Ankea 90-luku

[Pakana]

Juu tai viimeistään kesällä. Kyllä se vaan niin paljon nopeammin tuulilasi aukeaa sisältä huurteesta kun laittaa ilmastoinnin päälle. Lämmitys ei sinänsä itsessään poista kosteutta kun taas ilmastointi poistaa.

No kyllähän se lämmitys sitä ilman suhteellista kosteutta tehokkaammin vähentää kuin jäähdytys, mutta onhan se kesäkaudella suhteellisen perseestä on vääntää lämppäri päälle.

 

[jetblack]

No kyllähän se lämmitys sitä ilman suhteellista kosteutta tehokkaammin vähentää kuin jäähdytys, mutta onhan se kesäkaudella suhteellisen perseestä on vääntää lämppäri päälle.

Mutta kun suhteellinen kosteus muuttuu niin veden määrä sisällä ei muutu miksikään, joten sen takia pitäisi katsoa absoluuttista kosteutta. ja kastepistettä jos halutaan että lasit eivät huurru. Lämmitys ei poista vettä. Jäähdytyksessä jos patterin lämpötila on alle kastepisteen niin vesihöyry saadaan kondensoitumaan jolloin kosteutta poistuu. Tämän yleensä huomaa kesällä siitä kun auton alta valuu vettä jos on pidetty ilmastointia päällä.

 

[Pakana]

Mutta kun suhteellinen kosteus muuttuu niin veden määrä sisällä ei muutu miksikään, joten sen takia pitäisi katsoa absoluuttista kosteutta. ja kastepistettä jos halutaan että lasit eivät huurru. Lämmitys ei poista vettä. Jäähdytyksessä jos patterin lämpötila on alle kastepisteen niin vesihöyry saadaan kondensoitumaan jolloin kosteutta poistuu. Tämän yleensä huomaa kesällä siitä kun auton alta valuu vettä jos on pidetty ilmastointia päällä.

joo, tietysti, mutta käytännössä autossa vain sillä suhteellisella kosteudella on merkitystä.

 

[jetblack]

joo, tietysti, mutta käytännössä autossa vain sillä suhteellisella kosteudella on merkitystä.

Mutta monesti on nopeampi laskea ilman absoluuttista kosteutta ilmastointilaitteella (ja sitä kautta suhteellista) kuin nostaa auton sisälämpötilaa niin että suhteellinen kosteus laskee.

 

[jak_pdgm]

Tuo pitää paikkansa. Nykyisin jos muistutetaan liiallisen punaisen lihan syömisen nostamasta suolistosyöpäriskistä, löytyy aina öyhöttäjiä mesoamaan siitä, että aina on lihaa syöty eikä ollut mitään ongelmaa. Kyllä, mutta nykyiset lihansyöntimäärät ovat todellakin aivan eri tasolla kuin takavuosikymmeninä. Joskus 1960-luvulla liha oli jo niin kallistakin, että ei keskituloinen kaupunkilaisperhe välttämättä edes olisi pystynyt syömään lihaa lähellekään niitä määriä kuin nykyisin kun vielä perhekootkin olivat nykyistä suurempia ja naisten työssäkäyminen jonkin verran vähäisempää.

Kun olin itse kakara, saattoi koulussakin olla parikin päivää viikossa, että lihaa ei ruokana ollut. Silloin ne oli vaan tavallisia päiviä ja kun kukaan ei keksinyt nimetä niitä kasvisruokapäiviksi, ei kukaan myöskään pillastunut aiheesta. Ennen tosin ei muutenkaan pillastuttu mistä tahansa pikkujutuista samoissa määrin kuin nykyisin.

Joo usein näkee kun joku vetää lounaaksi kilon verran pelkkää lihaa tai lihajalosteita naamaan. En tiedä oliko tuo 90-luvulla kuinka tyypillistä, mutta ei liha ainakaan liian kallista näytä nykyään olevan.

 

[jak_pdgm]

Mitä puutteita 90-luvun ruokatarjonnassa sitten oli, itse en enää pysty muistamaan niin hyvin että pystyisin vertaamaan nykypäivään.

Oli tarjonta niukempaa. Ehkä ei ollut 20 erilaista oliiviöljyä ja 1750 erilaista einestä tai puolivalmistetta saatavana perusmarketissa. Eikä varmaan sushi-riisiä tai ndujaa jne. Ylipäänsä yksittäisissä tuoteryhmissä oli vähemmän vaihtoehtoja, mutta mielestäni aika monipuolisesti kuitenkin kaikenlaista oli saatavana ja todella monenlaisia ruokavalioita pystyi kyllä toteuttamaan enkä ainakaan itse pidä moniakaan nykyisin tarjolla olevia uudempia elintarvikepuolen vaihtoehtoja minkään perustarpeiden tai oikean ruokavalion välttämättöminä osina, vaan kivoina lisäjuttuina joita globalisoituva maailma on tuonut tullessaan.

Kun joka vuosikymmenellä on nyt jo pitkään tullut koko ajan uutta ja entistä enemmän, ei aiempien vuosikymmenten ankeus tai ei-ankeus omassa mielessäni määrity sen mukaan, milloin on enemmän kaikkea. Vaan hyvinvoinnin ja vastakkaiseen suuntaan vaikuttavien vitutus- ja stressitekijöiden kokonaisvaikutuksen lopputuloksena. Nykyisin kaikkea on ihan vitusti mutta ihmiset entistä enemmän kyrpä otsassa, mielenterveys kiikun-kaakun jne.

Kyllä minua ainakin välillä vtuttaa käydä kaupassa, kun kaikkea on niin sootanasti ja joutuu ihmettelemään mikä niistä 20 oliivöljystä on sitten paras ja mikä hinta/laatusuhteeltaan paras. Ketä sekin sitten palvelee, mutta oikeasti hyödyllisiä asioita kuten järkeviä pakkauskokoja ei vaan löydy.

 

[jak_pdgm]

Anteeks nyt vaan mutta autolla missä ei ole ilmastointia EI TODELLAKAAN pärjää.

En ole tähän mennessä vielä omistanut ilmastoitua autoa vaikka kortti on ollut 24 vuotta, niin ei sitä tule juuri muiden autoillakaan ajaessa käytettyä. Firman pakullakin ajan yleensä helteellä ikkunat auki, letkeämpää niin. Voihan kuumassa autossa istuminen tietysti joskus olla hieman epämukavaa, mutta autoiluun liittyy imo niin paljon muita epämukavampia asioita kuten liikennevaloissa odottaminen, jonoissa matelu ja yleensäkin vain ajamisen tylsyys, ettei jollain ilmastoinnilla ole hirveästi merkitystä.

 

[Antw]

Voihan kuumassa autossa istuminen tietysti joskus olla hieman epämukavaa, mutta autoiluun liittyy imo niin paljon muita epämukavampia asioita kuten liikennevaloissa odottaminen, jonoissa matelu ja yleensäkin vain ajamisen tylsyys, ettei jollain ilmastoinnilla ole hirveästi merkitystä.

Ilmastointi, kuten myös muut mukavuustekijät ovat sellaisia, joilla nimenomaan saadaan siitä ajamisesta miellyttävämpää myös niissä ruuhkatilanteissa jne. Hyvällä, modernilla autolla ajaminen on jo itsessään nautinnollista, toisin kuin tällaisillä ilmastoimattomilla, vanhoilla, epäergonomisilla "firman pakuilla", joissa istumonen totta kai alkaa vituttamaan nopeasti.

 

[jetblack]

Ilmastointi, kuten myös muut mukavuustekijät ovat sellaisia, joilla nimenomaan saadaan siitä ajamisesta miellyttävämpää myös niissä ruuhkatilanteissa jne. Hyvällä, modernilla autolla ajaminen on jo itsessään nautinnollista, toisin kuin tällaisillä ilmastoimattomilla, vanhoilla, epäergonomisilla "firman pakuilla", joissa istumonen totta kai alkaa vituttamaan nopeasti.

Vitutti ajaa firman vanhalla connectilla missä ei ollut mitään mukavuuksia. Kesällä paahtavan kuuma ajaa perse ja munat hiessä (työhousut jalassa joutuu olemaan, kiltti ei täytä suojausvaatimiksia) ja talvella kylmä kuin perkele kun ei lämmennyt tarpeeksi ja laseja sai raapia auki. Nyt kun on uudempi transit missä on ilmastointi, webasto ja lämmitettävä tuulilasi niin ajaminen vituttaa huomattavasti vähemmän. Ajoasentoakin saa säädettyä sen verran että ei ole nilkka kipeänä kokoajan.

 

[jak_pdgm]

Ilmastointi, kuten myös muut mukavuustekijät ovat sellaisia, joilla nimenomaan saadaan siitä ajamisesta miellyttävämpää myös niissä ruuhkatilanteissa jne. Hyvällä, modernilla autolla ajaminen on jo itsessään nautinnollista, toisin kuin tällaisillä ilmastoimattomilla, vanhoilla, epäergonomisilla "firman pakuilla", joissa istumonen totta kai alkaa vituttamaan nopeasti.

Ei kun firman pakussa nimenomaan oli se ilmastointi ja olen tietysti muutenkin ajanut myös ilmastoiduilla autoilla Tarkoitin että autoilu on imo ylipäätään aika ikävää hommaa etenkin kaupungissa, eikä se muutu hirveästi mukavammaksi vaikka alla olisi ilmastoitu ja hyvä auto oman romukasan sijaan, kun sitä autoa on kuitenkin itse ajettava. Kulkeehan moni julkisilla ja fillarillakin.

 

[Antw]

Ei kun firman pakussa nimenomaan oli se ilmastointi ja olen tietysti muutenkin ajanut myös ilmastoiduilla autoilla Tarkoitin että autoilu on imo ylipäätään aika ikävää hommaa etenkin kaupungissa, eikä se muutu hirveästi mukavammaksi vaikka alla olisi ilmastoitu ja hyvä auto oman romukasan sijaan, kun sitä autoa on kuitenkin itse ajettava. Kulkeehan moni julkisilla ja fillarillakin.

Ymmärsin kyllä. Käytin tätä "firman pakua" vain yleisenä gwneerisenä esimerkkinä epämiellyttävästä autosta.
Mielipiteitä autoilun miellyttävyydestä saa toki jokaisella olla omansa, mutta sanoisin kyllä, että kun alla kyllin Hyvä auto, ajaminen jo itsessään on nautinnollista, ei millään tavalla ikävää. Ikäväksi se muuttuu jos alla on joku vanha ilmastoimaton roju, jossa ajoasentoa ei saa säädettyä mukavaksi tms. Ajamiseen verrattuna ikävää on myös ahtaassa bussissa istuminen.

 

[jak_pdgm]

Ymmärsin kyllä. Käytin tätä "firman pakua" vain yleisenä gwneerisenä esimerkkinä epämiellyttävästä autosta.
Mielipiteitä autoilun miellyttävyydestä saa toki jokaisella olla omansa, mutta sanoisin kyllä, että kun alla kyllin Hyvä auto, ajaminen jo itsessään on nautinnollista, ei millään tavalla ikävää. Ikäväksi se muuttuu jos alla on joku vanha ilmastoimaton roju, jossa ajoasentoa ei saa säädettyä mukavaksi tms. Ajamiseen verrattuna ikävää on myös ahtaassa bussissa istuminen.

Ikävyys on suhteellista. Bussilla kulkemiseen verrattuna paskakin oma auto on kuitenkin mukavuudeltaan ihan eri luokkaa, loppu on hifistelyä.

 

[GuntherPrien]

Ilmastointi, kuten myös muut mukavuustekijät ovat sellaisia, joilla nimenomaan saadaan siitä ajamisesta miellyttävämpää myös niissä ruuhkatilanteissa jne. Hyvällä, modernilla autolla ajaminen on jo itsessään nautinnollista, toisin kuin tällaisillä ilmastoimattomilla, vanhoilla, epäergonomisilla "firman pakuilla", joissa istumonen totta kai alkaa vituttamaan nopeasti.

Ainakin itse olen huomannut, että kuumassa autossa väsyy nopeammin kuin ilmastoidussa autossa. Tätä ei välttämättä huomaa lyhyessä ajossa, mutta pitkillä ajomatkoilla olen huomannut, että on ihan eri tavalla skarppina kuin kuumassa autossa ajaessa.

 

[valexi]

Ei isdn ollu ollu niin kallis ku alussa, se halpeni äkkiä, ja vaikka kaksiniljaa käytössä oli tavallaan kolmas ja esim pc:llä näki jos joku koiti soittaa ja vois tiputtaa toisen pois ja ottaa puhelun..

Muistan joskus 2000 luvun vaihteessa kun meillä oli 56k modeemi. Kavereilla oli Baana ISDN, joka normisti 64k ja sitten kahdella kaistalla 128k. Naapuri ei sitten pystynyt pelaamaan Diabloa yhdellä, kun lagas kuulema liikaa ja veti jatkuvalla syötöllä kahdella kaistalla. Oli vanhemmat vähän rouheana, kun tuli lasku. Tuossa sopparissa se yksi kaista kuului hintaan ja toisesta kaistasta maksettiin paikallispuhelimaksu.

Sitten saatiin meille 256k ADSL ja ai että laitettiin leffoja yöksi valumaan. Tuolloin maksoi 256k ADSL 700mk kuussa ja meganen olisi ollut 1000mk kuussa.
Sitten kun tuli XBOX joka tietenkin modattiin että sai pelattua warepelejä. Siihen sitten sai Xbox MediaCenterin ja tuo toimi ekana kotiteatterilaitteena josta katsottiin kaikki sarjat ja leffat. Tuolloin oli jo wareleffatkin kunnon äänillä ja SPDIF ulostulolla sai ihan 5.1 äänetkin ulos.

 

[jak_pdgm]

En ymmärrä miten aikoinaan jaksoi ladata yksittäisiä kappaleita tai jopa pelejä jostain hämäräsivustolta hitaalla 56k modeemilla. 90 luvun lopussa ei ollut vielä torrentteja, joten materiaalit etsittiin ihan normi nettisivuilta, joissa oli joko waretuslinkit valmiina tai ohjaus palvelimelle. Siitä sitten valitaan yksitellen MP3 kappaleet paskimmalla laadulla lataukseen yön ylitse, ja aamuyöstä käydään laittamaan latailut poikki, jotta ei ehdi menemään kalliin hinnan puolelle. Välillä lataukset tai nettipelailut unohtui päälle pidemmäksi aikaa, jonka jälkeen taivasteltiin 2000 markan puhelinlaskuja
Hauskana yksityiskohtana monet MP3 kappaleet oli nimetty väärin tai merkitty väärien artistien nimeen mm. The Kovenant ja Arcturuksen kappaleita oli laitettu NIN ja Rammsteinin nimiin.

Latasin joskus 90-luvulla system shock 2:n ihan tavalliselta webbisivulta, suora latauslinkki ilman mitään p2p-softaa. Aikaa meni mutta tuli sitä sitten pelattuakin, toisin kuin kymmeniä ihan rahalla ostettuja pelejä nykyään.

 

[dropadrop]

Vuosituhannen vaihteessa työpaikalla oli niin nopea nettiyhteys että tietokone oli pullonkaulana. Joskus kun jotain isompaa latasi saattoi kovalevylle kirjoitus olla se hitain osa. Ehkä sen takia ei edes tajunnut miten hyvä työsuhde-etu ISDN oli.

Toki ADSL tuntui sitten hienolta, mut se ei kyllä enää ollut 90-lukua.

 

[Ihmemies MacGyver]

Kyllähän ilmastointia alkaa haluamaan jo selvästi alle 20C lämpötiloissa, erityisesti jos kunnolla aurinko paahtaa. Se, että ilman ilmastointia pärjättiin aikanaan (jopa oikesti kuumissa maissa) ei tarkoita ettei olisi äärimmäisen tärkeä mukavuusvaruste. Ja turvallisuusvaruste, kuten jos sanottiin, siinä kun aivot kypsyy helteessä niin ei ole tarkkaavaisuus enää parhaimmillaan.

Isällä oli Saabissa ilmastointi jo ysärin alussa, oli harvojen herkkua silloin.

 

[Jumi]

Tehkää oma ketju tuolle auton ilmastoinnille, eihän nuita viestejä jaksa lukea kukaan muu kirjoittaja.

 

[Kingofflies]

En ole tähän mennessä vielä omistanut ilmastoitua autoa vaikka kortti on ollut 24 vuotta, niin ei sitä tule juuri muiden autoillakaan ajaessa käytettyä. Firman pakullakin ajan yleensä helteellä ikkunat auki, letkeämpää niin. Voihan kuumassa autossa istuminen tietysti joskus olla hieman epämukavaa, mutta autoiluun liittyy imo niin paljon muita epämukavampia asioita kuten liikennevaloissa odottaminen, jonoissa matelu ja yleensäkin vain ajamisen tylsyys, ettei jollain ilmastoinnilla ole hirveästi merkitystä.

Jotku pärjää ilman sisävessaa ja juoksevaa vettä. Se ei silti tarkoita, ettäkö ne eivät olisi elämäntasoa parantavia asioita. Sama ilmastoinnin kanssa, sekä autossa että kodissa.

 

[Hyrava]

Näin se tosiaan toimi. Ala-aste ikäiselle oli suorastaan uskomatonta ajatella, että netistä löytyy "ilmaiseksi" kaikki mahdolliset pelit, musiikit ja jopa elokuviakin. NES emulaattori ja Rommeja tuli latailtua ahkerasti, erityisesti Nesticle -emulaattori on jäänyt mieleen koomisen ulkoasunsa puolesta. Netistä löytyi lisäksi hurjasti ilmaispelejä, joita ei saanut mistään muualta mm. suomalaiset TK (Tapan Kaikki), Alien Phobia ja Duck mr Duck -pelisarjat. South Park pikkupelejä tuli myös latailtua ahkerasti vuosituhannes vaihteessa, joista monet olivat aika tykkiäkin tavaraa mm. South Park Arcade 1-3. Liero ja Molez olivat myös kovaa kamaa moninpelinä samalta näppäimistöltä, tosin näitä taidettiin levittää enemmän diskettien kuin netin kautta.

Tuohon aikaan oli kyllä loistavia pikkupelejä, noiden mainitsemiesi lisäksi tulee heti ensimmäisenä mieleen esimerkiksi Rally-Sport, Slicks'n'Slide, Mine Bombers ja Skijump joita tuli tahkottua kohtalaisen paljon aikanaan.

 

[Mariini]

Mine Bombers ja Worms.

 

[dropadrop]

Elite

Vai mentiinkö jo 80-luvulle?

 

[ympyr]

Ilokseni huomasin että ysärin lopun henkilökohtainen hitti Ignition löytyy Steamista. Täytyy ostaa joskus ja muistella menneitä.

 

[Antw]

En ymmärrä miten aikoinaan jaksoi ladata yksittäisiä kappaleita tai jopa pelejä jostain hämäräsivustolta hitaalla 56k modeemilla.

Koska ei ollut parempaakaan saatavilla , ainakaan järjelliseen hintaan, ja tuo tuntuo ihan normaalilta silloin.

Toki tommosta hidasta nettilatausta paljon enemmän dataa liikkui laneilla, 10Mbit (ja myöhemmin 100Mbit verkkokorteilla)

 

[Erkki_erikeepperi]

Näin se oli, koska parempaa ei ollut saatavilla tai nykyajan mahdollisuuksista ei pystynyt edes kuvittelemaan. Lataukset muuten hajosivat, jos joku erehtyi soittamaan lankapuhelimeen, joten puhelimet piti irrottaa pistorasiasta ennen latausten aloitusta. Kännyköitä ei vielä ollut yleisessä käytössä, ja ne olivat kohtalaisen kalliita tavallisten ihmisten kukkaroille, puhumattakaan puhelinlaskuista. Vuosituhannen

Kännyköistä tuli mainstreamia noin vuosina 1996-1997. Vuoden 1997 lopussa Suomessa oli reilut 2 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Vuonna 1998 tuli melkein miljoona lisää vielä...

 

[Erkki_erikeepperi]

Suurin osa näistä oli kalliita bisnespuhelimia. Ringoja ei lasketa, kukaan itseään kunnioittava henkilö ei sellaista hankkinut! Vasta GSRM puhelimet alkoivat räjäyttää pottia, jolloin myös nuorien parissa alkoi näkyä kännyköitä. Tämä alkoi tapahtui suunnilleen vuosituhannen vaihteessa. Hintapisteenä voidaan pitää alle 1000 markan puhelinmalleja. GSM puhelimista Nokia 5110 (eli halko) OVH hinta tippui alle tonniin vuonna 1999, jonka myötä tämän myynti lähti hurjaan vauhtiin.

Ringot perustui NMT-tekniikkaan ja tulivat myyntiin 1995. GSM räjäytti pankin käytännössä vuodesta 1996 lähtien, kiihtyen vuosina 1997 ja 1998, nimenomaan tavallisten suomalaisten keskuudessa.

Jos olet ollut joku murkkuikäinen tuolloin tms., niin ehkä olet elänyt vielä vähän eri todellisuudessa, mutta siinä todellisuudessa jossa minä elin, kännyköistä tuli hyvin mainstreamia noin 1997 ja 1998, ja käytännössä kaikilla kavereilla sellainen oli. Ehkä tosiaan pikkunuoriso kuten myös vanhempi polvi tulivat hieman jälkijunassa. Vuoden 1998 lopussa Suomessa oli kolme miljoonaa matkapuhelinliittymää. Suomen väkiluku oli 5,1 miljoonaa.

Itse ostin mun ensimmäisen GSM-puhelimen syksyllä 1997, se oli Philipsin halpamalli ja maksoi 700 markkaa. Sitä aiemmin mulla oli käytettynä ostettu NMT-halko jonkin aikaa. (Kännykät oli tuohon aikaan suhteessa melkein yhtä edullisia kuin nyt tai jopa halvempia keskimäärin.)

Sama puhelinnumero on ollut käytössä kaikki nämä vuodet, paitsi alkuosa muuttui vaan tuossa NMT-GSM -vaihdon yhteydessä. (Koska siirryin Teleltä Saunalahteen.)

 

[Erkki_erikeepperi]

Niin työssä käyvillä aikuisille. Kansan syvät rivit saavutettiin vasta sitten, kun GSM puhelin löytyi myös köyhien ja nuorison hyppysistä, ja verkon kattavuus riitti laajemmallekin kuin isojen kaupunkien keskustaan.

Tekoäly tietää kertoa, että vuonna 1997 GSM-verkon kattavuus oli laaja, kattoi suurimman osan maasta ja vuonna 1998 käytännössä koko maan.

Kansan syvien rivien viimeiset rippeet saavutettiin tulevina vuosina, mutta kolme miljoonaa liittymää vuonna 1998 tarkoittaa sitä, että kännykät olivat erittäin yleisessä käytössä, kuten olivatkin. Ihan omin silmin olin tilannetta todistamassa, ja näin oli.

Eikä kännyköiden omistaminen ja käyttö ollut mitenkään erityisen kallista enää tuolloin. Mattimyöhäsillä oli ehkä enemmänkin asenne-ongelma kuin raha-ongelma.

Nuorten aikuisten keskuudessa kännykkä oli jo melkein pakkokin omistaa, koska kaveripiirilläkin oli. Oli muuten ihan ulkona kuvioista.

"Bisnesmiehillä" yms. oli kännykät toki jo paljon aiemminkin. Mä näin omin silmin naapurin miehen raahattavan laukkumallin jo vuonna 1984 tms...

 

[Mariini]

1997-1999, siihen väliin minäkin yläasteikäisenä sen GSM murroksen ajoitan. Samassa hivauksessa katosi pihelinkioskit ja kolikkopuhelimet julkisten tilojen auloista.

 

[Hyrava]

Tekoäly tietää kertoa, että vuonna 1997 GSM-verkon kattavuus oli laaja, kattoi suurimman osan maasta ja vuonna 1998 käytännössä koko maan.

Kansan syvien rivien viimeiset rippeet saavutettiin tulevina vuosina, mutta kolme miljoonaa liittymää vuonna 1998 tarkoittaa sitä, että kännykät olivat erittäin yleisessä käytössä, kuten olivatkin. Ihan omin silmin olin tilannetta todistamassa, ja näin oli.

Eikä kännyköiden omistaminen ja käyttö ollut mitenkään erityisen kallista enää tuolloin. Mattimyöhäsillä oli ehkä enemmänkin asenne-ongelma kuin raha-ongelma.

Nuorten aikuisten keskuudessa kännykkä oli jo melkein pakkokin omistaa, koska kaveripiirilläkin oli. Oli muuten ihan ulkona kuvioista.

Itse hankin oman kännykän joskus alkuvuodesta 1997. Silloin ainakin Etelä-Suomessa tuntui GSM-verkko olevan kohtalaisen hyvä, toki katvepaikkoja löytyi vielä 2005 pääkaupunkiseudultakin mutta ne olivat aika pieniä länttejä ja toisella operaattorilla saattoikin olla kuuluvuutta juuri siinä paikassa missä toisella ei ollut. Itselläni oli tuolloin sekä oma puhelin että työpuhelin, eri operaattorien liittymillä ja jos työkeikalla tuli ongelmia kuuluvuuden kanssa niin soitin toisella puhelimella. Faija hankki kännykän samaan aikaan kuin minäkin mutta mutsille kännykkä tuli vasta pari vuotta myöhemmin, muistaakseni 1999 loppupuoliskolla, hän kun ei oikeastaan tarvinnut kännykkää mihinkään mutta tuolloin sain silloiselta työpaikaltani käytettyjä puhelimia ilmaiseksi.

Ainakin täällä Uudellamaalla 1997 aikana alkoi aikalailla matkapuhelimet yleistymään täysi-ikäisten keskuudessa, ihan hirveän montaa tuttua ei ollut enää tuon vuoden loppuun mennessä jolla ei olisi ollut kännykkää. Itseasiassa tuossa samoihin aikoihin kun itsekin kännykän hankin, muistan että varmaan kymmenelle tutulle tuli puhelin about kuukauden sisällä eli siinä kohtaa oli ilmeisesti joku puhelinhintojen notkahdus kun niin moni hankki samaan aikaan. Pikkukersoillahan tuo kännyköiden yleistyminen tuli vasta monta vuotta myöhemmin kun alkoi olla jotain muutakin kuin matopeliä kännykässä ja nuorison kännykänkäyttö käytännössä raäjähti siinä vaiheessa kun tuli värinäytölliset puhelimet.

 

[ympyr]

Itse olin ysärin lopussa vielä ala-asteella ja muistelen että Nokia 3210 oli ensimmäisiä malleja mitä alkoi luokkatovereilla näkymään. Perheen eka luuri taisi olla 3110, ja omaa puhelinta sai odotella vuoteen 2002. Taisin olla luokan viimeinen joka hyppäsi kelkkaan.

 

[Pavosen Heska]

Ysärillä lainojenkorot oli sidottu heliboriin joka parhaimmillaan huiteli välillä 15-20%. Siinä oli nuorelle miehelle maksettavaa jos autolainaa tarvitsi, itse ajoin tuolloinkin tonnin pommeilla. Vaikka lainat olivat kalliita niin matkustaminen oli halpaa ja tuolloin kotikaupungin lentokentältä pääsi viikon-parin äkkilähdöille nimelliseen hintaan. Kreikka ja Turkki tulivat tutuiksi eikä ketään moittinut päästökuormista mitä lennoista syntyi.
Ysärin loppua kohti oma ura työelämässä alkoi kohota ja tulevaisuus vaikutti erittäin hyvältä. Oma ysäri meni lähes kokonaan työn ja harrastusten parissa, vuosituhannen vaihtuessa tuli 30 vuotta mittariin ja sittemmin kuluva vuosituhat mennyt enemmän parisuhteen ja lasten merkeissä.
Itsellä oli ysärin alusta jo Erickssonin NMT-kapula joka oli kaverin firman kautta edukkaasti liisattu, tällä saikin ihmetystä useasti aikaan kun tonninpommi kulkine ja ulkoinen habitus ei vastannut tyypillistä juppia joilla noita luureja oli. Töihin mennessä laitoin siirron numerosta työpaikan keskusnumeroon niin sieltä sitten yhdistelivät puheluja minulle kuten isommille pampuille.
Ruokapuolella kovia juttuja olivat Kotipizzan ja Amarillon tulo markkinoille.
VHS-nauhat vaihtuivat DVD-levyihin ja Dolby surround subbareineen oli kova juttu. Ysärin lopulla Dolby 5.1 yleistyi ja 32"laajakuva töllöt alkoivat vaihtua videotykkeihin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Itse hankin oman kännykän joskus alkuvuodesta 1997. Silloin ainakin Etelä-Suomessa tuntui GSM-verkko olevan kohtalaisen hyvä, toki katvepaikkoja löytyi vielä 2005 pääkaupunkiseudultakin mutta ne olivat aika pieniä länttejä ja toisella operaattorilla saattoikin olla kuuluvuutta juuri siinä paikassa missä toisella ei ollut. Itselläni oli tuolloin sekä oma puhelin että työpuhelin, eri operaattorien liittymillä ja jos työkeikalla tuli ongelmia kuuluvuuden kanssa niin soitin toisella puhelimella. Faija hankki kännykän samaan aikaan kuin minäkin mutta mutsille kännykkä tuli vasta pari vuotta myöhemmin, muistaakseni 1999 loppupuoliskolla, hän kun ei oikeastaan tarvinnut kännykkää mihinkään mutta tuolloin sain silloiselta työpaikaltani käytettyjä puhelimia ilmaiseksi.

Ainakin täällä Uudellamaalla 1997 aikana alkoi aikalailla matkapuhelimet yleistymään täysi-ikäisten keskuudessa, ihan hirveän montaa tuttua ei ollut enää tuon vuoden loppuun mennessä jolla ei olisi ollut kännykkää. Itseasiassa tuossa samoihin aikoihin kun itsekin kännykän hankin, muistan että varmaan kymmenelle tutulle tuli puhelin about kuukauden sisällä eli siinä kohtaa oli ilmeisesti joku puhelinhintojen notkahdus kun niin moni hankki samaan aikaan. Pikkukersoillahan tuo kännyköiden yleistyminen tuli vasta monta vuotta myöhemmin kun alkoi olla jotain muutakin kuin matopeliä kännykässä ja nuorison kännykänkäyttö käytännössä raäjähti siinä vaiheessa kun tuli värinäytölliset puhelimet.

Mä en muista että olisi koskaan ollut mitään isoja ongelmia kuuluvuuden kanssa. Siis noihin aikoihin. Isommat ongelmat on liittyneet datan käyttöön tässä paljon myöhemmin.

Muistinpa tässä juuri, että mun ihan ensimmäinen kesällä 1997 hankittu, käytetty GSM-romu ei tukenut tekstiviestien lähettämistä, ja pian huomasin olevani ihan ulkona kuvioista koska tekstiviestit tuli suosioon juuri tuona vuonna.

Toi luuri muuten käytti täysikokoista SIM-korttia. Siis luottokortin kokoinen kortti. Luuri oli siitä huolimatta pienehkö, taitettava Motorola.

Yhä edelleen SIM-kortit toimitetaan kai täysikokoisen kortin mukana, vaikka mikään luuri ei oikeasti ole noita täysikokoisia käyttynyt kohta lähemmäs 30 vuoteen!

 

[millap]

Sanoisin itse, että suuri kännykkäloikka tapahtui 1996-1997.

Lähdin helmikuussa 1996 au paireilemaan jenkkeihin ja lähtiessäni ei juuri kellään ollut Suomessa kännykkää. Kyllä niitä jonkun verran toki oli jo näkynyt, olin mm. 1995 Joensuussa töissä Mäkkärissä ja meidän vuoropäälliköllä oli ihana Nokia 2110 ruskeilla puuta imitoivilla kuorilla mutta esim. kellään omista kavereistani tai sukulaisista ei ollut.

Palasin Suomeen helmikuussa 1997 ja lähes kaikilla oli silloin kännykkä täällä. Se tuntui todella oudolta, sillä jenkeissä taas ei ollut ollut puhettakaan kännyköistä, siellä elettiin täysillä vielä piippariaikaa. Kaveripiirini Kemissä oli sellaisia parikymppisiä opiskelijoita, työttömiä ja duunareita eli ei siinä mitään kovin aikuisia hyvissä duuneissa pyöriviä massimiehiä oltu.

 

[Hyrava]

Mä en muista että olisi koskaan ollut mitään isoja ongelmia kuuluvuuden kanssa. Siis noihin aikoihin. Isommat ongelmat on liittyneet datan käyttöön tässä paljon myöhemmin.

Muistinpa tässä juuri, että mun ihan ensimmäinen kesällä 1997 hankittu, käytetty GSM-romu ei tukenut tekstiviestien lähettämistä, ja pian huomasin olevani ihan ulkona kuvioista koska tekstiviestit tuli suosioon juuri tuona vuonna.

Toi luuri muuten käytti täysikokoista SIM-korttia. Siis luottokortin kokoinen kortti. Luuri oli siitä huolimatta pienehkö, taitettava Motorola.

Yhä edelleen SIM-kortit toimitetaan kai täysikokoisen kortin mukana, vaikka mikään luuri ei oikeasti ole noita täysikokoisia käyttynyt kohta lähemmäs 30 vuoteen!

Mitään pahoja katveita ei tosiaan ollut mutta sellaisia että tyyliin sadan metrin matkalla ei jollakin kadulla jompikumpi liittymä kuulunut tai puhelut pätkivät. Noita katvealueita oli muutamia ainakin Itä-Helsingissä ja jossain Espoon Lippajärven nurkilla mutta alueilla asuvat valitsivat liittymänsä sen mukaan. Ja kyllähän tuo kuuluvuus parani hurjaa vauhtia noihin aikoihin. Eri asia oli esim jossain Suomussalmella missä tuli parina kesänä oltua, siellä sai etsiä kuuluvuutta enemmältikin kun ei ollut vielä verkot sielläpäin ihan yhtä kattavia kuin etelässä.

Niinjoo, ja tuolloin aluksi puhelimiin ja/tai SIM-kortille ei mahtunut kovin montaa puhelinnumeroa tai tekstiviestiä talteen, olikohan ensimmäisessä kännykässä tilaa 30 puhelinnumerolle ja 10 tekstarille ja sitten pikkuhiljaa alkoi sekä puhelinten muisti että SIM-kortin muisti kasvaa ja seuraavassa SIMmissä itselläni taisikin olla jo hurjat 150 muistipaikkaa puhelinnumeroille.

Nykyään puhelimen puhelinmuistiossa taitaa olla liki 500 numeroa tallessa eikä ole tullut turhia numeroita paljon siivoiltua pois. Ensimmäisen kännykän kanssa piti olla mukana jonkinlainen muistilehtiö johon sai ne yli 30 kappaleen menevät puhelinnumerot kirjoitettua muistiin.

 

[Antw]

Lataukset muuten hajosivat, jos joku erehtyi soittamaan lankapuhelimeen, joten puhelimet piti irrottaa pistorasiasta ennen latausten aloitusta.

Tätä varten (ja katkenneita latauksia varten ylipäätään, sekä jopa mahdollisti saman tiedoston lataulsen jatkamisen seuraavana päiväna) oli jo ysärillä käytössä ensin ohjelma nimeltä GetRight:

Ja myöhemmin Download Accelerator Plus (DAP):

Tämä jopa nopeutti modeemilatauksia, kun ohjelma osasi etsiä tiedostoista kopioita useista eri lähteistä, ja ladata pala kerrallaan eri palvelimilta. Tätä toki käytettiin pitlään myös modeemiaikojen jälkeenkin.

Uskon että monelle tuttuja softia vuosilta n. 1997-2003.

 

[Hyrava]

Tätä varten (ja katkenneita latauksia varten ylipäätään, sekä jopa mahdollisti saman tiedoston lataulsen jatkamisen seuraavana päiväna) oli jo ysärillä käytössä ensin ohjelma nimeltä GetRight:

Ja myöhemmin Download Accelerator Plus (DAP):

Tämä jopa nopeutti modeemilatauksia, kun ohjelma osasi etsiä tiedostoista kopioita useista eri lähteistä, ja ladata pala kerrallaan eri palvelimilta. Tätä toki käytettiin pitlään myös modeemiaikojen jälkeenkin.

Uskon että monelle tuttuja softia vuosilta n. 1997-2003.

Tuossa Getrightissä sun muissa vastaavissa vaan oli sellaisia ongelmia että läheskään kaikki serverit eivät tukeneet resumea eli monesti joutui silti lataamaan koko fileen alusta asti jos lataus katkesi syystä tai toisesta. Suuri osa sentään tuki tuota latauksen jatkamista mutta yleensä juuri silloin kun oli oikein iso ja hitaasti latautuva tidosto, ei resume toiminut.

 

[Antw]

Tuossa Getrightissä sun muissa vastaavissa vaan oli sellaisia ongelmia että läheskään kaikki serverit eivät tukeneet resumea eli monesti joutui silti lataamaan koko fileen alusta asti jos lataus katkesi syystä tai toisesta. Suuri osa sentään tuki tuota latauksen jatkamista mutta yleensä juuri silloin kun oli oikein iso ja hitaasti latautuva tidosto, ei resume toiminut.

Joo ei nuo täydellisesti toiminut. Mutta latausnopeuksissa muistan kyllä olleen ihan selkeää boostia verrattuna IE:n tai Netscapen omaan lataustoimintoon.

 

[Tonnin Seteli]

Yhä edelleen SIM-kortit toimitetaan kai täysikokoisen kortin mukana, vaikka mikään luuri ei oikeasti ole noita täysikokoisia käyttynyt kohta lähemmäs 30 vuoteen!

Jotkut kaiketi, mutta tilasin viime vuonna jonkun uuden kortin ja se oli enää puolikkaan luottokortin kokoisessa kehyksessä. Siinä mainostettiin, että kuluttaa 50% vähemmän muovia.

Täysikokoinen SIM lienee 90-luvun reliikki jota moni ei muista tai ole koskaan nähnytkään, siis tietäen mikä se on.

Mä en muista että olisi koskaan ollut mitään isoja ongelmia kuuluvuuden kanssa. Siis noihin aikoihin.

Tämä on niin kovin alueellista. Riippuu täysin siitä, missä noihin aikoihin oleskeli. Kyllä 90-luvulla oli enimmässä osassa Suomea haasteita jopa NMT-kuuluvuuden kanssa ja GSM ei tietysti aluksi ollut edes vaihtoehto kuin kaupungeissa.

 

[Hyrava]

Jotkut kaiketi, mutta tilasin viime vuonna jonkun uuden kortin ja se oli enää puolikkaan luottokortin kokoisessa kehyksessä. Siinä mainostettiin, että kuluttaa 50% vähemmän muovia.

Täysikokoinen SIM lienee 90-luvun reliikki jota moni ei muista tai ole koskaan nähnytkään, siis tietäen mikä se on.


Tämä on niin kovin alueellista. Riippuu täysin siitä, missä noihin aikoihin oleskeli. Kyllä 90-luvulla oli enimmässä osassa Suomea haasteita jopa NMT-kuuluvuuden kanssa ja GSM ei tietysti aluksi ollut edes vaihtoehto kuin kaupungeissa.

Täysikokoista SIMmiä en muista nähneeni käytössä tyyliin jonkun Nokia 1610:n aikakauden jälkeen mutta siitä seuraavaa pienempää kokoa eli MiniSIM käytetään edelleen yleisesti. Tosin, suuri osa laitteista käyttää jo MicroSIM tai NanoSIM -kokoa niin voisivat nuo operaattorit vähän ruveta pienentämään tuota muovikehystä. Tai vastaavasti tarjoaisivat vaikka yrityksille yhdessä isossa luottokortin kokoisessa kehyksessä 4, 6 tai jopa 8 SIMmiä. Vähän tuntuu muovin haaskaamiselta kun töissäkin eräisiin laitteisiin menee NanoSIM ja kuitenkin nuo edelleen tulevat siinä luottokortin kokoisessa muovissa. Sopivasti aseteltuna tuollaiseen isoon kehykseen mahtuisi varmaan 20 tuollaista pientä SIMmiä.

 

[Tonnin Seteli]

Täysikokoista SIMmiä en muista nähneeni käytössä tyyliin jonkun Nokia 1610:n aikakauden jälkeen mutta siitä seuraavaa pienempää kokoa eli MiniSIM käytetään edelleen yleisesti. Tosin, suuri osa laitteista käyttää jo MicroSIM tai NanoSIM -kokoa niin voisivat nuo operaattorit vähän ruveta pienentämään tuota muovikehystä. Tai vastaavasti tarjoaisivat vaikka yrityksille yhdessä isossa luottokortin kokoisessa kehyksessä 4, 6 tai jopa 8 SIMmiä. Vähän tuntuu muovin haaskaamiselta kun töissäkin eräisiin laitteisiin menee NanoSIM ja kuitenkin nuo edelleen tulevat siinä luottokortin kokoisessa muovissa. Sopivasti aseteltuna tuollaiseen isoon kehykseen mahtuisi varmaan 20 tuollaista pientä SIMmiä.

Joo, olen kyllä valmis ostamaan(tekemään) erikseen adapterin jos yritän käyttää jotain 90-luvun alun retropuhelinta. Enkä pidätä henkeä odottaessani, että se oikeasti olisi yhteensopiva vuonna 2025 - Simmiin tai verkon taajuuksiin.

Minulla on jossain arkistoituna Jeesuksen Motorola MicroTAC joka on ostettu satunnaisena kirpparilöytönä tällä vuosituhannella. Se ei kuulunut omaan kokemuspiiriini siihen aikaan, silloin itse olin menossa kouluun ja vanhempani hommasivat ekoja salkkumallisia NMT-puhelimia. Moisia wanhan ajan käsipuhelimia näin sittemmin televisiossa. Se piiska-antenni tuossa mallissa on muistaakseni feikki, tarkoitettu uskoa vahvistamaan ja/tai asusteeksi.

 

[Antw]

Mini-Sim oli ihan kivan kokoinen. Mahtuisi edelleen puhelimeen kuin puhelimeen. Ne nykyiset on tarpeettomankin pieniä, ja täytyy asetella heppoiseen telineeseen, jonka muotoilu ei ole ihan yksiselitteinen että mites hitossa tämä pitikään tähän asetella, ja toivoa parasta että se pysyy kehikon sisällä kun se työnnetään laitteen sisään. Tuo on minusta yllättävän huonoa suunnittelua. Kuten ylipäätään se, että liittymä määräytyy edelleen tällaisen fyysisen vehkeen avulla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Joo, olen kyllä valmis ostamaan(tekemään) erikseen adapterin jos yritän käyttää jotain 90-luvun alun retropuhelinta. Enkä pidätä henkeä odottaessani, että se oikeasti olisi yhteensopiva vuonna 2025 - Simmiin tai verkon taajuuksiin.

Kyllä kai 2G -retropuhelimien pitäisi toimia nykyverkossakin. En myöskään ole tietoinen, että SIM-kortteihin olisi mitään yhteensopivuutta rikkovaa muutosta tullut.

Se on sitten toinen juttu, että esim. LCD-näytöt tuntuu haalistuvan ja hajoavan omia aikojaan joissain vanhoissa luureissa.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä kai 2G -retropuhelimien pitäisi toimia nykyverkossakin. En myöskään ole tietoinen, että SIM-kortteihin olisi mitään yhteensopivuutta rikkovaa muutosta tullut.

Ei kai nimellisesti. Ongelmaksi voisi muodostua, jos uudet kortit eivät kaikissa tapauksissa sietäisi vanhojen puhelinten korkeaa käyttöjännitettä. Lisäksi GSM-verkossa on käytetty monenlaisia taajuuksia, ja vanhat laitteet tukevat tietysti vain ensimmäisiä. Koska en jaksa aiheesta enempää lukea muistia virkistääkseni, taidan kokeilla. Vanhat romut etsittävä ja täysikokoinen kortti järjestettävä ennen kuin verkko sammuu(mikä on sekin muuten helvetin huono idea varmuusmielessä).

 

[Erkki_erikeepperi]

Ei kai nimellisesti. Ongelmaksi voisi muodostua, jos uudet kortit eivät kaikissa tapauksissa sietäisi vanhojen puhelinten korkeaa käyttöjännitettä. Lisäksi GSM-verkossa on käytetty monenlaisia taajuuksia, ja vanhat laitteet tukevat tietysti vain ensimmäisiä. Koska en jaksa aiheesta enempää lukea muistia virkistääkseni, taidan kokeilla. Vanhat romut etsittävä ja täysikokoinen kortti järjestettävä ennen kuin verkko sammuu(mikä on sekin muuten helvetin huono idea varmuusmielessä).

Aikaa on ilmeisesti 2030 asti suurin piirtein...

 

[Tech_ananas]

Mutta niin, 90-lukuun takaisin. Ruoka tehtiin sentään kouluruokaloissa tuoreista raaka-aineista paikanpäällä sitä varten palkattujen keittäjien toimesta. Ei missään keskuskeittiössä tai alihankkijalla missä tulee lasagnestakin velliä. Olipa ankeaa.

Ruuasta ja varsinkin kasvisruuasta oli puhetta tossa aiemmin, mutta tää kommentti on hyvä niin nostan uudelleen viestiä. Siis yleisesti ruuan laatu heikkenee jatkuvasti (mutuna tämä, en ole kouluruokatutkija), mikä tuntuu erikoiselta kun ajattelee että yhteiskunta tehostuu,tehostuu ja tehostuu koko ajan..kaikenlaista uutta tekniikkaa ja ruokavalmisteita on koko ajan enemmän. Tätä vasten kun miettii niin luulisi että ruuan laatu ja vaihtoehdot olisi tänä päivänä paljon parempi kuin 30v sitten mutta oletettavasti näin ei ole? Varmaan tietysti ero jos ruoka tehty alusta asti koulussa vai käytetäänkö jotain valtavan isossa keskuskeittiössä tehtävää puolivalmiste-höttöä? Ja veikkaan että per hlö käytettävä rahamäärä varmaan tippunut vuosien saatossa?

Joka tapauksessa itse muistan just 90-luvulta että ainakin omaan suuhuni kouluruoka oli hyvää. Tää oli itsellä usein kohokohta koulupäivässä! Varsinkin ala-asteella muistelen että porukka yleisesti tykkäsi ruuasta..tietysti monilla oli erinäisiä inhokkiruokia: maksakastike, kesäkeitto, sienikastikkeet (jos oli jonkun pihvin tms kanssa), nuo oli monella sellaisia että noita ei isommin syöty, mutta yleisesti porukka söi ja tykkäsi. Ylä-asteella ja lukiossa mielestäni oli pieni pykälä ruuassa alaspäin, omassa tapauksessa sellainen 300 oppilaan "kylä"koulu muuttui joksikin 600-700 oppilaan isommaksi kouluksi mutta YA ja lukio muistelen että porukka kyllä ruokaa söi hyvällä ruokahalulla ihan yleisesti. Muistikuvat omalta kouluajalta että parhaat safkat oli näitä perinteisiä makaroonilaatikko, lihapullat, lohilaatikko..ja se jäi koulusta mieleen että ala-asteella pinaattikeitto oli meillä todella monella suosikkiruoka, tais olla kananmuna ja lihapiirakka vielä kyytipoikana? Jos nyt oikein muistan.. tässähän tulee nälkä

 

[Mariini]

Mitä isompiin yksiköihin on menty, sitä huonompaa tulee.

Ala-aste ysärin alusta, kyläkoulussa oma keittäjä ja huippuhyvä ruoka.

-97 isoon keskuskouluun yläasteelle, ruoka huonompaa, mutten silti moittisi. Sanotaanko, että 8-10 skaalalta mentiin 7-9 haarukkaan.

Lukio jälleen omalla keittiöllä, 8-10 ruuat. Lopussa keittiö lopetettiin ja valmistus meni ya-keskuskeittiöön ja palattiin 7-9 haarukkaan. Eroina kevytmaito ja AB piimä pois > rasvatonta, riisiä kanakastikkeella muuttui kuivahkoksi kanaksi riisin seassa ilman kastiketta, leipä väheni pelkkään näkkileipään.

 

[Mikkos]

Ruuasta ja varsinkin kasvisruuasta oli puhetta tossa aiemmin, mutta tää kommentti on hyvä niin nostan uudelleen viestiä. Siis yleisesti ruuan laatu heikkenee jatkuvasti (mutuna tämä, en ole kouluruokatutkija), mikä tuntuu erikoiselta kun ajattelee että yhteiskunta tehostuu,tehostuu ja tehostuu koko ajan..kaikenlaista uutta tekniikkaa ja ruokavalmisteita on koko ajan enemmän. Tätä vasten kun miettii niin luulisi että ruuan laatu ja vaihtoehdot olisi tänä päivänä paljon parempi kuin 30v sitten mutta oletettavasti näin ei ole? Varmaan tietysti ero jos ruoka tehty alusta asti koulussa vai käytetäänkö jotain valtavan isossa keskuskeittiössä tehtävää puolivalmiste-höttöä? Ja veikkaan että per hlö käytettävä rahamäärä varmaan tippunut vuosien saatossa?

Joka tapauksessa itse muistan just 90-luvulta että ainakin omaan suuhuni kouluruoka oli hyvää. Tää oli itsellä usein kohokohta koulupäivässä! Varsinkin ala-asteella muistelen että porukka yleisesti tykkäsi ruuasta..tietysti monilla oli erinäisiä inhokkiruokia: maksakastike, kesäkeitto, sienikastikkeet (jos oli jonkun pihvin tms kanssa), nuo oli monella sellaisia että noita ei isommin syöty, mutta yleisesti porukka söi ja tykkäsi. Ylä-asteella ja lukiossa mielestäni oli pieni pykälä ruuassa alaspäin, omassa tapauksessa sellainen 300 oppilaan "kylä"koulu muuttui joksikin 600-700 oppilaan isommaksi kouluksi mutta YA ja lukio muistelen että porukka kyllä ruokaa söi hyvällä ruokahalulla ihan yleisesti. Muistikuvat omalta kouluajalta että parhaat safkat oli näitä perinteisiä makaroonilaatikko, lihapullat, lohilaatikko..ja se jäi koulusta mieleen että ala-asteella pinaattikeitto oli meillä todella monella suosikkiruoka, tais olla kananmuna ja lihapiirakka vielä kyytipoikana? Jos nyt oikein muistan.. tässähän tulee nälkä

Isoissa kouluissa kouluruoka oli ainakin itsellä melko ala-arvoista. Kumiperunoita epämääräisiä "liha"ruokia missä ei ollut kuin jänteitä ja läskiä. Ja hyi saatana sitä "perunamuusia" joka ei ollut perunaa nähnytkään. Ja näkkäriä. Ja lisää näkkäriä. Ja porkkana/lantturaastetta, Leipää on kerran pari viikossa.
Amikseen kun meni niin ruoka parani huomattavasti koska oppilaat teki paikan päällä ja oli useimmiten ihan syötävää.
Sama oli intissä -99 isossa varuskunnassa ruoka on kammottavaa kamaa eikä kovin paljon tullut syötyä. Sitten kun loppupalvelus oli pienemmillä paikoilla saarissa niin siellä oli hyvää ruokaa. Joka päivä itsetehtyjä sämpyölöitä, särpimiä väliin ja iltapalallakin oli aina jotain spesiaalia eikä sitä saatanan teetä ja korppua mitä isossa paikassa oli.
Leiriruuat taas oli pääosin hirveää ja 90% aterioista sisälsi "napalmia" eli pussimuusia joka oli ihan yhtä kauheeta kuin peruskoulussakin.

 

[Dunlop]

Mulla on kesäharrasteena ysärin lopun MK3,5 Golffi ja olen sillä ajellut nyt käytännössä kaikki ajelut. Täytyy oikein ihmetellä että mihin niitä kaikenmaailman hilavitkuttimia oikein on kaivannut kun tuossa on lasitkin veivillä eikä ilmastointia - Ja hyvin pärjäilee.

Voisi sanoa että näihin varsinaisiin käyttiksiin verraten hermo lepää kun tuolla ajaa.
-Ei vyövaroitusta
-Ei kaistavahtia joka kampeaa mihin sattuu
-Ei vilkkuvaloja kun joku on "kuolleessa kulmassa"
-Ei kuulu BLIMP BLOM kun keli muuttuu ja lämpö tippuu alle 4c
ja 100 muuta vastaavaa turhaketta.

Omistan tälläisen auton vm.2019, ei piippaile mistään ja paljon mielummin mä tuolla ajelen kuin edellisellä Hybridi Corollalla, mikä juuri piippasi ihan mistä tahansa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Lähinnähän autoissa on turvallisuus ja muut mukavuudet kehittyneet, mutta sanoisin, vastapainona nyky-autot on paljon monimutkaisempia ja kalliimpia huoltaa ja korjata. Jopa näkyvyys ulos saattaa olla huonompi kuin vanhassa autossa, koska korin suunnittelussa on menty passiivinen turvallisuus edellä.

90-luvun autot voi kyllä olla epärealistisia projekteja nykypäivänä ihan jo ruoste-ongelmien vuoksi.

 

[ympyr]

Ala-aste oli pieni koulu jossa oli oma keittäjä ja ruoka oli hyvää. Tykkäsin enemmän kuin kotiruoasta, jossa siinäkään ei ollut mitään vikaa. Yläasteella koulu muuttui suuremmaksi ja ruoka taisi tulla suurkeittiöstä, mutta muistaakseni laatu oli ihan kohdillaan siinäkin.

Perinteisistä inhokkiruoista en muuten koskaan ymmärtänyt kanaviillokkia. Minusta se oli ihan hyvää.