Ankea 90-luku

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja yero
  • Aloitettu Aloitettu
Eihän akustiikalla ole mitään merkitystä jos kaikki kuuntelut tehdään samassa tilassa. Silloinhan itse tilan akustiikka ei vaikuta lopputulokseen millään tavalla vaan ainoastaan se toistossa käytettävä laitteisto.
 
Aiemmin hahmottelemani oman mututeorian mukaan sana olisi voinut olla peräisin esimerkiksi 80-luvun Suomen amerikanautojen harrastajilta ja ajatus olisi ollut, että luksusvarusteltujen autojen maan tuotteista olisi joku köyhä musta poika ostanut minimivarustellun maatilaversion siinä missä stereotyyppinen vaaleampi amerikkalainen ilmastoidun norsunesinahkaverhoillun yksilön sähkösäätöpenkeillä.
Versio, jonka itse olen kuullut, että alkuperä olisi tosiaan jenkkimarkkinoilla. Hypoteesin mukaan siellä olisi ollut ... talousrajoitteista asiakaskuntaa, joka kuitenkin halusi ostaa auton, joka on 'Hot'. Niinpä sitten myytiin Camaroa ja Trans Amia riisutummalla varustuksella kuin Fiatia Euroopassa.
90-luvulla kyllä kuulin tuota sanaa käytettävän nykyistä huolettomammin. Samoin 90-luvun kokemukseni ja ajatukseni saattavat olla syynä tälle yo. teorialleni.
Omassa kaveripiirissä sanaa on käytetty aika yleisesti, ja osin käytetään vieläkin. Saakin olla jonkin verran tarkkana, että EI mene käyttämään sitä muussa yhteydessä. :asif:
 
Eihän akustiikalla ole mitään merkitystä jos kaikki kuuntelut tehdään samassa tilassa. Silloinhan itse tilan akustiikka ei vaikuta lopputulokseen millään tavalla vaan ainoastaan se toistossa käytettävä laitteisto.
On sillä sen verran merkitystä, että jos huono akustiikka poistaa hienovaraisia yksityiskohtia ääniraidasta, niin silloin on vaikeampi erottaa laadukasta nauhoitetta vähemmän laadukkaasta.
 
Menee jo vahvasti kasarin puolelle eikä ysärin, mutta TM:n 13/1985 oleva ABX oli aika klassikko. RSO soitti Finlandiatalossa, mikitettiin Bruel/Kjaer 4003:lla Kari Tiitisen toimesta, vedettiin piuhoilla ääni kamarimusiikkisaliin jossa se vedettiin HK Citation XXP:n esarin läpi ABX haaraan, josta toinen kulki Sonyn PCM-F1:ten läpi 16/44100 AD ja DA muunnon läpi ja toinen suoraan Genen 1025A -parille, jotka Ilpo Martikainen (of Genelec) kävi itse sovittamassa tilaan.

Lopputuloksissa ero katosi virhemarginaaliin, tosin jutussa mainitaan että "paras" kuuntelija arvasi lähteen 68% oikein, ja kun koeasetelmaa analysoitiin jälkikäteen, todettiin että PCM-F1:t toivat signaaliin juuri ja juuri kuultavissa olevaa pohjakohinaa joka oli juuri ja juuri erotettavissa kaikkein hiljaisimmissa kohdissa.

Tässä, niinkuin monessa muussakin asiallisesti tehdyssä testissä se digitaalisuus itsessään ei käytännössä koskaan "CD -laadulla" tai paremmalla ole se äänentoistoketjun heikoin lenkki.

1741374174757.png
TM testasi myös SACD:n vähän vastaavalla kuuntelukokeella, tosin taisi olla 2000 puolella, eikä ankella ysärillä.

Ensin koittivat verrata tavallista ja SACD levyä samalla laitteistolla, mutta ero oli valtava. Syyksi paljasti se että SACD oli korostettu diskanttia (eli käytännössä jo lähtökohtaisesti heikompilaatuinen tallenne). Sen jälkeen soittivat SACD levyä suoraan ja 44100hz ad-da muuntimen läpi simuloiden cd ääntä, ja lopputulos oli 50% osumatarkkuus, ts ihmiskorva ei erottanut.
 
On sillä sen verran merkitystä, että jos huono akustiikka poistaa hienovaraisia yksityiskohtia ääniraidasta, niin silloin on vaikeampi erottaa laadukasta nauhoitetta vähemmän laadukkaasta.
Akustiikasta tuli mieleen kun 90-luvulla akustiikkasuunnittelija Alpo Halmeen suunnittelemassa salissa oli Matti Kassilan elokuvan musiikin äänitykset täysikokoisen Sinfonian soittamana. Äänittäjänä toimi silloinen kansallisoopperan äänitarkkailija
A. Murto (hoiti myös Leningrad Cowboys konserttikiertueen äänentoiston)
Äänitysraitoja oli 24 ja mikityksiä lienee lähes sama määrä. Näin sanottiin että elokuvassa kuultavaan musiikkiin on käytetty kuitenkin ainoastaan yhtä salin takana olevaa x/y-stereoparia (keinopää) Äänittäjälle sali sen akustiikka oli ennestään tuntematon.
Tämä stoori tuli siis mieleen akustiikasta.
 
90-luvun alussa tutustuin 8 bittiseen matolaatikkoon, ja sen jälkeen ei ollut paluuta entiseen. Ensimmäinen oma pelikonsoli oli 16 bittinen SNES vuonna 1995. Hintaa tuli tasan 900 markkaa, jolla sai lisäksi kaksi ohjainta ja 3 kpl loose carttia: Super Mario World, Donkey Kong Country ja Super Mario Allstars. Myöhemmin lisää pelejä kertyi divareista 50 - 100 markan hintaan. PC tuli tutuksi seuraavana vuonna, jolla tuli kokeiltua Reaaliaikastrategioita ja tietenkin Doomia, joka räjäytti tajunnan. Waretus oli koko kansan harrastus, joten suurin osa PC-peleistä tuli mustavalkoisilla kansilla ja poltetuilla levyillä.
 
90-luvun alussa tutustuin 8 bittiseen matolaatikkoon, ja sen jälkeen ei ollut paluuta entiseen. Ensimmäinen oma pelikonsoli oli 16 bittinen SNES vuonna 1995. Hintaa tuli tasan 900 markkaa, jolla sai lisäksi kaksi ohjainta ja 3 kpl loose carttia: Super Mario World, Donkey Kong Country ja Super Mario Allstars. Myöhemmin lisää pelejä kertyi divareista 50 - 100 markan hintaan. PC tuli tutuksi seuraavana vuonna, jolla tuli kokeiltua Reaaliaikastrategioita ja tietenkin Doomia, joka räjäytti tajunnan. Waretus oli koko kansan harrastus, joten suurin osa PC-peleistä tuli mustavalkoisilla kansilla ja poltetuilla levyillä.
Super Mario World on edelleenkin yksi parhaista peleistä koskaan.
 
Super Mario World on edelleenkin yksi parhaista peleistä koskaan.
Kaikkien aikojen paras tasopomppu. Super Mario World 2 Yoshi's Island oli ainoa peli, joka hankittiin uutena, ja tämä ei oikein koskaan sytyttänyt. Käytettyinä CIB peleinä tuli hankittua DKC 2 ja 3 sekä Super Mario Kart. Super Castlevania käväisi hyllyssä lyhyesti mutta veli myi sen rahapulassaan pois. Link to the Past en omistanut koskaan mutta se kävi lainassa pariin otteeseen, ja pääsin jäätemppeliin asti. UN Squadron ja Aladdin kävivät myös lainassa, ja jokin futispeli (ei EA:n tuotoksia vaan jokin japanilainen?). Paljon pelattavaa noissa riitti pienen kuvaputken ääressä. Ohjaimet ovat kohtalaisen kuluneet Mario Kartin jäljiltä :nb:
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
278 720
Viestejä
4 796 690
Jäsenet
77 793
Uusin jäsen
NurmiNiina

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom