95E10 vs 98E05

Sen verran katoin, että tuolle moottorille puristussuhde on ilmoitettu 10.8 – 11.0
Joo, kasarilla oli vielä paljon autoja jotka vaativat 10 puristuksilla 98 oktaanisen bensan. Suorasuihkutus varmaan vaikuttaa tuohon, mutta erityisesti palotilan muoto voi nostaa tai laskea nakutusherkkyyttä huomattavasti.
 
Ei se kyllä normaalilämpöisessä moottorissa sen huonommin syty. Eikä se moottori varsinaisesti matalalla puristussuhteella ole, ellei puhuta jostain 7:1 lukemista, jollaisia on viimeksi laitettu joskus kasarilla ahdettuihin.
No tämä meidän auto pitäisi helposti mennä ysivitosella mutta kevyellä kuormituksella nykii
 
Joo, kasarilla oli vielä paljon autoja jotka vaativat 10 puristuksilla 98 oktaanisen bensan. Suorasuihkutus varmaan vaikuttaa tuohon, mutta erityisesti palotilan muoto voi nostaa tai laskea nakutusherkkyyttä huomattavasti.

Tässähän autosaa ei ole suorasuihkusta vaikka on monipisteruiskutua sekä menee imusarjaruiskutukseen.
 
Eiköhän nää oo puhtaasti mielikuvajuttuja. Jos auto nykii normaalilla pumppubensalla se on huollon tarpeessa. Ero ruiskutusmäärissä on kuitenkin muutama prosentti, ei mitään 20-30% niinkun E85 etanoliliemillä ja monet sellasillakin ajaa.

Vähän sama kun joku bensalenkkari öyhöttää sähköautoista niin tässäkin on varmaan vaan samantapaista takana, ajatellaan että se E10 on jotain viherpestyä ekoshaibaa ja sitten netissä kirjotellaan kuinka auto nykii sillä jne.

Jos joku viitsii mitään konkreettista referenssiä linkata missä esitettäisiin että se 95 oktaaninen isommalla etanolipitoisuudella oleva aine aiheuttaa nykmimisiä tai esim auto säätää ennakkoja kireämmälle 98 oktaanisella tms niin sit asiaa voi tarkastella kriittisemmin.

Autot kuitenkin A) on nykyään laajakaistaisella lambdalla ja osaa säätää sen seoksen ja B) ei kevyemmällä kuormalla edes sytkän puolesta ole missään nakutusrajalla vaan sytkä on optimoitu päästöjen puolesta eli liemellä ei ole vaikutusta.

Jos taas autosta haluaa parhaat tehot niin sit käytetään re85 polttoainetta muutenkin missä etanolia on 70-85%
 
Jos joku viitsii mitään konkreettista referenssiä linkata missä esitettäisiin että se 95 oktaaninen isommalla etanolipitoisuudella oleva aine aiheuttaa nykmimisiä tai esim auto säätää ennakkoja kireämmälle 98 oktaanisella tms niin sit asiaa voi tarkastella kriittisemmin.

Linkitin aiemmin jonkun taviksen(?) kirjoitelman, joka antaa ymmärtää, että RAV4 huomioisi oktaanin sytytysennakossa. Onko se konkreettinen referenssi? Jaa-a. Itse en väitä yhtään mitään ja kyselinkin, josko joku ymmärtää tai ei. Linkki: https://www.rav4world.com/threads/higher-octane-fuel-and-ignition-timing.320457/ ja samainen kirjoittaja aloituksen jälkeen vielä jatkaa asiaa. Mitä sitten? En tiedä, enkä edelleenkään väitä itse mitään.
 
Linkitin aiemmin jonkun taviksen(?) kirjoitelman, joka antaa ymmärtää, että RAV4 huomioisi oktaanin sytytysennakossa. Onko se konkreettinen referenssi? Jaa-a. Itse en väitä yhtään mitään ja kyselinkin, josko joku ymmärtää tai ei. Linkki: https://www.rav4world.com/threads/higher-octane-fuel-and-ignition-timing.320457/ ja samainen kirjoittaja aloituksen jälkeen vielä jatkaa asiaa. Mitä sitten? En tiedä, enkä edelleenkään väitä itse mitään.
Tossa kieltämättä vaikuttais et korkeemmalla kuormalla noin olis että ennakko säätyisi. Sillä saa vähän etua tietyissä tilanteissa mutta ei se näihin nykimisiin kontribuoi.
 
Autot kuitenkin A) on nykyään laajakaistaisella lambdalla ja osaa säätää sen seoksen ja B) ei kevyemmällä kuormalla edes sytkän puolesta ole missään nakutusrajalla vaan sytkä on optimoitu päästöjen puolesta eli liemellä ei ole vaikutusta.

Mulla aikanaan todella väljäksi ajettu huohottava moottori alkoi nakuttamaan nimenomaan kevyellä vedätyksellä, kun sytkä antoi suurimman ennakon. Ei se kaasu pohjassa nakuttanut, vaikka todennäköisesti se polttoaineen oktaaniluku laski entisestään, kun sininen savulin lisäntyi. Tuossa ei ollut mitään tunnistimia, vaan sen nakutuksen ihan kuuli korvalla. Vastaavassa tilanteessa moderni moottori todennäköisesti ottaisi muutaman asteen sytkäennakkoa pois.
 
Mulla aikanaan todella väljäksi ajettu huohottava moottori alkoi nakuttamaan nimenomaan kevyellä vedätyksellä, kun sytkä antoi suurimman ennakon. Ei se kaasu pohjassa nakuttanut, vaikka todennäköisesti se polttoaineen oktaaniluku laski entisestään, kun sininen savulin lisäntyi. Tuossa ei ollut mitään tunnistimia, vaan sen nakutuksen ihan kuuli korvalla. Vastaavassa tilanteessa moderni moottori todennäköisesti ottaisi muutaman asteen sytkäennakkoa pois.
Ei vieläkään vaikuta millään tavalla ton mun viestin olennaiseen sisältöön.
 
Tossa kieltämättä vaikuttais et korkeemmalla kuormalla noin olis että ennakko säätyisi. Sillä saa vähän etua tietyissä tilanteissa mutta ei se näihin nykimisiin kontribuoi.
Tiedä nykimisestä, mutta vastasin ennemmin vastauksena kirjoittamaasi: "...tai esim auto säätää ennakkoja kireämmälle 98 oktaanisella tms niin sit asiaa voi tarkastella kriittisemmin.", että ehkä on näyttöä tai ainakin kohtuullisen perusteltu anekdootti, että ihan suht. tavallisetkin moottorit saattavat huomioida erilaiset polttoaineet ja jos, niin sillä *voi* olla vaikutuksia johonkin.

Jos vaikkapa TM tekisi kattavampaa testausta kuin yksi hikinen muinainen testi, niin arvailisin sellaiseen kohdistuvan mielenkiintoa. TM teki kauan sitten myös polttoaineen laatutestauksia venttiilikarstakuvineen ja sellaisiinkin voisi monella olla kiinnostusta, olipa oikeaa merkitystä tai ei.
 
Ei vieläkään vaikuta millään tavalla ton mun viestin olennaiseen sisältöön.
No on tuossa nyt se pointti että se moottori voi olla suhteellisen lähellä nakutusrajaa osakuormallakin, eikä vain kaasu pohjassa.

Sitä en kyllä tiedä kuinka lähellä nakutusrajaa se optimaalinen poltto tapahtuu.
 
No on tuossa nyt se pointti että se moottori voi olla suhteellisen lähellä nakutusrajaa osakuormallakin, eikä vain kaasu pohjassa.

Sitä en kyllä tiedä kuinka lähellä nakutusrajaa se optimaalinen poltto tapahtuu.
Joo on se mahdollista ja onhan se mahdollista myös että ne koneet vähän sitä sytkääkin säätelee lennosta, mutta pointti oli se että mitään konkreettista mistään nykimisistä ei ole esitetty vaan väitteet on luokkaa persdyno ja mutu ja noissa voi hyvin myötävaikuttaa tollanen samanlainen asenteellisuus kun vaikkapa sähköautokeskustelussa.

Jos ollaan netissä niin vaikeapa tuollaisia asioita on vakavasti ottaa, jos mitään konkreettista sen oman kirjoittelun lisäksi ei tarjota.
 
Joo on se mahdollista ja onhan se mahdollista myös että ne koneet vähän sitä sytkääkin säätelee lennosta, mutta pointti oli se että mitään konkreettista mistään nykimisistä ei ole esitetty vaan väitteet on luokkaa persdyno ja mutu ja noissa voi hyvin myötävaikuttaa tollanen samanlainen asenteellisuus kun vaikkapa sähköautokeskustelussa.

Jos ollaan netissä niin vaikeapa tuollaisia asioita on vakavasti ottaa, jos mitään konkreettista sen oman kirjoittelun lisäksi ei tarjota.
Joo, toisaalta harvaa kiinnostaa alkaa sen kummemmin dokumentoimaan asiaa kun persdynolla tuntuu hyvältä.. Tosin samaa 98 etua on kyllä puhuttu jo silloin kun 98 oktaaninen oli se etanolilla terästetty ekobensa ja 95 "täyttä tavaraa".
 
Joo, toisaalta harvaa kiinnostaa alkaa sen kummemmin dokumentoimaan asiaa kun persdynolla tuntuu hyvältä.. Tosin samaa 98 etua on kyllä puhuttu jo silloin kun 98 oktaaninen oli se etanolilla terästetty ekobensa ja 95 "täyttä tavaraa".
Siitä en tiedä, mutta sanoisin silti, että jos nykyautot 95 bensalla nykii niin huoltoa se kaipaa. Jos tehosta häviää pari heppaa myöhäsemmällä sytkällä niin se on sit ihan eriasia.
 
Siitä en tiedä, mutta sanoisin silti, että jos nykyautot 95 bensalla nykii niin huoltoa se kaipaa. Jos tehosta häviää pari heppaa myöhäsemmällä sytkällä niin se on sit ihan eriasia.
Mitä sieltä pitäisi huoltaa? Ihan äkkiä mä en kyllä keksi millä keinolla tuolla tavalla ilmenevän vian voisi korjata.
 
Onhan noita tässä topikissa lueteltu. Mä en osaa sanoa kuin Stilon, joka nyt ei varsinaisesti nykinyt, muuten kuin siinä mielessä että sitkeys oli heikompi 95, joka tuntui erityisesti liikkeelle lähtiessä tms..

Toisaalta, voidaanko tuota pitää uudehkona..?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä sieltä pitäisi huoltaa? Ihan äkkiä mä en kyllä keksi millä keinolla tuolla tavalla ilmenevän vian voisi korjata.
No yleensä nykiminen johtuu jostain tukkosista suodattimista, ilmamassamittarin ongelmista, lambdasta tms. Pointti oli se, että jos suht moderni laajakaistanen ruiskukone jostai reilusti 2000 luvun puolelta nykii sille speksatulla polttoaineella niin se indikoi vikaa siinä järjestelmän toiminnassa.
 
No yleensä nykiminen johtuu jostain tukkosista suodattimista, ilmamassamittarin ongelmista, lambdasta tms. Pointti oli se, että jos suht moderni laajakaistanen ruiskukone jostai reilusti 2000 luvun puolelta nykii sille speksatulla polttoaineella niin se indikoi vikaa siinä järjestelmän toiminnassa.
En kyllä näe miksi se ei silloin temppuilisi myös 98 bensalla.
 
En kyllä näe miksi se ei silloin temppuilisi myös 98 bensalla.
Jep sama homma. Tämä saakin tuollaisen netissä toistetun nykii 95 mutta ei 98 huutelun kuulostamaan tollaselta perus bensalenkkarihuutelulta missä se lisätyn etanolin "ekoaspekti" ajetaan syylliseksi hommaan.

Kuten totesin, kaikenlaista huutelua täällä on ollut ilman mitään konkreettista todistetta. Tällöin mielikuva on vähintäänkin kyseenalainen ja jos jollain oikeasti on jotain nykimisongelmia niin oikea osoite on autohuolto.

Toki voihan joku sellanen olla syynä että tankkiin olisi kondensoitunut vettä joka ongelmaa aiheuttaisi, siinä tuo etanoli on vissiin riskialttiimpi tekijä, mutta sitäkään vaihtoehtoa täällä ei ilmeisesti ole esitetty eikä sinänsä suoraan olisi polttoaineesta kiinni, esim ajettu kokoajan vajaalla tankilla, auto seissyt, tankin huohotuksessa vikaa tms.
 
Toki voihan joku sellanen olla syynä että tankkiin olisi kondensoitunut vettä joka ongelmaa aiheuttaisi, siinä tuo etanoli on vissiin riskialttiimpi tekijä,
Itseasiassa päinvastoin, tuo etanolibensa estää sen veden kertyminen todella tehokkaasti. Aiemmin kun bensa oli raakaa bensaa, se vesi poistettiin sieltä tankista kaatamalla pullosta etanolia tankkiin.
 
Itseasiassa päinvastoin, tuo etanolibensa estää sen veden kertyminen todella tehokkaasti. Aiemmin kun bensa oli raakaa bensaa, se vesi poistettiin sieltä tankista kaatamalla pullosta etanolia tankkiin.

Sitähän tehtiin jonkin verran jos oli tankin tyhjennysproppu, niin pohjalta saattoi tulla ensin useampi litra vettä pois ennen bensiiniä. Jäänestoahan käytettiin yhtenä syynä oli kaasareiden jäätymisen takia.
 
Sitähän tehtiin jonkin verran jos oli tankin tyhjennysproppu, niin pohjalta saattoi tulla ensin useampi litra vettä pois ennen bensiiniä. Jäänestoahan käytettiin yhtenä syynä oli kaasareiden jäätymisen takia.
Kaasareiden jäätyminen kyllä yleensä tapahtui kun ilma oli kosteata ja ilman kosteus veti kurkun jäähän.. Kai tuohonkin etanolipitoinen bensa voi auttaa, imuilman esilämmityksellähän tuo yleensä kuitenkin estettiin.
 
Jos joku viitsii mitään konkreettista referenssiä linkata missä esitettäisiin että se 95 oktaaninen isommalla etanolipitoisuudella oleva aine aiheuttaa nykmimisiä tai esim auto säätää ennakkoja kireämmälle 98 oktaanisella tms niin sit asiaa voi tarkastella kriittisemmin.

Autot kuitenkin A) on nykyään laajakaistaisella lambdalla ja osaa säätää sen seoksen ja B) ei kevyemmällä kuormalla edes sytkän puolesta ole missään nakutusrajalla vaan sytkä on optimoitu päästöjen puolesta eli liemellä ei ole vaikutusta.

Jos taas autosta haluaa parhaat tehot niin sit käytetään re85 polttoainetta muutenkin missä etanolia on 70-85%
tehtaan jäljiltä ei myöskään ajeta autoja nakurajoja vastaan ja vaikka rajat tulee vastaan niin sillon ecu osaa myöhentää sytkää(ihan peruskauraa ollu jo ysärillä) joka taas pudottaa tehoa jonku verran(todennäköisesti ero ei ole perseellä mitattavissa). Asia erikseen softatut vehkeet jotka on säädetty 98 tankissa nakurajoja vastaan niin 95 alkaa tekeen jo vähän oikeasti ongelmaa eikä sillon missään nimessä kannata ajaa kuormittaen jos joutuu hätätilanteessa painaan 95 tankkiin vaan kevyellä kaasulla jolloin ei mennä sytkäennakoissa pohjaan. Tämä toimii ihan kapeakaistalambdoilla joita käytettiin ysärillä koska nakuanturit sen nakutuksen haistaaa ja ecu korjaa sytkää sen avulla myöhemmälle.

Itse joskus aikoinaan tankkasin 95 tankkiin omaan autoon jonka suositus on 98(ohjekirjassa maininta erikseen että saattaa laskea tehoa) mutta en ainaskaan itse reagoinu asiaan ja virheenki huomasin seuraavana päivänä kuitin avulla ja saatoin ehkä laukottaa sopivalla mutkapätkällä menemään enkä ohituksissakaan pahemmin himmaille.
 
Väärin, vieläkin ainakin Cessanat käyttävät 100LL eli lyijybensiiniä.
Eikä liity tähän keskusteluun mitenkään...
tehtaan jäljiltä ei myöskään ajeta autoja nakurajoja vastaan ja vaikka rajat tulee vastaan niin sillon ecu osaa myöhentää sytkää(ihan peruskauraa ollu jo ysärillä) joka taas pudottaa tehoa jonku verran(todennäköisesti ero ei ole perseellä mitattavissa). Asia erikseen softatut vehkeet jotka on säädetty 98 tankissa nakurajoja vastaan niin 95 alkaa tekeen jo vähän oikeasti ongelmaa eikä sillon missään nimessä kannata ajaa kuormittaen jos joutuu hätätilanteessa painaan 95 tankkiin vaan kevyellä kaasulla jolloin ei mennä sytkäennakoissa pohjaan. Tämä toimii ihan kapeakaistalambdoilla joita käytettiin ysärillä koska nakuanturit sen nakutuksen haistaaa ja ecu korjaa sytkää sen avulla myöhemmälle.

Itse joskus aikoinaan tankkasin 95 tankkiin omaan autoon jonka suositus on 98(ohjekirjassa maininta erikseen että saattaa laskea tehoa) mutta en ainaskaan itse reagoinu asiaan ja virheenki huomasin seuraavana päivänä kuitin avulla ja saatoin ehkä laukottaa sopivalla mutkapätkällä menemään enkä ohituksissakaan pahemmin himmaille.
Juu, näinhän se on. Oma harrasteauto on säädetty 98 oktaaniselle ja nakutunnistimet 90 luvulta niin ei viitsi ecun huoleksi jättää tota nakutunnistusta ja riskillä ajella 95 oktaanisella.

Haeskelin vaan takaa sitä, että jossain esim 150 heppasessa perusautossa tai itseasiassa 500 heppasessakin autossa se tehoero on niin pieni noilla polttoaineilla ettei sitä persdynolla tunne ja sitten kun täälläkin on näitä kone pätkii tai täristää 95 oktaanisella kommentoijia niin eipä sillekään voi painoarvoa kauheasti antaa.
 
Eikä liity tähän keskusteluun mitenkään...

Juu, näinhän se on. Oma harrasteauto on säädetty 98 oktaaniselle ja nakutunnistimet 90 luvulta niin ei viitsi ecun huoleksi jättää tota nakutunnistusta ja riskillä ajella 95 oktaanisella.

Haeskelin vaan takaa sitä, että jossain esim 150 heppasessa perusautossa tai itseasiassa 500 heppasessakin autossa se tehoero on niin pieni noilla polttoaineilla ettei sitä persdynolla tunne ja sitten kun täälläkin on näitä kone pätkii tai täristää 95 oktaanisella kommentoijia niin eipä sillekään voi painoarvoa kauheasti antaa.
Ei hän se ero tulekaan siitä että maksimitehossa olisi merkittävää eroa, vaan moottorinohjauksesta, joka toimii huonosti kun havaitsee nakutuksen.
 
Ei hän se ero tulekaan siitä että maksimitehossa olisi merkittävää eroa, vaan moottorinohjauksesta, joka toimii huonosti kun havaitsee nakutuksen.
Mistäs toi ajatus, että moottorinohjaus toimii huonosti tulee? Jos se laite osaa tunnistaa nakutuksen ja kokeilla millasella sytkällä sitä ei esiinny, niin silloin tuo on aikalailla reaaliaikaista säätöä. Jos auto on speksattu toimimaan vaikkapa 95 oktaanisella ja sillä bensalla ajetaan, niin kyllä se moottorinohjaus toimii ihan optimoidusti, tuolla tavoinhan ne auton päästöt määritetään ja se on valmistajille aika kriittistä saada ne pieniksi.
 
Mistäs toi ajatus, että moottorinohjaus toimii huonosti tulee? Jos se laite osaa tunnistaa nakutuksen ja kokeilla millasella sytkällä sitä ei esiinny, niin silloin tuo on aikalailla reaaliaikaista säätöä. Jos auto on speksattu toimimaan vaikkapa 95 oktaanisella ja sillä bensalla ajetaan, niin kyllä se moottorinohjaus toimii ihan optimoidusti, tuolla tavoinhan ne auton päästöt määritetään ja se on valmistajille aika kriittistä saada ne pieniksi.
Jos se saa aikaan selvän nykäisyn tai muuten sitkeys häviää tms, niin kyllä tuo mun mielestä huonosti toimii.

Miten tuo virallinen päästönormi sitten mitataan? Sitähän ne valmistajat hierovat, ja jos normi sallii 98 käytön, niin tottahan valmistaja repii tuosta hyödyn kotiin, se kuitenkin mahdollistaa tiukemmat säädöt.
 
Jos se saa aikaan selvän nykäisyn tai muuten sitkeys häviää tms, niin kyllä tuo mun mielestä huonosti toimii.

Miten tuo virallinen päästönormi sitten mitataan? Sitähän ne valmistajat hierovat, ja jos normi sallii 98 käytön, niin tottahan valmistaja repii tuosta hyödyn kotiin, se kuitenkin mahdollistaa tiukemmat säädöt.
No mitää nykäisyjä täällä ei kai ole esitetty eikä tuollainen kuvaa ehjän auton toimintaa vaan on täyttä spekulaatiota ja tästä syystä nostinkin aiheen esille, että täällä ketjussa pyörii tällaista ei faktaan perustuvaa huutelua.

En myöskään ymmärrä mitä tekemistä 98 käyttämisellä päästöjen puolesta on, kun koko 95E10 bensa on tuotu markkinoille päästöjä vähentämään. Mittaustavalla ei sinänsä ole merkitystä, koska se suhde missä 95E10 kuluu enemmän on kuitenkin tiedossa oleva määrä perustuen pääasiassa siihen energiasisältöön ja marginaalisesti sen lisäksi mahdolliseen sytytysennakon aikaistuksella saatuun parempaan palamisen hyötysuhteeseen.

Täytyy huomioida, että toi koko sytkän säätely on enemmän tai vähemmän teoreettista tässä keskustelussa, koska jos ajetaan tasaisia nopeuksia suht maltillisilla kierroksilla, niin itse en ainakaan tiedä, että onko sen polttoaineen täyden palamisenergian ulosmittaaminen moottoritehoksi edes tehokkaampaa jos sytkää aikaistetaan, vai onko se optimaalinen sytytysennakko kuitenkin molemmille bensoille sama. Tuossahan on kuitenkin kyse siitä palotapahtuman nopeudesta ja ajoituksesta suhteessa siihen männän liikkeeseen eikä pelkästään siitä, että detonoiko se seos yläkuolonkohdassa vai ei.

Jos haluaa minimoida autonsa hiilidioksidipäästöt, niin 95e10 on siihen parempi, jos haluaa minimoida polttoainekulut, niin 95 oktaaninen ainakin nykyhinnoilla siellä n. 1,7-1,8€ hintatasolla pyöriessään, kun 98 oktaaninen maksaa sen 0,1€ enemmän aikalailla kaikkialla on suhteessa halvempaa. Jos haluaa mutuilla internetissä 2 hevosvoiman tehovajetta persdynoon perustuen tai uskotella muille, että laajakaistalambdalla oleva ecullinen auto nykii sille speksatulla bensalla, niin sitten voi tankata kyllä sitä 98 oktaanista. Ei sitä mikään estä.

Sanoin ja sanon uudelleenkin, että kun mitään konkreettista sen suuntaan ei ole esitetty, että 95 jotenkin aiheuttaisi nykimisiä tms ongelmia niin koko keskustelun 98 "puolustelu" vaikuttaa sellaselta bensalenkkariöyhötykseltä, missä kaikki ekologisuus ja mahdollinen huipputehon menetys nähdään negatiivisena asiana ja sellaista vastaan ollaan argumentoimassa vaikkei mitään faktapohjaa taustalla olisikaan. Jos auto nykii sille speksatulla polttoaineella, niin se on syytä käyttää huollossa.
 
Siis jos päästömittauksessa sallitan 98 oktaanisen bensan käyttö, niin tietysti sitä käytetään, oli sen hyöty miten mitätön tahansa. Olen varma että tuo etanolipitoisuus myös huomioidaan mittauksessa, eikä sen osuus vaikuta viralliseen päästöarvoon. Tuolla testillähän ei välttämättä ole todellisten päästöjen kannalta merkitystä, mutta sillä arvolla on iso taloudellinen merkitys valmistajalle.

Perskohtaisesti tuo polttoaineenkulutusero todettiin ekankerran Volvo s40 1,8 autossa, joskus 20+v sitten. Enää en muista mikä riivasi tuota kokeilemaan, mutta kulutus putosi pienemmästä energiasisällöstä huolimatta siinämäärin selvästi että 98 oli suht selkeästi halvempi käyttää, ainakin silloisilla hinnoilla. Auton toiminnassa ei kyllä tuntunut mitään muutosta.

Myöhemmin myös s60 2,4l softakuristettu 140hv koneella tuo pienempi kulutus pystyttiin myös toteamaan, mutta ero oli pienempi. useamman kerran sitä vertailtiin ja johonkin hintaeroonkin päädyttiin jossa 98 kannattaisi käyttää, mutta en kyllä enää muista mikä se oli.

Kyllä tuota muillakin autoilla on testattu, mutta ilman mitään merkittävää vaikutusta.

Nykyään ei tuollaista vertailua pääse tekemään, kun ainoa bensapeli nakuttaa 95 oktaanisella.
 
Viimeksi muokattu:
Siis jos päästömittauksessa sallitan 98 oktaanisen bensan käyttö, niin tietysti sitä käytetään, oli sen hyöty miten mitätön tahansa. Olen varma että tuo etanolipitoisuus myös huomioidaan mittauksessa, eikä sen osuus vaikuta viralliseen päästöarvoon. Tuolla testillähän ei välttämättä ole todellisten päästöjen kannalta merkitystä, mutta sillä arvolla on iso taloudellinen merkitys valmistajalle.

Perskohtaisesti tuo polttoaineenkulutusero todettiin ekankerran Volvo s40 1,8 autossa, joskus 20+v sitten. Enää en muista mikä riivasi tuota kokeilemaan, mutta kulutus putosi pienemmästä energiasisällöstä huolimatta siinämäärin selvästi että 98 oli suht selkeästi halvempi käyttää, ainakin silloisilla hinnoilla. Auton toiminnassa ei kyllä tuntunut mitään muutosta.

Myöhemmin myös s60 2,4l softakuristettu 140hv koneella tuo pienempi kulutus pystyttiin myös toteamaan, mutta ero oli pienempi. useamman kerran sitä vertailtiin ja johonkin hintaeroonkin päädyttiin jossa 98 kannattaisi käyttää, mutta en kyllä enää muista mikä se oli.

Nykyään ei tuollaista vertailua pääse tekemään, kun ainoa bensapeli nakuttaa 95 oktaanisella.
Sillä millä valmistajat päästöarvonsa testaa ei ole mitään merkitystä, se kulutus optimoituu kuitenkin sille käytössä olevalle bensalle.

Se kulutusero on aikalailla tasan se ero noiden seosten energiasisällössä ja se on n. 3%. Tämä johtuu siitä, että etanolissa on vähemmän energiaa per litra. Isommat erot meinaa sitä, että auto ei toimi oikein, koska tasakaasuajossa bensa autot käy stoikiometrisella seoksella jotta kaikki bensa saadaan poltettua (poislukien jotku mazdan uutuudet jotka käy laihalla).

Sitä sytkäennakkoeroa ei kannata tähän kulutuskeissiin sotkea, koska vaikka siellä parin asteen ero tasakaasuajolla olisi, niin sillä tuskin kulutukseen on vaikutusta. Normaalissa osakaasun palotapahtumassa kun tuskin ollaan nakurajalla sen seoksen suhteen vaan se sytkä on sen verran aikasella, että se palotapahtuma saadaan muutettua tehokkaasti työksi. Eli palotapahtuma tapahtuu sopivassa vaiheessa männän työtahtiin nähden.

Nakutus tulee kyseeseen silloin kun sylinterissä on enemmän seosta ja ilmaa esim kiihdyttäessä. Jollain ahdetuilla pikkubensaturboilla toki päästään tohon jo pienilläkin kierroksilla jossain ylämäessä kun ahdin heräilee niin tehokkaasti. Silloin kysytään kuitenkin maksimivääntöä eikä polttoainetaloudellisuutta priorisoida.
 
Sillä millä valmistajat päästöarvonsa testaa ei ole mitään merkitystä, se kulutus optimoituu kuitenkin sille käytössä olevalle bensalle.

Se kulutusero on aikalailla tasan se ero noiden seosten energiasisällössä ja se on n. 3%. Tämä johtuu siitä, että etanolissa on vähemmän energiaa per litra. Isommat erot meinaa sitä, että auto ei toimi oikein, koska tasakaasuajossa bensa autot käy stoikiometrisella seoksella jotta kaikki bensa saadaan poltettua (poislukien jotku mazdan uutuudet jotka käy laihalla).

Sitä sytkäennakkoeroa ei kannata tähän kulutuskeissiin sotkea, koska vaikka siellä parin asteen ero tasakaasuajolla olisi, niin sillä tuskin kulutukseen on vaikutusta. Normaalissa osakaasun palotapahtumassa kun tuskin ollaan nakurajalla sen seoksen suhteen vaan se sytkä on sen verran aikasella, että se palotapahtuma saadaan muutettua tehokkaasti työksi. Eli palotapahtuma tapahtuu sopivassa vaiheessa männän työtahtiin nähden.

Nakutus tulee kyseeseen silloin kun sylinterissä on enemmän seosta ja ilmaa esim kiihdyttäessä. Jollain ahdetuilla pikkubensaturboilla toki päästään tohon jo pienilläkin kierroksilla jossain ylämäessä kun ahdin heräilee niin tehokkaasti. Silloin kysytään kuitenkin maksimivääntöä eikä polttoainetaloudellisuutta priorisoida.
Sulla on vähän turhan ruusuinen kuva valmistajien kiinnostuksesta optimoida auton käytännön kulutusta, jos meinaat että se tietokone tosiaan tekee pitkälle vietyä optimointia polttoaineen laadun perusteella.


Ja tosiaan kun tuo alunperin siinä s40 todettiin, niin kulujtus putosi selvästi, vaikka etanolipitoisuus lisääntyi. Silloin siis 98 oktaanisessa oli enemmän etanolia.

Myöhemmin esim Astrassa 1,6 8v ei kulutus käytännössä muuttunut mihinkään, vaikka etanolia olikin 98 vähemmän.

Eikä siihen nakutukseen mitään ahtoja tai kiihdytystä tarvita. Mulla yksi loppuun ajettu kone alkoi nakuttamaan nimenomaan pintakaasulla, reilummin kaasuttaessa nakutus loppui kun sytkäennakko pieneni.
 
Sulla on vähän turhan ruusuinen kuva valmistajien kiinnostuksesta optimoida auton käytännön kulutusta, jos meinaat että se tietokone tosiaan tekee pitkälle vietyä optimointia polttoaineen laadun perusteella.


Ja tosiaan kun tuo alunperin siinä s40 todettiin, niin kulujtus putosi selvästi, vaikka etanolipitoisuus lisääntyi. Silloin siis 98 oktaanisessa oli enemmän etanolia.

Myöhemmin esim Astrassa 1,6 8v ei kulutus käytännössä muuttunut mihinkään, vaikka etanolia olikin 98 vähemmän.

Eikä siihen nakutukseen mitään ahtoja tai kiihdytystä tarvita. Mulla yksi loppuun ajettu kone alkoi nakuttamaan nimenomaan pintakaasulla, reilummin kaasuttaessa nakutus loppui kun sytkäennakko pieneni.
Ei kyse ole mistään valmistajan optimoinneista vaan siitä että se auto käy tasakaasuajossa normaaliolosuhteissa stoikiometrisellä seoksella. Jo ysärillä kapeakaistalambda sahasi edestakaisin säätäen polttoaineensyöttöä, jotta katti polttaa sylinterissä palamatta jääneen bensan jäljelle jääneellä hapella. Kun se auto käy stoikiometrisellä seoksella se tarkoittaa että sylinteriin menee bensaa sen mitatun ilmamäärän mukaan ja se konvertoidaan lämmöksi palamalla. Sen takia se kulutusero riippuukin siitä bensan energiasisältöjen eroista. Jos ero olisi vaikkapa 10% niin autossa olis jotain pielessä.
 
Ei kyse ole mistään valmistajan optimoinneista vaan siitä että se auto käy tasakaasuajossa normaaliolosuhteissa stoikiometrisellä seoksella. Jo ysärillä kapeakaistalambda sahasi edestakaisin säätäen polttoaineensyöttöä, jotta katti polttaa sylinterissä palamatta jääneen bensan jäljelle jääneellä hapella. Kun se auto käy stoikiometrisellä seoksella se tarkoittaa että sylinteriin menee bensaa sen mitatun ilmamäärän mukaan ja se konvertoidaan lämmöksi palamalla. Sen takia se kulutusero riippuukin siitä bensan energiasisältöjen eroista. Jos ero olisi vaikkapa 10% niin autossa olis jotain pielessä.
Ei se stoikiometrinen palaminen itsessään optimaalista hyötysuhdetta tee, tarkoittaa vain että bensaa menee oikea määrä suhteessa happeen. Voi sieltä vääntää 20˚ sytkää pois tasa-ajossa ja seos pysyy stoikassa, mutta varmasti kulutus lisääntyy.
 
Ei se stoikiometrinen palaminen itsessään optimaalista hyötysuhdetta tee, tarkoittaa vain että bensaa menee oikea määrä suhteessa happeen. Voi sieltä vääntää 20˚ sytkää pois tasa-ajossa ja seos pysyy stoikassa, mutta varmasti kulutus lisääntyy.
Jep, mutta kuten todettu, niillä sytkäeroilla ei normiajossa kulutukseen ole eroa. Tässä on nyt vähän hairahduttu luulemaan että toi oktaaniero olisi jotenkin järisyttävän suuri.
 
Sulla on vähän turhan ruusuinen kuva valmistajien kiinnostuksesta optimoida auton käytännön kulutusta, jos meinaat että se tietokone tosiaan tekee pitkälle vietyä optimointia polttoaineen laadun perusteella.


Ja tosiaan kun tuo alunperin siinä s40 todettiin, niin kulujtus putosi selvästi, vaikka etanolipitoisuus lisääntyi. Silloin siis 98 oktaanisessa oli enemmän etanolia.

Myöhemmin esim Astrassa 1,6 8v ei kulutus käytännössä muuttunut mihinkään, vaikka etanolia olikin 98 vähemmän.

Eikä siihen nakutukseen mitään ahtoja tai kiihdytystä tarvita. Mulla yksi loppuun ajettu kone alkoi nakuttamaan nimenomaan pintakaasulla, reilummin kaasuttaessa nakutus loppui kun sytkäennakko pieneni.
Valmistaja ei tee softaa nakurajoja vasten kuten virittäessä koska se hyöty ei ole valmistajalle mitenkään merkittävä. Jos auto nakuttaa pintakaasulla niin sillon siellä on jotain vikaa eikä syy ole käytetty polttoaine. Ilman vedätyästä sytkäennakot on myöhäisellä versus kun ajetaan kaasu pohjassa jolloin se naku juuri tulee. käytännössä kaikilla autoilla voit ajaa jopa 92okt bensalla hätätilanteessa ja se toimii mutta kaasun kanssa oikeasti saa olla varovainen
 

Statistiikka

Viestiketjuista
270 030
Viestejä
4 666 260
Jäsenet
76 545
Uusin jäsen
Vuohenkasvattaja

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom