AMD-spekulaatioketju (RDNA:n ja CDNA:n tulevat sukupolvet)

Se riippuvan aika paljon pelistä. Control ja Cyberjunk tuntuvat yllättäen olevan pahimmat.

Jos ovat perus RT suorituskykyä sanu vaikka 50% lisätty

Miten sitä olisi lisätty se 50%?

Siellä RDNA2ssa on TMUissa on tietyt laskentayksiköt jotka tekee tietyn määrän törmäystarkastuksia kellojaksossa. Käytännössä siellä on tietty pala rautaa, joka tekee yhden laatikko- tai kolmiotarkastuksen kellojaksossa, ja jakaa muistinlatausyksiköt ja ilmeisesti myös osan kertolaskumista tekstuurinfiltteröinnin kanssa.

Käytännössä sitä raakaa teoreettista nopeutta voi lisätä lähinnä tuplaamalla näiden yksiköiden määrän. (mikään puolitoistakertaistaminen ei vaan olisi arkkitehtuurillisesti järkevästi mahdollista). Tämä tarkoittaisi joko sitä että joku TMUiden määrä tuplataan, tai että sinne lisättäisiin paljon sellaisia latausyksiköitä ja laskentayksiköitä, jotka ei olisi käytössä tekstuurifiltteröintiin, ja edut siitä että TMUt ja säteenjäljitysyksiköt jakaa rautaa

Lähinnä näkisin että siellä on realistisesti voitu tehdä sellaisia parannuksia että niille yksiköille saadaan esim. 10% parempi utilisaatio kun esim. joku välimuistit toimii tehokkaamin tai jotkut viiveet on lyhempiä ja yksiköt stallailee vähemmän (ja pidän tällaisten tekemistä todenäköisenä).

Ja sitten on teoriassa mahdollista(mutta hyvin epätodennäköistä), että tulee esim. rautayksiköt BVH-puun rakentamiseen, koska nämä olisivat melko erillään tuosta itse törmäystarkastuspuolesta. Mikäli huhut pitävät paikkaansa, AMD yrittää RDNA3lla tuoda nimenomaan raakaa tehoa lisäämällä merkittävästi shader-prossujen (ja samalla TMUiden ja niiden osana olevien törmäystarkastusyksiköiden) määrää, ja tällöin ei myöskään oikein jää tilaa "ylimäääriselle" uudelle rautatoiminnalisuudelle.

On myös mahdollista, että siellä on tehty isompi remontti ja BVH-puun läpikäynti tehdään shaderien sijaan itse säteenjäljitysyksiköillä kuten nVidialla, mikä vapauttaa shaderit tekemän muuta työtä kuin törmäystarkastuksia. Tämä ei kuitenkaan näy tuossa teoreettisessa raa'assa säteenjäjitysnopeudessa eikä sen nopeuttavalle vaikutukselle voi heittää mitään selvää prosenttilukua, vaan näkyy lähinnä siitä kuinka lähelle teoreettisia lukuja tosimaailman peleissä päästään, ja ero riippusii hyvin paljon siitä mitä muuta se peli tekee.

Pidän kuitenkin epätodennäköisenä että tätä tässä vaiheessa tulee, tämä olisi sen verran suuren luokan muutos ja tarkoittaisi sitä että melko suuri määrä aiemmin kehitettyä kamaa heitettäisiin menemään. Lisäksi tämä olisi ongelmallinen sen kannalta, että mikäli AMD tekisi näin, se haluaisi lopettaa vaivannäkemisen esim. ajurikehityksessään esim. tuon puun läpikäyntisoftan optimointiin, mutta kun molemmat pelikonsolit käyttää jo RDNA2-sukupolvea, sitä pitää kuitenkin tosissaan tukea pitkään.


Oma arvioni on, että RDNA4 tjsp 2024 tuleva sukupolvi on ensimmäinen jossa AMDltä voi realistisesti tulla selvästi RDNA2-toteutuksesta eroava säteenjäljitysarkkitehtuuri.
 
Viimeksi muokattu:
Miettiny vaan että onko tuo AMD:n RT toteutus pitkässä juoksussa kuinka optimaalinen, vai onko se sellainen ns. hätäratkaisu että jotain piti saada aikaiseksi ja tuo oli nopeasti toteutettavissa.

Kuinka "optimaalinen" joku on riippuu täysin siitä, minkä suhteen optimoidaan.

AMDn ratkaisu on melko optimaalinen sen suhteen, että
* Saatiin jotain säteenjäljitystä selvästi nopeuttavaa kehitettyä nopeasti, ja
* Saatiin minimalistisella pii-pinta-ala-lisällä paljon teoreettista raakaa törmäystarkastelutehoa (joka on sitten ihan eri asia kuin nopeus millä pelit jotka tekee kaikkea muutakin ja sisältää myös dynaamista geometriaa jolle pitää rakentaa BVH-puita lennossa) todellisuudessa pyörii.

Sen sijaan AMDn RDNA2n ratkaisu on kaukana optimaalisesta esim. seuraavien asioiden suhteen
* Kuinka paljon shader-prossuille ja CPUlle tulee kuormitusta säteenjäljitystä tehdessä
* Kuinka energiatehokasta säteenjäljitys on.
* Millainen utilisaatio sille säteenjäljitysraudalle saadaan tosimaailman workloadeilla.


Mikäli AMD ei olisi tehnyt mitä se teki, vaan olisi kerralla panostanut kehittyneempään ratkaisuun kuten nVidia teki, RDNA2ssa ei olisi ollut säteenjäljitystä ollenkaan tai se olisi tullut selvästi myöhemmin. Ja tämä olisi vaikuttanut myös PS5een ja tuoreimpaan xboxiin. Että en sano että AMD teki huonon/väärän ratkaisun. Se mihin tähdätään pitää suhtauttaa siihen, mihin aikataulu ja tuotekehitysresurssit riittää.
 
Viimeksi muokattu:
Kun täällä nyt puhutaan valmistus kustannuksista ja hinnoista, niin onko esimerkiksi 4090 ihan aikuisten oikeasti niin kallis valmistaa että se maksaa kaupassa yli 2 tonnia? itse en jaksa uskoa tuohon.
 
Kun täällä nyt puhutaan valmistus kustannuksista ja hinnoista, niin onko esimerkiksi 4090 ihan aikuisten oikeasti niin kallis valmistaa että se maksaa kaupassa yli 2 tonnia? itse en jaksa uskoa tuohon.
Valtava monoliittinen piiri. Saannot ovat varmaan suht kehnoja
 
Kun täällä nyt puhutaan valmistus kustannuksista ja hinnoista, niin onko esimerkiksi 4090 ihan aikuisten oikeasti niin kallis valmistaa että se maksaa kaupassa yli 2 tonnia? itse en jaksa uskoa tuohon.

Se 4090n piilastu on >10 kertaa kalliimpi valmistaa kuin Zen3-CCD-piilastu (pinta-alaa 608mm^2 vs 81 mm^2, mutta N4 on pinta-alaa kohden selvästi kalliimpi valmistustekniikka kuin N7P, varmaan suurinpiirtein kertoimella 1.5x)

Ja kun piilastun hinta vielä skaalautuu ylilineaarisesti kokoon nähden johtuen valmistusvirheistä sekä piikiekon reuna-alueista.

Jos >200 euroa ei kummastuta 8-ytimisestä Zen3sta kuten Ryzen 5800X, ei tuonkaan hinnan pitäisi kummastuttaa (*).

Että ei näissä ole kyse vaan siitä että näyttivalmistajat yrittäisivät repiä älyttömiä katteita, vaan oikeasti siitä, että näyttispiireistä on vaan tullut älyttömän isoja ja kalliita valmistaa. Ja silti ihmiset ostaa (tai ainakin kuolaa) noita järkyttävän kokoisia ja hintaisia high-end-piirejä sen sijaan että ostaisivat paljon halvempia ja pienempiä mainstream-piirejä (jotka nekin on monta kertaa CPUIta suurempia ja kalliimpia valmistaa, ja joissa niissäkin on ihan tarpeeksi tehoa että pelejä voi pelata niistä nauttien)

(*) (ja joo, molemmissa on muutakin osia kun itse laskentapiilastu, näyttiksessä on PCB ja muistit, zen3ssa on myös IO-piilastu, mutta molemmissa se itse laskentapiilastu on se ylivoimaisesti kallein osa)
 
Viimeksi muokattu:
Valmistuskustannuksiin ja tuotteen myyntihintaan liittyen:

Nvidia's Profit Has More Room to Run Thanks to This Technology | The Motley Fool

"Along with the strong growth, Nvidia also reported record gross profit margin of 65.5% on products sold -- one of the best profit margins among semiconductor designers. But the company is undergoing a transformation of its business model, and CFO Colette Kress said profit margin has room to run even higher over the long term."
 
Valmistuskustannuksiin ja tuotteen myyntihintaan liittyen:

Nvidia's Profit Has More Room to Run Thanks to This Technology | The Motley Fool

"Along with the strong growth, Nvidia also reported record gross profit margin of 65.5% on products sold -- one of the best profit margins among semiconductor designers. But the company is undergoing a transformation of its business model, and CFO Colette Kress said profit margin has room to run even higher over the long term."
Juu, mutta nVidian osuus siitä kortista ei ole paljon sitä piiriä enempää eli ei kerro koko kortin tuotosta
 
Kun täällä nyt puhutaan valmistus kustannuksista ja hinnoista, niin onko esimerkiksi 4090 ihan aikuisten oikeasti niin kallis valmistaa että se maksaa kaupassa yli 2 tonnia? itse en jaksa uskoa tuohon.

No ei se nyt varmaan donaa per siru maksa, onhan siinä hinnassa monta jotka haluaa osansa kuoria. Mutta onhan se selvää että yli 600mm2 olevan sirun kustannukset ei ole ihan paria kymppiä kun suttakin tuolla kokoluokalla alkaa tulla jo jonkin verran.


Tolla leikkimään lukujen kanssa. Laittaa kooksi vaikka 20x30.4 ja defect density puoleen väliin tyypillisestä niin 330mm kiekosta saadaan 57 täysin ehjää sirua kun maksimi olisi 102. Tuo loppu on sitten sellaisia että osa voidaan myydä leikattuna, eli juurikin noina 4090 malleina ja osa menee kokonaan roskiin. Ne täysin toimivat menee ammattikäyttöön tarkoitettuihin kortteihin ja todennäköisesti myöhemmin julkaistavaan 4090Ti malliin.

Vastaavasti AMD:n siru huhuissa olisi jotain 350mm2 niin sellaisia saa yhdeltä kiekolta 135 kun maksimi olisi 189.

Se yksi kiekko jos maksaa 10 donaa vaikka, niin toiselle toimiva siru maksaa 175€ kun toiselle se maksaa 74€. Tämä siis jos oletuksena olisi että ainoastaan täysin toimivat käytetään.
 
Ja silti ihmiset ostaa (tai ainakin kuolaa) noita järkyttävän kokoisia ja hintaisia high-end-piirejä sen sijaan että ostaisivat paljon halvempia ja pienempiä mainstream-piirejä (jotka nekin on monta kertaa CPUIta suurempia ja kalliimpia valmistaa, ja joissa niissäkin on ihan tarpeeksi tehoa että pelejä voi pelata niistä nauttien)

Ongelma tässä on vaan se että tarjontaa on kohtuullisen vähän.
Eli "normaali" ihminen kuten minä on tottunut siihen että ostaa sen 250-399€ hintaisen näytönohjaimen noin 3 vuoden välein.
Se on hinta minkä maksoin esim. Vega 64 (tuohon väliin menevä siis) saksan Amazonista.

Mutta nyt ei vaan alle 400€ ole näkynyt oikein mitään järkeviä kortteja. Onneksi (tai miten sen nyt ottaa) ostaessani AMD:n kaupasta 6700XT (tähän mennessä taas elämäni kallein kortti ikinä, 550€) jouduin maksamaan ehkä vähiten välirahaa kun sain myytyä tuon Vega 64 hyvään hintaan pois. Muuten olisi joutunut jäämään odottamaan hintojen halpenemista ja ehkä joskus 6800XT korttien ilmestymistä alle 400€ hintaluokkaan. Jolloin taas Vega 64 myydessä olisi saanut huomattavasti vähemmän rahaa (arvio 100-150€) jolloin olisin joutunut maksamaan huomattavasti enemmän (välirahaa) uudesta kortista minkä olisin saanut myöhemmin käyttööni. Toki se kortti olisi hieman parempi mutta kuitenkin.

Eli jos haluaa ostaa uutta näytönohjainta ei ole hirmuisesti tarjolla hyviä vaihtoehtoja. OK, Intel on nyt tuonut jotain markkinoille mutta ne ovat tällä hetkellä aika arpapeliä. Käytännössä joutuu siis odottamaan aika pitkään että saisi järkevään hintaan (alle 400€) sellaisen kortin kuin haluaa.
 
Eli "normaali" ihminen kuten minä on tottunut siihen että ostaa sen 250-399€ hintaisen näytönohjaimen noin 3 vuoden välein.
Mutta nyt ei vaan alle 400€ ole näkynyt oikein mitään järkeviä kortteja.
Ensimmäisenä tuli mieleen, että ehkä tottumuksia pitäisi yrittää muuttaa, koska maailmakin on muuttunut. Kaikki on kallistunut ja elektroniikka monimutkaistuu koko ajan. Tuo trendi on nähtävissä kaikkialla, ei pelkästään näytönohjaimissa.
 
Ensimmäisenä tuli mieleen, että ehkä tottumuksia pitäisi yrittää muuttaa, koska maailmakin on muuttunut. Kaikki on kallistunut ja elektroniikka monimutkaistuu koko ajan. Tuo trendi on nähtävissä kaikkialla, ei pelkästään näytönohjaimissa.
Hintojen takia tottumuksia muuttaa mihin? Minun tottumus on ostaa uutta jos huvittaa ja on irtorahaa siihen. Hinnat kallistuu, niin on irtorahaa vähemmän tähän huvitukseen ja ostaminen luonnolisesti vähentyy.

Samalla tottumuksella aion jatkaa.
 
Ensimmäisenä tuli mieleen, että ehkä tottumuksia pitäisi yrittää muuttaa, koska maailmakin on muuttunut. Kaikki on kallistunut ja elektroniikka monimutkaistuu koko ajan. Tuo trendi on nähtävissä kaikkialla, ei pelkästään näytönohjaimissa.
Lähinnä tuo trendi näkyy näytönohjaimissa ja emolevyissä. Omissa hintaseurannoissa mikään muu potentiaalisesti kiinnostava elektroniikka sen sijaan ei ole kallistunut, ei ainakaan siinä määrin, että olisi tullut erityisesti huomattua. Dollarimuunnoksen verran voi eroja jossakin olla. Esimerkiksi telkkareissa on pikemminkin menossa hinnat alas.

Ja mitä näytönohjainten hintoihin tulee, näitä ketjuja seuratessa kehittyy herkästi hyvin vahva kupla. Ei tavalliset geimerit edes harkitse mitään tonnin näytönohjaimia, suurinta osaa ei kiinnosta edes 3080:n hinta, oli se sitten käytettynä tai ei. Näytönohjainten hinnanmuutoksissa on enimmäkseen kyse siitä, että kryptokuplan jälkihuuruissa yritetään luoda uutta hintanormaalia ja katsotaan, kuinka kauan kuluttajia kiinnostaa maksaa tähtitieteellisiä summia.
 
No ei se nyt varmaan donaa per siru maksa, onhan siinä hinnassa monta jotka haluaa osansa kuoria. Mutta onhan se selvää että yli 600mm2 olevan sirun kustannukset ei ole ihan paria kymppiä kun suttakin tuolla kokoluokalla alkaa tulla jo jonkin verran.


Tolla leikkimään lukujen kanssa. Laittaa kooksi vaikka 20x30.4 ja defect density puoleen väliin tyypillisestä niin 330mm kiekosta saadaan 57 täysin ehjää sirua kun maksimi olisi 102. Tuo loppu on sitten sellaisia että osa voidaan myydä leikattuna, eli juurikin noina 4090 malleina ja osa menee kokonaan roskiin. Ne täysin toimivat menee ammattikäyttöön tarkoitettuihin kortteihin ja todennäköisesti myöhemmin julkaistavaan 4090Ti malliin.

Vastaavasti AMD:n siru huhuissa olisi jotain 350mm2 niin sellaisia saa yhdeltä kiekolta 135 kun maksimi olisi 189.

Se yksi kiekko jos maksaa 10 donaa vaikka, niin toiselle toimiva siru maksaa 175€ kun toiselle se maksaa 74€. Tämä siis jos oletuksena olisi että ainoastaan täysin toimivat käytetään.
Eikös amd:n pitänyt hypätä chipletteihin? Eli tod näk se etu tuossa hinnassa vain paranee.
 
Valmistuskustannuksiin ja tuotteen myyntihintaan liittyen:

Nvidia's Profit Has More Room to Run Thanks to This Technology | The Motley Fool

"Along with the strong growth, Nvidia also reported record gross profit margin of 65.5% on products sold -- one of the best profit margins among semiconductor designers. But the company is undergoing a transformation of its business model, and CFO Colette Kress said profit margin has room to run even higher over the long term."

nVidian Gross margin on laskenut 20 prosenttiyksikköä tuosta, pelituotteiden myydessä surkeasti (myyntikanavat aivan tukossa tavaraa). Kyllä siellä piireissä marginaalia on aivan hyvin ollut.
 
Eikös amd:n pitänyt hypätä chipletteihin? Eli tod näk se etu tuossa hinnassa vain paranee.
Chipleteissä maksaa sitten niiden liimailu sille välialustalle ja siihen liittyvät kulut. Ei sekään ole ilmaista.
Kannattaa nyt muistaa, että Nvidialla esim 4090:ssa saa olla jonkinverran virheitä, kun sieltä on poistettu tavaraa käytöstä. Se ei todellakaan ole täysi piiri..

Ja sikäli, kun vielä enemmän viallisia piirejä jää varastoon, niin aina voidaan julkaista kortti, jossa on disabloitu enemmän.

Olipa chiplettinä tai ei, niin noissa on nyt kilpailun seurauksena edetty tilanteeseen, että jokatapauksessa on oltava paljon piitä, jotta pärjää kilpailussa..

Chiplettien heikkous on sitten jokatapauksessa niiden välisen kommunikoinnin hitaus ja virrankulutus. Yllättävän hiljaa AMD on ollut niiden suorituskyvystä. Ajattelin, että koittaisivat viimeistään vesittää Nvidian myynnit nyt, pistämällä uloa vuotaneita suorituskykymittauksia, mutta kovin on hiljaista. Toivottavasti ei ole pahasti asiat pielessä AMD:n puolella..
 
Chipleteissä maksaa sitten niiden liimailu sille välialustalle ja siihen liittyvät kulut. Ei sekään ole ilmaista.
Kannattaa nyt muistaa, että Nvidialla esim 4090:ssa saa olla jonkinverran virheitä, kun sieltä on poistettu tavaraa käytöstä. Se ei todellakaan ole täysi piiri..

Ja sikäli, kun vielä enemmän viallisia piirejä jää varastoon, niin aina voidaan julkaista kortti, jossa on disabloitu enemmän.

Olipa chiplettinä tai ei, niin noissa on nyt kilpailun seurauksena edetty tilanteeseen, että jokatapauksessa on oltava paljon piitä, jotta pärjää kilpailussa..

Chiplettien heikkous on sitten jokatapauksessa niiden välisen kommunikoinnin hitaus ja virrankulutus. Yllättävän hiljaa AMD on ollut niiden suorituskyvystä. Ajattelin, että koittaisivat viimeistään vesittää Nvidian myynnit nyt, pistämällä uloa vuotaneita suorituskykymittauksia, mutta kovin on hiljaista. Toivottavasti ei ole pahasti asiat pielessä AMD:n puolella..
Enemmän veikkaisin johtuvan siitä, että hinkkaavat suorituskykyä lukkoon johonkin tiettyyn hintaluokkaan. Kilpailua on niin valtavasti, että €/fps asettuu orgaanisesti aina suht samalle tasolle valmistuskustannusten mukaan:kahvi:
 
Chipleteissä maksaa sitten niiden liimailu sille välialustalle ja siihen liittyvät kulut. Ei sekään ole ilmaista.
Kannattaa nyt muistaa, että Nvidialla esim 4090:ssa saa olla jonkinverran virheitä, kun sieltä on poistettu tavaraa käytöstä. Se ei todellakaan ole täysi piiri..

Ja sikäli, kun vielä enemmän viallisia piirejä jää varastoon, niin aina voidaan julkaista kortti, jossa on disabloitu enemmän.

Olipa chiplettinä tai ei, niin noissa on nyt kilpailun seurauksena edetty tilanteeseen, että jokatapauksessa on oltava paljon piitä, jotta pärjää kilpailussa..

Chiplettien heikkous on sitten jokatapauksessa niiden välisen kommunikoinnin hitaus ja virrankulutus. Yllättävän hiljaa AMD on ollut niiden suorituskyvystä. Ajattelin, että koittaisivat viimeistään vesittää Nvidian myynnit nyt, pistämällä uloa vuotaneita suorituskykymittauksia, mutta kovin on hiljaista. Toivottavasti ei ole pahasti asiat pielessä AMD:n puolella..
Eihän kukaan uskonut chiplettiä Ryzenistäkään ja AMD piti suunsa kiinni asiasta loppuun asti. Itse odottelen viralliseen julkistukseen ja katson sitten mitä on tarjolla ja millä ominaisuuksilla
 
Chipleteissä maksaa sitten niiden liimailu sille välialustalle ja siihen liittyvät kulut. Ei sekään ole ilmaista.
Kannattaa nyt muistaa, että Nvidialla esim 4090:ssa saa olla jonkinverran virheitä, kun sieltä on poistettu tavaraa käytöstä. Se ei todellakaan ole täysi piiri..

Ja sikäli, kun vielä enemmän viallisia piirejä jää varastoon, niin aina voidaan julkaista kortti, jossa on disabloitu enemmän.

Olipa chiplettinä tai ei, niin noissa on nyt kilpailun seurauksena edetty tilanteeseen, että jokatapauksessa on oltava paljon piitä, jotta pärjää kilpailussa..

Chiplettien heikkous on sitten jokatapauksessa niiden välisen kommunikoinnin hitaus ja virrankulutus. Yllättävän hiljaa AMD on ollut niiden suorituskyvystä. Ajattelin, että koittaisivat viimeistään vesittää Nvidian myynnit nyt, pistämällä uloa vuotaneita suorituskykymittauksia, mutta kovin on hiljaista. Toivottavasti ei ole pahasti asiat pielessä AMD:n puolella..
Ei niitä AMD:n chiplettejä ainakaan CPU-puolella 'liimailla' minnekään välialustalle (Intelin chipletit ja interposerit ovat kokonaan eri juttu).
Ihan samalla tavalla ne on koneladottu ja juotettu sinne substraatille kuin Intelin perusprosessoritkin.
 
Ei niitä AMD:n chiplettejä ainakaan CPU-puolella 'liimailla' minnekään välialustalle (Intelin chipletit ja interposerit ovat kokonaan eri juttu).
Ihan samalla tavalla ne on koneladottu ja juotettu sinne substraatille kuin Intelin perusprosessoritkin.
Ihan siellä on oltava kunnolliset yhteydet chiplettien välillä olipa ne liimattu minkänimen alustan päälle tahansa. Ja tämä yhteys on väkisellä:
1. Hitaampi, kuin piisirun sisäinen yhteys,
2. Vaatii transistoreja läjän sinne chpleteille.
3. Kuluttaa jonkinverran virtaa.
4. Mitä nopeammaksi yhteys chiplettien välillä yritetään saada, sitä kalliimmaksi se alusta tulee..

Chipleteissä on myös ongelmansa VS massiivisirut. Esim ryzeneissä chiplettien välinen kommunikaatio on luonut huomattavasti haasteita AMD:lle. Nyt tosin on jo 8 corea / chipletti, niin sillä ei enää ole niin väliä, kun (suurinpiirtein) kaikki voidaan tehdä siellä (siis peleissä). lisksi säikeiden jakamista ja ohjelmia on kehitetty paremmin kiertämään ongelmia ja kommunikaatiota on saata hiottua nopeammaksi.

Sen näkee sitten, aiheuttavatko lisäviiveet AMD:n näyttiksiin mitenkä pahoja ongelmia.
 
HUB:n testien mukaan ne DLSS3:n artefaktit näkyy selvemmin kun ruutuja näytetään vähemmän, eli tuo tekniikka toimii "paremmin" kun fps on korkeampi.
Luonnollisesti toimii korkeilla FPS:llä paremmin, koska siinä ei kerkeä nähdä sitten niitä virheitä. Virheitähän se tekee. Siis ihan oikeasti melkoisen reippaasti.

Jos virheitä haluttaisiin arvioida, niin jonkun pitäsi tehdä viritys, joka jättäisi vain nämä generoidut framet jäljelle (siis normiframet kyllä laskettaisiin, mutta ei näytettäisi näytöllä)..

Onkos AMD:llä tulossa vastaavaa viritystä? Sinänsä ei olisi kyllä tarvis, koska ei tunnu käytännössä toimivan järkevästi ja haitat ovat liiansuuret ja hyödyt vähäiset..
 
En usko, että itse chiplettien välisessä yhteydessä tulee isompia ongelmia jos skaalautuminen on mitenkään verrattavissa sli/crossfire tekniikoihin.
Ilmeisesti ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää useampaa kuin 2 chiplettiä yhdessä.
Se miten muut "multi gpu" ongelmat on saatu ratkaistua voi vaikuttaa suorituskykyyn positiivisesti tai negatiivisesti.
 
Eikös tuo toteutus ole sellainen että laskentapiirejä on vain yksi ja sitten muistiohjaimet / infinity cache on usealla pienellä piirillä?
 
Eikös tuo toteutus ole sellainen että laskentapiirejä on vain yksi ja sitten muistiohjaimet / infinity cache on usealla pienellä piirillä?

Niin on huhuiltu että laskentapiiri ja oliko se nyt 6 muistiohjain/cache chiplettiä. Mutta on myös huhuttu että myöhemmin olisi tulossa tupla laskentapiirillä varustettu kortti. Siitä tosin varsin ristiriitaisia huhuja. Jotkut kertoo että tulisi ainoastaan ammattipuolelle eikä ollenkaan pelikoneisiin.
 
Eli paljonko se kortin valmistaminen nyt maksaa?

Nvidian myyntikate on viimeisten 5 vuoden aikana ollut ~60-65%.

Ei suoraan kerro mitään, mutta varmaan relevantimpi numero kun alkaa arvailemaan valmistuskustannuksia ja närkästyä miten vaikka 600€ Nvidialle maksavasta kortista kehdataan pyytää 2000€ kaupan hyllyllä.

Muita vertailulukuja:
Apple 35%
Intel 50%
AMD 54%
TSMC 60%
 
Nvidian myyntikate on viimeisten 5 vuoden aikana ollut ~60-65%.

Ei suoraan kerro mitään, mutta varmaan relevantimpi numero kun alkaa arvailemaan valmistuskustannuksia ja närkästyä miten vaikka 600€ Nvidialle maksavasta kortista kehdataan pyytää 2000€ kaupan hyllyllä.
Tosiaan jos tuotteen valmistus maksaa vaikka sen 600 €, niin ei nvidian kulut siihen lopu. Ennen kuin sitä tuotetta päästään myymään sitä pitää suunnitella ja työstää tsmc:n kanssa yhteensä 4 - 5 vuotta. Tämän jälkeen voit myydä sitä tuotetta arviolta n. 2 vuotta, max 3 vuotta jonka jälkeen sä tarviit uuden ja paremman tuotteen, jota on taas suunniteltu ja työstetty se 4-5 jotta voit myydä sitä sen n. 2, max 3 vuotta.

Ja tähän päälle vielä takuuvaihdot, markkinoinnit ja muut oheiskulut. Intelin tapauksessa vielä lisäkuluina osingot omistajille, sillä yrityksen tehtävä tehdä voittoa omistajilleen, eikä harrastaa hyväntekeväisyyttä.
 
Ennen kuin sitä tuotetta päästään myymään sitä pitää suunnitella ja työstää tsmc:n kanssa yhteensä 4 - 5 vuotta.

Koko paskan teko voi tuon kestää mutta muistaakseni täällä on aiemmin maskin valmistuksen ajaksi kertoiltu noin vuosi joka siis touhutaan foundryn kanssa.
Ja sitten nää iteraatiot on paljon nopeampia suunnitella kuin uusi arkkitehtuuri ihan nollasta.
 
Koko paskan teko voi tuon kestää mutta muistaakseni täällä on aiemmin maskin valmistuksen ajaksi kertoiltu noin vuosi joka siis touhutaan foundryn kanssa
Joo tuota koko aikaa tarkoitin. Eli ensin suunnitellaan ja sitten työstetään foundyn kanssa.
Ja sitten nää iteraatiot on paljon nopeampia suunnitella kuin uusi arkkitehtuuri ihan nollasta
Eikö siis ampere ja ada mikälie omia uusia arkkitehtuurereita?
 
Eikö siis ampere ja ada mikälie omia uusia arkkitehtuurereita?

En ole niin tarkkaan tutkinut mutta eikös noissa perus rakenne ole aika samana pysynyt? Jotain pientä vaan tullut aina lisää. Tietty tuossa amperen kanssa tuli tavallaan isompi muutos kun "tuplattiin" cudat mutta silti paljon samaakin on mitä turingissa.
 
En ole niin tarkkaan tutkinut mutta eikös noissa perus rakenne ole aika samana pysynyt? Jotain pientä vaan tullut aina lisää. Tietty tuossa amperen kanssa tuli tavallaan isompi muutos kun "tuplattiin" cudat mutta silti paljon samaakin on mitä turingissa.
Voi olla. Itse en ole pysynyt kärryillä milloin on uusi arkkitehtuuri ja milloin vain jatkokehitystä. Ajatellut vain että kait ne kaikki on uusia arkkitehtuureita.
 
Tosiaan jos tuotteen valmistus maksaa vaikka sen 600 €, niin ei nvidian kulut siihen lopu. Ennen kuin sitä tuotetta päästään myymään sitä pitää suunnitella ja työstää tsmc:n kanssa yhteensä 4 - 5 vuotta. Tämän jälkeen voit myydä sitä tuotetta arviolta n. 2 vuotta, max 3 vuotta jonka jälkeen sä tarviit uuden ja paremman tuotteen, jota on taas suunniteltu ja työstetty se 4-5 jotta voit myydä sitä sen n. 2, max 3 vuotta.

Ja tähän päälle vielä takuuvaihdot, markkinoinnit ja muut oheiskulut. Intelin tapauksessa vielä lisäkuluina osingot omistajille, sillä yrityksen tehtävä tehdä voittoa omistajilleen, eikä harrastaa hyväntekeväisyyttä.
Myyntikatteeseen pitäisi kyllä sisältyä nuo t&k-kulut kyseiseen tuotteeseen. Luultavasti myös takuu yms kulut kanssa. Ei siis pelkästään valmistuskuluja valmiista tuotteesta.
 
Voi olla. Itse en ole pysynyt kärryillä milloin on uusi arkkitehtuuri ja milloin vain jatkokehitystä. Ajatellut vain että kait ne kaikki on uusia arkkitehtuureita.

Arkkitehtuuri on kyllä nVidialla viime aikoina joka sukupolvessa muuttunut selvästi mutta ei sitä ole taidettu täysin tyhjästä tehty pitkiin aikoihin.

Käytännössä kun verrataan piirien arkkitehtuureita, niin voi olla joko
1) Identtinen (esim. saman sukupolven eri mallit)
2) Hyvin pieniä pikkuviilauksia/korjauksia arkkitehtuuriin (vrt zen => zen+)
3) Selvästi vanhan pohjalta tehty mutta myös selvästi paranneltu/muutettu (vrt zen+ => zen2, zen3 => zen4)
4) Merkittävästi uutta sisältävä arkkitehtuuri jossa kuitenkin myös jotain yhteistä vanhan kanssa - vaikea ulkopuolisena varmuudella tietää, onko jatkokehitystä että pohjaa suoraan vanhaan vai onko ihan uusi kehitys jossa kuitenkin otettu vähän mallia vanhasta (vrt vaikka henkilöauto suunnitellaan kokonaan uusiksi, siinä on silti yleensä 4 pyörää)
5) Täysin uusi ihan erilainen arkkitehtuuri (vrt Pentium Pro, Bulldozer, Zen, Pentium 4)

Tesla-sukupolvi (8000-sarja) oli varmasti puhtaalta pöydältä tehty uusi ihan erilainen arkkitehtuuri(5), 9000-sarja ja 200-sarja olivat Teslaa hyvin pienillä viilauksilla ja uudemmalla valmistustekniikalla
Fermi (400-sarja) oli seuraava merkittävä arkkitehtuurimuutos(4), 500-sarja oli jälleen Fermiä pienillä viilauksilla(2).
Kepler (600-sarja) oli jälleen merkittävä arkkitehtuurimuutos(4), 700-sarja oli Kepleriä pienillä viilauksilla(2)
Maxwell(900-sarja) oli jälleen merkittävä arkkitehtuurimuutos(4)
Pascal (1000-sarja) oli selvästi parenneltu Maxwell(3)
Volta (V100, Titan V) oli merkittävä arkkitehtuurimuutos(4) muttei tullut koskaan kuluttajanäyttiksiin.
Turing (2000-sarja) oli selvästi paranneltu Volta(3) (eli kuluttajapuolella uusi)(4)
Ampere(3000-sarja) oli jälleen merkittävä arkkitehtuurimuutos(4)
Ada Lovelance(4000-sarja) on merkittävästi paranneltu mutta taitaa pohjata selvästi Ampereen(3)


Mutta alkaa mennä kauas aiheesta.

Jos jotain aasinsiltaa yrittää keksiä ketjun aiheeseen, niin AMDllä homma on selkeämpää - Kun arkkitehtuuri vaihtuu kokonaan/kehitetään tyhjältä pöydältä uusiksi, myös sen arkkitehtuuriperheen nimi vaihtuu ja sitten saman arkkitehtuuriperheen alaversioille oli aiemmin noita alanimiä. Ja myös käskykantadokumentit on AMDllä julkisia, nVidialla salaisia.

Ensin oli arkkitehtuuriperhe Terascale (HD2000-sarja), josta tuli useita versioita (HD5000 == terascale 2), (HD6000-sarja == "northern islands" == terascale 3)
Sitten tuli GCN (Radeon HD7000-sarja) , josta tuli useita eri versiota , loppupäässä mm. Polaris ja Vega oli GCN:n versioita, tosin tässä vaiheessa alettiin jo vähän sekoilemaan kun Vega-nimellä viitattiinkin useampaan hiukan erilaiseen GCN-varianttiin.
Sitten tuli RDNA, josta tuli eri versiota (RDNA1, RDNA2, RDNA3), mutta nimeämispolitiikka muuttui, Navin jälkeen ei tullut joku muu nimi vaan NAVI2 == RDNA2 ja navi3 == RDNA3.

Näistä tämän vuoden piireistä tiedetään varmasti että pohjaa RDNAhan/NAVIin ja spekuloida tarvii lähinnä että paljonko ja millä tavalla on paranneltu. Kaikki vuodot ja kerrottu data viittaisi siihen, että on pyritty lähinnä raakaan tehonlisäykseen optimoimalla laskentayksiköitä pienemmiksi että niitä saadaan piirille merkittävästi suurempi määrä, sekä (isoissa piireissä) systeemiarkkitehtuurin puolella sitten pilkottu piiri monen osaan jotta (valmistustekniikan mukana huonosti skaalautuva) L3-välimuisti ja muistiohjaimet saadaan pois itse laskentapiilastulta, joka tehdään kalliilla uudella valmistustekniikalla.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös tuo toteutus ole sellainen että laskentapiirejä on vain yksi ja sitten muistiohjaimet / infinity cache on usealla pienellä piirillä?
Ai. Olen luullut, että laskentapiirejä olisi 2 toptier malleissa ja alemmissa olisi 1 laskentapiiri+ohjaimet samalla lastulla. Noh... taas oppi jotain tästäkin.
 
Ai. Olen luullut, että laskentapiirejä olisi 2 toptier malleissa ja alemmissa olisi 1 laskentapiiri+ohjaimet samalla lastulla. Noh... taas oppi jotain tästäkin.

Ei.

Useampi (samanlainen) laskentapiiri olisi epäoptimaalinen koska
1) näyttiksellä on huomattava määrä fixed function-logiikka joka tarvitaan vain kertaalleen (2d-tuki, videokoodekit jne) sekä lisäksi väylärajapinta prossun suuntaan.
2) Viiveet, kaista ja/tai kuormanjako niiden kahden laskentapiirin välillä tulisi helposti ongelmaksi, nopeutus ei olisi 2x vaan käytännössä huonompi

Kumpikaan ei ole varsinaisia esteitä (toisen piilastun vain kerran tarvittavat fixed function-osat voi idlata mikä on tällöin haaskattua piitä, ja kaistaa saa kuitenkin melko paljon piilastujen välille) mutta motivoi tekemään toisin.

ja tosiaan huhujen mukaan kaikkein halvin piiri (Navi33) olisi N6-prosessilla tehty ja siinä kaikki samalla piilastulla, keskitason mallit (Navi32) ja kalliimmat mallit (Navi31) yhdellä N5lla tehdyllä laskentapiilastulla sekä usealla N6lla tehdyllä muistiohjain+välimusitipiilastulla
 
Viimeksi muokattu:
On mielenkiintoista nähdä onko AMD tällä kertaa panostanut säteenseuranta laskentaan. Nvidia on ollut selvä valinta 3D ja video-ohjelmien käyttäjille jo aika pitkään. AMD:tä luulisi kiinnostavan ed.mainittu segmentti. Toki tuo segmentti on mahd. turhan kallis sen kokoon nähden jos on ajurikehitysrahat on olleet tiukalla. Nyt AMD:llä toisaalta olisi sitä rahhoo, että voisi panostaa tuohonkin segmenttiin ihan eri tavalla.
 
On mielenkiintoista nähdä onko AMD tällä kertaa panostanut säteenseuranta laskentaan. Nvidia on ollut selvä valinta 3D ja video-ohjelmien käyttäjille jo aika pitkään. AMD:tä luulisi kiinnostavan ed.mainittu segmentti. Toki tuo segmentti on mahd. turhan kallis sen kokoon nähden jos on ajurikehitysrahat on olleet tiukalla. Nyt AMD:llä toisaalta olisi sitä rahhoo, että voisi panostaa tuohonkin segmenttiin ihan eri tavalla.
Eipä ne ajurit paljon auta, jos raudassa ei vain ole suorituskykyä siltäosin. Pitäisi se rauta saada ensin kilpailukykyiseen kuntoon RT:n suhteen, sitten voisi kilpailla tuolla.. Toinen on, että ohjelmat käyttävät paljon esim cudaa, jota AMD taas ei halua lisenssoida itselleen..
 
ohjelmat käyttävät paljon esim cudaa, jota AMD taas ei halua lisenssoida itselleen..

Miksi lisensoisi jos/kun opencl pitäisi olla vastaava monelta osin?

Video editoreihin jne. auttaisi kyllä paljon jos se videopuoli tulisi kuntoon, sekä Intel että nVidia ovat parantaneet uusissa korteissa sitä puolta huomattavasti, toivottavasti myös AMD pääsisi samalle tasolle.
 
Uusimpia huhuja.
- Some AIBs have already got the chips and are testing them
- 2x Faster Raster Versus RDNA 2
- Over 2x Ray Tracing Performance Versus RDNA 2
- Power Efficiency Looks Amazing!
- Reference's TBP is amazing

2 x RT pääsee nipin napin nVidian edellisen sukupolven tasolle
 
2 x RT pääsee nipin napin nVidian edellisen sukupolven tasolle
Eipä ole RT tällä nykyiselläkään ohjaimella ollut ongelma. Sitä kun ei ole pakko käyttää. Enkä lisäksi pidä niistä RT-valaistustoteutuksista joita olen nähnyt.
Mutta jokainen maksakoon siitä mitä haluaa - vaikka itsensä kipeäksi.
 
2 x RT pääsee nipin napin nVidian edellisen sukupolven tasolle

Pakostihan tässä tarkoitetaan käytännössä 4x lisää RT jytyä. Vai onko se vasta Amperen tasolla, en ole RT kehityksestä niin perillä?

Joku kysyy lähteenä olevan twiitin alla, että RT also 2x, vastauksena more.
 
Eipä ole RT tällä nykyiselläkään ohjaimella ollut ongelma. Sitä kun ei ole pakko käyttää. Enkä lisäksi pidä niistä RT-valaistustoteutuksista joita olen nähnyt.
Mutta jokainen maksakoon siitä mitä haluaa - vaikka itsensä kipeäksi.
Joo, en minäkään sitä RT:tä käytä. Ainoa peli jossa se minulla on tuettuna on Cyberpunk enkä huomaa siinä RT on/off juuri mitään muuta eroa kuin valtavan fps pudotuksen RT on.

Tuo oli vain huomautus, että tuplaus ei saa vielä nVidiaa kiinni. Aivan sama tosin minulle. Jos tuo taloudellisuus sähkönkulutuksessa on totta, niin minulla menee 7000 sarjan kortti ostoon heti kun niitä saa (6800XT ei oikein riitä 4K näytölle).
 
Pakostihan tässä tarkoitetaan käytännössä 4x lisää RT jytyä. Vai onko se vasta Amperen tasolla, en ole RT kehityksestä niin perillä?
Radeon 6000 sarja on suunnilleen puolet nVidian 3000 sarjan RT nopeudesta. Tässä kannattaa kuitenkin huomata, että huhujen mukaan noita yksiköitä on 7000 sarjassa paljon enemmän kuin 6000 sarjassa oli, joten se tuonee mukavasti lisätehoa (oletuksena siis, että yksi uusi yksikkö on teholtaan sen tuplat edelliseen).
 
Sais kyllä RT tehot nousta ainakin sinne 3000 sarjan 4000 sarjan puoleen väliin. Eli reilusti 3000 sarjan yli.
 
Kaksi kertaa tehokkaampihan tarkoittaisi, että olisi tehokkaampi kuin 4090 rasteroinnissa. Eikös 6900 XT kuitenkin rasteroinnissa asettunut 3090 ja 3090 ti:n väliin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 851
Viestejä
5 054 019
Jäsenet
80 989
Uusin jäsen
thelkku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom