AMD-spekulaatioketju (RDNA:n ja CDNA:n tulevat sukupolvet)

Vastatkaa tyhmälle: toimiiko tuo SAM-ominaisuus myös muiden, kuin uusien Ryzen 5xxx prosessorien kanssa?

Jos ominaisuus toimii kaikilla prosessoreilla, sen tulisi olla testeissä päällä. Mikäli toimii vain Zen 3 prossuilla, niin testeissä pois. Ei ole vaikea asia.

En nyt jaksa kaikkea tuota väittelyä lukea.

"Uudet Radeon RX 6000 -sarjan näytönohjaimet tukevat uutta Smart Access Memory -ominaisuutta, kun käytössä on Ryzen 5000 -sarjan prosessori ja 500-sarjan piirisarjaan perustuva emolevy. "

amd-rdna2-zen3-smart-access-memory-perf-20201028.jpg


 
"Uudet Radeon RX 6000 -sarjan näytönohjaimet tukevat uutta Smart Access Memory -ominaisuutta, kun käytössä on Ryzen 5000 -sarjan prosessori ja 500-sarjan piirisarjaan perustuva emolevy. "
Joka on siis markkinointinimi "PCIE Resizable BAR"-ominaisuudelle, joka on ollut jossakin muodossaan PCIE-spekseissä vuodesta 2008 ja täydennettynä vuodesta 2016. Myös Intelin prosessorit tukevat tuota.

Sen käyttö edellyttää tukea prosessorin PCIE:ltä, näytönohjaimelta, BIOSilta, käyttöjärjestelmältä ja näyttöajurilta. Teknisesti se lienee toimisi myös vanhemmilla Ryzeneilla (ja Intelillä), mutta tuki on validoitava kaikkien kerrosten osalta. Todennäköisesti siksi ei AMD voi tätä ominaisuutta pistää päälle jälkikäteen BIOS-päivityksellä, sillä kaikki olemassaolevat vanhemmat emolevyt pitäisi validoida yksi kerrallaan ja sille tuskin löytyy maksajaa.

BIOSin on kyettävä kytkemään tuo päälle jo boottausvaiheessa, sillä tilaa ei saa päälle enää käyttöjärjestelmän ollessa käynnissä.

Mikään ei estä Inteliä ottamasta tuota myös käyttöön omassa alustassaan ja Nvidiaa koodaamasta tuolle tukea omissa ajureissaan.
 
Tällä hetkellä näyttää siltä, että jos hankkisi 6800XT:n ja sen kylkeen 5900X:n prossuksi, ois killer yhdistelmä joka pudottaisi osassa peleistä jopa 3090:n? Ei ois kovin paljoa järkeä pysyä Intel+Nvidia leirissä. Paitsi kun omistaa G-sync näytön... :(
 
Onko missään mitään mainintaa mimmosessa bundlessa tuota korttia nähdään?
Luulen, että varmaan joku yksi peli näistä viidestä jotka näytettiin RX 6000-sarjan julkaisutapahtumassa. Eli DIRT 5, Godfall, WoW: Shadowlands, Riftbreaker tai FarCry 6.
 
Luulen, että varmaan joku yksi peli näistä viidestä jotka näytettiin RX 6000-sarjan julkaisutapahtumassa. Eli DIRT 5, Godfall, WoW: Shadowlands, Riftbreaker tai FarCry 6.
Onko Wow ikinä ollut tällaisissa bundleissa? Olisi mielestäni hieman kyseenalainen, kun vaatii peliajan ostamista ja varmaankin jossain määrin myös ne aiemmat versiot?
 
Onko sittenkin niin, ettei toi TDP arvo pidäkkään paikkaansa, jos 6800XT kortti syö/käyttää 300W TBP ja kokoonpano ei inahdakaan 600W-650W powerilla vaan tarvitseekin suositukseksi 750W-850W jolloinka vaatima Ampeeri määrä on suurempi kuin tarvitsema 300W pelkästä kortista.

RX 6800XT & 6900XT Power Supply Requirements - Minimum PSU Wattage
PSU vaatimukset ei ole varmaan koskaan kertoneet todellisista luvuista yhtään mitään.

Ainahan noissa suosituksissa on yleensä se ns. kiina pommi vara. Ja nuohan on recommended ei required.
 
Onko sittenkin niin, ettei toi TDP arvo pidäkkään paikkaansa, jos 6800XT kortti syö/käyttää 300W TBP ja kokoonpano ei inahdakaan 600W-650W powerilla vaan tarvitseekin suositukseksi 750W-850W jolloinka vaatima Ampeeri määrä on suurempi kuin tarvitsema 300W pelkästä kortista.

RX 6800XT & 6900XT Power Supply Requirements - Minimum PSU Wattage
Eiköhän ne paikkansa pidä. Varmaan AIB valmistajilla sitten joku 320W tms ja saanee nosteltua 350W tienoille.

Itse ajattelin 6800XT:n lyödä Ryzen 3600 kaveriksi ja powerina vanha 550W Super Flower Golden King
 
Noniin. Eli luonnollisesti emme voi olettaa jokaisen AMD näytönohjaimen ostajan omistavan myös Zen 3 prosessoria, joten SAM pois päältä testeissä. Ellei testeissä sitten ole erikseen testattu SAM päällä & pois, ja taulukossa on luvut molemmista. Sittenhän tässä ei ole ongelmaa?
Eikös tää nyt oo vähän saivartelua. Jos toinen on testattu ryzen 2700:lla ja toinen intel 10900k:lla ni eihän se tulos sillonkaan ole sama prossun osalta. Ei kaikki omista 10900k:ta ,)
 
Joka on siis markkinointinimi "PCIE Resizable BAR"-ominaisuudelle, joka on ollut jossakin muodossaan PCIE-spekseissä vuodesta 2008 ja täydennettynä vuodesta 2016. Myös Intelin prosessorit tukevat tuota.

Sen käyttö edellyttää tukea prosessorin PCIE:ltä, näytönohjaimelta, BIOSilta, käyttöjärjestelmältä ja näyttöajurilta. Teknisesti se lienee toimisi myös vanhemmilla Ryzeneilla (ja Intelillä), mutta tuki on validoitava kaikkien kerrosten osalta. Todennäköisesti siksi ei AMD voi tätä ominaisuutta pistää päälle jälkikäteen BIOS-päivityksellä, sillä kaikki olemassaolevat vanhemmat emolevyt pitäisi validoida yksi kerrallaan ja sille tuskin löytyy maksajaa.

BIOSin on kyettävä kytkemään tuo päälle jo boottausvaiheessa, sillä tilaa ei saa päälle enää käyttöjärjestelmän ollessa käynnissä.

Mikään ei estä Inteliä ottamasta tuota myös käyttöön omassa alustassaan ja Nvidiaa koodaamasta tuolle tukea omissa ajureissaan.
Koska nvidia ja intel ovat tuota käyttäneet palvelinympäristöissä vuosikaudet niin veikkaan että ominaisuudesta ei ole ollut hyötyä pelikorteissa tähän mennessä. Uudessa ratukassa on uudentyyppinen muistinhallinta isoine välimuisteineen eikä 256MB apertuuri ole ollut enään yhdentekevää. Ei se ole sattumaa että juuri tähän mallistoon tuli resizable BAR. Melko varmasti tulee toimimaan intelin alustalla suht nopeasti jos haluavat pysyä kelkassa pelisuorituskyvyssä.
 
Onko sittenkin niin, ettei toi TDP arvo pidäkkään paikkaansa, jos 6800XT kortti syö/käyttää 300W TBP ja kokoonpano ei inahdakaan 600W-650W powerilla vaan tarvitseekin suositukseksi 750W-850W jolloinka vaatima Ampeeri määrä on suurempi kuin tarvitsema 300W pelkästä kortista.

RX 6800XT & 6900XT Power Supply Requirements - Minimum PSU Wattage

Ei vaan piirit ovat kasvaneet, tehot throttlataan haluttuun TDP:hen mutta itse piirin maksimikulutus on jälleen kerran kasvanut. Piirin koko merkitsee kuinka paljon piiri voi hetkellisesti kuluttaa, ja tuon hetkellisen maksimikulutuksen ja minimin transientti määrittää kuinka suuren powerin ko. näytönohjain tarvitsee toimiakseen, transienttivasteet on virtalähdestandardiin määritelty. Ja ne eivät ole mitään helppoja toteutettavia, läheskään kaikki "hyvätkään" virtalähteet eivät edes täytä tuota standardin vaatimusta. Eli se virtalähteen määritys on nimenomaan mimimi hyvälle standardit täyttävälle powerille, suositeltavaa on hommata minimiä suurempi virtalähde.

ATX-standardi määrittää transienttikestoksi puolet virtalähteen nimellistehosta, eli jos virtalähteen suositus on 850W näytönohjaimen throttlaamaton kulutus lienee 425W. Eli näyttäisi AMD:n tekeleissä olevan jonkin verran ylikellotusvaraakin.
 
Voisko olla silleen, että ei ole valmistajilla juuri tällä hetkellä intressiä nuo alle 500€ markkinat kun käytettyä JA kykenevää näyttistä on käytettyjen markkinat täynnä. Lisää tulee sinne kokoajan korttia kun porukka saa näitä huippukortteja kotiutettua.

Vähän järjetöntä tuoda uutta piiriä jos muutaman vuotta vanhat huippukortit kilpailee samoilla markkinoilla. Toinen minkä uskon vaikuttavan on tämä COVID kotona olo joka saa ihmiset ostamaan nyt enemmän HIGH END tuotteita. :hmm:

Päinvastoin, esim. lisävirrattomien / vähävirtaisten näytönohjainten markkinaosuus on suhteellisen suuri, kun lasketaan mukaan pakettikoneet. GTX1650 & GTX1660 (ja niitä edeltävä 1050) tästä loistavia esimerkkejä. RX5500 & RX5600 floppasivat aika reilusti hintansa puolesta suorituskykyyn ja tehonkulutukseen nähden, joten näihin toivottavasti muutosta 6500 & 6600:sta. Itse en näe terveellisenä merkkinä, jos näytönohjainten kilpailu siirtyisi ainoastaan ns. HEDT-tasolle ja alemman hintaluokan näyttikset olisivat puhtaasti vanhaa rautaa.

