5G juttelua

Tosiaankin Koreassa SK Telecom on testaillut 5G+4G yhdistelmää Samsungin S10 5G puhelimella ja saivat nopeudeksi 2.63 Gbit/s.

1903133img4.jpg
Tuossa se koukku onkin,5G+4G dual connectivity ja riittävän laajat kaistat tarkoittaa massiivista suorituskykyä. Kyllä me tätä vielä nähdään Suomessakin.
 
Tuossa se koukku onkin,5G+4G dual connectivity ja riittävän laajat kaistat tarkoittaa massiivista suorituskykyä. Kyllä me tätä vielä nähdään Suomessakin.

Harkitaan 5G:een käyttöä, heti kun päästään 20/20Gbit/s lukemiin.
 
Yksittäisen maksiminopeuden sijaan paljon kiinnostavampaa on se, että miten latenssit ja kaista käyttäytyvät kun tukiasemassa on 500 netflixin / youtuben / areenan / katsomon katsojaa ja parikymmentä streamaajaa lisäksi.
 
Ei langattomalla tarkoitus varmastikaan korvata kodin laajakaistaa mutta varmasti liikkuessa jo käytät 4G:tä? Vai tukeudutko pelkästään kodin valokuitulaajakaistaan?
Ainakin DNA on kirjoittanut kovasti kapan viipaloinnista siten, että voidaan taata aina tietty palvelun laatu. Toki jos verkkoon ei päästetä puhelimia kuin tietyn verran tms. ja kiinteän liittymän omistajille taataan vaikka 100M koko ajan ( ja uutta taloa/asiakasta ei niin vain ilmaannu), niin ei tuota ihan mahdottomana ajatuksena voi pitää.
 
Ei langattomalla tarkoitus varmastikaan korvata kodin laajakaistaa mutta varmasti liikkuessa jo käytät 4G:tä? Vai tukeudutko pelkästään kodin valokuitulaajakaistaan?

Sanoppa se Elisalle, DNA:lle ja Telialle. Kummasti ainakin Elisa on lopettanut kiinteän linjan ja myynyt pelkästään ihmisille 4G:tä. Kotona ei tahdo nuo 4G:eet toimia kenelläkään operaattorilla "kunnolla".
 
Sanoppa se Elisalle, DNA:lle ja Telialle. Kummasti ainakin Elisa on lopettanut kiinteän linjan ja myynyt pelkästään ihmisille 4G:tä. Kotona ei tahdo nuo 4G:eet toimia kenelläkään operaattorilla "kunnolla".

Se on totta että kuparilinjoja poistetaan ja sitä mukaan tarjolle jää mobiililaajakaistat. Osalla alueella korvataan kiinteällä valokuidulla ja osalla sitten ei ole korvaavaa yhteyttä vaan se sitten on tuo mobiili.

Mitä tarkoitat kunnolla toimimisella? 4G toimii kunnolla kun sen nopeus on vähintään 100Mbps? Itsellä 4G-nopeus on normaalisti sielä 10-50Mbps välillä kotona ja on kiinteä yhteys.

Useilla alueilla se kiinteä tarvitaan - harmi että jostain syystä kaupallinen tarjonta ei täsmää
 
Viimeksi muokattu:
Se on totta että kuparilinjoja poistetaan ja sitä mukaan tarjolle jää mobiililaajakaistat. Osalla alueella korvataan kiinteällä valokuidulla ja osalla sitten ei ole korvaavaa yhteyttä vaan se sitten on tuo mobiili.

Mitä tarkoitat kunnolla toimimisella? 4G toimii kunnolla kun sen nopeus on vähintään 100Mbps? Itsellä 4G-nopeus on normaalisti sielä 10-50Mbps välillä kotona ja on kiinteä yhteys.

Useilla alueilla se kiinteä tarvitaan - harmi että jostain syystä kaupallinen tarjonta ei täsmää

No onneksi taloyhtiössä on paikallisen operaattorin kuituyhteydet, niin toimivuus on aivan eri luokkaa.

Jos normi nopeus 4G:llä on se 1.5-7/3Mbit/s telialla, niin tämäkö on susta hyvin toimiva yhteys? Vaikka tasot olisi edes jonkinlaiset ja edes mobiilireitittimellä ei tahdo saada kunnon nopeuksia. Yöllä saattaa tulla sitä 40/10Mbit lukemia.

Ja koitappa tuollaisella nopeudella katsella sitä Netflix HD-kuvaa?
 
Tuloksia EE UK 5G live verkosta tänään.



Näyttää aika hyvältä suhteutettuna väkimääriin mitä tuolla on.
 
Tuloksia EE UK 5G live verkosta tänään.



Näyttää aika hyvältä suhteutettuna väkimääriin mitä tuolla on.


Kyseessä taitaapi olla 4CA + 5G N78 yhdistelmä - EE UK:lla on vain 40Mhz N78 kaistaa niin ei sieltä noin paljon kai irtoa ilman että 4G:tä käytetään mukana.
 
Onkohan operaattoreiden enää mahdollista siirtyä sitten alkuperäisiin voittamiin taajuuksien käyttöön, kun joskus aikanaan saadaan myös 3600-3800 alue käyttöön vai onko vaarana että jäävät pysyvästi kahteen palaseen noi taajuudet kaikille?

Ven_j_n_asettamien_rajoitusten_vuoksi_osa_ensimm_isist__5G_taajuuksista_on_k_ytt_kiellossa.jpg


Mielenkiinnosta myös kyselen, että onko käryä miten noi kaistanleveydet menee, eli kun leveydet on N78:ssa (TDD3500) 10, 20, 40, 50, 60, 80, 100 MHz niin pystyykö Telia hyödyntämään tuota 70 MHz kaistaa eli toimiiko 60MHz+10MHz kombo tuossa N78:ssa?

Sitten vielä toinen tyhmä kysymys, pystyykö Telia ja Elisa nykyisin hyödyntämään 25 MHz kaistan 2600MHz taajuudella (vs. DNA vain 20 MHz) vai meneekö 5 MHz hukkaan? Kun kaikki B7:t mitä olen nähnyt niin ovat 20 MHz kaistoja.
 
Viimeksi muokattu:


Australiasta Telstran koepenkistä myös aika hävyttömiä latausnopeuksia. Pingi on kyllä melkoisen kuppainen mutta ihan hyviä tuloksiahan nämä ovat kun ottaa huomioon teknologian uutuuden ja keskeneräisyyden.
 
Onkohan operaattoreiden enää mahdollista siirtyä sitten alkuperäisiin voittamiin taajuuksien käyttöön, kun joskus aikanaan saadaan myös 3600-3800 alue käyttöön vai onko vaarana että jäävät pysyvästi kahteen palaseen noi taajuudet kaikille?

Ven_j_n_asettamien_rajoitusten_vuoksi_osa_ensimm_isist__5G_taajuuksista_on_k_ytt_kiellossa.jpg


Mielenkiinnosta myös kyselen, että onko käryä miten noi kaistanleveydet menee, eli kun leveydet on N78:ssa (TDD3500) 10, 20, 40, 50, 60, 80, 100 MHz niin pystyykö Telia hyödyntämään tuota 70 MHz kaistaa eli toimiiko 60MHz+10MHz kombo tuossa N77:ssa?

Sitten vielä toinen tyhmä kysymys, pystyykö Telia ja Elisa nykyisin hyödyntämään 25 MHz kaistan 2600MHz taajuudella (vs. DNA vain 20 MHz) vai meneekö 5 MHz hukkaan? Kun kaikki B7:t mitä olen nähnyt niin ovat 20 MHz kaistoja.
Kunhan Venäjän kanssa saavat neuvottelut tehtyä, niin alkuperäiset kaistat tulevat käyttöön.

n78+n78 ei-yhtenäistä CA-komboa ei vielä näytä olevan ainakaan täällä: NR Carrier Aggregation

Nykyisin pystyisi hyödyntämään kyllä sen ylimääräisen 5Mhz, mutta käytännössä siitä tuskin olisi hyötyä. 5Mhz on niin pieni siivu, ehkä jos sen sallisi vain CA-tilassa toisena taajuutena. Sama homma 1800Mhz puolella.
 
Järkevästi ajatellen olisi 1800 kaista kannattanut jakaa esim. 20+20+35MHz ja 2600 taajuksilla kannattanut jakaa vaikka 30+20+20 jaolla, nyt Elisalla ja Telialla sitten on tuollaiset 5 MHz kapeat kaistat 2600:lla, joilla eivät tee mitään ja kaikilla kolmella 1800 alueella? Onko tässä taas ollut taustalla taas se, että ei kenellekään tule paha mieli vaan kaikki saavat kaistaa saman verran ja sen takia hukattu arvokasta radiotietä. Ei tuota 15 MHz 1800MHz ja 10MHz 2600MHz taajuusalueiden hukkaamista voi väheksyä, joka ei ole nyt käytössä. Vai olenko itse ihan väärässä tässä ja ymmärtänyt jotain väärin?

Toivottavasti 5G:n kanssa ei käy samoin, että osa kaistasta jää käyttämättä. Olisiko ollut järkevämpää potkia radioamatöörit pois siitä 10Mhz alakaistasta 3400-3410MHz ja pistää sitten myyntiin 400 MHz kaistaa. Siinä olisi voinut tulla oikeasti kilpailua ja olisipa voitu se viipaloida vaikka 4x100MHz myytäviin paloihin, joihin löytyy suoraan valmistajalta ja spekseistä tuki. Nyt tuli tuollainen 130 MHz outo kaista, jota ei voida suoraan hyödyntää, koska 70 MHz kaistaa ei ole olemassa (+60 MHz = 130 MHz).

Olisin laittanut voittajalle 200 MHz ja lopuille kahdelle 100 MHz. Tässä olisi saattanut käydä niin, että Elisa olisi iskenyt 10-20 miljoonaa euroa lisää, jotta ei jäisi kakkoseksi Telialle. Pelkona kun olisi ollut, että sitten SYV puolella olisi ollut 300 MHz kaista ja se olisi ollut aika julmaa Elisan 100MHz vastaan.

Ehkä kaikista järkevintä olisi voinut olla jopa kahdelle ekalle 150MHz ja viimeiselle 100 MHz. Nyt tässä saattaa taas jäädä 10 MHz per operaattori taas käyttämättä.

Maaseudulla on tietty hienoa, että joskus puhelimessa saattaa lukea 5G, mutta sitten mennään tuolla 10 MHz laajaisella 700MHz taajuudella, silloin kyllä toivoisi että apuna olisi myös 4G-taajuuksia kombona, kuten 800/1800/2100. Muuten voi olla aika julmaa menoa 5G:llä landella. :D

upload_2019-5-31_18-53-27.png


upload_2019-5-31_18-52-38.png
 
Viimeksi muokattu:
Järkevästi ajatellen olisi 1800 kaista kannattanut jakaa esim. 20+20+35MHz ja 2600 taajuksilla kannattanut jakaa vaikka 30+20+20 jaolla, nyt Elisalla ja Telialla sitten on tuollaiset 5 MHz kapeat kaistat 2600:lla, joilla eivät tee mitään ja kaikilla kolmella 1800 alueella? Onko tässä taas ollut taustalla taas se, että ei kenellekään tule paha mieli vaan kaikki saavat kaistaa saman verran ja sen takia hukattu arvokasta radiotietä. Ei tuota 15 MHz 1800MHz ja 10MHz 2600MHz taajuusalueiden hukkaamista voi väheksyä, joka ei ole nyt käytössä. Vai olenko itse ihan väärässä tässä ja ymmärtänyt jotain väärin?
1800 MHz taajuusalueella käytetään edelleen myös 2G tekniikkaa, tosin aika harvinaista taitaa olla nykyään.
 
Huomatkaa, että pelkästään Ukkoverkoilla oli B38 eli 2600MHz alueella 50MHz kaista käytössä (Elisan nykyään ja oma 20MHz) eli käytännössä Elisalla on nykyään 2.6GHz alueella vain 70MHz verran kaistaa käytössä. Ja nehän (ukkoverkot) testasi aikanaan 500Mbit/s nopeuksia tuolla taajuusalueella.
 
Toistaiseksi näyttää siltä, että Elisalla ei ole ollut minkäänlaista kiinnostusta käyttää tuota B38 taajuutta. Itse asiassa Elisa on purkanut pois Ukkoverkkojen rakentamat B38 "kiinteä langaton" 4G viritelmät.

No ehkä joskus ottavat 5G käyttöön.
 
Kuluttajatuotteet kai päättyi, yritystuotteet kai ovat yhä läsnä esim. Helsinki-Vantaan lentokentällä
 
Joo Ukkoverkoilla on sitä B38 taajuutta esim. joissakin satamissa. Mutta se ns. kiinteä langaton, mitä on joissakin kunnissa ollut (Enonkoski, Juankoski, Hirvensalmi, Kihniö, jne. on purettu pois. Niihin mastoihin, mistä se on purettu pois, Elisa on yleensä lisännyt B3 + B20, mikäli niitä ei ole ennestään ollut.

Ukkoverkoilla on edelleen myös se 450 MHz taajuus LTE käytössä, mutta näitä tukiasemia on purettu oikein urakalla. Nykyään taitaa olla niin, että 450 MHz verkon tulee kattaa vain 35 % väestöstä.
 
Viimeksi muokattu:
Hurjia summia kyllä maksettu briteissä noista 5G-taajuuksista. Esim. EE maksoi omasta 40 MHz 3,4GHz slotista yli 302 miljoonaa puntaa!

5G UK auction: Everything you need to know

Tämä tarkoittaisi verrannollisesti, että Suomessa yksi operaattori olisi joutunut maksamaan yli miljardia euroa omasta taajuusalueesta.

Eräs suomalainen operaattorihan osti aikoinaan Saksasta ilmaa 21,4 miljardin markan hintaan....no ei mennä enää siihen. =)
 
Elektroniikkalehti kirjoittaa otsikolla "Oikea 5G tulee ensi vuoden alussa".

Tässä pohjatietoa Juha Kokkoselle mikäli koostaa laajemman jutun 5 G:stä:
Elektroniikkalehti

Lyhyt lainaus alusta:

"Jo ensi kuussa suomalaisoperaattorit ovat käynnistämässä 5G-palveluita. Aluksi verkot ovat ns. NSA-tyyppiä (non-standalone), joissa ohjausdata kulkee 4G-yhteyden yli ja 5G-linkki on varattu dataliikenteelle. ”Oikea 5G” alkaa tulla markkinoille ensi vuoden alusta, sanoo Nokian matkapuhelinverkkojen johtaja Tommi Uitto."
 
Elektroniikkalehti kirjoittaa otsikolla "Oikea 5G tulee ensi vuoden alussa".

Tässä pohjatietoa Juha Kokkoselle mikäli koostaa laajemman jutun 5 G:stä:
Elektroniikkalehti

Lyhyt lainaus alusta:

"Jo ensi kuussa suomalaisoperaattorit ovat käynnistämässä 5G-palveluita. Aluksi verkot ovat ns. NSA-tyyppiä (non-standalone), joissa ohjausdata kulkee 4G-yhteyden yli ja 5G-linkki on varattu dataliikenteelle. ”Oikea 5G” alkaa tulla markkinoille ensi vuoden alusta, sanoo Nokian matkapuhelinverkkojen johtaja Tommi Uitto."
Siisin tämän tänne olemassaolevaan ketjuun. Ja on kyllä tiedossa miten nuo alkuvaiheen NSA-verkot toimii :tup:
 
Näkeekö tuo prioriteetin itse jostain sopivasti päätelaitteeista tai saako sen jotenkin muuten selville? Niin DNA kovasti kertoo tekevänsä näin, mutta olisi kiva nähdä jotain tuloksia miten se käytänössä realisoituu.
 
Näkeekö tuo prioriteetin itse jostain sopivasti päätelaitteeista tai saako sen jotenkin muuten selville? Niin DNA kovasti kertoo tekevänsä näin, mutta olisi kiva nähdä jotain tuloksia miten se käytänössä realisoituu.
Eipä taida paljoa tuota missään näyttää, mutta aika selkeästi se tuollakin sanotaan:
Liittymien erot tulevat näkyväksi ruuhkatilanteissa, jolloin halvempi liittymä hidastuu enemmän.
 
Eipä taida paljoa tuota missään näyttää, mutta aika selkeästi se tuollakin sanotaan:
Liittymien erot tulevat näkyväksi ruuhkatilanteissa, jolloin halvempi liittymä hidastuu enemmän.

Tällöin käytännössä näkee kun 50M liittymä saa vähemmän resurssia käyttöön. QCI-arvosta jos laite näyttää voi päätellä mihin prioriteettiluokkaan kuuluu. 6 on korkein ja 9 ns. normaali.
 
Näkeekö tuo prioriteetin itse jostain sopivasti päätelaitteeista tai saako sen jotenkin muuten selville? Niin DNA kovasti kertoo tekevänsä näin, mutta olisi kiva nähdä jotain tuloksia miten se käytänössä realisoituu.
Käytännössä vaatii laitteen, jolla voi tulkita verkon signalointia. Sieltä löytää tuon QCI-arvon ja sen mukaan sitten eletään, kuten tuossa Traficomin dokumentissa mainitaan.
 
VoLTE saa kylläkin sen QCI-arvon 2 eli menee ohi muusta liikenteestä.
Sen verran pakko korjata, että ihan puhe puhelu menee prioriteetillä 1. Ollaan kaverin kanssa juteltu erittäin pahoissa ruuhkapaikoissa, kuten viimeksi kun Trump ja Putin vierailivat täällä. Ei mikään data liikkunut, mutta VoLTE -puhelu kyllä toimi.
 
Sen verran pakko korjata, että ihan puhe puhelu menee prioriteetillä 1. Ollaan kaverin kanssa juteltu erittäin pahoissa ruuhkapaikoissa, kuten viimeksi kun Trump ja Putin vierailivat täällä. Ei mikään data liikkunut, mutta VoLTE -puhelu kyllä toimi.

Siis piti laittaa se arvo yksi, minkä ehdin muuttamaan. Ja viranomaiset saa virve-verkon lopettamisen jälkeen myös hyvät QCI-arvot. Yrityskäyttäjäthän sai kans aikanaan paremmat arvot kuluttajaliittymiin nähden.
 
Siis piti laittaa se arvo yksi, minkä ehdin muuttamaan. Ja viranomaiset saa virve-verkon lopettamisen jälkeen myös hyvät QCI-arvot. Yrityskäyttäjäthän sai kans aikanaan paremmat arvot kuluttajaliittymiin nähden.
Niin, eräässä FB ryhmässä oli juttua, että Elisa on ihan vastikään tarjonnut priorisoitua 20 ja 50M nettiä yritykselle mobiiliverkossa.
 
Niin, eräässä FB ryhmässä oli juttua, että Elisa on ihan vastikään tarjonnut priorisoitua 20 ja 50M nettiä yritykselle mobiiliverkossa.

Olisko jotain tarkempaa infoa tuosta tuosta priorisoidusta liittymistä yritykselle keskustelusta? En ihan suoraan niele tuota.

Käsittääkseni nimenomaan eri käyttäjäryhmiä ei saa sorsia samalla nopeusprofiililla, eli ei voi olla eri prioriteetin käyttäjiä samalla nopeustasolla, eli yksityiskäyttäjä 100M vs. yritysliittymä 100M. Näin tosiaan oli ennen, mutta muuttui sitten EU:n myötä. Mutta tuota tulkintaa on sitten tosiaan tarkennettu Traficomin toimesta yhteistyössä operaattorien kanssa ja nyt eri nopeusprofiileita voidaan priorisoida ruuhkatilanteessa eli esim. 600M antaa suhteessa enemmän nopeutta kuin 100M, mikä on mielestäni täysin oikein, koska käyttäjä on maksanut isomman hinnan liittymästä.

Olisipa joku puhelin, jossa voisi tutkia asiaa tarkemmin kun itsellä on Elisan puheliittymä 50M datalla ja sitten pelkkä datasimmi 5G 1000M nopeudella. Olisi kiva nähdä onko QCI-arvioissa eroa.

Mistään operaattorilta en ole myöskään kuullut varmana tietona mitä noille aikoinaan priorisoituna dataliittyminä ostetuille on tapahtunut, onko niistä priorisoinnit poistettu ja tiputettu tavallisten kuolevaisten luokkaan vai onko niissä ne edelleen käytössä ja vain uusmyynti sitten poistettu niistä aikoinaan. Priorisoidut liittymät nimittäin maksoivat enemmän kuin normaalit monessa tapauksessa. Esim. Telialla yrityspuolella pystyi aikoinaan tilausvaiheessa nettiportaalissa laittamaan täpän "priorisoitu data", joka nosti joitakin euroja liittymän hintaa.
 
Viimeksi muokattu:
@snow28 julkisessa ryhmässä oli juttua, joten tuskin mitään estettä kuvakaappauksille. Googlella löytyy ko. henkilön yhteystiedot
.Screenshot_20190613-171721_Chrome.jpgScreenshot_20190613-171738_Chrome.jpg
 
Katsoinpa itsekin 2/2019 sähköpostilla Elisalta saamani palvelukuvauksen, joka on Netti Plus tuotteesta. Dokumentti on päivätty 16.11.2015 ja siellä tosiaankin sanotaan, että "Elisa Netti Plus–liittymien liikenne on Elisan matkaviestinverkossa priorisoitua." Dokumentista tosin löytyy vain Mobiili 4G 50M tuotteena. Se että liittymä on priorisoitu ei kyllä vielä tarkoita yhtään mitään. Se voi vaan tarkoittaa, että toimii ruuhkatilanteessa paremmin kuin kaikki <50M liittymät. Todennäköisesti tuo dokumentti on vanhentunut vaikka olen saanut sen helmikuussa, en yhtään ihmettelisi vaikka Elisa ei olisi muistanut päivittää palvelukuvausta ajantasalle. Täytyypä kysellä löytyykö uudempaa versiota. Vuonna 2015 voi kyllä ollakin ollut, että liittymällä saa joka tilanteessa hieman parempia nopeuksia kuin ei-priorisoidulla liittymällä vaikkei erityistä ruuhkatilannetta olisikaan.

Se että 20M liittymän priorisointi olisi korkeampi kuin 50M liittymän (jos tuote on sama Netti Plus 4G) en usko ennen kuin operaattorilta tulee mustaa valkoisella tämä tieto esim. palvelukuvauksessa. Siinähän ei olisi mitään järkeä. Kuvakaappauksen perusteella ilmeisesti tässä nyt sitten Elisa tarjoaa 20M liittymää priorisoituna tai 50M liittymää ilman priorisointia samalla hinnalla. Tuo vois myös olla esitysvirhe, että molemmat ovat priorisoituja liittymiä, mutta teksti on vain tuon jälkimmäisen perään kirjoitettu. Mutta kaikki on mahdollista tuntien operaattoreiden sekavat kuviot priorisoinnissa.

Esim. DNA myy yrityksille 50M+ liittymää Huawein 4G-modeemin kanssa, mutta liittymän nopeutta ei olekaan rajoitettu. Nimi on vain Langaton Yritysinternet 50M+ ja liittymässä on verkon maksiminopeus :D Ja datakin on ollut aikaisemmin ainakin priorisoitua, nyt ilmeisesti mennään noilla nykyisillä ruuhkaprofiileilla, jotka koskevat sekä yritys- ja kuluttajaliittymiä...ehkä...

Kaikenkaikkiaan tämä priorisointiasia on hyvin sekavassa tilanteessa, koska kaikki kolme operaattoria ovat myyneet näitä priorisoituja liittymiä aikaisemmin ja niiden kohtalo on hyvinkin epäselvä tänä päivänä.

Muutenkin jos jossain facebookissa lähdetään itkemään jotain yritystuotteiden hintoja ymmärtämättä mistä hinta koostuu niin väärinymmärryksiä tulee väistämättä.

Esim. Netti Plus 4G-tuotteena sisältää seuraavia asioita:

- Järeä yritystason 4G-laite, jota operaattori valvoo ja reagoi automaattisesti vikatilanteisiin
- Tarvittava määrä julkisia kiinteitä IPv4/IPv6 ip-osoitteita
- Korotetut SLA-tasot korjaukseen, esim. 30 min reagointi ja max. 6 tunnin korjausaika
- Palomuuripalvelu ml. IPS, URL-filtterit, VPN LAN-to-LAN yms.
- Mahdollisesti priorisoitu data (riippuen liittymätuotteesta toki ja ajankohdasta jolloin hankittu)

Kuluttajatuotteisiin näitä ei ole saatavilla ja sen takia hintakin on eri. Raimohan voisi myös hankkia sen 600M 5G-liittymän puoleen hintaan, jos ei tarvitse näitä lisäominaisuuksia. Liittymä toimisi todennäköisesti yhtä hyvin kuin tuo 20M priorisoitu liittymä ja yli 90% ajasta luultavasti nopeammin. Voihan olla että näillä molemmilla liittymillä on sama QCI arvokin...
 
Viimeksi muokattu:
Prepaid liittymistä on monasti todettu että ne toimivat "pahnan pohjimmaisina" mitä tulee ruuhkatilanteisiin, mutta ihan sama QCI arvo (7) dna prepaidilla on kuin kalleimmalla laskutusliittymälläkin, eli dna Max liittymällä. On tullut todettua tuo ihan käytännössäkin, jos ei prepaidilla tule yli 10Mbps, ei tule Maxillakaan.
 
Prepaid liittymistä on monasti todettu että ne toimivat "pahnan pohjimmaisina" mitä tulee ruuhkatilanteisiin, mutta ihan sama QCI arvo (7) dna prepaidilla on kuin kalleimmalla laskutusliittymälläkin, eli dna Max liittymällä. On tullut todettua tuo ihan käytännössäkin, jos ei prepaidilla tule yli 10Mbps, ei tule Maxillakaan.

DNA tekee myös kapasiteetin hallinta ruuhkatilanteessa, mutta kuinka laajasti, sitä en tiedä. On mahdollista, että 300M yritysliittymällä saakin paremman QCI:n kuin kuluttajaprepaidilla, mutta ei perustu mihinkään faktaan. Näkeekö Netgearin MR1100 laitteesta mistään QCI arvoa?
 
DNA tekee myös kapasiteetin hallinta ruuhkatilanteessa, mutta kuinka laajasti, sitä en tiedä. On mahdollista, että 300M yritysliittymällä saakin paremman QCI:n kuin kuluttajaprepaidilla, mutta ei perustu mihinkään faktaan. Näkeekö Netgearin MR1100 laitteesta mistään QCI arvoa?
Ei netgear kerro, tarvitaan kehittyneitä sovelluksia kuten Network Signal Guru. Dna 4g max on myös qci luokassa 7.

Mikä on tuo jämerä yritystason 4G purkki?
 
Huaweita ja Ciscoa tuntuvat toimittavan. Ainakin aikaisemmin DNA toimitteli päätelaitteeksi Huawei AR1220E + Zyxel LTE 7460-M608 komboa, taitanee maksaa jotain 1000e, jos kaupasta itse ostaisi. Ihan viimeisintä rautatilannetta en tiedä.

Telia on suosinut Ciscoa, ainakin 800-sarjaa aikaisemmin, ihan uusimmista malleista en myöskään tiedä. Ulkoisilla lisäantenneilla tulevat nekin aina.
 
  • Tykkää
Reactions: JM7
Huaweita ja Ciscoa tuntuvat toimittavan. Ainakin aikaisemmin DNA toimitteli päätelaitteeksi Huawei AR1220E + Zyxel LTE 7460-M608 komboa, taitanee maksaa jotain 1000e, jos kaupasta itse ostaisi. Ihan viimeisintä rautatilannetta en tiedä.

Telia on suosinut Ciscoa, ainakin 800-sarjaa aikaisemmin, ihan uusimmista malleista en myöskään tiedä. Ulkoisilla lisäantenneilla tulevat nekin aina.
Telia Yritysinternet Langaton
  • Asiakaslaite Huawei AR161FGW-L-4G, joka sisältää wlan tukiaseman.
Tuo on normaalia 4G-liittymää kalliimpi vaihtoehto Telialla, en tiedä sitten mitä vaihtoehtoja järeämmissä on.
 


Tuollaista melkein 900Mbps Turussa 5G:llä


Mikä 5G? Näyttää alhaala lukevan lte eli 4G.

Elisa aloitti testit ensimmäisellä 5g-kotilaitteella – jo nyt 10-kertainen nopeus 4g:hen verrattuna

Huawei esitteli laitettaan teleoperaattori Elisan demotilassa Helsingissä.

Verkon tiedonsiirtonopeudeksi saatiin 1,4 gigabittiä sekunnissa verkosta päätelaitteen suuntaan eli suunnilleen kymmenkertainen nopeus nykyisiin 4g-verkkoihin nähden.


Tässä vaiheessa verkoviiveessä eli latenssissa päästään alle 10 millisekuntiin, mutta Elisa ja Huawei odottavat tämän nopeutuvan alle millisekuntiin tekniikan kehittyessä.

Toiseen suuntaan tiedonsiirtonopeus on 100–400 megabittiä sekunnissa asetuksista riippuen.

"5g-tekniikan kehittyessä nopeus voi vielä 2–3-kertaistua", Elisan verkkojen osastopäällikkö Eetu Prieur arvioi.


"Uskomme tuotteen olevan valmis kauppoihin vuoden loppuun mennessä. Seuraavat 5g-tuotteemme ja lopullinen 5g-piiri tulevat ensi vuonna."

Tosin Elisan demotilassa kännykät ja virtuaalilasit joutuivat tyytymään reilun 300 megabitin tiedonsiirtonopeuteen sekunnissa wifi-verkkojaon kautta, sillä päätelaitteet eivät vielä tue 5g-signaalia. Elisan Prieurin mukaan 1,4 gigabittiä sekunnissa saatiin mitatuksi tukiaseman ja reitittimen välillä.

Odotettavissa on, että 5g-markkina käynnistyy puhelinten sijaan juuri erilaisilla kotien ja pientoimistojen verkkolaitteilla. Laitteita nähtäneen jo ensi vuonna, mutta laajemmin vuodesta 2020 alkaen.

Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen pitää Huawein Suomessa esittelemää 5g-reititintä kuitenkin yhtenä merkittävänä kehitysaskeleena.

"Nyt laite mahtuu pöydälle tai hyllyyn, kun aiemmin nämä olivat vielä jääkaapin kokoisia."


"Laitteen muotoon vaikuttaa, että näin sisälle saadaan monta antennia, joiden suuntaus voidaan lisäksi optimoida automaattisesti", Suomen Huawein johtava tuotekehitysinsinööri Pei Su kertoo.

Elisa toivoo, että ensimmäiset 5g-luvat jaetaan Suomessa vielä tänä vuonna, kun nykyiset 3,5 gigahertsin taajuusalueen luvat päättyvät vuoden lopussa. Tämä taajuus ei siis vaadi uusia päätöksiä EU-tasolla.

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee päätöksiä asiasta vielä alkukevään aikana.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 229
Viestejä
4 505 489
Jäsenet
74 340
Uusin jäsen
spacevector

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom