Kunhan vertasin hintoja nykyrahaan inflaatio huomioiden. 10kmk tuntui kyllä tuolloin huomattavasti isommalta rahalta silti kuin 2800e nyt, kun verrataan palkkoihin. 10kmk oli enemmän kuin perusduunarin kuukausipalkka, ja 2800e taas vastaavasti suunnilleen alin mahdollinen palkkaporras jos täysipäiväisesti on töissä. Jos ysärillä monitori oli kallein yksittäinen komponentti, niin näytönohjaimet nykyään ovat käsittämättömissä hinnoissa. Tuosta 2800e:sta helposti yli puolet palaa pelikoneessa pelkkään näytönohjaimeen, jolloin muille komponenteille (sis. näytön) ei juuri jääkään valinnanvaraa.
Riippuu hyvin paljon siitä, puhutaanko 1990-luvun lopusta vai alusta, inflaatio oli kovaa 1990-luvun ajan ja tilanne oli ihan eri 1990-luvun alussa kuin lopussa.
Ja nykyäänkin pelaa oikein hyvin jollain muutaman satasen näyttiksellä kun ei pelaa 4k-resolla nupit kaakossa eikä piittaa siitä, mitä se FPS-laskuri sanoo vaan keskittyy vaan nauttimaan siitä pelistä.
1990-luvulla taas,
* Jos yritti pelata doomia 286lla niin peli ei käynnistynyt koska vaati 386n
* Jos yritti pelata doomia 386lla jossa alle 4 megaa muistia, peli ei käynnistynyt, koska vaati 4 megaa muistia
* Jos yritti pelata doomia tai descentiä 386lla jossa 4 megaa muistia, peli käynnistyi mutta pyöri hyvin huonosti, ja pelin resoa ei saanut pienemmälle, jos halusi vähemmän piirrettäviä pikseleitä piti peli laittaa moodiin jossa se piirsi postimerkin kokoisen alueen ruudun keskelle ja ei käyttänyt näytön reunoja mihinkään.
* Jos yritti pelata doomia millä tahansa koneella jossa 4 megaa muistia, piti peliä varten olla erilliset käynnistysasetukset, että levyvälimuisti(smartdrive) otettiin pois päältä että se koko 4 megaa oli käytettävissä sille doomille. Tosin, vaikka muistia olisi ollut enemmän, käytännössä noita DOS/4GW-pelejä varten halusi kuitenkin pitää erilliset käynnistysasetukset joissa EMM386-muistinhallinta-ajuri otettiin pois päältä, koska yhdistelmä EMM386 ja DOS/4GW oli usein epävakaa, eikä DOS/4GW -pelit tarvinneet EMM386sta mihinkään.
* Jos näyttis oli kytketty alkuperäiseen ISA-väylään, softarendatunkin graffan piirtäminen (siirtäminen keskusmuistista näyttikselle) saattoi olla hidasta. 486n kanssa halusi käyttää VLB-väylään tulevaa näyttistä, erityisesti jos käytti jotain supervga-resoluutiota (tai ihan viimeisillä 486-emolevyillä PCI-väylään tulevaa, oli käytännössä yhtä nopea kuin VLB mutta tulevaisuusyhteensopiva, VLB oli 486-only-tekniikka)
* Jos yritti pelata Quakea 486lla, peli pyöri hyvin huonosti, vaikka käytti pientä resoluutiota, ja pelin resoa ei saanut pienemmälle, jos halusi vähemmän piirrettäviä pikseleitä piti peli laittaa moodiin jossa se piirsi postimerkin kokoisen alueen ruudun keskelle ja ei käyttänyt näytön reunoja mihinkään
* Jos yritti pelata Quakea AMDn K5:lla tai Cyrinxin 6x86lla(ilman 3d-kiihdytintä), peli pyöri juuri ja juuri pelattavasti muttei kovin hyvin
* Jos sattui omistamaan aidon Intel Pentiumin hienon "Intel Inside"-tarran kera, sitten quake pyöri hyvin (kiitos liukuhihnoitettun FPUn)
* Jos sattui omistamaan 3dfx Voodoon, Quakea (3d-kiihdytettyä versiota) pystyi pelaamaan käyttäen vähän yli tuplasti suurempaa resoluutiota (yli nelinkertaista määrää pikseleitä) ja bilineaarista suodatusta, ja peli näytti todella paljon paremmalta kuin softarendauksella, ja kaiken lisäksi peli pyöri vielä nopeamminkin, oikein hyvin myös AMDn K5lla ja cyrixin 6x86lla.
* Jos sattui omistamaan S3 Virge- 3d-"kiihdyttimen", halusi descent2sta silti pelata softarendattuna koska 3d-kiihdytetty versio oli S3 virgellä liian hidas ja sen resoluutio oli lukittu liian suureen resoon, softarendattua versiota pystyi pelaamaan pienemmällä resoluutiolla rumempana (ilman bilineaarista suodatusta) siten että se näytti paljon rumemmalta mutta pyöri kunnolla.
Käytännössä 1990-luvulla siitä pelikoneesta piti olla päivittämässä kaikki oleelliset osat tai vaihtamassa kone uuteen parin vuoden välein, nykyään taas joku 10 vuotta vanha vähän kalliimpi näyttiskin on vielä oikein kelpo monille peleille, kun ei yritä tunkea niitä kaikkia nuppeja kaakkoon.
Ja lisäksi: jos näyttis ei ollut merkkiä Matrox tai ATI, sen DA-muunnin (DAMDAC) ja sen mukana 2d-kuvanlaatu suurilla resoluutiolla oli todennäköisesti hirveää kuraa. Ja Matroxit oli älyttömän kalliita ja 3d:ssä huonohkoja. (ja joskus vuosituhannen vaihteessa sitten 3dfx liittyi tähän kelvollisten RAMDACien kerhoon voodoo3llaan, ajalla kun RAMDACit oli integroitu itse näyttispiirille). Joskus selvästi 2000-luvun puolella kaikki näyttispiirivalmistajat alkoivat vihdoin laittaa piireihinsä kunnollisia RAMDACeja, ja lisäksi digitaalinen DVI-liitäntä yleistyi, ja tämä ongelma unohtui.
Itse ostin 1997 jonkun ATIn (Rage II+?) kompromissina näyttikseksi jossa kelvollinen kuvanlaatu 1600x1200-resoon asti, mutta hinta silti vain n. 1000mk ja lisäksi jonkinlaiset S3 Virgeä nopeammat kolmionpiirto(3d)-toiminnot, tosin en muista kuin yhtä peliä sillä koskaan pelanneeni 3d-kiihdytettynä.
Mutta olihan se 1990-luku hienoa aikaa tietotekniikkaharrastajalle kun jatkuvasti oli tulossa uusia selvästi parempia juttuja. Nyt eletään tilanteessa jossa kaikki oleellinen on jo keksitty ja valmistustekniikkojen kehitys on jämähtänyt hyvin hitaaksi niin sekään ei tuo enää juuri kehitystä.
Ja ei noita 100kmk 486-kokoonpanoja varmasti kotikäyttöön ollut tarkoitettukaan. Ne kalleimmat 486-suoritinmallit (486DX4) vaan olivat jo itsessään poskettoman kalliita.
Kalleimmat 486t ei olleet mitään DX4ia vaan taisivat olla ihan ensimmäisiä 486DXiä
486DX2 tuli ajalla kun arkkitehtuuri oli jo pari vuotta vanha, mutta tehtiin vielä alkuperäisellä valmistusprosessilla, jolla piiri oli edelleen isohko. Mutta, kun valmistustekniikka oli pari vuotta vanha, saannot oli DX2-aikakaudella erinomaisia ja valmistuskustannukset käytännössä halvempia kuin pari vuotta aiemmin ekoilla 486DX:llä.
Ja 486DX2-66 mahdollisti halvemmat emolevyt, L2-välimuistipiirit yms. ja omasi paremman yhteensopivuuden VLB-näyttiksiin kuin 486DX-50, johtuen hitaammasta väyläkellosta.
Ja Intel ei koskaan julkaissut prosessoria nimeltä "80486DX4" vaan se oli pelkkä "DX4" ilman 486-nimeä, ja se oli halpisprosessori ja läppäriprosessori joka julkaistiin Pentiumin jälkeen, ja tehtiin uudemmalla valmistusprosessilla ja oli melko pieni piiri. Tässä oli kuitenkin suurempi (L1-)välimuisti kuin alkuperäisissä 486ssa.
AMD sen sijaan julkaisi prosessorin nimeltä "486DX4" mutta sekin oli myös halpisprosessori joka tuli Pentiumin jälkeen, ja lisäksi siinä oli sama pieni 8 kiB välimuisti kuin aiemmissa 486ssa(jolloin se oli todella pieni piiri ja todella halpa valmistaa). Toisaalta AMDllä oli välimuistissaan writeback-moodi, mikä teki siitä vähän kehittyneemmän kuin aiemmat 486t. Itselläni oli tuollainen 120 MHz:lla(3x40), se on halvin x86-emolevy-prossu-yhdistelmä minkä olen koskaan ostanut uutena.
AMD sitten julkaisi tästä vielä suuremmalla 16kiB välimuistilla olevan mallin ja nimesi sen "5x86-133(PR75)", yritti kilpailla sillä halvempia pentiumeita vastaan ennen kuin oma pentium-kilpailijansa K5 oli valmis.
Isä oli "alalla" töissä ja sai noita sopivasti, muistan että 486:n osat käytiin Turun Pinukselta hakemassa.