Se kohdeyleisö, joka on valmis sijoittamaan yli puoli tonnia erilliseen näytönohjaimeen, edustaa murto-osaa näiden yritysten kassavirrasta.

Tuosta hyvää referenssiä, tosin suurin osa esim. aasian kuluttajamaiden massasta ei ole edes edustettuna.
 
Viimeksi muokattu:
Tästäkö alkaa valmistajien yksinoikeudet pc puolella myös, jos on pakko ostaa AMD:n prossua ja näytönohjainta. Eikä pelkkä näytönohjain riitä.
 
Tästäkö alkaa valmistajien yksinoikeudet pc puolella myös, jos on pakko ostaa AMD:n prossua ja näytönohjainta. Eikä pelkkä näytönohjain riitä.
Toi on enemmänkin markkinointia, kannattaa katsella tulokset ja niistä sitten päätellä paremmin.

Usein mutta ei aina näissä markkinointi matskuissa on väritetty hieman todellisuutta siten että lukija saattaa saada yli optimistiset odotukset vaikka itse testi olisikin ollut 100% legitti ja totta.
Todennäköisesti hyötyä on mutta saattaa olla keskimäärin niin pientä ettei sen merkitys käytännössä konkretisoidu.

Esim Amd emoa+prossua joka mahdollistaa PCIe 4.0 ei myöskään ole pakollista hankkia vaikka sillä jokusen prosentin saattaakin saada.

Pelkästään jo nopeilla muisteilla nettoaa lisää suorituskykyä peleissä jos ne jokusen prosenttin nopeammat Fps ovat tärkeitä, joissakin tapauksissa toki hitaan ja nopean Ram muistin välinen ero voi olla jo useampiakin prosentteja.
 
Viimeksi muokattu:
Joka on siis markkinointinimi "PCIE Resizable BAR"-ominaisuudelle, joka on ollut jossakin muodossaan PCIE-spekseissä vuodesta 2008 ja täydennettynä vuodesta 2016. Myös Intelin prosessorit tukevat tuota.

Sen käyttö edellyttää tukea prosessorin PCIE:ltä, näytönohjaimelta, BIOSilta, käyttöjärjestelmältä ja näyttöajurilta. Teknisesti se lienee toimisi myös vanhemmilla Ryzeneilla (ja Intelillä), mutta tuki on validoitava kaikkien kerrosten osalta. Todennäköisesti siksi ei AMD voi tätä ominaisuutta pistää päälle jälkikäteen BIOS-päivityksellä, sillä kaikki olemassaolevat vanhemmat emolevyt pitäisi validoida yksi kerrallaan ja sille tuskin löytyy maksajaa.

BIOSin on kyettävä kytkemään tuo päälle jo boottausvaiheessa, sillä tilaa ei saa päälle enää käyttöjärjestelmän ollessa käynnissä.

Mikään ei estä Inteliä ottamasta tuota myös käyttöön omassa alustassaan ja Nvidiaa koodaamasta tuolle tukea omissa ajureissaan.
Miksi AMD:n täytyy verifioida joka emolevy erikseen ja Intelille se on vain simppeli enablointi? Eiköhän tuo ole vain vedätystä AMD:lta ja enabloidaan vanhempiinkin prossuihin jos Intel enabloi tuon ominaisuuden.
 
Jotenkin tuo SAM ei haiskahda ihan niin yksinkertaiselta asialta missä vain laitetaan standardoitu ominaisuus päälle, kun siltä tuntuu. Eikö se olisi silloin ollut "PCIE Resizeable BAR -enabled" tms?
 
Kiva nähdä riippumattomat testit AMD 5000-sarjan prossut + 6000-sarjan näyttikset SAM päällä. Kyykyttääkö ja miten paljon Intel+Nvidiaa. Se ois kyllä tervetullutta.
 
Kiva nähdä riippumattomat testit AMD 5000-sarjan prossut + 6000-sarjan näyttikset SAM päällä. Kyykyttääkö ja miten paljon Intel+Nvidiaa. Se ois kyllä tervetullutta.
Johtaa kilpailijoiden kovempaan panostukseen/hinnoitteluun eli siihen kilpailuun ja vastaavasti mahdollisen Amd prossujen/näytönohjaimien kyykytykseenkin jolloin siitä hyötyy niin kuluttajat kuin he jotka haluavat sitä nopeinta uutta rautaa.
 
Alkaa mennä jo valinta vaikeaksi minkä näyttiksen ostais. Toki saatavuudet huonot niin varmaan sen minkä käsiin saa, mutta tässä muistelen, että mullahan ei ole tainnut koskaan olla AMD/ati näytönohjainta :)
 
Tällä hetkellä näyttää siltä, että jos hankkisi 6800XT:n ja sen kylkeen 5900X:n prossuksi, ois killer yhdistelmä joka pudottaisi osassa peleistä jopa 3090:n? Ei ois kovin paljoa järkeä pysyä Intel+Nvidia leirissä. Paitsi kun omistaa G-sync näytön... :(
Näyttöjä saa uusia, koko gsyncissä ollut juuri yksi ajatus yrittää sitouttaa käyttäjä. Laita myyntiin ja uusi tilalle, moni näyttö tukee nykyisin molempia (freesync/gsync).

Hienoa työtä AMD! Ymmärrämme varmaan että ilman heitä Jensen olisi lutkuttanut reippaasti yli 1k€ lähtöhinnat kaikille Ampereille.

Jos vaan saatavuus kunnossa (Zen3 ja RX6000) niin 3080 lähtee myyntiin
 
moni näyttö tukee nykyisin molempia (freesync/gsync).
Ei tue. NVIDIA on antanut uusille G-Sync-näytöille mahdollisuuden tukea myös FreeSynciä, mutta tietääkseni tasan yhtä tällaista näyttöä on edes mainostettu missään eikä sekään tainnut tulla myyntiin ainakaan länsimaissa.
Taidat nyt sekoittaat G-Syncin ja G-Sync Compatiblen. G-Sync Compatible on NVIDIAn nimi FreeSync eli Adaptive-sync-näytöille, jotka se on erikseen testannut toimivan hyvin heidän näytönohjaimillaan.
 
Se compatible käytännössä tarkoittaa vain sitä, että se toimii suoraan paskasta vedettyä. Jos käytössä pitää menusta asettaa freesync on, niin se ei ole compatible. Hardware Unboxed noita testasi ja parista kymmenestä yksi (niitä ihan ensimmäisiä freesync monitoreja) oli sellainen joka ei toiminut. Niistä kaikista compatible oli ehkä kaksi tai kolme.

Sanoisin että aika fakiiri saa olla jos kaupasta löytää näytön joka ei toimi.

Se on sitten eri asia, että miten aiemmat gsync näytöt toimivat freesync tilassa (siitä en osaa sanoa mitään). Jos eivät tue niin tuskin tosiaan toimivat.
 
Se compatible käytännössä tarkoittaa vain sitä, että se toimii suoraan paskasta vedettyä. Jos käytössä pitää menusta asettaa freesync on, niin se ei ole compatible. Hardware Unboxed noita testasi ja parista kymmenestä yksi (niitä ihan ensimmäisiä freesync monitoreja) oli sellainen joka ei toiminut. Niistä kaikista compatible oli ehkä kaksi tai kolme.

Sanoisin että aika fakiiri saa olla jos kaupasta löytää näytön joka ei toimi.

Se on sitten eri asia, että miten aiemmat gsync näytöt toimivat freesync tilassa (siitä en osaa sanoa mitään). Jos eivät tue niin tuskin tosiaan toimivat.
Ei, vaan leima annetaan näytöille jotka saadaan toimimaan ongelmitta NVIDIAn korteilla, siihen sisältyy mm. vilkkumattomuus freesync päällä, mikä on ollut iso ongelma useilla näytöillä (voi olla että myöhemmin on saatu korjattua ajureissa, mutta se ei tässä kohtaa ole oleellista)
Automaattisesti päälle meno on ihan NVIDIAn ajureista kiinni, ei näytöstä (ts. whitelistatuilla näyttöillä menee päälle automaagisesti, muilla pitää laittaa itse).
Se, että näytöllä ei ole G-Sync Compatible -leimaa ei tietenkään tarkoita etteikö se voisi toimia, vain että NVIDIA ei ole testannut sen toimivan.
 
Niin ja sellaisen löytäminen joka ei toimi on oikeasti todella vaikeaa. Ainakin ne tutkimukset/koosteet joita olen aiheen tiimoilta nähnyt korostaa lähinnä sitä että lähes poikkeuksetta ne näytöt toimivat. NVIDIA toki CES messuille niitä toimimattomiakin löysi, mutta käytännössä sellaisen löytäminen kaupasta on todella vaikeaa (ellei freesync sitten jo itsestään näytössä ei toimi mutta ei se toimi silloin millään muullakaan näytönohjaimella).

Leimaa ei siis saa jos se pitää näytöstä ja/tai ajurista erikseen laittaa päälle. Mitään tekemistä tällä ei toimimattomuuden kanssa juurikaan ole:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Video ei ole ihan uusi, mutta en nyt ehkä lähde tähän spämmäämään monitoritestejä kun eivät ehkä ihan osu aiheeseen hirveän hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Niin ja sellaisen löytäminen joka ei toimi on oikeasti todella vaikeaa. Ainakin ne tutkimukset/koosteet joita olen aiheen tiimoilta nähnyt korostaa lähinnä sitä että lähes poikkeuksetta ne näytöt toimivat. NVIDIA toki CES messuille niitä toimimattomiakin löysi, mutta käytännössä sellaisen löytäminen kaupasta on todella vaikeaa (ellei freesync sitten jo itsestään näytössä ei toimi mutta ei se toimi silloin millään muullakaan näytönohjaimella).

Leimaa ei siis saa jos se pitää näytöstä ja/tai ajurista erikseen laittaa päälle. Mitään tekemistä tällä ei toimimattomuuden kanssa juurikaan ole:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Edelleen, se, meneekö se päälle automaattisesti vai ei, ei liity millään tavalla itse näyttöön vaan vain NVIDIAn ajureihin. Jos näyttö on whitelistattu se menee päälle, jos ei se ei mene päälle.
Toimimattomien näyttöjen löytäminen ei ole vaikeaa, tälläkin foorumilla monet raportoivat erinäisistä ongelmista.
Viitsitkö referoida videosta esimerkiksi miten HU sitä toimivuutta testasi?
Minulla esimerkiksi oli Asuksen MG248Q, joka ei ainakaan sinä aikana saanut leimaa kun se minulla oli käytössä (vajaan vuoden siitä kun NVIDIA avasi tuen ulkomuistista).
FreeSync kyllä toimi, mutta ei kaikissa peleissä kaikissa näyttötiloissa. Pikaisen yhden kahden softan testin perusteella se voisi saada puhtaat paperit, mutta yhtä hyvin ne voisi jäädä saamatta - ihan riippuen siitä mitä testataan ja missä näyttötilassa sitä ajetaan.
Samalla näytöllä AMD:n näytönohjaimella ei ollut ongelmia toimivuuden kanssa.
 
Ei, vaan leima annetaan näytöille jotka saadaan toimimaan ongelmitta NVIDIAn korteilla, siihen sisältyy mm. vilkkumattomuus freesync päällä, mikä on ollut iso ongelma useilla näytöillä (voi olla että myöhemmin on saatu korjattua ajureissa, mutta se ei tässä kohtaa ole oleellista)
Automaattisesti päälle meno on ihan NVIDIAn ajureista kiinni, ei näytöstä (ts. whitelistatuilla näyttöillä menee päälle automaagisesti, muilla pitää laittaa itse).
Se, että näytöllä ei ole G-Sync Compatible -leimaa ei tietenkään tarkoita etteikö se voisi toimia, vain että NVIDIA ei ole testannut sen toimivan.
Ja hieno esimerkki tästäkin on esim Samsung G7 jossa Gsync yhteensopivuus leima ja tarra näytössäkin komeilee mutta eipä vaan toimi, tosin ei toiminu Amd ohjaimellakaan.

Sitten moni näyttö ilman leimoja toimii täysin 100%.
Aluksi oli näitä filkkumisia useammassa mutta nykyisellään hyvin harvinaista tämä.
 
Netin mukaan sama temppu (SAM) toimii iloisesti linuxilla ja WIndows tukee sitä suoraan, niin mikä tekee siitä epästandardin?
Jos kyseessä on vain sama juttu kuin linuxissa, niin ei välttämättä mikään. Mistä tiedät että windows sitä tukee suoraan?
No jo nyt on helvetti. SAM päällä ei ole näytönohjaimen ja näytönohjaimen vertailua! Onhan tämä nyt aivan taivaan tosi. Turha sitä on koittaa kiistää. SAM on platform-ominaisuus, jolla on merkitystä niille, jotka ovat ko. platformilla.

Olisiko hyvää näytönohjainten vertailua verrata 6900XT:tä pcie4 päällä ja 3090:lle pakottaa pcie3?


Eli kyllähän tämä on ihan stantardi kamaa. PCI-e laajennos jota ei ole vaan jostain syystä ainakaan windows puolella aiemmin otettu käyttöön. Linux puolella tuki on ollut jo vuosia joten se siitä suljetusta valmistajakohtaisesta kikottimesta. Ominaisuus todennäköisesti toimii jo joillakin Intel alustoillakin tai ainakin tulee toimimaan lähitulevaisuudessa. Voi tietty olla että PCI-e 3.0 on sen verran hidas väylä että tuosta ei olisi sen kanssa ollut juurikaan mitään iloa, mutta PCI-e 4.0 muutti pelin.

Tai sitten on vaan käynyt niin että kukaan ei ole tullut ajatelleeksi että niin tuotakin ominaisuutta voitaisiin käyttää ja nyt on jollain lamppu syttynyt. Eiköhän kyseinen ominausuus ole Nvidiallakin käytössä seuraavissa korteissa. Pelkällä ajuri puukotuksella toi ei varmaan onnistu, mutta luulisin että sen verran pienestä HW muutoksesta kyse että hyvin ehtii vielä next gen kortteihin mukaan.

Lisäksi kun tuossa mäsän jutussa höpistään noista black screeneistä, niin tuli sellainen villi ajatus mieleen että olisko ominaisuutta jo Navi10 sarjalaisissa testailtu mutta oli jotain rikki siinä joka aiheutti alussa niitä black screenejä kunnes saatiin softa workaround valmiiksi ja stabiloitua tilanne?
Ja nyt se on saatu rauta tasolla korjattua ja kun kaverilla ei tukea ole niin tätä toki mainostetaan mullistavana ominaisuutena.

Tuo DXR testi on erittäin yksinkertainen eikä välttämättä kuvasta varsinaista pelisuorituskykyä kovinkaan tarkasti.

Harmi ettei RT-pelitestejä nähty. Ehkäpä testaajilla ei ollut aikaa. :think:

Tai sitten voi olla että RT pelien tuki on vaan vielä täysin vaiheessa. Kyllähän siellä parista pelistä näytettiin pelikuvaa. Olisikohan niin että AMD oli vaan niin paranoidi vuotojen suhteen että eivät edes isoille pelitaloille mitään dev kortteja toimittanu vuotojen pelossa?

Käytännössä tuo vaati 64-bit käyttiksen ja lisäksi ei saanut olla niin vanhaa rautaa koneessa että se hajoaisi tuohon. Aika normisettiä että rautaan tulee ominaisuus jota ei oikeasti käytetä vuosiin jottei ole mystisiä hajoamisia. Sitten kun kaikki "liian vanha" rauta on oikeasti SERriä ja ei ole riskiä että kukaan laittaisi enää sekaisin tuoretta ja SERriä niin että tämä hajoittaisi jotain, voidaan ominaisuus oikeasti ottaa käyttöön.

Niin noh white/blacklistit on kyllä ollu olemassa jo iät ja ajat että tuskin se vanha rauta on ollut esteenä tämän ominaisuudet käyttöönotolle. Luultavasti se on aiemmin ollut fyytsöri josta ei kuluttajapuolella ole juurikaan ollut iloa siihen vaivaan nähden jonka sen käyttöönsaattaminen olisi vaatinut. Ja tukihan tuli windowsille vasta 2004 päivityksessä ilmeisesti noin niinkuin virallisesti.

Mikään ei estä Inteliä ottamasta tuota myös käyttöön omassa alustassaan ja Nvidiaa koodaamasta tuolle tukea omissa ajureissaan.

Niin ei estä ellei sitten raudassa ole jotain puutoksia joka sen estää. Kai tuo client puole raudaltakin jotain tukea vaatii esim. nvidian tapauksessa. Jos ei niin eiköhän ominaisuus nvidialla koodata pikavauhtia käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tue. NVIDIA on antanut uusille G-Sync-näytöille mahdollisuuden tukea myös FreeSynciä, mutta tietääkseni tasan yhtä tällaista näyttöä on edes mainostettu missään eikä sekään tainnut tulla myyntiin ainakaan länsimaissa.
Taidat nyt sekoittaat G-Syncin ja G-Sync Compatiblen. G-Sync Compatible on NVIDIAn nimi FreeSync eli Adaptive-sync-näytöille, jotka se on erikseen testannut toimivan hyvin heidän näytönohjaimillaan.
Tiedän eron, en kännykällä kirjoittaessa eritellyt, tarkoitin sanomalla "gsync" molempia versioita (G-Sync ja G-Sync Compatible).

Omien kokemusten perusteella G-Sync Compatible toimii ihan yhtä hyvin kun "aito", rautapohjainen G-Sync. Ollut kaksi rautapohjaista G-Sync -näyttöä ja 3 G-Sync Compatible -näyttöä. Rautapohjaisella saa isomman alueen, mutta tuskin RDNA2 alle 60 FPS menee :D

Viestini tärkein pointti oli, että jos on joskus vuosi(a) sitten ostanut rautapohjaisen G-Sync näytön, turha siihen on jäädä "jumiin" vaan voi hankkia uuden näytön, jossa on VRR/Adaptive Sync-tuki ja sen jälkeen vapaasti vaihdella näytönohjainta mielensä mukaan. Valinnanvaraa on mukavasti tarjolla.


Koko Nvidian sertifiointi on täysi vitsi nykyään, tässäkin ketjussa mainittu Samsung G7 ongelmineen jonka ei olisi koskaan pitänyt saada edes "G-Sync Compatible"-tarraa.
Ja toinen on mm. tulossa oleva AW3821DW, joka on "G-SYNC ULTIMATE". Eikö näiden pitänyt päästä yli 1000 nitsin kirkkauteen, tuossa on LG:n paneeli?

"Nano IPS panel but possibly differing due to measurement methodology. A 450 cd/m² typical maximum luminance is specified for SDR, whilst for HDR content the backlight can pulse to at least 600 cd/m² "
 
Koskas puolueettomat benchmarkit näkevät päivänvalon? Mikä on päivämäärä, kun media saa rustailla?
 
Voi tietty olla että PCI-e 3.0 on sen verran hidas väylä että tuosta ei olisi sen kanssa ollut juurikaan mitään iloa, mutta PCI-e 4.0 muutti pelin.
Kyllä tuosta pitäisi olla kaikilla PCI Expressin versioilla hyötyä (tai siis PCI Express 2:ssa tämä BAR:in muutettava koko vasta tuli mukaan) jos näytönohjaimessa on vain enemmän muistia kuin se käyttöjärjestelmän oletuskoko BAR:ille on (Windowsin kanssa tämä BAR taitaa oletuksena olla 256 megatavua taaksepäinyhteensopivuuden nimissä).
 
Jotenkin tuo SAM ei haiskahda ihan niin yksinkertaiselta asialta missä vain laitetaan standardoitu ominaisuus päälle, kun siltä tuntuu. Eikö se olisi silloin ollut "PCIE Resizeable BAR -enabled" tms?
Kyllä, samaa uskon itsekin ja en tiedä mitä tämä patentti käytännössä rajoittaa kilpailijoilta.
 
Edelleenkään ei RT-suorituskykyjä
AMD-Radeon-RX-6900XT-6800XT-6800-vs-GeForce-RTX-3090-3080-2080Ti-4K-1200x675.jpg
AMD ei ole enää se edullinen vaihtoehto, joka tarjoaa ennen kaikkea hintakilpailukykyä. Kun 6800 XT on rasteroinnissa 3080:n kanssa kilpailukykyinen ja kulkee pienemmällä sähkönkulutuksella, niin listahinta ei olisi 50 USD halvempi, jos se ei ole selvästi heikompi jollain muulla mittarilla. Siksi minusta on syytä olettaa 6800 XT:n häviävän selvästi 3080:lle RT:ssä. 6800 varmaankin pärjää RT:ssä 3070:lle, mutta se johtuu siitä että 6800 on suorituskyvyltään lähempänä 6800 XT:tä kuin 3070 on 3080:aa - mikä sekin näkyy hinnassa.
 
Kyllä, samaa uskon itsekin ja en tiedä mitä tämä patentti käytännössä rajoittaa kilpailijoilta.
Tuskinpa tuo kilpailijaa estää kehittämästä omaa piiriään chiplet-ajatuksella. Amdlla:han tästä on kokemusta jo prossupuolella.
Taitaa toi trademark olla enemmän infinity cachen nimen varaamisesta kyse
 
Kyllä, samaa uskon itsekin ja en tiedä mitä tämä patentti käytännössä rajoittaa kilpailijoilta.
Tuossa linkkaamassasi dokumentissä puhutaan tavaramerkistä, ei pantentista.
Itse tuo SAM / PCIe BAR on käsittääkseni standardiominaisuus.

Mutta AMD on saattanut patentoida näytönohjaimen puolella jotakin sellaista, mikä liittyy tämän teknologian käyttämiseen joihinkin näytönohjaimen toiminteisiin liittyen (esim. CPU:n / SAM:n ja GPU:n yhteistoimintaan vaikka ray tracingin käsittelyssä tms.).
 
Tuossa linkkaamassasi dokumentissä puhutaan tavaramerkistä, ei pantentista.
Itse tuo SAM / PCIe BAR on käsittääkseni standardiominaisuus.

Mutta AMD on saattanut patentoida näytönohjaimen puolella jotakin sellaista, mikä liittyy tämän teknologian käyttämiseen joihinkin näytönohjaimen toiminteisiin liittyen (esim. CPU:n / SAM:n ja GPU:n yhteistoimintaan vaikka ray tracingin käsittelyssä tms.).
Äh totta tietenkin, pitäisi herätä kunnolla ennenkuin kirjoittelee..

Edit. Toissayönä luin kyllä jotain patenttiakin liittyen/sivuten tätä.. Koitin puhelimella etsiä mutta ei tahdo löytyä. Voi toki olla ettei vaikuta kilpailuun, AMD ei oo tykännyt olla jarruna tällaisissa asioissa..
 
Viimeksi muokattu:
Äh totta tietenkin, pitäisi herätä kunnolla ennenkuin kirjoittelee..

Edit. Toissayönä luin kyllä jotain patenttiakin liittyen/sivuten tätä.. Koitin puhelimella etsiä mutta ei tahdo löytyä. Voi toki olla ettei vaikuta kilpailuun, AMD ei oo tykännyt olla jarruna tällaisissa asioissa..
Vaikka olisit lukenut infinity cache patentista, niin cache ja tämä muisti access ei liity toisiinsa.
 
Jotenkin tuo SAM ei haiskahda ihan niin yksinkertaiselta asialta missä vain laitetaan standardoitu ominaisuus päälle, kun siltä tuntuu. Eikö se olisi silloin ollut "PCIE Resizeable BAR -enabled" tms?
Kumpi kuulostaa markkinointiosaston kalvoilla paremmalta:
a) AMD Smart Access memory
b) PCI Express Resizable BAR enabled

... aivan.

Perinteisesti näytönohjaimen muisti on mahdutettu 4GB:n muistiavaruuteen 256 MB:n ikkunana, jotta mahdollistetaan yhteensopivuus 32-bittisen käyttöjärjestelmien kanssa. 64-bittisen käyttöjärjestelmän kanssa tämä ei ole enää tarpeen, mutta yllättävän pitkään on kestänyt tästä eroon pääseminen.

Koneen käynnistyessä BIOS rakentaa kaikista PCI Express-laitteista "muistikartan" ja "ojentaa" sen käyttöjärjestelmän boot loaderille, jonka päälle käyttöjärjestelmä rakentaa koneen fyysisen muistiavaruuden. Käytännössä tuossa vaiheessa PCI Express-muistikartta on lukittu. Jos Resizable Bar ei ole BIOSin jäljiltä käytössä, ei sitä jälkikäteen saa päälle.... eli se 256 MB:n "ikkuna" VRAMiin on näyttöajurin vaivoina.

Paitsi: Palvelinlaitteet tukevat "PCI Hotplug"-ominaisuutta. Käytännössä kun PCI Hotplug-ominaisuutta käytetään, jäädytetään kaikki PCI Express-väylien liikenne hetkeksi ja muistikartta arvotaan uudelleen. Kaikki ajurit saavat käyttöjärjestelmältä uudet muistiavaruudet ja jatkavat toimintaansa tiedot saatuaan. Tämä on ymmärrettävästi aika monimutkainen toimenpide ja vaatii runsaasti ajureiden kehitysinvestointeja sekä validointia. Työasemalaitteissa tällaiselle ei löydy maksajaa ja muutoinkin kovin vähän käytännön hyötyä.

Eli käytännössä, jos BIOS ei tätä tue, ei Resizable BAR ole käytössä. Esimerkiksi omasta uusimmalla BIOSilla varustetusta Gigabyte X570 AORUS Elite-emolevystä löytyy BIOS-asetus "Above 4GB Decode", joka enabloi resizable BARin. En tiedä miten vanhasta BIOS-versiosta tuo löytyy, mutta tästä ainakin. En löytänyt käyttöjärjelmätasolta mitään keinoa varmistaa, että tuo on käytössä. Raudassa Resizable BAR on ollut tuettuna jo vuosikausia sekä AMD:llä että Intelillä, mutta käyttöönotto vaatii koko pinon tuen aina BIOSista asti.

Käyttöjärjestelmistä puheenollen:

Windows 10 on tukenut Resizable BARia ensimmäisestä Windows 10-julkaisusta (2015) alkaen WDDM 2.0-rajapinnasta eteenpäin. Linux on tukenut ominaisuutta 4.15-kernel-versiosta alkaen (2017). Mutta kummankaan tuki ei auta, jollei BIOS tuota boottivaiheessa enabloi ja ajurit sitä tue. Linux-tuen on kirjoittanut AMD:n Christian König.

Ilman Resizable BARia näytönohjain joutuu jatkuvasti "veivaamaan" ikkunaa VRAMiin, joka on hyvin raskas toimenpide ja hidastaa näytönohjaimen muistinkäsittelyä huomattavasti - ja lisää latenssia. Tuon ominaisuuden käyttö tarjoaa näyttöajurille esteettömän pääsyn koko VRAMiin, mikä on huomattavasti tehokkaampi tapa käsitellä näytönohjaimen muistia. Ominaisuus aivan varmasti tehostaisi myös edellisen sukupolven näytönohjainten toimintaa, mutta mitä nopeammaksi ohjain (ja prosessori) tulee, sitä suurempi merkitys tämän puutteella on suorituskykyyn.

Eli kyllähän tämä on ihan stantardi kamaa. PCI-e laajennos jota ei ole vaan jostain syystä ainakaan windows puolella aiemmin otettu käyttöön. Linux puolella tuki on ollut jo vuosia joten se siitä suljetusta valmistajakohtaisesta kikottimesta. Ominaisuus todennäköisesti toimii jo joillakin Intel alustoillakin tai ainakin tulee toimimaan lähitulevaisuudessa. Voi tietty olla että PCI-e 3.0 on sen verran hidas väylä että tuosta ei olisi sen kanssa ollut juurikaan mitään iloa, mutta PCI-e 4.0 muutti pelin.
Tarkalleen ottaen Resizable BAR-tuki tuli Windows 10-version WDDM 2.0-rajapintaan 2015 ja on siitä lähtien ollut tuettu. Linuxiin se tuli kernel-versiosta 4.15 eteenpäin vuonna 2017. Eli Windowsissa tämä oli 2 vuotta aikaisemmin.

Kyseessä oli siis nimenomaan tähän liittyvä patentti. Päivätty launchiin..
Infinity Cache ei liity mitenkään PCIE Resizable BARiin.

Miksi AMD:n täytyy verifioida joka emolevy erikseen ja Intelille se on vain simppeli enablointi? Eiköhän tuo ole vain vedätystä AMD:lta ja enabloidaan vanhempiinkin prossuihin jos Intel enabloi tuon ominaisuuden.
AMD ei kehitä tietokoneiden BIOSeja. Resizable BAR liittyy siihen, miten BIOS evaluoidessaan koneesta löytyviä PCI Express-laitteita ja rakentaessaan siitä muistikartaa toimii. BIOSin pitää kyetä tähän ja BIOSin pitää toteuttaa tämä oikein. AMD ei voi sitä tehdä (mutta toki kaikkien rautakomponenttienkin pitää sitä tukea).

Nyt ilmeisesti 500-sarjan emolevyissa AMD on edellyttänyt emolevyvalmistajia validoimaan toiminnon viimeistään uusimman AGESA V2 1.1.0.0-versiosta eteenpäin. Koska kaikki 500-sarjalaisten emot ovat vielä tuotannossa ja niille on markkinoita, löytyy emolevyvalmistajien talousosastolta ymmärrystä tämän toiminteen validoinnista uusimmille emolevyille.

Aivan sama on edessä Intelillä. Veikkaan, että Intel edellyttää emolevyvalmistajia tekemään Resizable BAR-toiminteen validoinnin Rocket Lake-yhteensopivista emolevyistä eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Puhun siis Infinity Cachesta joka uusista 6000 -sarjan näytönohjaimista löytyy. Joka taas vahvasti liittyy SAM/Resizable Bariin.
Resizable BAR on PCI Express-väylän speksistä vuodesta 2008 alkaen löytynyt ominaisuus, jolla mahdollistetaan muistikartan muutokset ja suuremmat muistiosoitukset PCI Express-väylän laitteisiin.

Infinity Cache on AMD:n markkinointinimi RX 6000-sarjan näytönohjaimista löytyvälle L3 Cachelle.

Nämä kaksi asiaa liittyvät yhtä paljon toisiinsa kuin kaksi tanssilajia: humppa ja hiphop.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 908
Viestejä
5 055 817
Jäsenet
81 002
Uusin jäsen
Samposal

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom