5G juttelua

Varsinaista ketjua 4G+ , 4,5G:lle ei oikein ole, niin kirjoitetaan tänne DNA:n 4G-verkon evoluutiosta. Tuli tuossa Lahessa huomattua Ala-Okeroistentien varrella olevassa saitissa erikoista rautaa:

antenni.JPG B74x4.JPG
DNA antennit keskellä, mitä ilmeisimmin Huawein. 6x keltaista porttia ja 2x punaista.

Toisessa kuvassa DNA:n radiot. Vasemmalla 3x Radio 2219, GU 09. Lisäksi 2x Radio 4415, L26 4x4

B74x42.JPG b134x4.JPG
Kuva alta päin ja

sitten se erikoisuus, eli 2x Radio 2242 eli B1+B3 2x2 MIMO Dualband ja niiden keskellä Radio 4443, eli B1+B3 4x4 MIMO.

Nopeudet tuossa sellaisia, että ei nyt mitään tajunnan räjäyttävää. Aika samoissa nopealla testillä kuin ilman 4x4:sta. Tuossa vaikuttaa olevan cell edge-toimivuus priorisoitu ja siinä ollaan toki onnistuttukin. Eikä minulla ole B1+-B3 4x4 tukevaa laitetta, vaan pystyy vain erikseen kullakin taajuudella testaamaan. B1+B7 tai B3+B7 olisi kyllä tuettu, mutta saitti taas sitä ei tue. Aika hurja laite tuo 4443, todella paljon isompi kuin mihin on totuttu.
 
https://www.sttinfo.fi/tiedote/dnan-5g-laajakaistan-asiakastestit-etenevat?releaseId=69857512

DNA testaa "5G-taajuudella" toimivaa kiinteätä langatonta 4G LTE-verkolla käyttäen Massive MIMO ja Beamforming-tekniikkaa mukana mitkä tulevat 5G:ssä enemmän käyttöön - Tuota samaa testasin itse: DNA testaa kiinteätä langatonta 3.5GHz-taajuudella Vantaan Paarmarinteellä - MT-TECH.FI

Eli kyseessä ei ole 5G-tekniikka vaan 4G ihan kyseessä vielä. Voidaan kutsua 4.5G-4.9G:ksi miten haluaa. Hyvin käy ilmi että 5G ei ole vielä valmis oikein ja DNA:kin vielä jatkaa 4G:n parissa.
 
https://www.sttinfo.fi/tiedote/dnan-5g-laajakaistan-asiakastestit-etenevat?releaseId=69857512

DNA testaa "5G-taajuudella" toimivaa kiinteätä langatonta 4G LTE-verkolla käyttäen Massive MIMO ja Beamforming-tekniikkaa mukana mitkä tulevat 5G:ssä enemmän käyttöön - Tuota samaa testasin itse: DNA testaa kiinteätä langatonta 3.5GHz-taajuudella Vantaan Paarmarinteellä - MT-TECH.FI

Eli kyseessä ei ole 5G-tekniikka vaan 4G ihan kyseessä vielä. Voidaan kutsua 4.5G-4.9G:ksi miten haluaa. Hyvin käy ilmi että 5G ei ole vielä valmis oikein ja DNA:kin vielä jatkaa 4G:n parissa.

Mistä saakka mobiili on muuttunut kiinteäksi yhteydeksi? Tuoko DNA sen valokuidun asuntoihin saakka?
 
Mistä saakka mobiili on muuttunut kiinteäksi yhteydeksi? Tuoko DNA sen valokuidun asuntoihin saakka?

Sellaista nimeä kantavat kun asennetaan laitteet kiinteästi seinälle tai katolle minne lieköön. 3.5Ghz 4G-taajuudelle ei onneksi yleensä puhelinkäyttäjät eksy kun ei puhelimet tue tuota taajuutta oikein - sama idea kuin Ukkoverkkojen 2.6Ghz TDD 4G:ssä mikä nyt Elisa ostanut ja ilmeisesti alasajanutkin.
 
Voivathan laittaa nuo solut myös lukkoon muilta kuin kiinteän langattoman tilaajilta.
 
Mistä saakka mobiili on muuttunut kiinteäksi yhteydeksi? Tuoko DNA sen valokuidun asuntoihin saakka?

Suomalaiset ovat valmiita maksamaan supernopeasta 5G:stä lisähintaa – laitteiden tehoon ei kuitenkaan uskota

"Suomalaiset ovat valmiita maksamaan supernopeasta 5G:stä lisähintaa – laitteiden tehoon ei kuitenkaan uskota

Tänään klo 16:00

Ericssonin tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat valmiita maksamaan 5G-yhteydestä enemmän.

5G on tulossa vauhdilla. Eri operaattorit ovat Suomessa jo testaamassa yhteyksiä ja valmistajat ovat tuomassa markkinoille 5G:tä tukevia puhelimia ja muita laitteita.

5G tuo käyttäjille supernopean internetyhteyden, jolla voidaan liikutella suuret määrät dataa hetkessä. Kuten 4G:nkin kohdalla, 5G-yhteydet tulevat todennäköisesti maksamaan aluksi enemmän.

Suomalaiskuluttajat pitävät Ericssonin 5G-tutkimuksen mukaan nykyistä laajakaistavalikoimaa suppeana, eikä yhteyksien koeta toimivan kuten pitäisi. 5G voikin tuoda suuria muutoksia kilpailuun.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat valmiita maksamaan paremmasta yhteydestä enemmän, kun vastaajien mukaan myös mobiilidataa tullaan uusien liittymien mukana kuluttamaan jopa 240 gigatavua.

Suomessa kuluttajat ovat Ericssonin tutkimuksen mukaan valmiita maksamaan 5G:n käyttämisestä 15 prosenttia lisähintaa ja edelläkävijät jopa 33 prosenttia enemmän. Tästä huolimatta vain 20 prosenttia suomalaisista uskoo, että nykypuhelimet ovat suorituskyvyltään riittävän hyviä hyödyntämään 5G-teknologiaa.
"

Onhan tyo aika höpöhöpö "tutkimus". Itsellä taitaa maksaa 4G liittymä noin 10 euroa kuussa ja sillä saa 50 Mbit/s rajoitetun nettiliittymän ja julkisen IP:n.

Toki minä olisin valmis maksamaan sen 15 prosenttia enemmän eli 1,5 euroa kuussa jos sillä saisi jonkun symmetrisen gigaisen 5G liittymän tai mielellään 10 gigaisen.

Joku toinen voi taas maksaa siitä 4G liittymästään esimerkiksi 40 euroa. Silloin se 15 prosenttia olisi jo 6 euroa kuussa.

Eihän tuossa 5G tutkimuksessa selviä edes miten nopeaa 5G siinä tarkoitetaan ja minkä taajuusalueen 5G vehkeitä.
 
Miksihän Ericsson haluaa hillitä 5G hypeä? Ettei vain omat tuotteet olisi vaiheessa...
 
Toki minä olisin valmis maksamaan sen 15 prosenttia enemmän eli 1,5 euroa kuussa jos sillä saisi jonkun symmetrisen gigaisen 5G liittymän tai mielellään 10 gigaisen.
Toimiiko se sun 4G liittymä 50/50 nopeudella oikeasti aina? Kun luet noita eri laajakaista-threadejä täältä foorumilta, niin onhan siellä kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä jotka valittavat kun iltaisin netflixit pätkivät ja pelit lagaavat kun kaikki naapurustossa vinguttavat sitä 4G-mokkulaa kilpaa ja tukiasema kyykkää.

Tuosta porukasta moni olisi valmis maksamaan joitakin euroja kuussa extraa saadakseen lisää kaista aja paremmat latenssit.
 
Toimiiko se sun 4G liittymä 50/50 nopeudella oikeasti aina? Kun luet noita eri laajakaista-threadejä täältä foorumilta, niin onhan siellä kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä jotka valittavat kun iltaisin netflixit pätkivät ja pelit lagaavat kun kaikki naapurustossa vinguttavat sitä 4G-mokkulaa kilpaa ja tukiasema kyykkää.

Tuosta porukasta moni olisi valmis maksamaan joitakin euroja kuussa extraa saadakseen lisää kaista aja paremmat latenssit.

Kyllä se toimii. Mökillä Yhteisverkon alueella käytössä se 4G liittymä. Kylällä on varmaan pari sataa asukasta ja suurimmalle osalle tulee vielä valokuitu kotiin.

Tai no ei se ihan 50 tasan anna vaan upload-nopeuskin taisi olla joku 49,8 Mbit/s.
 
Kyllä se toimii. Mökillä Yhteisverkon alueella käytössä se 4G liittymä. Kylällä on varmaan pari sataa asukasta ja suurimmalle osalle tulee vielä valokuitu kotiin.

Tai no ei se ihan 50 tasan anna vaan upload-nopeuskin taisi olla joku 49,8 Mbit/s.
Niin, eli koska sinulla ei ole 4G:tä käyttäviä naapureita, niin 5G on kokonaisuutena turha? Tämäkö se sinun 5G:tä vastustava argumenttisi nyt oli?

Luitko yhtään tuota Ericssonin julkaisua edes, jossa todettiin, että nimenomaan tiiviissä kaupungeissa asuvilla on suurimpia toiveita 5G:n suhteen. Ja että se on nimenomaan se mihin 5G eniten auttaa? Ruuhkien vähennykseen suurilla laitemäärillä ja tiheyksillä.
 
Niin, eli koska sinulla ei ole 4G:tä käyttäviä naapureita, niin 5G on kokonaisuutena turha? Tämäkö se sinun 5G:tä vastustava argumenttisi nyt oli?

Ei se 5G missään tapauksessa turha ole. Varmaan 10 vuoden päästä on jo pitkälle syrjäyttänyt 3G ja 4G tekniikat.

Tällä hetkellä 5G tekniikka ei ole vielä kypsä lunastamaan oikein mitään lupauksiaan. 1000 euroa taitaa maksaa 5G reititin, se ei tule muuta kuin 3500 MHz 5G taajuutta ja paluukaistakin taitaa mennä 4G verkossa.
 
Niin, eli koska sinulla ei ole 4G:tä käyttäviä naapureita, niin 5G on kokonaisuutena turha? Tämäkö se sinun 5G:tä vastustava argumenttisi nyt oli?

Luitko yhtään tuota Ericssonin julkaisua edes, jossa todettiin, että nimenomaan tiiviissä kaupungeissa asuvilla on suurimpia toiveita 5G:n suhteen. Ja että se on nimenomaan se mihin 5G eniten auttaa? Ruuhkien vähennykseen suurilla laitemäärillä ja tiheyksillä.

Kilin kellot. Hommahan toimii täysin markkinaehtoisesti, joten se 5G ei tuo helpotusta yhtään mihinkään, koska kaistanleveys maksaa. Teknisesti tuon homman voisi aivan hyvin ratkaista jo nyt 4G-tukiasemia lisäämällä, mutta koska se ei operaattorille kannata, tukiasemia ei rakenneta lisää. Aivan sama tilanne on 5G:n kanssa, ollaan pitkällä vuosisadan jälkipuoliskolla, ennen kuin sitä kuitua on vedetty katuihin tarpeeksi, ja jokainen lyhtypylväs sisältää sen tukiaseman. Tämäkin vain, jos asukastiheys on riittävä, joten ei tule keskustojen lisäksi kuin harvoihin ja valittuihin omakotilähiöihin, maaseututaajamiin ei koskaan.
 
5G:llä kaista on nimenomaan halvempaa kun sitä saa enemmän per yksi tukiasemainvestointi.
 
Kattelin äsken Youtubea, niin tuli kansalaisaloitemainos, jossa mainostettiin pysäyttämään 5g-verkkojen rakentaminen terveyshaittojen takia. Kukahan lie maksaa mainostamisen?
Ilmeisesti tämä Kansalaisaloitepalvelu - Kansalaisaloite 5G-tukiasemien rakentamisen pysäyttämiseksi/purkamiseksi ihmisen terveyttä uhkaavan korkean sähkömagneettisen säteilymäärän takia

Samaa olen miettinyt, kansalaisaloitetta mainostetaan Adwordsinkin kautta kovalla rahalla.

Tuossa kansalaisaloitteena on muuten mukana henkilö nimeltä H. Ertz :rofl:
 
Pikkuisella Googlettelulla löytyy homman taustalta ainakin prof. emeritus Rainer Nyberg. Mitä tietoja löytyy, niin hän olisi ainakin psykologi ja kasvarustieteiden tohtori. Sitä en tiedä, onko teknillisen alan koulutusta. Kuitenkin samat henkilöt ovat ennenkin vastustaneet muitakin hankkeita, kuten wifiä.
 
Onko yhtään puhelinta vielä markkinoilla 5G -verkon käyttöön?

Valmistajat ovat kovasti kesä 2019 lupailleet 5G puhelimia, mutta kannattaa odottaa se pari vuotta eli sinne 2021 puolelle. Eli alussa on lastentauteja ja muuta "ongelmaa alussa ja valmistajat parantavat laitteitaan.
 
Viimeksi muokattu:

5G tulee olemaan pääasiassa kaupunkien ja esikaupunkien juttu, koska kantamat tukiasemilla käytettyjen taajuuksien takia paljon lyhyemmät kuin 4G:ssä. Samasta syystä isompia 4G taajuuksia käytetään pääasiassa kaupungeissa ja tiheään asutuilla alueilla. 5G tulee korkeintaan johonkin tiheämmin asutetuille alueille, mutta tuskin kaikkialle maaseudulle, koska vain muutamaa käyttäjää varten ei ole kannattavaa rakentaa tukiasemaa.
 
Uskoisin että 5G tulee lähtökohtaisesti jollain aikataululla myös sinne missä on tällä hetkellä 3G tai 4G.

Se on sitten aivan eriasia millaisia nopeuksia sinne saadaan aikaseksi. Kyllä 700Mhz 5G -verkolla saadaa valtavaa peittoa, mutta ei sillä kyllä gigabittejä kiskota läpi. Eli otsikkoon viitaten, huippunopean 5G:n ulkopuolelle voi suurinosa jäädä, 5G:n ei välttämättä koska 5G ei liene automaattisesti tarkoittavan huippunopeata.
 
Uskoisin että 5G tulee lähtökohtaisesti jollain aikataululla myös sinne missä on tällä hetkellä 3G tai 4G.

Se on sitten aivan eriasia millaisia nopeuksia sinne saadaan aikaseksi. Kyllä 700Mhz 5G -verkolla saadaa valtavaa peittoa, mutta ei sillä kyllä gigabittejä kiskota läpi. Eli otsikkoon viitaten, huippunopean 5G:n ulkopuolelle voi suurinosa jäädä, 5G:n ei välttämättä koska 5G ei liene automaattisesti tarkoittavan huippunopeata.

Tuohon menee vielä vuosikymmeniä, koska:

4G taajuudet jäävät 4G käyttöön vielä vuosiksi ehkä jopa vuosikymmeniksi, koska vanhoilta laitteilta ei voida katkaista tukea kuin seinään ja katkaista suurinta osaa maksavista asiakkaista pois mobiiliverkoista. Tällähetkellä 99,99% laitekannasta ei tue 5G tekniikkaa ja tukee vain 4G ja 3G taajuuksia jos tehtäisiin päätös 4G taajuuksien ottamisesta pois 4G käytöstä silloin operaattori sulkisi 99% asiakkaistaan verkon ulkopuolelle. Samasta syystä 3G taajuudet ovat edelleen 3G käytössä, mutta todennäköisesti tuki 3G loppuu lähivuosina.
 
Tuohon menee vielä vuosikymmeniä, koska:

4G taajuudet jäävät 4G käyttöön vielä vuosiksi ehkä jopa vuosikymmeniksi, koska vanhoilta laitteilta ei voida katkaista tukea kuin seinään ja katkaista suurinta osaa maksavista asiakkaista pois mobiiliverkoista. Tällähetkellä 99,99% laitekannasta ei tue 5G tekniikkaa ja tukee vain 4G ja 3G taajuuksia jos tehtäisiin päätös 4G taajuuksien ottamisesta pois 4G käytöstä silloin operaattori sulkisi 99% asiakkaistaan verkon ulkopuolelle. Samasta syystä 3G taajuudet ovat edelleen 3G käytössä, mutta todennäköisesti tuki 3G loppuu lähivuosina.
Elisa ja DNA ovat varanneet 700Mhz kaistan 5G-käyttöön muutamia 4G saitteja lukuunottamatta. Telia taas on panostanut 700Mhz 4G peittoon.
 
Tuohon menee vielä vuosikymmeniä, koska:

4G taajuudet jäävät 4G käyttöön vielä vuosiksi ehkä jopa vuosikymmeniksi, koska vanhoilta laitteilta ei voida katkaista tukea kuin seinään ja katkaista suurinta osaa maksavista asiakkaista pois mobiiliverkoista. Tällähetkellä 99,99% laitekannasta ei tue 5G tekniikkaa ja tukee vain 4G ja 3G taajuuksia jos tehtäisiin päätös 4G taajuuksien ottamisesta pois 4G käytöstä silloin operaattori sulkisi 99% asiakkaistaan verkon ulkopuolelle. Samasta syystä 3G taajuudet ovat edelleen 3G käytössä, mutta todennäköisesti tuki 3G loppuu lähivuosina.

3G taajuus 2100Mhz poistuu käytöstä lähiaikoina ja tulee 4G-käyttöön. 3G siirtyy pelkästään 900Mhz taajuudelle missä 2G:täkin on. 4G:llä on useita taajuuksia mitä voidaan siirtää osittain aikanaan 5G:nkin käyttöön. DNA on jo tehnyt tätä ahkerasti ja esimerkiksi Lahdessa ei ole tarjolla ollenkaan 2100Mhz 3G:tä, vaan se on siirretty täysin 900Mhz puolelle.

5G on vasta alussa ja totta on että menee vielä vuosia että oikeasti verkkoa on. Lisäksi 4G:täkin kehitetään ottamalla käyttöön 4x4 MIMO-tekniikkaa käyttöön asutuskeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa. Tämä kasvattaa 4G-verkon kapasiteettia nykyisestä reilusti.
 
Eilen Kaisaniemessä noin 40000 muun ihmisen kanssa totesin Elisan ja Telian väliset erot. Telia iPhone 7:lla ei meinannut päästä ollenkaan edes verkkoon, joskin Elisalla iPhonella 8:llakin oli alussa vaikeuksia. Kummallakaan operaattorilla ei yllättäen data juurikaan toiminut - ei oikein edes whatsapp tekstimuotoiset viestit. Itseasiassa olisin olettanut, että Telia olisi toiminut hieman paremmin, koska arvelin että sitä olisi vähemmän porukalla. Todennäköisesti kuitenkin Elisalla on alueella enemmän tukiasemia ja kapasiteettia ja varautuneet paremmin. Silti lopputulos oli onneton. Summa summarum, 5G olisi ollut ihan kiva, koska nyt 3G ja 4G olivat lähes käyttökelvottomia eikä edes tekstiviestit menneet oikein perille. Puhe oli ainoa joka toimi. Mielestäni olisi ihan hyvä jos tämänkokoisissa tilaisuuksissa olisi myös wifi-mahdollisuus. Vähentäisi alueen mobiiliverkkojen kuormitusta. Mielestäni operaattoreiden pitäisi kyllä tuoda enemmän liikuteltavaa tukiasemakapasiteettia tilapäisesti kun tiedossa on, että alueella tulee olemaan valtava ruuhka.

Mietin myös, että miten puhelin toimii tuollaisessa älyttömässä ruuhkatilanteessa, jossa signaalit ovat erittäin hyvä esim. 2600 MHz taajuudella, mutta se on ihan tukossa. Onko noissa älyä että puhelin tai tukiasema vaihtaisi taajuutta puhelimelle esim. 800/2100 MHz alueelle 4G:ssä vai jääkö roikkumaan täysin tukossa olevalle kaistalle ja sen takia mikään ei toimi luurissa? Toki tuossa tilanteessa taitaa olla vähän kaikki 800/1800/2100/2600 taajuudet tukossa kun puhelimia on reilut 10 000 per operaattori samassa paikassa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos vertaa esim. festareita tuollaiseen pop-up -tapahtumaan, niin festareilla data sentään jotenkin siirtyy. Erona se, että operaattori tietää festarin järjestämisestä hyvissä ajoin ennakkoon ja voi suunnitella organisaation kanssa soveltuvat yhteydet. Monesti noille ajetaan siirrettäviä tukiasemia, jotka ovat yksinkertaisesti perävaunuihin rakennettuja ja niissä on teleskooppimasto. Esimerkiksi tässä videossa on selitetty, miten jokin vuosi sitten Sonera rakensi Flow-festivaaleille verkon.

Taas Leijonien mitalijuhlien kaltainen nopeasti järjestetty tapahtuma on hankalempi. Ei ole mitenkään kannattavaa pitää jokaisessa potentiaalisessa juhlapaikassa siirrettäviä tukiasemia yms. 24/7 valmiudessa. Nyt esim. kulta voitettiin Sunnuntaina, joten eipä varmasti ketään verkonsuunnittelijaa ole ollut yöllä paikalla. Lisäkapan rakennus ei tapahdu sormia napsauttamalla, joten eipä operaattoreilla ole ollut pahemmin aikaa varautua tuohon.

Tämä haasteellisuus korostuu erityisesti lomakohteissa, kuten Italian rannikolla, jossa monet rantakaupungit ovat talvella hyvin hiljaisia, mutta kesällä sitäkin vilkkaampia. Sielläkään ei ole mielekästä pitää jatkuvaa peittoa monilla taajuuksilla, kun suurimman aikaa vuodesta pärjää vähemmällä.

Verkossa on erilaisia mahdollisuuksia ohjata päätelaitteita kulloinkin parhaalle taajuudelle. Kuitenkin mitä kehittyneempi päätelaite, löytyy Carrier Aggregation -tekniikka, jolloin päätelaitetta ei tarvitse sen kummemmin jumpata minnekään, vaan kun tietyn raja-arvon ylittävä dataliikenne havaitaan, osaa päätelaite yhdistää kahteen, kolmeen tai neljään taajuuteen samanaikaisesti. Tietyissä paikoissa voi olla jopa 5 taajuutta (SYV-alue). Tietysti se, mikä taajuus valitaan ns. primary carrieriksi on edelleen verkon päätettävissä. En osaa tuota prosessia selittää, mutta siihen vaikuttaa joukku erilaisia parametreja. Tietenkin jokaisella vendorilla voi olla omia sovellutuksia, tarkoitan siis Nokian, Ericssonin ja Huawein mahdollisia kehittämiä tekniikkoja.


Jos otetaan puhtaita lukuarvoja, niin esimerkiksi DNA:n yleisesti käyttämät tukiasemakontrollerit (Baseband Unit) kykenevät palvelemaan seuraavia määriä:

Baseband 5212: 4000 samanaikaisesti aktiivista käyttäjää, 1000 VoLTE -puhelua, 1000/250Mbps (DL/UL) dataliikennettä (kaikkiin kyseisen BB:n takana oleviin soluihin). Yhteen soluun 391/75Mbps

Vastaavasti tehokkaammat:

BB 5216 ja 6630: 7500, 2000, 1800/500Mbps, 391/75Mbps.

Vanha DUS31: 2500 (vaihtelee) 800, 350/150Mbps.

Pitää myös muistaa, että siirtotieverkko voi tuoda rajoitteita. Ja verkossa voi olla lisäksi vanhempia tukiasemalaitteita. Karkeasti ottaen tuollainen 1 BB-unit = yksi Cellmapperin kartalla oleva tukiasema (eNB ID).


....

Jos käyttäjämäärä ylittyy,
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän kaikilla operaattoreilla ole ollut valmiit suunnitelmat esimerkiksi Kaisaniemen puiston kapasiteetin lisäykseen jo vuosikausia eri tilaisuuksia varten. Joten blueprintit kyllä löytyy, toki Leijonien voitto ja juhlat tulivat nopealla aikataululla, mutta jos lavat ja kaikki viritykset saatiin muutamassa tunnissa rakennettua niin ei operaattorikaan kyllä voi vedota siihen ettei ehtinyt. Ja vaarahan oli jo olemassa loppuviikosta, että maanantaina juhlitaan. :)

Mielestäni on myös turvallisuusriski, jos verkko on niin kuormittunut, että puhelin ei tahdo edes yhdistyä verkkoon tai tippuu siitä pois ja tekstiviestitkin menevät heikosti perille.

Kolme vuotta sitten tuossa Telian videossakin rakensivat tuon verkon päivässä. Ovat varmasti kehittyneet ja mobilisoituneet sitten vuoden 2016 jälkeen nämä verkotkin. Pitäisiköhän ottaa oppia Kiinasta? Siellä 4G toimi kaikkialla, puhelin ei kahden viikon aikana kertaakaan edes mennyt 3G:lle. Tukiasemia näkyi joka puolella, parhaimmillaan laskin, että junasta näkyi kerralla 11 kiinteää tukiasemaa, aika hurja määrä! :D Toki väestöä hiukka enemmän, mutta silti! =)
 
En ole operaattoreilla tai muillakaan verkkoon liittyvillä töissä, joten en voi tietää, onko suunnitelmia vai ei. Sen kuitenkin uskon tietäväni, että organisaatiot ovat sen verran isoja, että suunnitteluun menee helposti hyvä tovi. Samalla lailla monessa arkipäiväisessäkin asiassa se toteutusvaihe on lyhin, mutta suunnittelu kera lupineen kestää pisimpään.

Tulee lähimenneisyydestä mieleen, että eräässä varuskunnassa kaikkien operaattoreiden verkot kyykkäsivät järjestäen valapäivänä. Vaikka tuo oli ollut operaattoireiden tiedossa iät ja ajat, ei mitään oltu tehty.

Sitä en tiedä, miten lavat yms. saadaan nopeasti, mutta verkkoja ei. Ei ne taida olla järjestäjien prioriteettilistalla. Onneksi sentään viranomaiset viestivät Virve-verkossa, joten sitä ei käyttäjät tukkoon niin vain saa.
 
Eivät varmasti tehneet todellisuudessa päivässä tuota verkkoa. Pelkästään kattomastotavaroiden ja nosturin paikalle saaminen vie pahimmillaan viikon. Kesällä kun on kaiken maailman ikkunan pesut ym. julkisivurempat käynnissä, niin nosturin saamiseen saa aina varata 2-3 päivää. Tuollekkin alueelle tuli vähän sinne tänne tavaraa, niin kyllähän siellä on viikko vedetty kaapelia valmiiksi. Saati että saa edes asennuslupia, mikä vie viikosta kuukauteen. Tuokin vielä vissiin "suojeltu"rakennus.

Edit: Videossahan mainitaan että integrointi päivässä. Se onnistuu kaikilla muillakin (Ericsson, Huawei).
 
Olihan sekin noloa kun ISTV lähetti live-feediä Mantan patsaalta ja mitä enemmän porukkaa alkoi kertymään paikalle, sitä huonommaksi ja tökkivämmäksi kuva alkoi muuttua kunnes feedi jumahti lopullisesti kun taas 4G-verkko oli ongelmissa. Varmaan katsojia oli sillä feedillä kymmeniä tuhansia kun kaikki hesarit, IS ja ties mitkä mainostivat sitä. Kauppatorin alue on perinteisesti kanssa ollut tietyissä tilaisuuksissa kymmenien tuhansien ihmisten juhlimispaikka. 700 MHz ei liene otettu Helsingissä edes käyttöön ruuhkatilanteissa, eikö tukiasemat tue vai mikä syynä? 800 MHz myös yllättävän huonosti käytössä ydinkeskustassakin. Ruuhkatilanteessa olisi optimaalista jos tukiasema voisi pamauttaa kaikki 700/800/1800/2100/2600 taajuudet päälle. Mutta en tosiaan tunne tarkemmin tukiasemien teknologiaa, että onko mahdollista edes viittä 4G-taajuutta tuottaa samalla base stationilla kun varmaan jotain 2G ja 3G juttujakin pitäisi vielä tukea. Kokeilin myös 3G:ta, se ei toiminut ollenkaan, ei edes sitä vähää mitä 4G, liekö sitten 2100 laitettu 4G:lle ja 900:lla ei sitten kapasiteetti riitä siihen vähääkään.
 
Olihan sekin noloa kun ISTV lähetti live-feediä Mantan patsaalta ja mitä enemmän porukkaa alkoi kertymään paikalle, sitä huonommaksi ja tökkivämmäksi kuva alkoi muuttua kunnes feedi jumahti lopullisesti kun taas 4G-verkko oli ongelmissa. Varmaan katsojia oli sillä feedillä kymmeniä tuhansia kun kaikki hesarit, IS ja ties mitkä mainostivat sitä. Kauppatorin alue on perinteisesti kanssa ollut tietyissä tilaisuuksissa kymmenien tuhansien ihmisten juhlimispaikka. 700 MHz ei liene otettu Helsingissä edes käyttöön ruuhkatilanteissa, eikö tukiasemat tue vai mikä syynä? 800 MHz myös yllättävän huonosti käytössä ydinkeskustassakin. Ruuhkatilanteessa olisi optimaalista jos tukiasema voisi pamauttaa kaikki 700/800/1800/2100/2600 taajuudet päälle. Mutta en tosiaan tunne tarkemmin tukiasemien teknologiaa, että onko mahdollista edes viittä 4G-taajuutta tuottaa samalla base stationilla kun varmaan jotain 2G ja 3G juttujakin pitäisi vielä tukea. Kokeilin myös 3G:ta, se ei toiminut ollenkaan, ei edes sitä vähää mitä 4G, liekö sitten 2100 laitettu 4G:lle ja 900:lla ei sitten kapasiteetti riitä siihen vähääkään.

Tukiasema ei ole yleensä se rajoittavin tekijä. @Age of Computers tuossa jo listasikin Ericssonin tukareiden kapasiteettejä. Noita voi sitten aina lisätä laitetilaan. Rajoitukset tulee sieltä että joka taajuus vaatii omat radiot. Tai löytyy kyllä myös dualband laitteita. Myös antennin täytyy toimia ko. taajuudella. Noilla laitteilla ei riitä että se antenni on vähän sinne päin, siellä tulee niin suuret vaimennukset että radiot sammuu automaattisesti.
Radioilla on varmaan hintaa tuhansia/kpl. Lisäksi tiedän että operaattorit vuokraa keskenään laitetiloja ja sähköjä. Sähkössä ei ole operaattorikohtaista kulutusseurantaa, vaan vuokraa maksetaan jollain keskiarvokulutuksella, kaikkien laitteiden osalta. Eli ei kannata pitää osaa taajuuksista sammuksissa, kun joutunee kuitenkin maksamaan sähköistä.
Lisenssien hinnoista ei ole kyllä mitään hajua. Mutta kuulo/huhupuheiden perusteella laitteet myydään operaattoreille "lähes ilmaiseksi", lisensseistä sitten joutuu maksaan mansikoita, joka tukiaseman ja joka taajuuden/solun osalta.
 
Varmaan jos ensi kuussa pääsisis testaamaan 5G-verkkoa niin mielestäni pääsy lähelle 1 Gbit/s on aika mahdotonta Suomessa yhden operaattorin verkossa (unohdetaan mahdolliset spekulaatiot SYV 5G-verkoista) tällä hetkellä, koska Venäjän takia Elisalla (ja DNA:lla) käytössä vain 60 MHz kaista? Teoriassa siis Telian 70 MHz verkossa saisi hieman paremman nopeuden, mutta...

Onko Elisan N41 TDD2500 taajuus nyt missään käytössä? Elisan sivuilla Huawein 5G CPE Pro laitteen speksien mukaan N41 taajuustuki on alustavasti siinä. Onko tulossa 5G käyttöön mahdollisesti? Nyt ilmeisesti uppikanava kulkee edelleen 4G:ssä, vai?

Huawei 5G CPE Pro:
  • 5G Latausnopeus teoreettinen huippuarvo 1,65 Gbps (@100MHz,SA,8:2 ratio), 4x4 MIMO, 256 QAM
  • 5G Lähetysnopeus teoreettinen huippuarvo 250 Mbps (@100MHz,SA,8:2 ratio), 2x2 MIMO, 256 QAM
Tarkoittaako tuossa tuo 8:2 ratio, että jos 80% 100MHz verkosta on allokoitu downloadille ja 20% uploadille niin tällöin saavutetaan 1,65 Gbps huippunopeus teoriassa, vai? Kyseessä aikataajuusjakoinen verkko ja siinä käsittääkseni voidaan download/uppikaistojen leveyksiä säädellä kohtuullisen hyvin tarpeen mukaan, toisin kuin kiinteätaajuksisissa FDD-verkoissa, joita kaikki Suomen normaalit 4G-verkot lienevät.

Lisäksi tuossa puhutaan SA:sta, eli viittaa ilmeisesti Stand-Aloneen. Olikos se niin että esim. nämä Elisan tukiasemat eivät mitkään ole vielä SA-toteuksia vaan tukeutuvat vielä vahvasti 4G-tekniikkaan upin ja kontrollidatan osalta?
 
Viimeksi muokattu:
Olihan sekin noloa kun ISTV lähetti live-feediä Mantan patsaalta ja mitä enemmän porukkaa alkoi kertymään paikalle, sitä huonommaksi ja tökkivämmäksi kuva alkoi muuttua kunnes feedi jumahti lopullisesti kun taas 4G-verkko oli ongelmissa.

Muistelen lukeneeni varmaan 10 vuotta sitten jostakin tahosta joka striimaili esimerkiksi festareilta. Oli pakettiautossa katolla sellainen pitkä ja tehokas 900 Mhz yagi. Sillä otti yhteyttä sitten kilometrien päässä sijaitseviin ruuhkattomiin tukiasemiin ja striimaus toimi hyvin vaikka itse esiintymispaikalla 3G verkko oli ihan jumissa.

Sitä en ymmärrä miksei ISTV:llä ja Sanoma firmalla ole varaa ostaa jotain satelliittilaajakaista antennia ja sat-modeemia ja siihen sata euroa kuussa maksavaa 40 gigan tiedonsiirtopakettia jolloin voisi sitä kautta striimata vaikka Mantan lakituksen tai Leijonien MM-juhlat.

StackPath

Upload kaista on tuossa maksimissaan 6 Mbit/s. Jollakin 4 Mbit/s nopeudella saa jo laadukasta hd-striimiä kun pakkaa sen jollakin kunnon koodekilla.

Tuon tarvitseman 1 metrin lautasantennin voisi asentaa vaikka johonkin lava-auton kyytiin. Lava-autoon sitten yhteys vaikka jollakin wifillä tai luvanvaraisella taajuudella siitä striimaavasta vehkeestä jos ei kaapelilla saa vedettyä. Hyvin se langattomasti toimii vaikka sataan metriin.

Noita satelliittilaajakaistoja ja Ka-alueen sat-vehkeitä näytti olevan auton katolla sillä firmalla jäähallilla joka ennen Teliaa hoito jääkiekon sm-liigan televisioinnit. Samoin oli 4G yagi-antenneja siinä. Ilmeisesti oli 4G ja satelliittiyhteys varayhteytenä jos valokaapeli tai millä siirtävätkään pelin Pasilaan alkaa reistailla.
 
Muistelen lukeneeni varmaan 10 vuotta sitten jostakin tahosta joka striimaili esimerkiksi festareilta. Oli pakettiautossa katolla sellainen pitkä ja tehokas 900 Mhz yagi. Sillä otti yhteyttä sitten kilometrien päässä sijaitseviin ruuhkattomiin tukiasemiin ja striimaus toimi hyvin vaikka itse esiintymispaikalla 3G verkko oli ihan jumissa.

Sitä en ymmärrä miksei ISTV:llä ja Sanoma firmalla ole varaa ostaa jotain satelliittilaajakaista antennia ja sat-modeemia ja siihen sata euroa kuussa maksavaa 40 gigan tiedonsiirtopakettia jolloin voisi sitä kautta striimata vaikka Mantan lakituksen tai Leijonien MM-juhlat.

StackPath

Upload kaista on tuossa maksimissaan 6 Mbit/s. Jollakin 4 Mbit/s nopeudella saa jo laadukasta hd-striimiä kun pakkaa sen jollakin kunnon koodekilla.

Tuon tarvitseman 1 metrin lautasantennin voisi asentaa vaikka johonkin lava-auton kyytiin. Lava-autoon sitten yhteys vaikka jollakin wifillä tai luvanvaraisella taajuudella siitä striimaavasta vehkeestä jos ei kaapelilla saa vedettyä. Hyvin se langattomasti toimii vaikka sataan metriin.

Noita satelliittilaajakaistoja ja Ka-alueen sat-vehkeitä näytti olevan auton katolla sillä firmalla jäähallilla joka ennen Teliaa hoito jääkiekon sm-liigan televisioinnit. Samoin oli 4G yagi-antenneja siinä. Ilmeisesti oli 4G ja satelliittiyhteys varayhteytenä jos valokaapeli tai millä siirtävätkään pelin Pasilaan alkaa reistailla.

Esim. 2008 kesäkisoissa Yle sai kuvan valokuitua pitkin.

Peking lupaa hyvää tv-kuvaa

Tänään alkavat Pekingin olympialaiset ovat Yleisradiolle merkittävä uuden televisiotekniikan kokeilu. Yle kuvaa ja tuottaa kisalähetykset kokonaan teräväpiirto- eli hd-tekniikalla.

Hd-tuotantoa on ollut aikaisemminkin, mutta nyt teräväpiirtokuvaa tulee Suomeen asti, osalla jopa kotikatsomoihin. Yle testaa olympialähetyksillä lähetysverkon valmiutta hd-lähetyksiin.

Yle ei itse jakele hd-signaalia. Sitä voi seurata antenniverkossa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi osa kaapeli-, satelliitti- ja internet-tv-operaattoreista näyttää kilpailutapahtumia teräväpiirtoisena.


Teräväpiirtolähetysten lisäksi jakelutie on kokenut uudistuksia. Perinteinen satelliittiyhteys maapallon toiselle puolelle on väistynyt valokaapelin tieltä.

Yle on vuokrannut Euroopan yleisradioyhtiöiden liitolta EBU:lta tarvittavan valokuitukapasiteetin tiedonsiirtoon. Kuva tulee kuitua pitkin koko matkan Pekingistä Suomeen.

Pekingin olympialaisista vastaavan tuottajan Markku Jylhäsalon mukaan valokuidun etuna on muun muassa sen häiriönkesto. Äkilliset ukkosmyrskyt tai muut sään oikut eivät pääse katkaisemaan lähetyksiä.

Hdtv:lle ei odoteta suuria katsojamääriä

Yleisradio sulki maanantaina Yle1:n rinnakkaiskanava Yle1+:n. Kanavalta vapautunut kapasiteetti käytetään osin hd-koelähetyksiin.

Myös normaalin digitelevision katselijat pääsevät nauttimaan suuremman tiedonsiirtokapasiteetin eduista. ”Esimerkiksi purjehduksessa vedestä tulee erittäin paljon heijastuksia. Liian pakatussa kuvassa kuvaan tulee helposti mosaiikkia. Nyt voimme varmistaa, että kuvalle on riittävästi kaistaa ettei virheitä esiinny”, Jylhäsalo sanoo.

Teräväpiirtolähetysten vastaanotto vaatii omat laitteensa, joten niiden katsojamäärä jää suhteellisen vähäiseksi Suomessa.

Normaalinkin television katsojilla kuvanlaatu on takuuvarmasti parempi kuin keväällä Kanadassa pidetyissä jääkiekon MM-kilpailuissa. Kuvasignaali tulee Suomeen saakka 720p-hd-tasoisena ja erottelu normaaliin sd-televisiokuvaan ja teräväpiirtoon tehdään vasta Pasilassa.

Jylhäsalon mukaan hd-lähetyksiä voi seurata Euroopassa 12 maassa. ”Muut tyytyvät perinteiseen tv-kuvaan.”

Lue <a href=”http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article117977.ece” target=”_blank”>Tekniikka ja Talouden sivuilta</a> muun muassa, missä verkoissa hd-lähetykset näkyvät.
 
Ai ISTV kaveri vetäis valokuitujohtoa perässään? :D

Ei mutta vakavasti puhuen järkevämpi olisi, että olisi käyttänyt vaikka Helsingin kaupungin avointa wifi verkkoa, jonka tukarit sijaisevat Havis Amandalla ja Kappelissa sen jälkeen kun mobiiliverkko menee tukkoon.
 
Kovasti ainakin 2018 salppurin kisoissa oli TV-yhtiöillä ohjelmansiirtoa - ainakin varayhteyden osalta - satelliitin kautta.

Muistan taannoin joidenkin urheilulähetysten osalta, jos meni jatkoajalle tai muuten viivästyi, saattoivat joutua keskeyttämään lähetyksen. Syyksi kertoivat satelliittiajan loppumisen.
 
Varmaan jos ensi kuussa pääsisis testaamaan 5G-verkkoa niin mielestäni pääsy lähelle 1 Gbit/s on aika mahdotonta Suomessa yhden operaattorin verkossa (unohdetaan mahdolliset spekulaatiot SYV 5G-verkoista) tällä hetkellä, koska Venäjän takia Elisalla (ja DNA:lla) käytössä vain 60 MHz kaista? Teoriassa siis Telian 70 MHz verkossa saisi hieman paremman nopeuden, mutta...

Onko Elisan N41 TDD2500 taajuus nyt missään käytössä? Elisan sivuilla Huawein 5G CPE Pro laitteen speksien mukaan N41 taajuustuki on alustavasti siinä. Onko tulossa 5G käyttöön mahdollisesti? Nyt ilmeisesti uppikanava kulkee edelleen 4G:ssä, vai?

Huawei 5G CPE Pro:
  • 5G Latausnopeus teoreettinen huippuarvo 1,65 Gbps (@100MHz,SA,8:2 ratio), 4x4 MIMO, 256 QAM
  • 5G Lähetysnopeus teoreettinen huippuarvo 250 Mbps (@100MHz,SA,8:2 ratio), 2x2 MIMO, 256 QAM
Tarkoittaako tuossa tuo 8:2 ratio, että jos 80% 100MHz verkosta on allokoitu downloadille ja 20% uploadille niin tällöin saavutetaan 1,65 Gbps huippunopeus teoriassa, vai? Kyseessä aikataajuusjakoinen verkko ja siinä käsittääkseni voidaan download/uppikaistojen leveyksiä säädellä kohtuullisen hyvin tarpeen mukaan, toisin kuin kiinteätaajuksisissa FDD-verkoissa, joita kaikki Suomen normaalit 4G-verkot lienevät.

Lisäksi tuossa puhutaan SA:sta, eli viittaa ilmeisesti Stand-Aloneen. Olikos se niin että esim. nämä Elisan tukiasemat eivät mitkään ole vielä SA-toteuksia vaan tukeutuvat vielä vahvasti 4G-tekniikkaan upin ja kontrollidatan osalta?

Käytännössä nopeus about 1000Mbps ja 100Mbps lähetysnopeus voisi arvella saavan TDD:llä. Hankala sanoa kun ei tiedä vielä millaista verkon konfiguraatiota on. Viive on sama kuin 4G:llä eli 11ms pienimmillään kun kyseessä NSA-toteutus (Non-Standalone). Lähetyspuoli voi toimia jo Non-Standalonessa 4G tai 5G-puolella mutta luulen että ielä mennään 4G:llä lähetys. Toki laite tukee jo Upload CA:ta niin 130Mbps sielä on teoreettinen lähetysnopeuden mahdollisus. Sitä en tiedä miten tämä päätelaite käyttää kun latausnopeus on 5G-puolella...

Toinen on ongelmana että Elisa on aikaisemmin rajoittanut lähetysnopeutta siihen 50Mbps - uusimmilla liittymillä en ole testannut mutta markkinoitu vain 1000/50 maksimia niin sillä varmaan mennään. Katsotaan kun pääsee kokeilemaan käytännössä.

N41 ei varmaan ihan heti tule kun vaan 50Mhz että N78 aloitetaan varmasti.
 
Mikähän heillä oli kiinteässä kuluttajatuotteiden nopeus? Ettei vain mennä toisen tuoteryhmän varpaille astumaan...

Kuitupuolella tyypilliset nopeusluokat ovat 100/10M, 250M/50M ja 1000M/100M. Itsellä 250M kuitu ja toivoisin kyllä, että Elisan nostaisi upin vähintään 100M.

Itsellä mahdollisuus käyttää Elisan yritysliittymiä, mutta niissäkin 4G-uppi on vain 75M.
Sitä en tiedä, miten lavat yms. saadaan nopeasti, mutta verkkoja ei. Ei ne taida olla järjestäjien prioriteettilistalla. Onneksi sentään viranomaiset viestivät Virve-verkossa, joten sitä ei käyttäjät tukkoon niin vain saa.

Älä huoli, viranomaisetkin ovat tulossa 4G-verkkoon ja VIRVEä aletaan ajamaan alas: Viranomaisverkko Virve siirtyy radiopuhelimista laajakaistaan ja kaupallisen operaattorin verkkoon – hätätilanteessa asiakkaan nettiyhteys joustaa

"Valittavaan verkkoon tulee etuoikeus viranomaisille. Tarvitaan sekä priorisointi, jossa viranomaispuhelut menevät edelle ja alta purku, jossa liiallisen liikenteen takia tukossa olevaa verkon liikennettä puretaan viranomaiskäyttöön."

Tämä kuulostaa just hyvältä kun viranomaiset pääsevät Instagramiin postaamaan live-feedinsä kun muut kärvistelevät toimimattoman verkon kanssa seuraavassa isommassa yleisötapahtumassa ;) Onneksi 5G on tulossa....

olkitu sanoi:
N41 ei varmaan ihan heti tule kun vaan 50Mhz että N78 aloitetaan varmasti.

Tässähän Elisa saisi 110 MHz kaistan ja pääsisi heti keulille 5G-verkoissa Suomessa. Ja onhan tuon 2500MHz kantama parempi kuin 3500MHz:n, mielestäni selkeä kilpailuetu myös.

Huawein Balong 5000:ssa piirissä on 5G-verkkoihin 2CA-tuki 100MHz taajuksien yhdistämiselle, mutta tarkkaa speksiä en ole nähnyt, että mitä taajuuksia voisi yhdistää. Olisi myös mielenkiintoista tietää, pystyisikö laite komboamaan 5G NR ja 4G-verkkoa CA-tyyliin.

Kyllähän Elisalla N41+N77 olisi herkullinen kombo, koska Venäjän kanssa neuvottelut jatkuvat varmaan vielä pitkään. Tässä myös Elisa pystyisi pistämään kampoihin Telialle ja DNA:lle mikäli SYV 5G verkot toteutuvat.
 
Viimeksi muokattu:
Muuten myös 4G-taajuuksia voi yhdistää 5G:n kanssa, kuten B3+N78 on teknillisesti mahdollista...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 287
Viestejä
4 486 364
Jäsenet
74 133
Uusin jäsen
Jaakko0000000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom