AMD-spekulaatioketju (RDNA:n ja CDNA:n tulevat sukupolvet)

Ei, vaan leima annetaan näytöille jotka saadaan toimimaan ongelmitta NVIDIAn korteilla, siihen sisältyy mm. vilkkumattomuus freesync päällä, mikä on ollut iso ongelma useilla näytöillä (voi olla että myöhemmin on saatu korjattua ajureissa, mutta se ei tässä kohtaa ole oleellista)
Automaattisesti päälle meno on ihan NVIDIAn ajureista kiinni, ei näytöstä (ts. whitelistatuilla näyttöillä menee päälle automaagisesti, muilla pitää laittaa itse).
Se, että näytöllä ei ole G-Sync Compatible -leimaa ei tietenkään tarkoita etteikö se voisi toimia, vain että NVIDIA ei ole testannut sen toimivan.
Ja hieno esimerkki tästäkin on esim Samsung G7 jossa Gsync yhteensopivuus leima ja tarra näytössäkin komeilee mutta eipä vaan toimi, tosin ei toiminu Amd ohjaimellakaan.

Sitten moni näyttö ilman leimoja toimii täysin 100%.
Aluksi oli näitä filkkumisia useammassa mutta nykyisellään hyvin harvinaista tämä.
 
Netin mukaan sama temppu (SAM) toimii iloisesti linuxilla ja WIndows tukee sitä suoraan, niin mikä tekee siitä epästandardin?
Jos kyseessä on vain sama juttu kuin linuxissa, niin ei välttämättä mikään. Mistä tiedät että windows sitä tukee suoraan?
No jo nyt on helvetti. SAM päällä ei ole näytönohjaimen ja näytönohjaimen vertailua! Onhan tämä nyt aivan taivaan tosi. Turha sitä on koittaa kiistää. SAM on platform-ominaisuus, jolla on merkitystä niille, jotka ovat ko. platformilla.

Olisiko hyvää näytönohjainten vertailua verrata 6900XT:tä pcie4 päällä ja 3090:lle pakottaa pcie3?


Eli kyllähän tämä on ihan stantardi kamaa. PCI-e laajennos jota ei ole vaan jostain syystä ainakaan windows puolella aiemmin otettu käyttöön. Linux puolella tuki on ollut jo vuosia joten se siitä suljetusta valmistajakohtaisesta kikottimesta. Ominaisuus todennäköisesti toimii jo joillakin Intel alustoillakin tai ainakin tulee toimimaan lähitulevaisuudessa. Voi tietty olla että PCI-e 3.0 on sen verran hidas väylä että tuosta ei olisi sen kanssa ollut juurikaan mitään iloa, mutta PCI-e 4.0 muutti pelin.

Tai sitten on vaan käynyt niin että kukaan ei ole tullut ajatelleeksi että niin tuotakin ominaisuutta voitaisiin käyttää ja nyt on jollain lamppu syttynyt. Eiköhän kyseinen ominausuus ole Nvidiallakin käytössä seuraavissa korteissa. Pelkällä ajuri puukotuksella toi ei varmaan onnistu, mutta luulisin että sen verran pienestä HW muutoksesta kyse että hyvin ehtii vielä next gen kortteihin mukaan.

Lisäksi kun tuossa mäsän jutussa höpistään noista black screeneistä, niin tuli sellainen villi ajatus mieleen että olisko ominaisuutta jo Navi10 sarjalaisissa testailtu mutta oli jotain rikki siinä joka aiheutti alussa niitä black screenejä kunnes saatiin softa workaround valmiiksi ja stabiloitua tilanne?
Ja nyt se on saatu rauta tasolla korjattua ja kun kaverilla ei tukea ole niin tätä toki mainostetaan mullistavana ominaisuutena.

Tuo DXR testi on erittäin yksinkertainen eikä välttämättä kuvasta varsinaista pelisuorituskykyä kovinkaan tarkasti.

Harmi ettei RT-pelitestejä nähty. Ehkäpä testaajilla ei ollut aikaa. :think:

Tai sitten voi olla että RT pelien tuki on vaan vielä täysin vaiheessa. Kyllähän siellä parista pelistä näytettiin pelikuvaa. Olisikohan niin että AMD oli vaan niin paranoidi vuotojen suhteen että eivät edes isoille pelitaloille mitään dev kortteja toimittanu vuotojen pelossa?

Käytännössä tuo vaati 64-bit käyttiksen ja lisäksi ei saanut olla niin vanhaa rautaa koneessa että se hajoaisi tuohon. Aika normisettiä että rautaan tulee ominaisuus jota ei oikeasti käytetä vuosiin jottei ole mystisiä hajoamisia. Sitten kun kaikki "liian vanha" rauta on oikeasti SERriä ja ei ole riskiä että kukaan laittaisi enää sekaisin tuoretta ja SERriä niin että tämä hajoittaisi jotain, voidaan ominaisuus oikeasti ottaa käyttöön.

Niin noh white/blacklistit on kyllä ollu olemassa jo iät ja ajat että tuskin se vanha rauta on ollut esteenä tämän ominaisuudet käyttöönotolle. Luultavasti se on aiemmin ollut fyytsöri josta ei kuluttajapuolella ole juurikaan ollut iloa siihen vaivaan nähden jonka sen käyttöönsaattaminen olisi vaatinut. Ja tukihan tuli windowsille vasta 2004 päivityksessä ilmeisesti noin niinkuin virallisesti.

Mikään ei estä Inteliä ottamasta tuota myös käyttöön omassa alustassaan ja Nvidiaa koodaamasta tuolle tukea omissa ajureissaan.

Niin ei estä ellei sitten raudassa ole jotain puutoksia joka sen estää. Kai tuo client puole raudaltakin jotain tukea vaatii esim. nvidian tapauksessa. Jos ei niin eiköhän ominaisuus nvidialla koodata pikavauhtia käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Edelleenkään ei RT-suorituskykyjä
AMD-Radeon-RX-6900XT-6800XT-6800-vs-GeForce-RTX-3090-3080-2080Ti-4K-1200x675.jpg
 
Ei tue. NVIDIA on antanut uusille G-Sync-näytöille mahdollisuuden tukea myös FreeSynciä, mutta tietääkseni tasan yhtä tällaista näyttöä on edes mainostettu missään eikä sekään tainnut tulla myyntiin ainakaan länsimaissa.
Taidat nyt sekoittaat G-Syncin ja G-Sync Compatiblen. G-Sync Compatible on NVIDIAn nimi FreeSync eli Adaptive-sync-näytöille, jotka se on erikseen testannut toimivan hyvin heidän näytönohjaimillaan.
Tiedän eron, en kännykällä kirjoittaessa eritellyt, tarkoitin sanomalla "gsync" molempia versioita (G-Sync ja G-Sync Compatible).

Omien kokemusten perusteella G-Sync Compatible toimii ihan yhtä hyvin kun "aito", rautapohjainen G-Sync. Ollut kaksi rautapohjaista G-Sync -näyttöä ja 3 G-Sync Compatible -näyttöä. Rautapohjaisella saa isomman alueen, mutta tuskin RDNA2 alle 60 FPS menee :D

Viestini tärkein pointti oli, että jos on joskus vuosi(a) sitten ostanut rautapohjaisen G-Sync näytön, turha siihen on jäädä "jumiin" vaan voi hankkia uuden näytön, jossa on VRR/Adaptive Sync-tuki ja sen jälkeen vapaasti vaihdella näytönohjainta mielensä mukaan. Valinnanvaraa on mukavasti tarjolla.


Koko Nvidian sertifiointi on täysi vitsi nykyään, tässäkin ketjussa mainittu Samsung G7 ongelmineen jonka ei olisi koskaan pitänyt saada edes "G-Sync Compatible"-tarraa.
Ja toinen on mm. tulossa oleva AW3821DW, joka on "G-SYNC ULTIMATE". Eikö näiden pitänyt päästä yli 1000 nitsin kirkkauteen, tuossa on LG:n paneeli?

"Nano IPS panel but possibly differing due to measurement methodology. A 450 cd/m² typical maximum luminance is specified for SDR, whilst for HDR content the backlight can pulse to at least 600 cd/m² "
 
Koskas puolueettomat benchmarkit näkevät päivänvalon? Mikä on päivämäärä, kun media saa rustailla?
 
Voi tietty olla että PCI-e 3.0 on sen verran hidas väylä että tuosta ei olisi sen kanssa ollut juurikaan mitään iloa, mutta PCI-e 4.0 muutti pelin.
Kyllä tuosta pitäisi olla kaikilla PCI Expressin versioilla hyötyä (tai siis PCI Express 2:ssa tämä BAR:in muutettava koko vasta tuli mukaan) jos näytönohjaimessa on vain enemmän muistia kuin se käyttöjärjestelmän oletuskoko BAR:ille on (Windowsin kanssa tämä BAR taitaa oletuksena olla 256 megatavua taaksepäinyhteensopivuuden nimissä).
 
Jotenkin tuo SAM ei haiskahda ihan niin yksinkertaiselta asialta missä vain laitetaan standardoitu ominaisuus päälle, kun siltä tuntuu. Eikö se olisi silloin ollut "PCIE Resizeable BAR -enabled" tms?
Kyllä, samaa uskon itsekin ja en tiedä mitä tämä patentti käytännössä rajoittaa kilpailijoilta.
 
Edelleenkään ei RT-suorituskykyjä
AMD-Radeon-RX-6900XT-6800XT-6800-vs-GeForce-RTX-3090-3080-2080Ti-4K-1200x675.jpg
AMD ei ole enää se edullinen vaihtoehto, joka tarjoaa ennen kaikkea hintakilpailukykyä. Kun 6800 XT on rasteroinnissa 3080:n kanssa kilpailukykyinen ja kulkee pienemmällä sähkönkulutuksella, niin listahinta ei olisi 50 USD halvempi, jos se ei ole selvästi heikompi jollain muulla mittarilla. Siksi minusta on syytä olettaa 6800 XT:n häviävän selvästi 3080:lle RT:ssä. 6800 varmaankin pärjää RT:ssä 3070:lle, mutta se johtuu siitä että 6800 on suorituskyvyltään lähempänä 6800 XT:tä kuin 3070 on 3080:aa - mikä sekin näkyy hinnassa.
 
Kyllä, samaa uskon itsekin ja en tiedä mitä tämä patentti käytännössä rajoittaa kilpailijoilta.
Tuskinpa tuo kilpailijaa estää kehittämästä omaa piiriään chiplet-ajatuksella. Amdlla:han tästä on kokemusta jo prossupuolella.
Taitaa toi trademark olla enemmän infinity cachen nimen varaamisesta kyse
 
Kyllä, samaa uskon itsekin ja en tiedä mitä tämä patentti käytännössä rajoittaa kilpailijoilta.
Tuossa linkkaamassasi dokumentissä puhutaan tavaramerkistä, ei pantentista.
Itse tuo SAM / PCIe BAR on käsittääkseni standardiominaisuus.

Mutta AMD on saattanut patentoida näytönohjaimen puolella jotakin sellaista, mikä liittyy tämän teknologian käyttämiseen joihinkin näytönohjaimen toiminteisiin liittyen (esim. CPU:n / SAM:n ja GPU:n yhteistoimintaan vaikka ray tracingin käsittelyssä tms.).
 
Tuossa linkkaamassasi dokumentissä puhutaan tavaramerkistä, ei pantentista.
Itse tuo SAM / PCIe BAR on käsittääkseni standardiominaisuus.

Mutta AMD on saattanut patentoida näytönohjaimen puolella jotakin sellaista, mikä liittyy tämän teknologian käyttämiseen joihinkin näytönohjaimen toiminteisiin liittyen (esim. CPU:n / SAM:n ja GPU:n yhteistoimintaan vaikka ray tracingin käsittelyssä tms.).
Äh totta tietenkin, pitäisi herätä kunnolla ennenkuin kirjoittelee..

Edit. Toissayönä luin kyllä jotain patenttiakin liittyen/sivuten tätä.. Koitin puhelimella etsiä mutta ei tahdo löytyä. Voi toki olla ettei vaikuta kilpailuun, AMD ei oo tykännyt olla jarruna tällaisissa asioissa..
 
Viimeksi muokattu:
Äh totta tietenkin, pitäisi herätä kunnolla ennenkuin kirjoittelee..

Edit. Toissayönä luin kyllä jotain patenttiakin liittyen/sivuten tätä.. Koitin puhelimella etsiä mutta ei tahdo löytyä. Voi toki olla ettei vaikuta kilpailuun, AMD ei oo tykännyt olla jarruna tällaisissa asioissa..
Vaikka olisit lukenut infinity cache patentista, niin cache ja tämä muisti access ei liity toisiinsa.
 
Jotenkin tuo SAM ei haiskahda ihan niin yksinkertaiselta asialta missä vain laitetaan standardoitu ominaisuus päälle, kun siltä tuntuu. Eikö se olisi silloin ollut "PCIE Resizeable BAR -enabled" tms?
Kumpi kuulostaa markkinointiosaston kalvoilla paremmalta:
a) AMD Smart Access memory
b) PCI Express Resizable BAR enabled

... aivan.

Perinteisesti näytönohjaimen muisti on mahdutettu 4GB:n muistiavaruuteen 256 MB:n ikkunana, jotta mahdollistetaan yhteensopivuus 32-bittisen käyttöjärjestelmien kanssa. 64-bittisen käyttöjärjestelmän kanssa tämä ei ole enää tarpeen, mutta yllättävän pitkään on kestänyt tästä eroon pääseminen.

Koneen käynnistyessä BIOS rakentaa kaikista PCI Express-laitteista "muistikartan" ja "ojentaa" sen käyttöjärjestelmän boot loaderille, jonka päälle käyttöjärjestelmä rakentaa koneen fyysisen muistiavaruuden. Käytännössä tuossa vaiheessa PCI Express-muistikartta on lukittu. Jos Resizable Bar ei ole BIOSin jäljiltä käytössä, ei sitä jälkikäteen saa päälle.... eli se 256 MB:n "ikkuna" VRAMiin on näyttöajurin vaivoina.

Paitsi: Palvelinlaitteet tukevat "PCI Hotplug"-ominaisuutta. Käytännössä kun PCI Hotplug-ominaisuutta käytetään, jäädytetään kaikki PCI Express-väylien liikenne hetkeksi ja muistikartta arvotaan uudelleen. Kaikki ajurit saavat käyttöjärjestelmältä uudet muistiavaruudet ja jatkavat toimintaansa tiedot saatuaan. Tämä on ymmärrettävästi aika monimutkainen toimenpide ja vaatii runsaasti ajureiden kehitysinvestointeja sekä validointia. Työasemalaitteissa tällaiselle ei löydy maksajaa ja muutoinkin kovin vähän käytännön hyötyä.

Eli käytännössä, jos BIOS ei tätä tue, ei Resizable BAR ole käytössä. Esimerkiksi omasta uusimmalla BIOSilla varustetusta Gigabyte X570 AORUS Elite-emolevystä löytyy BIOS-asetus "Above 4GB Decode", joka enabloi resizable BARin. En tiedä miten vanhasta BIOS-versiosta tuo löytyy, mutta tästä ainakin. En löytänyt käyttöjärjelmätasolta mitään keinoa varmistaa, että tuo on käytössä. Raudassa Resizable BAR on ollut tuettuna jo vuosikausia sekä AMD:llä että Intelillä, mutta käyttöönotto vaatii koko pinon tuen aina BIOSista asti.

Käyttöjärjestelmistä puheenollen:

Windows 10 on tukenut Resizable BARia ensimmäisestä Windows 10-julkaisusta (2015) alkaen WDDM 2.0-rajapinnasta eteenpäin. Linux on tukenut ominaisuutta 4.15-kernel-versiosta alkaen (2017). Mutta kummankaan tuki ei auta, jollei BIOS tuota boottivaiheessa enabloi ja ajurit sitä tue. Linux-tuen on kirjoittanut AMD:n Christian König.

Ilman Resizable BARia näytönohjain joutuu jatkuvasti "veivaamaan" ikkunaa VRAMiin, joka on hyvin raskas toimenpide ja hidastaa näytönohjaimen muistinkäsittelyä huomattavasti - ja lisää latenssia. Tuon ominaisuuden käyttö tarjoaa näyttöajurille esteettömän pääsyn koko VRAMiin, mikä on huomattavasti tehokkaampi tapa käsitellä näytönohjaimen muistia. Ominaisuus aivan varmasti tehostaisi myös edellisen sukupolven näytönohjainten toimintaa, mutta mitä nopeammaksi ohjain (ja prosessori) tulee, sitä suurempi merkitys tämän puutteella on suorituskykyyn.

Eli kyllähän tämä on ihan stantardi kamaa. PCI-e laajennos jota ei ole vaan jostain syystä ainakaan windows puolella aiemmin otettu käyttöön. Linux puolella tuki on ollut jo vuosia joten se siitä suljetusta valmistajakohtaisesta kikottimesta. Ominaisuus todennäköisesti toimii jo joillakin Intel alustoillakin tai ainakin tulee toimimaan lähitulevaisuudessa. Voi tietty olla että PCI-e 3.0 on sen verran hidas väylä että tuosta ei olisi sen kanssa ollut juurikaan mitään iloa, mutta PCI-e 4.0 muutti pelin.
Tarkalleen ottaen Resizable BAR-tuki tuli Windows 10-version WDDM 2.0-rajapintaan 2015 ja on siitä lähtien ollut tuettu. Linuxiin se tuli kernel-versiosta 4.15 eteenpäin vuonna 2017. Eli Windowsissa tämä oli 2 vuotta aikaisemmin.

Kyseessä oli siis nimenomaan tähän liittyvä patentti. Päivätty launchiin..
Infinity Cache ei liity mitenkään PCIE Resizable BARiin.

Miksi AMD:n täytyy verifioida joka emolevy erikseen ja Intelille se on vain simppeli enablointi? Eiköhän tuo ole vain vedätystä AMD:lta ja enabloidaan vanhempiinkin prossuihin jos Intel enabloi tuon ominaisuuden.
AMD ei kehitä tietokoneiden BIOSeja. Resizable BAR liittyy siihen, miten BIOS evaluoidessaan koneesta löytyviä PCI Express-laitteita ja rakentaessaan siitä muistikartaa toimii. BIOSin pitää kyetä tähän ja BIOSin pitää toteuttaa tämä oikein. AMD ei voi sitä tehdä (mutta toki kaikkien rautakomponenttienkin pitää sitä tukea).

Nyt ilmeisesti 500-sarjan emolevyissa AMD on edellyttänyt emolevyvalmistajia validoimaan toiminnon viimeistään uusimman AGESA V2 1.1.0.0-versiosta eteenpäin. Koska kaikki 500-sarjalaisten emot ovat vielä tuotannossa ja niille on markkinoita, löytyy emolevyvalmistajien talousosastolta ymmärrystä tämän toiminteen validoinnista uusimmille emolevyille.

Aivan sama on edessä Intelillä. Veikkaan, että Intel edellyttää emolevyvalmistajia tekemään Resizable BAR-toiminteen validoinnin Rocket Lake-yhteensopivista emolevyistä eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Puhun siis Infinity Cachesta joka uusista 6000 -sarjan näytönohjaimista löytyy. Joka taas vahvasti liittyy SAM/Resizable Bariin.
Resizable BAR on PCI Express-väylän speksistä vuodesta 2008 alkaen löytynyt ominaisuus, jolla mahdollistetaan muistikartan muutokset ja suuremmat muistiosoitukset PCI Express-väylän laitteisiin.

Infinity Cache on AMD:n markkinointinimi RX 6000-sarjan näytönohjaimista löytyvälle L3 Cachelle.

Nämä kaksi asiaa liittyvät yhtä paljon toisiinsa kuin kaksi tanssilajia: humppa ja hiphop.
 
Kumpi kuulostaa markkinointiosaston kalvoilla paremmalta:
a) AMD Smart Access memory
b) PCI Express Resizable BAR enabled

... aivan.

Perinteisesti näytönohjaimen muisti on mahdutettu 4GB:n muistiavaruuteen 256 MB:n ikkunana, jotta mahdollistetaan yhteensopivuus 32-bittisen käyttöjärjestelmien kanssa. 64-bittisen käyttöjärjestelmän kanssa tämä ei ole enää tarpeen, mutta yllättävän pitkään on kestänyt tästä eroon pääseminen.

Koneen käynnistyessä BIOS rakentaa kaikista PCI Express-laitteista "muistikartan" ja "ojentaa" sen käyttöjärjestelmän boot loaderille, jonka päälle käyttöjärjestelmä rakentaa koneen fyysisen muistiavaruuden. Käytännössä tuossa vaiheessa PCI Express-muistikartta on lukittu. Jos Resizable Bar ei ole BIOSin jäljiltä käytössä, ei sitä jälkikäteen saa päälle.... eli se 256 MB:n "ikkuna" VRAMiin on näyttöajurin vaivoina.

Paitsi: Palvelinlaitteet tukevat "PCI Hotplug"-ominaisuutta. Käytännössä kun PCI Hotplug-ominaisuutta käytetään, jäädytetään kaikki PCI Express-väylien liikenne hetkeksi ja muistikartta arvotaan uudelleen. Kaikki ajurit saavat käyttöjärjestelmältä uudet muistiavaruudet ja jatkavat toimintaansa tiedot saatuaan. Tämä on ymmärrettävästi aika monimutkainen toimenpide ja vaatii runsaasti ajureiden kehitysinvestointeja sekä validointia. Työasemalaitteissa tällaiselle ei löydy maksajaa ja muutoinkin kovin vähän käytännön hyötyä.

Eli käytännössä, jos BIOS ei tätä tue, ei Resizable BAR ole käytössä. Esimerkiksi omasta uusimmalla BIOSilla varustetusta Gigabyte X570 AORUS Elite-emolevystä löytyy BIOS-asetus "Above 4GB Decode", joka enabloi resizable BARin. En tiedä miten vanhasta BIOS-versiosta tuo löytyy, mutta tästä ainakin. En löytänyt käyttöjärjelmätasolta mitään keinoa varmistaa, että tuo on käytössä. Raudassa Resizable BAR on ollut tuettuna jo vuosikausia sekä AMD:llä että Intelillä, mutta käyttöönotto vaatii koko pinon tuen aina BIOSista asti.

Käyttöjärjestelmistä puheenollen:

Windows 10 on tukenut Resizable BARia ensimmäisestä Windows 10-julkaisusta (2015) alkaen WDDM 2.0-rajapinnasta eteenpäin. Linux on tukenut ominaisuutta 4.15-kernel-versiosta alkaen (2017). Mutta kummankaan tuki ei auta, jollei BIOS tuota boottivaiheessa enabloi ja ajurit sitä tue. Linux-tuen on kirjoittanut AMD:n Christian König.

Ilman Resizable BARia näytönohjain joutuu jatkuvasti "veivaamaan" ikkunaa VRAMiin, joka on hyvin raskas toimenpide ja hidastaa näytönohjaimen muistinkäsittelyä huomattavasti - ja lisää latenssia. Tuon ominaisuuden käyttö tarjoaa näyttöajurille esteettömän pääsyn koko VRAMiin, mikä on huomattavasti tehokkaampi tapa käsitellä näytönohjaimen muistia. Ominaisuus aivan varmasti tehostaisi myös edellisen sukupolven näytönohjainten toimintaa, mutta mitä nopeammaksi ohjain (ja prosessori) tulee, sitä suurempi merkitys tämän puutteella on suorituskykyyn.


Tarkalleen ottaen Resizable BAR-tuki tuli Windows 10-version WDDM 2.0-rajapintaan 2015 ja on siitä lähtien ollut tuettu. Linuxiin se tuli kernel-versiosta 4.15 eteenpäin vuonna 2017. Eli Windowsissa tämä oli 2 vuotta aikaisemmin.


Infinity Cache ei liity mitenkään PCIE Resizable BARiin.


AMD ei kehitä tietokoneiden BIOSeja. Resizable BAR liittyy siihen, miten BIOS evaluoidessaan koneesta löytyviä PCI Express-laitteita ja rakentaessaan siitä muistikartaa toimii. BIOSin pitää kyetä tähän ja BIOSin pitää toteuttaa tämä oikein. AMD ei voi sitä tehdä (mutta toki kaikkien rautakomponenttienkin pitää sitä tukea).

Nyt ilmeisesti 500-sarjan emolevyissa AMD on edellyttänyt emolevyvalmistajia validoimaan toiminnon viimeistään uusimman AGESA V2 1.1.0.0-versiosta eteenpäin. Koska kaikki 500-sarjalaisten emot ovat vielä tuotannossa ja niille on markkinoita, löytyy emolevyvalmistajien talousosastolta ymmärrystä tämän toiminteen validoinnista uusimmille emolevyille.

Aivan sama on edessä Intelillä. Veikkaan, että Intel edellyttää emolevyvalmistajia tekemään Resizable BAR-toiminteen validoinnin Rocket Lake-yhteensopivista emolevyistä eteenpäin.
Kyllä se AMD kehittää niitä BIOSeja. Esim. AMD:n kehittämä AGESA on kiinteä osa AMD:n Zen -prosessoreita tukevien emolevyjen BIOSia.

MD Generic Encapsulated Software Architecture (AGESA), is a procedure library developed by Advanced Micro Devices (AMD), used to perform the Platform Initialization (PI) on mainboards using their AMD64 architecture. As part of the BIOS of such mainboards, AGESA is responsible for the initialization of the processor cores, memory, and the HyperTransport controller.

AGESA was open sourced in early 2011, aiming to aid in the development of coreboot, a project attempting to replace PC's BIOS. However, such releases never became the basis for the development of coreboot beyond AMD's family 15h, as they were subsequently halted.


Lisäksi niissä näytönohjaimissakin on BIOS, josta siitäkin AMD on täysin vastuussa (mihin näytönohjainvalmistajat sitten lisäilevät omia virityksiään värivaloille yms.).
 
Nyt ilmeisesti 500-sarjan emolevyissa AMD on edellyttänyt emolevyvalmistajia validoimaan toiminnon viimeistään uusimman AGESA V2 1.1.0.0-versiosta eteenpäin. Koska kaikki 500-sarjalaisten emot ovat vielä tuotannossa ja niille on markkinoita, löytyy emolevyvalmistajien talousosastolta ymmärrystä tämän toiminteen validoinnista uusimmille emolevyille.

Aivan sama on edessä Intelillä. Veikkaan, että Intel edellyttää emolevyvalmistajia tekemään Resizable BAR-toiminteen validoinnin Rocket Lake-yhteensopivista emolevyistä eteenpäin.

Tuo on se todennäköisin selitys tuolle 5000 sarja ja 500 piirisarja "vaatimukselle". Muistan nähneeni tuon asetuksen vanhemmassa bioksessa, uusin asrock on karsittu ja selkeytetty ja se ja pino muita asetuksia katosi. Tietty ennen asiat sai konffattua kai kolmesta eri paikkaa, niin tuo on siinä suhteessa iso selkeytys. Samalla katosi vain vähän liikaa optioita.

Tuolla validointivaatimuksella saadaan ainakin se, että on varmasti toimiva combo ja samalla se tukee myyntiä. Validoimattomalta emoltakin se todennäköisesti löytyy, mutta toimivuus on sitten sarjaa "jätettiin bioksen koodiin, kukaan ei ole oikeasti sitä kokeillut jotain linux gurua lukuunottamatta". Voidaan sitten todeta ongelmien tullen, että ominaisuutta tuetaan vasta xxxx combosta ylöspäin. Pcie väylä on kuitenkin speksattu ja validoitu, nyt kasvatetaan pakollisten tuettujen featureiden listaa.
 
Kyllä se AMD kehittää niitä BIOSeja. Esim. AMD:n kehittämä AGESA on kiinteä osa AMD:n Zen -prosessoreita tukevien emolevyjen BIOSia.
AGESA on low-level-toiminto, joka initialisoi osia AMD:n komponenteista ja lataa prosessoriin käynnistäessä uusimman mikrokoodin. AGESA on osa biossia, mutta ei vastaa esim. PCI Express-hubin muistiavaruuden rakentamisesta.
 
Jotenkin tuo SAM ei haiskahda ihan niin yksinkertaiselta asialta missä vain laitetaan standardoitu ominaisuus päälle, kun siltä tuntuu. Eikö se olisi silloin ollut "PCIE Resizeable BAR -enabled" tms?
Ja meinaat oikeasti, että tuollainen nimi olisi ns. mediaseksikäs? Sitä on kuitenkin tarkoitus myydä kuluttajille jotka eivät ole koskaan mitään speksiä lukeneet. Sillä pitää olla nimi joka kuulostaa hyvältä ja kertoo noin suunnilleen mitä se tekee.

Ja se todennäköisesti tarvitsee jonkin tason tuen kortin rautaan eli tulee nVidialla aikaisintaan ensi sukupolveen.
 
Infinity Cache on AMD:n markkinointinimi RX 6000-sarjan näytönohjaimista löytyvälle L3 Cachelle.

Nämä kaksi asiaa liittyvät yhtä paljon toisiinsa kuin kaksi tanssilajia: humppa ja hiphop.
Kiitos! Nyt vasta tyhmäkin ymmärtää. :'D
 
Ja meinaat oikeasti, että tuollainen nimi olisi ns. mediaseksikäs? Sitä on kuitenkin tarkoitus myydä kuluttajille jotka eivät ole koskaan mitään speksiä lukeneet. Sillä pitää olla nimi joka kuulostaa hyvältä ja kertoo noin suunnilleen mitä se tekee.

Ja se todennäköisesti tarvitsee jonkin tason tuen kortin rautaan eli tulee nVidialla aikaisintaan ensi sukupolveen.

Ja todennäköisesti kun ominaisuudesta tulee hyvin pitkälti vakio hyvin nopeasti, niin seuraavan genin korteissa koko SAM "ominaisuutta" ei enää edes viitsitä mainostaa.

Omien kokemusten perusteella G-Sync Compatible toimii ihan yhtä hyvin kun "aito", rautapohjainen G-Sync. Ollut kaksi rautapohjaista G-Sync -näyttöä ja 3 G-Sync Compatible -näyttöä. Rautapohjaisella saa isomman alueen, mutta tuskin RDNA2 alle 60 FPS menee :D

Ilmeisesti olet jotain vanhaa freesync näyttöä sitten testannut tai aikana kun LFC vai mikä kikotin sde nyt olikaan ei ollut vielä olemassa.
Eli nykyään löytyy sellainen kikotin joka aina tuplaa näytön herzit jos mennään sync rangen ulkopuolelle. Eli teoriassa siis freesyncillä vaikka range olisi 48-144Hz niin tuon LFC:n avulla se range venyy aina sinne 1Hz asti.
 
Ja todennäköisesti kun ominaisuudesta tulee hyvin pitkälti vakio hyvin nopeasti, niin seuraavan genin korteissa koko SAM "ominaisuutta" ei enää edes viitsitä mainostaa.



Ilmeisesti olet jotain vanhaa freesync näyttöä sitten testannut tai aikana kun LFC vai mikä kikotin sde nyt olikaan ei ollut vielä olemassa.
Eli nykyään löytyy sellainen kikotin joka aina tuplaa näytön herzit jos mennään sync rangen ulkopuolelle. Eli teoriassa siis freesyncillä vaikka range olisi 48-144Hz niin tuon LFC:n avulla se range venyy aina sinne 1Hz asti.
Juu LFC eli Low Framerate Compensation (LFC), tosin tuonkaan toteutus ei ole täydellinen, esim. Odyssey G7 vilkkuu aika paljonkin kun mennään alueen alkupäähän (ja alle) vaikka osaakin tuplata.
 
Juu LFC eli Low Framerate Compensation (LFC), tosin tuonkaan toteutus ei ole täydellinen, esim. Odyssey G7 vilkkuu aika paljonkin kun mennään alueen alkupäähän (ja alle) vaikka osaakin tuplata.
Esim ja esim.. tämähän on ihan Cherry pikkaamista koska kyseessä paskin Freesync näyttö koska se ei edes toimi siinä.
Eikä se vilkkuminen tuohon LFC liity kun se vilkkuu ihan Amd ja Nvidian ohjaimilla vaikka Fps olisi +100
 
Jos tämän vuodon tulokset pitää paikkaansa ei se säteenjäljityssuorituskyky näytä kovin huonolta.

Eli SotTR:ssä 6800 olisi 1440p resolla 8% ja 4k resolla 21% nopeampi kuin 3070 säteenjäljitys päällä.

Varmaan silti 3080 on nopeampi kuin 6800XT, mutta ero ei välttämättä ole niin suuri kuin on pelätty...

AMD Radeon RX 6800 RDNA 2 Graphics Card DXR Raytracing Benchmarks Leak Out
 
Mielenkiintoista nähdä mikä ero on RT suorituskyvyssä 6800 XT ja 6900 XT välillä. Että tuleeko tuolla sitten ne suurimmat erot noiden korttien välillä.
 
Mitä se 6800xt hinta on nyt suomen eurois?
6800: 615€ veroineen + suomilisä päälle.
6800XT: 690€ veroineen + suomilisä päälle.

Tietysti msrp voi olla yhtä kusetusta kuten Nvidian msrp 3000-sarjalle. Mutta luulisi ettei AMD vajoaisi noin alas.
 
Viimeksi muokattu:
6800: 615€ veroineen + suomilisä päälle.
6800XT: 690€ veroineen + suomilisä päälle.

Tietysti msrp voi olla yhtä kusetusta kuten Nvidian msrp 3000-sarjalle. Mutta luulisi ettei AMD vajoaisi noin alas.
Eikös AMD ole ihan hyvin aiemmin pitänyt kiinni hintalupauksistaan?
 
6800: 615€ veroineen + suomilisä päälle.
6800XT: 690€ veroineen + suomilisä päälle.

Tietysti msrp voi olla yhtä kusetusta kuten Nvidian msrp 3000-sarjalle. Mutta luulisi ettei AMD vajoaisi noin alas.
Eiköhän ne referenssikortit ole msrp hintaisia, aib malleista ei sitten kukaan tiedä...
 
Eiköhän ne referenssikortit ole msrp hintaisia, aib malleista ei sitten kukaan tiedä...
Tai sitten ei. Vega 56:sta metsästäessä ne oli referenssin hintaisia jimssissä viikon verran tai jotain sinne päin.
 
Tai sitten ei. Vega 56:sta metsästäessä ne oli referenssin hintaisia jimssissä viikon verran tai jotain sinne päin.

Sillon kaiken sotki mainausbuumi. Ei 5000 sarjan julkaisussa ainakaan ollu mitään hintakikkailua muistaakseni.
 
Tai sitten ei. Vega 56:sta metsästäessä ne oli referenssin hintaisia jimssissä viikon verran tai jotain sinne päin.
Silloin nousi mainausbuumin takia kaikkien korttien hinnat, tällä hetkellä ei ole mitään viitteitä että olisi tapahtumassa vastaavaa, vaan hinnat ovat nousseet vain NVIDIAn RTX 30 -sarjan AIB-malleilla (+ tietenkin niillä scalppereiden myymillä), mikä tukee teoriaa että MSRP:t olivat NVIDIAn subventoimia ja alet on nyt loppu.
 
GPU load 73% 1440p testissä. Selvästi cpu rajoitteinen.

Kyllä... Mutta tuo 21% 4k:lla kertoo enemmän.
6800:ssa on 30% enemmän CU kuin 3070 SM.
Eli Ampere olisi hieman nopeampi/CU(SM).

6800XT:ssä on 72CU vs. 3080 68SM.

Jos nuo RT coret nyt skaalautuu SM määrän mukaan...
 
Silloin nousi mainausbuumin takia kaikkien korttien hinnat, tällä hetkellä ei ole mitään viitteitä että olisi tapahtumassa vastaavaa, vaan hinnat ovat nousseet vain NVIDIAn RTX 30 -sarjan AIB-malleilla (+ tietenkin niillä scalppereiden myymillä), mikä tukee teoriaa että MSRP:t olivat NVIDIAn subventoimia ja alet on nyt loppu.
Minuapa ei kiinnosta vähääkään nvidian toimita tässä. Se ei liity mitenkään mihinkään. Eikä se miksi niin kävi. Fakta on kuitenkin se että AMD ei ole myynyt omiansa aina ”oikeaan” hintaan.

Historian valossa siis toinenkin mahdollisuus on. Todennäköisyyksiä en osaa arvioida. Eikä sillä oikeastaan ole edes väliä. Tämä kun on asia joka selviää piakkoin.
 
Silloin nousi mainausbuumin takia kaikkien korttien hinnat, tällä hetkellä ei ole mitään viitteitä että olisi tapahtumassa vastaavaa, vaan hinnat ovat nousseet vain NVIDIAn RTX 30 -sarjan AIB-malleilla (+ tietenkin niillä scalppereiden myymillä), mikä tukee teoriaa että MSRP:t olivat NVIDIAn subventoimia ja alet on nyt loppu.
Puhumattakaan siitä että ainakin Asuksen 3080 hinnat olivat Proshopilla "kickoff" - tarjouksiksi merkitty, ja täälläkin oli puhetta että tukkuri/Asus olivat myöntäneet että hinnat ovat msrp tasolla vain ensimmäisen kuukauden ajan (ja niinhän ne olivatkin, hinta nousi kaikissa kaupoissa heti kuun vaihteessa sen "kickoff"-tarjouksen verran).
Eli kyse ei ollut tosiaankaan luonnollisesta kysyntä/tarjonta hinnan noususta.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä... Mutta tuo 21% 4k:lla kertoo enemmän.
6800:ssa on 30% enemmän CU kuin 3070 SM.
Eli Ampere olisi hieman nopeampi/CU(SM).

6800XT:ssä on 72CU vs. 3080 68SM.

Jos nuo RT coret nyt skaalautuu SM määrän mukaan...

Kyl, RT-core määrä on sama kuin SM
 
Minuapa ei kiinnosta vähääkään nvidian toimita tässä. Se ei liity mitenkään mihinkään. Eikä se miksi niin kävi. Fakta on kuitenkin se että AMD ei ole myynyt omiansa aina ”oikeaan” hintaan.

Historian valossa siis toinenkin mahdollisuus on. Todennäköisyyksiä en osaa arvioida. Eikä sillä oikeastaan ole edes väliä. Tämä kun on asia joka selviää piakkoin.
Yleensä, kun tällaisia spekuloi, on syytä huomioida paitsi mitä on tapahtunut, miksi on tapahtunut. Siihen oli selkeä syy, miksi tuohon aikaan hinnat nousivat (edelleen kaikilla näyttiksillä), eikä missään vaiheessa ole ollut mitään viitteitä että AMD esimerkiksi olisi nostanut omia hintojaan (katteissa ei selkeää muutosta vaikka näyttisten hinnat monessa kohtaa taisivat olla yli puolitoistakertaisia). Tämän vuoksi tällä hetkellä ei ole selkeää syytä odottaa, etteikö AMD:n hinnat pitäisi paikkaansa myös kauppojen hyllyillä. AIB-mallien hinnoittelusta se viimeistään nähdään (tai nouseeko niiden hinnat samaan tapaan yhdellä kertaa x ajan kuluttua myynnin aloittamisesta)
 
Tietysti msrp voi olla yhtä kusetusta kuten Nvidian msrp 3000-sarjalle. Mutta luulisi ettei AMD vajoaisi noin alas.
Jos nvidiaa kyllästymiseen asti jonottaneet laumat ryntää AMD ostoksille niin kortit kyllä loppuu ja jälleenmyyjien hinnat nousee AMD:sta riippumatta. Oma veikkaus on että eka erä palaa päivässä kahdessa normihinnoilla ja sitte nostellaan hintoja jonoja purkaessa. Ehkä pitää toivoa että nvidian maine jaksaisi kantaa eikä ryntäystä tule. Oli miten oli niin kortteja on nyt yhteensä paljon enempi kuin mitä nvidian leiri yksin pystyy tuottamaan.
 
Jos nvidiaa kyllästymiseen asti jonottaneet laumat ryntää AMD ostoksille niin kortit kyllä loppuu ja jälleenmyyjien hinnat nousee AMD:sta riippumatta. Oma veikkaus on että eka erä palaa päivässä kahdessa normihinnoilla ja sitte nostellaan hintoja jonoja purkaessa. Ehkä pitää toivoa että nvidian maine jaksaisi kantaa eikä ryntäystä tule. Oli miten oli niin kortteja on nyt yhteensä paljon enempi kuin mitä nvidian leiri yksin pystyy tuottamaan.

Näin siinä tulee käymään. Toivottavasti hinnat ovat lauchissa järkevät. Kaikki muut 3080 korttien tilaukset peruutettu paitsi TUF hintaan 759e. Tekisi mieli peruuttaa sekin, mutta arveluttaa 6800XT todellinen julkaisu hinta. Voi olla että jälleenmyyjät ennakoi huimaa kysyntää ja scalpeeraa ylimääräiset päältä.
 
Mitä se 6800xt hinta on nyt suomen eurois?

Nimellisesti melkein sama kuin dollarihinta, jokunen kymppi päälle.

Jos saatavuus on hyvä niin Saksasta varmaan kannattaa tilata, näköjään Gyntherit ovat keksineet koronahelpotuksesi laskea alvin 16 prossaan. Vrt suomen 24, sillä kattaa tuon hintaisessa kamassa hyvin ylimääräiset postikulut ja jää kivasti voittoa. Jos ei ole tarpeeksi niin Suomesta saa varmemmin kuin jostain Saksasta.
 
Nimellisesti melkein sama kuin dollarihinta, jokunen kymppi päälle.

Jos saatavuus on hyvä niin Saksasta varmaan kannattaa tilata, näköjään Gyntherit ovat keksineet koronahelpotuksesi laskea alvin 16 prossaan. Vrt suomen 24, sillä kattaa tuon hintaisessa kamassa hyvin ylimääräiset postikulut ja jää kivasti voittoa. Jos ei ole tarpeeksi niin Suomesta saa varmemmin kuin jostain Saksasta.
Isot gyntherit joutuu kyllä ottamaan ihan suomialvin.
 
Isot gyntherit joutuu kyllä ottamaan ihan suomialvin.

Joo, en itseasiassa huomannut että tarkoitin nimenomaan tuollaisella uudelleenlähetyspalvelulla. Esim. jos noita piisaisi Mindfactoryssa yöhön asti niin sieltä uudelleenlähetykseen postikuluitta, sitten joku 20 euroa päälle ==>merkittävä ero Suomihintoihin.
 
Juu LFC eli Low Framerate Compensation (LFC), tosin tuonkaan toteutus ei ole täydellinen, esim. Odyssey G7 vilkkuu aika paljonkin kun mennään alueen alkupäähän (ja alle) vaikka osaakin tuplata.
Omalla Lenovolla taas tulee satunnaista repeilyä kun LFC toiminnassa (ilmeisesti silloin kun vaihtaa kerrointa). Samaa ei tapahdu GTX 1070:lla. Varsin helppo testata NVIDIAn Pendulum testillä. Voi tietenkin olla, että Renoirin Vegan mopoilu hieman tuossa vaikuttaa, mutta tuo on oma kokemukseni.
 
On muutes AMD päivittäny spekseihin nyt

DisplayPort
1.4 with DSC

HDMI™
HDMI™ 2.1 VRR and FRL
 
Onkos näissä 6000-sarjan korteissa nyt jotain tekoälykiihdytykseen omistettua rautaa vai pelkästään rasterointiin ja säteenseurantaan?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 252
Viestejä
4 491 053
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom