5G juttelua

On oikeasraan eduksi jos suojattu kaapeli on maadoitettu vaan toisesta päästä.

Nopeuteen tuo suojaus ei vaikuta, ellei ympäristö ole niin häiriöinen että utp kaapelilla toimii vain hitaammalla nopeudella.
 
Tuosta paraboliantennin eli lautasantennin käytöstä 26 Ghz 5G antennina tuli mieleen, että se keilan leveys on luokkaa 0,5 astetta. Eli antenni pitää suunnata sillä tarkkuudella tukiaseamaan ja se antennin polttopiste on hyvin pieni mihin se signaalin kohdistaa. Kun taajuus on vielä 26 Ghz, niin se vaimenee niin rajusti antennikaapelissa että vaatisi ranteen paksuiset antennikaapelit ja niitäkin varmaan 4 kappaletta MIMOa varten.

Eli se antennin vaatisi kaverikseen sellaisen satelliittiantennin mikropään kokoisen 26 Ghz 5G mokkulan, jonka voisi sijoittaa siihen antennin polttopisteeseen. Antennit sitten suunnitella niin, että ne 5G 26 Ghz antennit on luokkaa 1 sentin kokoisella alueella siinä lautasantennin polttopisiteessä. Siitä "mikropää"-mokkulalta eteenpäin asuntoon tuoda se yhteys sitten 10 Gbit/s kuljettavalla ethernet-verkkokaapelilla tai valokuidulla.

Mahdollisesti tuossa käytössä voisi saada toimimaan myös 26 GHz taajuutta tukevan 5G USB-mokkulatikun. Johonkin vehkeeseen sitten kytkeä antennin tienoilla se mokkulatikun USB-kaapeli kiinni, joka muuttaa sen USB-kaapelia pitkin tulevan 5G nettiyhteyden ethernet- tai valokuitua pitkin kulkevaksi nettiyhteydeksi.

Eihän tuo vielä kovin ajankohtaista ole kun Suomessa loistavat vain poissaolollaan ne 26 Ghz 5G tukiasemat ja 26 Ghz 5G päätelaitteet.
 
Tuosta paraboliantennin eli lautasantennin käytöstä 26 Ghz 5G antennina tuli mieleen, että se keilan leveys on luokkaa 0,5 astetta. Eli antenni pitää suunnata sillä tarkkuudella tukiaseamaan ja se antennin polttopiste on hyvin pieni mihin se signaalin kohdistaa. Kun taajuus on vielä 26 Ghz, niin se vaimenee niin rajusti antennikaapelissa että vaatisi ranteen paksuiset antennikaapelit ja niitäkin varmaan 4 kappaletta MIMOa varten.

Eli se antennin vaatisi kaverikseen sellaisen satelliittiantennin mikropään kokoisen 26 Ghz 5G mokkulan, jonka voisi sijoittaa siihen antennin polttopisteeseen. Antennit sitten suunnitella niin, että ne 5G 26 Ghz antennit on luokkaa 1 sentin kokoisella alueella siinä lautasantennin polttopisiteessä. Siitä "mikropää"-mokkulalta eteenpäin asuntoon tuoda se yhteys sitten 10 Gbit/s kuljettavalla ethernet-verkkokaapelilla tai valokuidulla.

Mahdollisesti tuossa käytössä voisi saada toimimaan myös 26 GHz taajuutta tukevan 5G USB-mokkulatikun. Johonkin vehkeeseen sitten kytkeä antennin tienoilla se mokkulatikun USB-kaapeli kiinni, joka muuttaa sen USB-kaapelia pitkin tulevan 5G nettiyhteyden ethernet- tai valokuitua pitkin kulkevaksi nettiyhteydeksi.

Eihän tuo vielä kovin ajankohtaista ole kun Suomessa loistavat vain poissaolollaan ne 26 Ghz 5G tukiasemat ja 26 Ghz 5G päätelaitteet.
Harrastaja juituissa jokin USB tikku voisi olla ajatusta, 3D tulostamalla joku teline,

Ulkoiset antennit menettäneet suosiota ja 5G myötä entistä järeämmät mimo jutut jättäneet ulkoiset antennipuuhastelut erikoisempiin harraste tilanteisiin.

Tuosta isosta lautasesta kuulis mielellään kommentteja miten se taipuu näihin massivemimo ympärisöihin, osa mahdollisuuksista menetetään, mutta jos sen avulla pyritään ylipitkään etäisyyteen, niin taipuuko tukiasema siihen, onko tilanne kuinka paljon helpompi jos ns suora näköyhteys.
 
Tuosta isosta lautasesta kuulis mielellään kommentteja miten se taipuu näihin massivemimo ympärisöihin, osa mahdollisuuksista menetetään, mutta jos sen avulla pyritään ylipitkään etäisyyteen, niin taipuuko tukiasema siihen, onko tilanne kuinka paljon helpompi jos ns suora näköyhteys.

Ei tuollaisella lautasantennilla mitään tee 26 Ghz taajuudella, jos lautasen ja tukiaseman välissä ei ole suoraa esteetöntä näkyvyyttä. Joku 70 senttinen lautasantennikin tarjoaa 99,999 prosentin ajasta riittävän signaalin jostakin 5 kilometrin päästä tukiasemasta suoralla näköyhteydellä ja kymmenien kilometrien päästä 98 prosenttia ajasta samalla edellytyksellä. Ellei sitten 5G verkossa ole jotain ominaisuutta joka estää yhteyden niin kaukaa.

Jossain Lapissa korkeassa tunturissa sijaitsevan hiihtokeskuksen huipulle sijoitetulla tukiasemalla voisi olla käyttöä sille, että sen 26 Ghz verkkoon saa yhteyden kymmenienkin kilometrien päästä suoralla näköyhteydellä kiinteällä antennilla.
 
Joskus olen miettinyt että ihan nykyisillä taajuuksilla kokeilisi miten esim 85cm offset lautanen auttaisi "mahdottomassa" paikassa ja sijoittaisi päätelaitteen siihen mikropään paikalle.. Koskaan en ole saanut aikaiseksi alkaa tuollaista heikkoa paikkaa metsästää lautasen kanssa.
 
Joskus olen miettinyt että ihan nykyisillä taajuuksilla kokeilisi miten esim 85cm offset lautanen auttaisi "mahdottomassa" paikassa ja sijoittaisi päätelaitteen siihen mikropään paikalle.. Koskaan en ole saanut aikaiseksi alkaa tuollaista heikkoa paikkaa metsästää lautasen kanssa.

Ongelma lautasantennin kanssa on se, että se ei oikein toimi alemmilla taajuuksilla. Tai oikeastaan vahvistus jää heikoksi suhteessa antennin kokoon.

Tällä voi laskea lautasantennin vahvistusta eri taajuuksilla.


Hyötysuhteeksi laittaa vaikka 0,7, niin se on lähellä oikeaa arvoa.

3500 Mhz taajuuskin on vielä niin matala taajuus, että paremmin taitaa toimia vielä yagi-antenni silläkin taajuudella ellei lautastannin halkaisija ole jo useita metrejä.
 
Joskus olen miettinyt että ihan nykyisillä taajuuksilla kokeilisi miten esim 85cm offset lautanen auttaisi "mahdottomassa" paikassa ja sijoittaisi päätelaitteen siihen mikropään paikalle.. Koskaan en ole saanut aikaiseksi alkaa tuollaista heikkoa paikkaa metsästää lautasen kanssa.
Oliko tällä foorumilla vai jossain toisella, kuopatulla, ollut juttua moisista virityksistä 4G käytössä.
Markkinoilla on noihin valmiita antenneita (mikropään pidikkeeseen), mutta jotain USB tikku kokeilluista joskus lukenut.

Noissa kai kaksi kantavaa ideaa, yksi se että käytössä halpa riittävän iso aihio, ja toinen (mutu) vaimennus muista suunnista, ja toki vahvistusta kaupanpäälle.

Ei tuollaisella lautasantennilla mitään tee 26 Ghz taajuudella, jos lautasen ja tukiaseman välissä ei ole suoraa esteetöntä näkyvyyttä. Joku 70 senttinen lautasantennikin tarjoaa 99,999 prosentin ajasta riittävän signaalin jostakin 5 kilometrin päästä tukiasemasta suoralla näköyhteydellä ja kymmenien kilometrien päästä 98 prosenttia ajasta samalla edellytyksellä. Ellei sitten 5G verkossa ole jotain ominaisuutta joka estää yhteyden niin kaukaa.



Jossain Lapissa korkeassa tunturissa sijaitsevan hiihtokeskuksen huipulle sijoitetulla tukiasemalla voisi olla käyttöä sille, että sen 26 Ghz verkkoon saa yhteyden kymmenienkin kilometrien päästä suoralla näköyhteydellä kiinteällä antennilla.
Jos toimivuudessa ei ongelmia, ja tosiaan 5km etäisyksiilla viiden ysin toimivuutta (säänosalta), ja sitä pidemmissä jos vähän tinkiin niin sehän tuo tiehiden alueiden ulkopuolella todella merkittävän mahdollisuuden.

Siis esim vapaa-ajan asunnot jotka usein järven rannalla, ja järven suunnalla usein näköyhteys kaukaisiin mastoihin. Useammansavun taajamassa operaattori taasen voisi tukea yhtäasiakasta pienoissolu päätelaitteessa jos lupaa pitää sähköissä.

Markkinoinnissa tämä mmwave alueen mieltänyt nimenomaan tapahtu, aareena ja taajama tuotteeksi lähinnä niiden modernien DSL yhteyksien korvaajiksi.

No uskon että tuolla 3,5Ghz alueella pystytään alkuun tarjoamaan niitä "paremman" lupauksen nopeita yhteyksiä.
 
Tässä on vähän vanhaa juttua minulta
kesäversio

Talviversio

Kesällä -22 tuli taloni läheisyyteen Elisan masto joten sain purkaa kaikkia DNA sat.antenni viritykset pois.
tyytyväinen olen Elisaan ja ZTE mc7010 toimintaan. Tasaisesti 700/50 tulee säästä riippumatta ja ei pätki.
 
Kesällä -22 tuli taloni läheisyyteen Elisan masto joten sain purkaa kaikkia DNA sat.antenni viritykset pois.
tyytyväinen olen Elisaan ja ZTE mc7010 toimintaan. Tasaisesti 700/50 tulee säästä riippumatta ja ei pätki.

Jos naapurit kyselee että onko hyvä niin muista sanoa että huono on, ei kannata hankkia. Koska muuten pian on.
 
On oikeasraan eduksi jos suojattu kaapeli on maadoitettu vaan toisesta päästä.

Nopeuteen tuo suojaus ei vaikuta, ellei ympäristö ole niin häiriöinen että utp kaapelilla toimii vain hitaammalla nopeudella.
Tässä hyvää lukemista aiheesta. Kovasti ovat sitä mieltä, että ethernet maadoitetaan molemmista päistä kunhan ei ole potentiaalieroja.

Toisen pään maadoittamatta jättäminen kuitenkin heikentää suojausta suurtaajuisia häiriöitä vastaan.
 

Liitteet

Tässä hyvää lukemista aiheesta. Kovasti ovat sitä mieltä, että ethernet maadoitetaan molemmista päistä kunhan ei ole potentiaalieroja.

Toisen pään maadoittamatta jättäminen kuitenkin heikentää suojausta suurtaajuisia häiriöitä vastaan.
Joo, ongelma on vaan tuo potentiaaliero.

Häiriön suodatuksen kannalta on parempi että maadoitus tapahtuu kummassakin päässä, mutta jo hyvinkin pieni potentiaaliero psiteiden välillä muodostaa jo aika merkittävän häiriön sinne, tosin häiriö on yleensä hyvin matalataajuinen.

Esimerkkinä vanha talo jossa maadoittamattomat pistorasiat ja suojattu dataverkko, tosin tuollaista ei edes saisi tehdä...

Tai kahden eri kiinteistön välissä oleva kaapeli, siellä suojassa voi käytännössä mennä oikeasti merkittävä virta, kun koko kiinteistön potentiaalia aletaan jollain verkkokaapelilla sovittamaan naapurin kanssa tasoihin.
 
Useita laaloja taajuuskaistoja, paljon radioita, suhteellisen suuri lähetysteho (vrt. esim gsm). Kyllä siinä sähköä kuluu.

Operaattorithan itkevät, kun joutuvat maksamaan mobiilissa sähkölaskuja.

Edellisellä pitäjällä yhden maston juuressa oli Elisan 4G NSN rautaa, niin tukarin kylkeen oli kirjoitettu 20w eli vissiin lähetysteho 4G:lle.
Nuo -90 luvun alkupään GSM-raudat vissiin tuottivat ihan mukavasti lämpöä ja olisi kiva verrata se, paljonko niissä vei tehoja käytössä.
 
@Pakana Yhdessä paikassa kouluaikana uudistamassa verkkoa suojatulla CAT6-kaapelilla, molemmissa päissä maadoitettu kaapeli. Niin siellä jos käytti maadoitettua kaapelia koneen ja rasian välissä, niin aiheutti LCD-näyttöihin ongelmia (värinää yms...).
Jos suojaamatonta laitekaapelia rasian ja koneen välissä käytti, niin ongelmat loppuivat suoraan siihen.
 
Operaattorithan itkevät, kun joutuvat maksamaan mobiilissa sähkölaskuja.

Edellisellä pitäjällä yhden maston juuressa oli Elisan 4G NSN rautaa, niin tukarin kylkeen oli kirjoitettu 20w eli vissiin lähetysteho 4G:lle.
Nuo -90 luvun alkupään GSM-raudat vissiin tuottivat ihan mukavasti lämpöä ja olisi kiva verrata se, paljonko niissä vei tehoja käytössä.
Tuolla 20W on luultavasti tarkoitettu trx kohtaista lähetystehoa ja tehonpuolesta 20W oli yleisin GSM solun teho. Jos mietitään normaalia 3-sektorista tukiasemaa niin koska 4G on MIMO niin jokaisessa solussa on vielä kaksi lähetintä niin se on 3 sektoria x 2x20W. =120W ja tämä siis toki vain yhdellä tekniikalla ja taajuusalueella. Toki monesti se teho 4G:ssä ainakin omana aikana oli 40W tai 60W per trx ja sillä sama olisi jo 360W.

Muistaakseni tyypillinen 1+1+1 konfiguraatio Nokian DE34 GSM raudalla vei sähköä luokkaa 600-700W. DE21 kulutusta en muista mutta tuskin kovin valtavasti enemmän. Toki koska tuolloin vielä radiot oli kopin sisällä eikä mastossa niinkuin nykyään sitä tehoa saatii hukattua siinä antenneille menevässä RF-kaapelissakin hyvin. 90-luvulla vaan kun siellä kopissa oli mahdollisesti vain kolmen eri operaattorin GSM tukari ja mahdollisesti jotain pieniä siirtolaitteita niin se koko saitin kulutus oli jotain pari-kolme kilowattia. Puhallinjäähdytyskin riitti, ei tarvinnut erillisiä jäähjdytyslaitteita.

Nykyaikaisella raudalla se operaattorin "täyskattaus" vie keskimääräisesti n. 5kW ja huipputeho (tukiaseman kapasiteetti 100% käytössä) huitelee jossain 10kW tienoilla. Siksi monella mastolla on jouduttu korottamaan sähköliittymää kun se perinteinen 3x25A ei enää riitä.

Näissä laskemissa sitten kannattaa muistaa että nuo tukiasemalaitteet, kuten monet muutkin operaattorilaitteet toimivat -48VDC jännitteellä ja saiteilla on voimalaite joka muuttaa verkkosähköstä -48VDC ja ylläpitää akustoa sähkönsyötön varmennusta varten. Tuokin vaikuttaa vielä kokonaiskulutukseen vaikka nykyiset voimalaitteet ovatkin hyötysuhteeltaan hyviä.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä ihme, että netti katkeaa myös kiertävien sähkökatkojen aikana:
Tästä eri ketjuissa juttua.
Operaattoreilla on velvollisuuksia, ja siis varavoimaa ja sähköverkkoyhtiöt myös tehneet suunnitelmia miten minimoida haittoja.

Mobiilissa tilanne siis alueellista ja katkojen pituudesta riippuen netti alkaa hidastuun. Syynä kaksi tekiää, asiakkailta katkeaa kiinteä yhteydet (osa kiinteistöistä ei ole varavoimalla, ja asiakkaan purkit ei ole varavoimalla) joten siirtyvät mobiiliin kiinteiden osalta, ja toinen, mobiilissa alkaa tiippumaan osa lähetin vastaanottimista.
 
Tästä eri ketjuissa juttua.
Operaattoreilla on velvollisuuksia, ja siis varavoimaa ja sähköverkkoyhtiöt myös tehneet suunnitelmia miten minimoida haittoja.

Mobiilissa tilanne siis alueellista ja katkojen pituudesta riippuen netti alkaa hidastuun. Syynä kaksi tekiää, asiakkailta katkeaa kiinteä yhteydet (osa kiinteistöistä ei ole varavoimalla, ja asiakkaan purkit ei ole varavoimalla) joten siirtyvät mobiiliin kiinteiden osalta, ja toinen, mobiilissa alkaa tiippumaan osa lähetin vastaanottimista.

Näin se on: Kiertävät sähkökatkot vaikuttavat myös teleyritysten verkkojen ja palvelujen toimivuuteen | Traficom

15min jälkeen sammuu 5G n78 ja muut korkeat LTE-taajuudet luultavammin riippuen tukiasemista eli jää matalat taajuudet. Kapasiteettia näin vähenee reilusti ja puheluliikennettä erityisesti priorisoidaan.

Todella harvassa taloyhtiössä esim on taloyhtiön ristikytkennässä olevaa kytkintä varmennettu UPS:llä niin siinä koko kerrostalo siirtyy mobiiliin samalla eli asunnoissa aika turha varmentaa varavirralla kun katkeaa kuitenkin yhteydet. Monet etätyöntekijät saavat tästä 2h mukavan tauon kun ei siinä paljon voi tehdä ja turha sitä mobiilia ruuhkannuttaa yhteyksillä.

Vain isoilla yrityksillä voi olla varavoimaa osalla toimistoilla sekä kriittisillä toimijoilla missä vaadittu.
 
Näin se on: Kiertävät sähkökatkot vaikuttavat myös teleyritysten verkkojen ja palvelujen toimivuuteen | Trafic
15min jälkeen sammuu 5G n78 ja muut korkeat LTE-taajuudet luultavammin riippuen tukiasemista eli jää matalat taajuudet. Kapasiteettia näin vähenee reilusti ja puheluliikennettä erityisesti priorisoidaan.

Todella harvassa taloyhtiössä esim on taloyhtiön ristikytkennässä olevaa kytkintä varmennettu UPS:llä niin siinä koko kerrostalo siirtyy mobiiliin samalla eli asunnoissa aika turha varmentaa varavirralla kun katkeaa kuitenkin yhteydet. Monet etätyöntekijät saavat tästä 2h mukavan tauon kun ei siinä paljon voi tehdä ja turha sitä mobiilia ruuhkannuttaa yhteyksillä.

Pitäisi olla joku satelliittilaajakaista omalla virransyötöllä, niin ei paljoa netin käyttöön vaikuttaisi vaikka Suomessa olisi viikon kaikki sähköt poikki koko maasta.

Sehän satelliittilaajakaista varayhteytenä voisi olla hyvinkin perusteltu hankinta monella työpaikalla. Esimerkiksi vaikkapa joku sairaala, isompi apteekki tai vaikka joku tavaratalo. E-reseptiä suunnitella tuskin käynyt edes suunnittelijoilla mielessä miten se tulisi toteuttaa jotta se toimii vaikka koko Suomessa sähköt ja sitä myöten internet-yhteydet on poikki viikon.
 
Pitäisi olla joku satelliittilaajakaista omalla virransyötöllä, niin ei paljoa netin käyttöön vaikuttaisi vaikka Suomessa olisi viikon kaikki sähköt poikki koko maasta.

Sehän satelliittilaajakaista varayhteytenä voisi olla hyvinkin perusteltu hankinta monella työpaikalla. Esimerkiksi vaikkapa joku sairaala, isompi apteekki tai vaikka joku tavaratalo. E-reseptiä suunnitella tuskin käynyt edes suunnittelijoilla mielessä miten se tulisi toteuttaa jotta se toimii vaikka koko Suomessa sähköt ja sitä myöten internet-yhteydet on poikki viikon.
Viikon sähköt poikki kokomaasta ? en nyt ihan tiedä millaista tilannetta maalailet, mutta se mitä Ukrainaista opittu, niin jäljelle jää joku elektromagneettinen pulssi, tai joku avaruus juttu. Ja ne mitkä sen jälkeen kykyneen IP liikenteeseen, on hmm. ilmeisesti aika hyvin suojattu yhteyksiltä.

Halpoja kahdennuksia on mobiili, 5G, sateliitti, jos haluaa tukevaa niin sitten kahdenentaan jotain muuta ja isompi mietintä ja mobiili/satelliitti tuo siirettävyyttä, jos ne firman toimitilat tuhoutuu ja pitää vaihtaa nopeasti paikkaa.


En mitenkään sitä dissaa että jos rajat ylittävä nettiyteys, jos maan sisäiset poikki tarkoituksella tai tahattomasti. se sitten makuasia haluaako varastoida ydinpommonkestävään suojaan.
 
Sairaaloissa on jokin parin päivän varavirta dieseleillä. Toki ei ihan joka paikka pelitä niiden varassakaan. Sairaalat ovat top 1 priolla saamassa täydennyksiä, jos niitä vain on saatavissa.
 
Kun nämä data- yhteydet ensimmäisenä pudotetaan pois sähkökatkon sattuessa ja turvataan puhelinyhteydet, ehkä jokin Edge- yhteys saattaa tolppaan jäädä roikkumaan, niin mitenkä etätyö?
Juokseeko palkka vai jatkuuko työpäivä sähkökatko verran normityöpäivän jälkeen?
Yleisesti työnantajilla ei ole vielä vastausta tähän. Asia koskee lähinnä puolisoani, minä pärjään sen ajan ilman nettiä ja Netflixiä. Kylmää kaljaa löytyy kellarin portaasta.
Vaikka omalla alueella ei sähköt olisikaan poikki, voi jonkun toisen alueen sähkökatko kuitenkin pimentää verkon. Siinä ei paikallisesta 5G:stä silloin ole paljon hyötyä.
 
Kun nämä data- yhteydet ensimmäisenä pudotetaan pois sähkökatkon sattuessa ja turvataan puhelinyhteydet, ehkä jokin Edge- yhteys saattaa tolppaan jäädä roikkumaan, niin mitenkä etätyö?
Juokseeko palkka vai jatkuuko työpäivä sähkökatko verran normityöpäivän jälkeen?
Yleisesti työnantajilla ei ole vielä vastausta tähän. Asia koskee lähinnä puolisoani, minä pärjään sen ajan ilman nettiä ja Netflixiä. Kylmää kaljaa löytyy kellarin portaasta.
Vaikka omalla alueella ei sähköt olisikaan poikki, voi jonkun toisen alueen sähkökatko kuitenkin pimentää verkon. Siinä ei paikallisesta 5G:stä silloin ole paljon hyötyä.
Lähitöissä tuo varmaan on ihan selvä että palkka juoksee. Etätöissä tilanne voikin olla epäselvempi joten ei varmaan olisi paha saada asiasta työpaikalla joku linjaus, vaikka luottamusmiehen kautta.
 
Kun nämä data- yhteydet ensimmäisenä pudotetaan pois sähkökatkon sattuessa ja turvataan puhelinyhteydet, ehkä jokin Edge- yhteys saattaa tolppaan jäädä roikkumaan, niin mitenkä etätyö?
Puhe(data) on korkeammalla priorisoinnilla kun kuluttaja data. Mutta puhe vei vähän dataa.
3G ajetaan alas, niin sen tilalla on 4G yhteydet ja 5G on se missä riittää pienempi varakäyntiaika.

Ruuhkaa tulee, kun kiinteistä siirtyy käyttäjiä mobiiliin ja osa tukiasemista alkaa sammuilleen, siis tarjonta vähenee.

Se sitten vähän alueellista miten katkoskierrot suunniteltu, mitä siellä kentällä on, kierto voidaan suunnitella niin että osa tukiasemista välttää ne, ja ilmeisesti katkoksetkin sitä luokkaa että ne tukiasemat mitkä sen pidemmän varakäyntiajan piirissä, niin selviävät niistä.
 
Kun nämä data- yhteydet ensimmäisenä pudotetaan pois sähkökatkon sattuessa ja turvataan puhelinyhteydet, ehkä jokin Edge- yhteys saattaa tolppaan jäädä roikkumaan, niin mitenkä etätyö?
Juokseeko palkka vai jatkuuko työpäivä sähkökatko verran normityöpäivän jälkeen?
Yleisesti työnantajilla ei ole vielä vastausta tähän. Asia koskee lähinnä puolisoani, minä pärjään sen ajan ilman nettiä ja Netflixiä. Kylmää kaljaa löytyy kellarin portaasta.
Vaikka omalla alueella ei sähköt olisikaan poikki, voi jonkun toisen alueen sähkökatko kuitenkin pimentää verkon. Siinä ei paikallisesta 5G:stä silloin ole paljon hyötyä.

Varmaan vastauksen tähän voi antaa vain työnantaja. Mutta eiköhän nyt hieman varautumalla pysty sen 2h tunnin ajan tekemään jotain töitä ja pitää ruokatauon/kahvitauon samalla. Aika monella varmaan olisi sähköpostin järjestämistä, vastaamista jne. vaikka nettiä ei varsinaisesti hetkellisesti voisi käyttää kovinkaan vauhdikkaasti tai etäpalavereita pitää. Käytännössä sinne todennäköisesti jäänee vähintään 2G/3G päälle kunnes sähköt palautuvat takaisin. Maaseutusaitilla voi myös ihan hyvin jäädä myös 4G 800 MHz. Tässäkin voi olla eroavaisuuksia miten eri operaattorit ovat konfiguroineet tukiasemansa. Uudesta SYVistä ei ole tietoa. Sähkökatkoista pulatilanteessa tulee kuitenkin käytännössä ennakkoilmoitus, joten ihan puun takaa sellainen ei pitäisi tulla. Uskon kuitenkin, että yrittävät välttää tukiasemien sähköjen katkaisuja mahdollisuuksien mukaan.
 
Kunhan on keittänyt kahvin ja ruuan valmiiksi ennen sitä katkoa :D

Itsellä ei ole sitäkään ajoitusongelmaa kun syön lounassalaatin ja otan kylmän kolan. ;) Worst case pistän iPadin pyörimään ja katson jonkun etukäteen ladatun elokuvan siitä. MassiveMIMO saiteilla 5G:t (n78) kyllä sammutetaan hyvin äkäseen sähkökatkoissa, sen verran hyvin ne virtaa haukkaa (kerro sähkönkulutus kolmella, jos antennit kolmeen sektoriin):

1667216958450.png
 
Tuota ei taideta kyllä akuilla ylläpitää hetkeäkään. Mikro + kahvinkeitin jää kakkoseksi..
 
Tuota ei taideta kyllä akuilla ylläpitää hetkeäkään. Mikro + kahvinkeitin jää kakkoseksi..
Watteja ne oli,
Yhden henkilöauton akulla menee heittämällä se vartti, vai meniskö useampi tuntikin.

Kustannuskysymys.

Edit, en siis tarkoita polttiksen 60ah lyijyakkua :-), lyijyakku tosin sopii, jos ei paino ja tilarajoitteita.
 
jos en ihan väärin muista niin
5G 15min
4G 120min
sitten ihan puheluille vielä huomattavasti pitempi tuo varmennus noissa tukiasemissa.
 
jos en ihan väärin muista niin
5G 15min
4G 120min
sitten ihan puheluille vielä huomattavasti pitempi tuo varmennus noissa tukiasemissa.

Ei voi yleisesti sanoa. Eri operaattoreilla erilaiset käytännöt ja lisäksi vielä operaattorin sisällä eri aikakauden tasureita jossa erilaiset pudotukset yms.
 
jos en ihan väärin muista niin
5G 15min
4G 120min
sitten ihan puheluille vielä huomattavasti pitempi tuo varmennus noissa tukiasemissa.

Data-yhteys matkapuhelintukiasemaan vaatii sen, että aktiivilaitteille riittää tukiaseman ja FICIX Internet-palveluntarjoajien yhdysliikennepisteen välillä virtaa. Sitten pitää riittää myös operaattorilta ulkomaanyhteyksiin saakka virtaa merikaapelille saakka.

Sitä en tiedä miten kauan noissa aktiivilaitteissa verkossa varavirta riittää akuissa tai aggregaateissa. Ja miten kauan niiden akkujen latautuminen kestää ennen kuin uuden virtakatkot taas kestävät.

Eli se netti voi olla poikki kiertävien sähkökatkojen aikaan vaikka omalle alueelle virta olisi jo palautunut.
 
Ei voi yleisesti sanoa. Eri operaattoreilla erilaiset käytännöt ja lisäksi vielä operaattorin sisällä eri aikakauden tasureita jossa erilaiset pudotukset yms.

Tuo varmaan poimittu jostain määräyksestä tai jutusta, sopii muistikuviin mitä jossain jutussa/kirjoituksessa mainitta minimi vaatimuksina.

Peruspeitto varmistus =>3h

=>15min 5G, taajamissa 4Gllä =>2h Voisko johtua siitä että taajamissa pitkä katkos riski pienempi, ja mahkut järjestää apuja.

Ja jotain haja-astuselueiden pidennettyä.

Hätäpuheluita varten 2Gllä jotain vaatimuksia (4G puhe tuki on mitä on)

Siis mutua ennen nykyistä kriisiä. Silloin kun pitkä alueellisia sähkökatkoja, niin ulkoista varavoimaa tuotiin kriittisempiin paikkoihin kun ei saatu sähköverkko ylös.

Joku kirjoitti että operaattori voi minimiä mitottaessa tiputella sellaisia kuormia pois jotka eivät pienennä peittoaluetta, jopa kokonaisia taajuusalueita.

Edit:
Joku hakuosuma juttuun, jossa mainittu monenmoista tarkentavaa, suuntaan että toiseen. Siinä ehkä oli se että haja-astusalueella peitosta 30% pidempi aika, ja ilmeisesti ajatus että paikanpäälle pääsee varakäyntiaikana, eli jos ei pääsee, niin lisää aikaa.

Ketjussa mainitut ajat kuullostaa hyviltä, mutta jos operaattorit saa ja myös tiputtelee "kapasiteettia" oleellisesti pois 2h kiertävän sähkönkatkon aikana, niin somettelu hiipuu sen aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Puolitoista vuotta ollut puhelimen 4G hotspottina ainoana nettiliittymänä ja on ollut tarpeisiini melko riittävä. Nyt on kuitenkin nettipelaaminen alkanut taas kiinnostamaan ja pingihän tällä 4G:llä seilaa varsinkin iltaisin todella rankasti. Olisiko 5G liittymä puhelimeen yhtään vakaampi pingin kannalta? Elisalla näkyisi ainakin olevan hyvä peitto täällä Kuopion alueella.
 
Puolitoista vuotta ollut puhelimen 4G hotspottina ainoana nettiliittymänä ja on ollut tarpeisiini melko riittävä. Nyt on kuitenkin nettipelaaminen alkanut taas kiinnostamaan ja pingihän tällä 4G:llä seilaa varsinkin iltaisin todella rankasti. Olisiko 5G liittymä puhelimeen yhtään vakaampi pingin kannalta? Elisalla näkyisi ainakin olevan hyvä peitto täällä Kuopion alueella.
Mokkula ennemmin aktiivikäyttöön. Puhelimet/tabletit hotspotteineen ovat tarkoitettu lähinnä tilapäiskäyttöön. Kuumenevat mm. aika rankasti hotspot päällä.
 
Mokkula ennemmin aktiivikäyttöön. Puhelimet/tabletit hotspotteineen ovat tarkoitettu lähinnä tilapäiskäyttöön. Kuumenevat mm. aika rankasti hotspot päällä.
Noh, mulla on työpuhelin (edullisen pään Nokia 5.4) ollut hotspottina ja piuhassa kiinni puolitoista vuotta 24/7 ja ainoastaan suurempia tiedostoja täyttä kaistaa siirtäessä puhelin lämpenee tuntuvasti. En koe siis lämpöä tai mahdollista puhelimen akun käyttöiän lyhenemistä ongelmaksi millään tapaa.

Lähinnä siis mietin, että mahdollistaisiko 5G-liittymä vakaamman pingin pelaamiseen ja vakaammat latausnopeudet mm. 4K-videokuvan katseluun? 4K-streamiin taitaa riittää 25-30Mbps, mutta nykyinen 4G-liittymä ei edes noihin nopeuksiin vakaasti pysty. Vai onko muuttujia niin paljon että ei auta kuin kokeilla?
 
Viimeksi muokattu:
Noh, mulla on työpuhelin (edullisen pään Nokia 5.4) ollut hotspottina ja piuhassa kiinni puolitoista vuotta 24/7 ja ainoastaan suurempia tiedostoja täyttä kaistaa siirtäessä puhelin lämpenee tuntuvasti. En koe siis lämpöä tai mahdollista puhelimen akun käyttöiän lyhenemistä ongelmaksi millään tapaa.

Lähinnä siis mietin, että mahdollistaisiko 5G-liittymä vakaamman pingin pelaamiseen ja vakaammat latausnopeudet mm. 4K-videokuvan katseluun? 4K-streamiin taitaa riittää 25-30Mbps, mutta nykyinen 4G-liittymä ei edes noihin nopeuksiin vakaasti pysty. Vai onko muuttujia niin paljon että ei auta kuin kokeilla?
Siinä kannattaa vain huomioida se että tuommoinen edullinen vanha puhelin on aina jonkinmoinen tulipaloriski erityisesti kun akkua rasitetaan tavalla, johon sitä ei ole tarkoitettu.

 
Jos ja kun akku sitten väistämättä aiheuttaa tulevaisuudessa tulipalon, niin voinko olettaa että ennen sitä olen kuitenkin päässyt nauttimaan 4G:tä vakaammasta pingistä ja latausnopeuksista?
 
Jos ja kun akku sitten väistämättä aiheuttaa tulevaisuudessa tulipalon, niin voinko olettaa että ennen sitä olen kuitenkin päässyt nauttimaan 4G:tä vakaammasta pingistä ja latausnopeuksista?
Sitähän ei kukaan tiedä, mut mulla on semmonen mutu tuntuma että pelkkä puhelin aiheuttaa jo pingiä kun sillä jaetaan nettiä.
 
Sitähän ei kukaan tiedä, mut mulla on semmonen mutu tuntuma että pelkkä puhelin aiheuttaa jo pingiä kun sillä jaetaan nettiä.
Voisin jakaa netin USB:n kautta sille koneelle jolla pelaan ja muille laitteille langattomasti, jos sillä nyt latenssiin on merkitystä. Ainakin nopeustestit antaa parempaa tulosta USB-tetheröinnillä vs. wifi.

Mutta joo, ehkä on järkevin ottaa Moin 5G jossa ei ole sopimukselle määräaikaa ja sitten vaan testailla :)
 
Näyttäisi Elisa avanneen täällä lännessäkin juuri yhden 5G-tukarin 2100mhz taajuudella. Millaisiin nopeuksiin tuolla voi käytännössä päästä?
 
Jaaha, soittelipa eilen Elisan myyntitykki, että on tuotu tähän Oulun eteläpuolelle reilusti uutta rautaa jne, että kiinnosteliskos 5G. Pyysin myyjää tarkentamaan selvitystä että mistä suunnasta kannattais rueta kokeileen (asutaan 3 vanhan Elisan maston keskellä, lähimpään joku 2,5km ja se ei ole paras, koska välissä tiheä metsä heti tontinrajan takana). Cellmapperissa näkyy yhdessä nuista 3 mastosta 5Glle bandit 28 ja 78, jokos Ellulla oli SA käytössä vai vieläkö pitää ankkuroitua 4G:hen?

(viimeksi kokeillessa matalantaajuuden ankkuri ei pitäny, koska sivusta tuli ei-5G-mastosta sama taajuus sen verran lujempaa että MC7010 ei pysynyt 5Gssä kiinni, ja 4G:n puolelta lukitsemalla korkea taajuus oli kuuluvuus tuon pusikon läpi niin huono, että upload oli ihan luokatonta)
 
Päivää, olisiko kenelläkään kärsivällisyyttä laittaa kootusti mitä kannattaisi tehdä mc8020 purkille miellyttävän käyttökokemuksen saamiseksi?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 586
Viestejä
4 477 884
Jäsenet
73 961
Uusin jäsen
topiaassss

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom