Voi olla. Itse en ole pysynyt kärryillä milloin on uusi arkkitehtuuri ja milloin vain jatkokehitystä. Ajatellut vain että kait ne kaikki on uusia arkkitehtuureita.
Arkkitehtuuri on kyllä nVidialla viime aikoina joka sukupolvessa muuttunut selvästi mutta ei sitä ole taidettu täysin tyhjästä tehty pitkiin aikoihin.
Käytännössä kun verrataan piirien arkkitehtuureita, niin voi olla joko
1) Identtinen (esim. saman sukupolven eri mallit)
2) Hyvin pieniä pikkuviilauksia/korjauksia arkkitehtuuriin (vrt zen => zen+)
3) Selvästi vanhan pohjalta tehty mutta myös selvästi paranneltu/muutettu (vrt zen+ => zen2, zen3 => zen4)
4) Merkittävästi uutta sisältävä arkkitehtuuri jossa kuitenkin myös jotain yhteistä vanhan kanssa - vaikea ulkopuolisena varmuudella tietää, onko jatkokehitystä että pohjaa suoraan vanhaan vai onko ihan uusi kehitys jossa kuitenkin otettu vähän mallia vanhasta (vrt vaikka henkilöauto suunnitellaan kokonaan uusiksi, siinä on silti yleensä 4 pyörää)
5) Täysin uusi ihan erilainen arkkitehtuuri (vrt Pentium Pro, Bulldozer, Zen, Pentium 4)
Tesla-sukupolvi (8000-sarja) oli varmasti puhtaalta pöydältä tehty uusi ihan erilainen arkkitehtuuri(5), 9000-sarja ja 200-sarja olivat Teslaa hyvin pienillä viilauksilla ja uudemmalla valmistustekniikalla
Fermi (400-sarja) oli seuraava merkittävä arkkitehtuurimuutos(4), 500-sarja oli jälleen Fermiä pienillä viilauksilla(2).
Kepler (600-sarja) oli jälleen merkittävä arkkitehtuurimuutos(4), 700-sarja oli Kepleriä pienillä viilauksilla(2)
Maxwell(900-sarja) oli jälleen merkittävä arkkitehtuurimuutos(4)
Pascal (1000-sarja) oli selvästi parenneltu Maxwell(3)
Volta (V100, Titan V) oli merkittävä arkkitehtuurimuutos(4) muttei tullut koskaan kuluttajanäyttiksiin.
Turing (2000-sarja) oli selvästi paranneltu Volta(3) (eli kuluttajapuolella uusi)(4)
Ampere(3000-sarja) oli jälleen merkittävä arkkitehtuurimuutos(4)
Ada Lovelance(4000-sarja) on merkittävästi paranneltu mutta taitaa pohjata selvästi Ampereen(3)
Mutta alkaa mennä kauas aiheesta.
Jos jotain aasinsiltaa yrittää keksiä ketjun aiheeseen, niin AMDllä homma on selkeämpää - Kun arkkitehtuuri vaihtuu kokonaan/kehitetään tyhjältä pöydältä uusiksi, myös sen arkkitehtuuriperheen nimi vaihtuu ja sitten saman arkkitehtuuriperheen alaversioille oli aiemmin noita alanimiä. Ja myös käskykantadokumentit on AMDllä julkisia, nVidialla salaisia.
Ensin oli arkkitehtuuriperhe Terascale (HD2000-sarja), josta tuli useita versioita (HD5000 == terascale 2), (HD6000-sarja == "northern islands" == terascale 3)
Sitten tuli GCN (Radeon HD7000-sarja) , josta tuli useita eri versiota , loppupäässä mm. Polaris ja Vega oli GCN:n versioita, tosin tässä vaiheessa alettiin jo vähän sekoilemaan kun Vega-nimellä viitattiinkin useampaan hiukan erilaiseen GCN-varianttiin.
Sitten tuli RDNA, josta tuli eri versiota (RDNA1, RDNA2, RDNA3), mutta nimeämispolitiikka muuttui, Navin jälkeen ei tullut joku muu nimi vaan NAVI2 == RDNA2 ja navi3 == RDNA3.
Näistä tämän vuoden piireistä tiedetään varmasti että pohjaa RDNAhan/NAVIin ja spekuloida tarvii lähinnä että paljonko ja millä tavalla on paranneltu. Kaikki vuodot ja kerrottu data viittaisi siihen, että on pyritty lähinnä raakaan tehonlisäykseen optimoimalla laskentayksiköitä pienemmiksi että niitä saadaan piirille merkittävästi suurempi määrä, sekä (isoissa piireissä) systeemiarkkitehtuurin puolella sitten pilkottu piiri monen osaan jotta (valmistustekniikan mukana huonosti skaalautuva) L3-välimuisti ja muistiohjaimet saadaan pois itse laskentapiilastulta, joka tehdään kalliilla uudella valmistustekniikalla.
wccftech.com
