joka hemmetin hanttihommaan.

Paras konsti oli tosiaan mennä paikan päälle kysymään töitä. Silloin tosin pääsikin useimpiin paikkoihin sisään ilman lätkiä, kulkulupia ja ennakkoon sovittuja tapaamisia.

Varsinkin elektroniikkateollisuudessa tarvittiin mm. kokoonpanijoita ja testaajia mihin pääsi usein jopa ilman mitään koulutusta. Sitten jos vielä löytyi osaamista ja mielenkiintoa alalle, niin urakehitys saattoi olla hyvinkin nopeaa.

Amiksen sähköpuolelta kävivät kirjaimellisesti hakemassa koulun penkiltä töihin viimeisen vuoden opiskelijoita. Jos vaan sai paperit ja ilmoitti olevansa käytettävissä, niin: "Paikka on teidän"

Juu, työnhaku oli kohtalaisen paljon simppelimpää ja niitä töitä jopa saikin. Nykyään mitä olen muutaman tutun työnhakutarinoita kuunnellut niin on melkoista työtä tuo työnhakukin. Nykypäivänä saa ensin lähettää 100 hakemusta ja jos jostakin tärppää että pääsee haastatteluun niin on jos jonkinlaista videohaastattelua, psykopaattitestiä, ryhmähaastattelua ja ties mitä ja sitten sanotaan että et tullut valituksi ja homma uusiksi.

Itsekin aikanaan kesäduuneja kysellessä menin vaan käymään vanhempien työpaikoilla ja kysäisin että oisko hommia niin vastauksena tuli että tervetuloa huomenaamulla. Samoin amiksen jälkeen soitto serkulle onko hänen duunipaikassa duunia ja seuraavalla viikolla duuniin. Ja yllättäen silloin vielä työkkärikin toimi, intin jälkeen kävin ilmoittautumassa työttömäksi ja löivät sieltä työpaikan kouraan. Tai no melkein, antoivat ehdotuksen että "soita tonne ja kysy" ja heti tärppäsi ihan ok homma mukavan läheltä asuinpaikkaa.

Joo,varsinkin jos IT-alaa miettii niin taisi olla niin että -95 jälkeen (about,varmaan vaihtelee aika paljon) ja toisaalta jonnekin 2010 asti pääsi hyvin helposti duuniin kiinni. Itse vuosituhannen alussa pääsin ihan vaan kaverin suosituksella suoraan haastatteluun ja siitä duuniin. Ja todella moni kaveri alotti Nokialla vielä kun koulut oli kesken. Olettaisin että tämä varmaan kaikilla paikkakunnilla missä Nokia tuolloin toimi (ja niitä oli tuohon aikaan paljon, taisi olla Turku, Espoo/Hki, Oulu, JKL ainakin..

Toinen kommentti yleisesti työnhakuun niin olihan se simppeliä sillon. Muistan kuinka tuohon aikaan oli hyväkin idea mennä paikanpäälle (ei toki ihan kylmiltään voinut kävellä toimistoon mutta kuitenkin) tai vaikka soittaa jollekin rekry-kaverille tai kaverille jonka nimi oli jossain työpaikkailmoituksessa. Nykyään tuota ei haluta eikä yhteystietoja kovin avoimesti laiteta, korkeintaan joku että "Paikasta voi soittaa Teppo Terävälle 2.6. ja 3.6. klo 10-12". Nykyään kun jo hakemuksia tulee satoja kaikkiin paikkoihin niin jos puhelinnumero on näytillä niin tulee kymmeniä soittoja jossa kysellään lämpimikseen lisätietoja ja keksitään tikusta asiaa

 

[Mariini]

Anteeks nyt vaan mutta autolla missä ei ole ilmastointia EI TODELLAKAAN pärjää.

Pärjää, mutta ei kyllä mielellään. Harmillisesti Suomi oli (on) melko köyhä maa 70-luvulla kun noita värkkejä alkoi tulla, kasarilla sait moisen tilattua pienimpiä kippoja lukuunottamatta ihan Corollaankin, mutta hinta (kiitos autovero!) ja yleinen niukkuus piti yllä mystismin verhoa, joten kaikki mihin ei ollut varaa kuin "herroilla ja jupeilla" oli automaattisesti turhaa.

Niin harmillista.

 

[Pakana]

.
- Autot oli vielä autoja. Pienitehoisia nykymittapuulla, mutta jokamies osasi ja pystyi korjaamaan.

Ja paskat olleet. Ysärillä "jokamies" osasi korjata niitä 70-luvun vehkeitä siinä missä tänä päivänä korjataan noita ysäriautoja.

Muistan kun meillä oli 94 paikkeilla autossa jatkuvaa käyntihäiriötä, jota tavalliset autokorjaamot ei ymmärtäneet ollenkaan, marmoritiskillä vaihtoivat jonkun bensansuodattimen tms ihan hirveällä hinnalla (eivätkä ymmärtäneet siitä sen enempää) auto piti lopulta viedä johonkin erikoistuneeseen hifikorjaamoon että sen sai toimimaan.

Syy oli tietysti se että siellä oli sellaisia nykyajan hömpötyksiä kuin bensansuihkutus ja kärjetön sytytys.

Peruskorjaamot pärjäsivät yleensä kärjettömän sytytyksen kanssa lähinnä siksi että ne olivat hyvin toimintavarmoja, mutta bensansuihkutusjärjestelmät olivat ysärillä vielä käytännössä kaikille korjaamoille aivan avaruustekniikkaa.

 

[taski]

Anteeks nyt vaan mutta autolla missä ei ole ilmastointia EI TODELLAKAAN pärjää.

Osaltaan vaikuttaa kun on avoauto, mutta tykkään ajaa noilla uudemmillakin kyllä ikkunat auki. Suomen kesä on niin lyhyt että siitä tulee nauttia aina kun mahdollista. Ilmastointia tarvitsen jos on ihan tuskaisen kuuma, aika harvoin siis.

Kesät tullut monasti ajeltua melkein vallan harrastepirsseillä eikä noissa vanhemmissa umpikattoisissakaan ole ilmastointia ollut ja mieluiten silti niillä on tullut ajeltua. Talvella joku K70 volkkari tai Kupla on varmasti aika perseestä enkä ole niitä jaksanut kyllä talvella edes kokeilla.

 

[Mikkos]

Osaltaan vaikuttaa kun on avoauto, mutta tykkään ajaa noilla uudemmillakin kyllä ikkunat auki. Suomen kesä on niin lyhyt että siitä tulee nauttia aina kun mahdollista. Ilmastointia tarvitsen jos on ihan tuskaisen kuuma, aika harvoin siis.

Kesät tullut monasti ajeltua melkein vallan harrastepirsseillä eikä noissa vanhemmissa umpikattoisissakaan ole ilmastointia ollut ja mieluiten silti niillä on tullut ajeltua. Talvella joku K70 volkkari tai Kupla on varmasti aika perseestä enkä ole niitä jaksanut kyllä talvella edes kokeilla.

Joo ei. Ilmastointia tarvitsee autossa joka kesä jos meinaa vähänkään kauemmin autossa viettää aikaa, eli 30min+. Ilman ilmastointia alkaa välitön vitutus jos vähänkään aurinko paistaa vaikka on ikkuna auki. Jos 20c+ -> ilmastointi on välttämätön.

 

[taski]

No et varmaan sitten vaan nauti siitä lämmöstä samalla tapaa kuin vaikka meikäläinen.

Olin italiassa joskus sen ennätyshelleaallon aikaan ja kun lämpömittari näytti yli 40 asteen lämpötiloja, tiesi jo tarvitsevansa ilmastointia. Suomen 20-30 lämmöt nyt on vielä aika kesyjä. Enemmän sitä viilennystä käytän kotona makkarissa että saa hyvät yöunet.

 

[Mikkos]

No et varmaan sitten vaan nauti siitä lämmöstä samalla tapaa kuin vaikka meikäläinen.

Olin italiassa joskus sen ennätyshelleaallon aikaan ja kun lämpömittari näytti yli 40 asteen lämpötiloja, tiesi jo tarvitsevansa ilmastointia. Suomen 20-30 lämmöt nyt on vielä aika kesyjä. Enemmän sitä viilennystä käytän kotona makkarissa että saa hyvät yöunet.

No shit Sherlock. Siksi on aika turha väitellä siitä että pärjääkö autossa ilman ilmastointia vai ei, vaan pointti oli se että silloin EI OLLUT sitä ilmastointia jota valita, eikä se tehnyt kuumassa autossa istumista yhtään sen mukavammaksi kuin nykyäänkään.

 

[emagdnim]

No shit Sherlock. Siksi on aika turha väitellä siitä että pärjääkö autossa ilman ilmastointia vai ei, vaan pointti oli se että silloin EI OLLUT sitä ilmastointia jota valita, eikä se tehnyt kuumassa autossa istumista yhtään sen mukavammaksi kuin nykyäänkään.

Mut pärjättiin silti? Ehkä joillain on tuskasempaa.. en oo kyl kokenut, että autoilu ei onnistuis ilman.. e: eli pärjää kyl ilmankin. Ikkunoita auki vaa.

 

[Mikkos]

Mut pärjättiin silti? Ehkä joillain on tuskasempaa.. en oo kyl kokenut, että autoilu ei onnistuis ilman..

Pärjättin? Kyllä. Kivaa? Ei. Nautinnollista? Ei. Odotit matkoja? Ei.
Kyllä sitä autossa "pärjää" vaikka olis sata astetta ja munat kiehuu mutta mukavaa ja nautinnollista se ei ollut 80-luvulla eikä ole sitä edelleenkään.

 

[emagdnim]

Pärjättin? Kyllä. Kivaa? Ei. Nautinnollista? Ei. Odotit matkoja? Ei.
Kyllä sitä autossa "pärjää" vaikka olis sata astetta ja munat kiehuu mutta mukavaa ja nautinnollista se ei ollut 80-luvulla eikä ole sitä edelleenkään.

sie jauhoit siitä, että ei pärjäis (ja aika vahvasti sen sanoit). Nyt vähän rupeet siirteleen tolppaa.. Kyllä, ilmastointi on mukavaa. Siksi se on olemassa.

Anteeks nyt vaan mutta autolla missä ei ole ilmastointia EI TODELLAKAAN pärjää.

 

[Mikkos]

sie jauhoit siitä, että ei pärjäis (ja aika vahvasti sen sanoit). Nyt vähän rupeet siirteleen tolppaa.. Kyllä, ilmastointi on mukavaa. Siksi se on olemassa.

Myönnän, väärä sanamuoto. Ei ollut mukavaa. Vaikka matka taittui niin se ei tehnyt siitä MUKAVAA. Ja kysehän oli verrata 90-lukua ja nykyaikaa niin ei, autolla matkustaminen ei ollut mukavaa silloin ilman ilmastointia.