Yrittäjyys ja oma firma

Eihän sun nytkään tarttisi YELliä sivutoimesta maksaa. Eikä sen maksamiseen vaikuta myöskään se nostatko firmasta palkkaa vai etkö nosta.

Koska tuo on kimppafirma niin oma oy parempi niin kaverisi voi nostaa palkkaa/maksaa yelliä tjsp omasta osuudesta ja sä voit laskuttaa oman osuutesi omaan oyhyn ja tehdä rahalla mitä tykkäät koska abc:hen et ”omaa osuuttasi” pysty jättämään.
 
Onko kenelläkään (muita) hyviä vinkkejä mikä olisi kustannustehokkainta verotuksellisesti?
Plussia? Miinuksia?

YEL:n ainakin säästäisin kun en palkkaa nostaisi (maksan TyEL:iä leipätyöstä).

Oma ehdotus olisi Viron E-Residency.

E-Resident Viro
E-Residency lisätietoja

Tuontanto/toiminta Viron päätyyn ja nauti. Ota huomioon, ettei Englannin kielellä saa hoidettua kaikkea.

Viime vuonna ainakin sai säätää Viron kielellä verottajalle lippulappusia, vaikka noita lappusia sai englanniksi. Vastauksena englannin kieliseen lappuun tuli, että eivät käsittele asiaa väärällä kielellä ja neuvoivat täyttämään viron kielisen lappusen, jonka toimittaa käsittelyyn.

Viron vero viranomainen
Screenshot_2023-07-04-21-06-57-94_e4424258c8b8649f6e67d283a50a2cbc.jpg
 
Oma ehdotus olisi Viron E-Residency.

E-Resident Viro
E-Residency lisätietoja

Tuontanto/toiminta Viron päätyyn ja nauti. Ota huomioon, ettei Englannin kielellä saa hoidettua kaikkea.

Viime vuonna ainakin sai säätää Viron kielellä verottajalle lippulappusia, vaikka noita lappusia sai englanniksi. Vastauksena englannin kieliseen lappuun tuli, että eivät käsittele asiaa väärällä kielellä ja neuvoivat täyttämään viron kielisen lappusen, jonka toimittaa käsittelyyn.

Viron vero viranomainen
Screenshot_2023-07-04-21-06-57-94_e4424258c8b8649f6e67d283a50a2cbc.jpg
Mitenkän tuon pankkitilin avaus virossa nykyisin?
 
Svea pankki tarjoaa kuluttajille talletuskorkoa tällä hetkellä 3,25 %.

Onko tiedossa yrityksille vastaavia edes lähes yhtä hyvällä prosentilla? Saisi tilillä makaavat eurot tuottamaan jotakin.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Svea pankki tarjoaa kuluttajille talletuskorkoa tällä hetkellä 3,25 %.

Onko tiedossa yrityksille vastaavia edes lähes yhtä hyvällä prosentilla? Saisi tilillä makaavat eurot tuottamaan jotakin.
Ainoa hyvä korko, minkä pikaisesti löysin on Alisa Pankin (entinen Fellow Bank) yrityksille tarjoama 2,75 % korko.

Ymmärtääkseni talletuskoron vastaanottamiseen ei myöskään tarvita LEI-tunnusta.
 
Ei tunnu olevan yrityksille korkotiliä tarjolla alle puolen miljoonan euron. Sinänsä puhdasta vittuilua koko homma, pankit nostaa kuluja yrityksille ja samalla haalii niiden jo merkittäväksi kasvaneet korkotulot. Yrityksillä on helposti isohkoja summia tileillä käyttökatetta jota ei voi varsinaisesti tallettaa sitovasti, mutta on silti tuottamassa pankille lainattavaa pääomaa pienellä heilunnalla.
 
Ei tunnu olevan yrityksille korkotiliä tarjolla alle puolen miljoonan euron. Sinänsä puhdasta vittuilua koko homma, pankit nostaa kuluja yrityksille ja samalla haalii niiden jo merkittäväksi kasvaneet korkotulot. Yrityksillä on helposti isohkoja summia tileillä käyttökatetta jota ei voi varsinaisesti tallettaa sitovasti, mutta on silti tuottamassa pankille lainattavaa pääomaa pienellä heilunnalla.

Miksi arvo-osuustili ei kelpaa? Sieltä voi sitten sopivaan instrumentteihin sijoittaa sen verran kun hyvältä tuntuu. LEI tunnus pitää tietysti hankkia mutta ei se ole kuin muutamia kymppejä vuodessa.
 
Miksi arvo-osuustili ei kelpaa? Sieltä voi sitten sopivaan instrumentteihin sijoittaa sen verran kun hyvältä tuntuu. LEI tunnus pitää tietysti hankkia mutta ei se ole kuin muutamia kymppejä vuodessa.

On pikkasen eri asia saada talletuskorkoa rahalle kuin sijoittaa sitä instrumentteihin. Jos on mahdollista maksaa yksityisille niin miksei yrityksille, lienee kotimaista kilpailun puutetta.
 
On pikkasen eri asia saada talletuskorkoa rahalle kuin sijoittaa sitä instrumentteihin. Jos on mahdollista maksaa yksityisille niin miksei yrityksille, lienee kotimaista kilpailun puutetta.
Paremmat (osake)välittäjät maksaa kyllä korkoa ihan sijoitustilillä olevalle rahallekin - ainakin jos sitä on pikopenniä enemmän eli yli 10k€ pintaan. Jos yritykset kuuluvat pankkitallletussuojan piiriin niin ainoa isompi ero on että eurooppalaisilla välittäjillä suoja osakertilillä on vain 20k€ käteiselle.
 
On pikkasen eri asia saada talletuskorkoa rahalle kuin sijoittaa sitä instrumentteihin. Jos on mahdollista maksaa yksityisille niin miksei yrityksille, lienee kotimaista kilpailun puutetta.

Kyllä sitä korkoa yritystililtäkin saa mutta kyseessä ei ole voluumituote niin niistä ei ole kovin hyvin avoimesti tietoa, tuotteen rakenne on erilainen ja järkevän koron saaminen vaatii isoa pääomaa.

Laina on myös sijoitusinstrumentti ja velkakirjat ovat yksi vaihtoehto sijoituksien kohteeksi AOT:lle.

Tietysti pitää ymmärtää että mihin on sijoittamassa ja miten kyseisiä kohteita esimerkiksi käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa, jotta saavutetaan haluttu vaikutus.
 
Mitenköhän menee matkailuauton verotus luontoisetuna, lasketaanko henkilöautoksi vai "muuksi autoksi"?

Verottaja sanoo seuraavaa: 7.8.5 Muu kuin henkilö- tai pakettiauto luontoisetuna

Muun ajoneuvon kuin henkilö- tai pakettiauton käytöstä saatuun etuun ei sovelleta luontoisetupäätöksen autoedun laskemista koskevia määräyksiä. Autoedun laskemista koskevia määräyksiä ei sovelleta esimerkiksi palkansaajalle luontoisetuna annettuun kuorma-autoksi rekisteröityyn autoon. Etu arvostetaan tällöin käypään arvoon. Käypä arvo voidaan määrittää luvun 12.2 mukaista vene-edun kaavaa käyttäen.

Muu auto kuin henkilö- tai pakettiauto saattaa olla palkansaajan käytössä vain satunnaisesti. Näin on esimerkiksi silloin, kun palkansaaja käyttää työnantajan omistamaa kuorma-autoa muuttoonsa. Vuosikohtainen käypä arvo voidaan muun selvityksen puuttuessa tällöinkin määrittää luvussa 12.2 selostetulla tavalla. Näin saatu vuosikohtainen arvo voidaan edelleen muuntaa kilometrikohtaiseksi arvoksi jakamalla se kyseisenä vuonna ajettujen kilometrien määrällä. Ennakonpidätys voidaan tällöin toimittaa ennakkoperintäasetuksen 9 §:n 2 momentin mukaisesti vuoden viimeisen palkanmaksun yhteydessä, kun vuoden aikana ajettu kokonaiskilometrimäärä on luotettavasti selvillä.


Tavallaan olisi järkevää nähdä matkailuauto rinnasteisena veneeseen tai moottoripyörään, kun usein myös matkailuauto on käytössä vain osan vuodesta, mutta toisaalta matkailuauto on M1/henkilöauto.
 
Matkailuauto on henkilöauto niin luontaisetuna kuin kirjanpidossakin. Taitaapi ihan olla rekisteriotteenkin mukaan.

Sehän on hyvinkin yleistä että yrityksillä on omistuksessaan noita matkailuautoksi rekisteröityjä 5-6 paikkaisia sprinter, ducato yms pakettiautoja mutta niitä tulee veroteknisesti käsitellä kuten henkilöautoja. Sellainen auto toki on mahdollista rekisteröidä matkailuauton sijaan useimmiten myös kuorma-autoksi, jolloin verokohtelu on täysin eri.
 
Alisa Pankki nosti yritysten säästötilin koron 3 prosenttiin. Jos pystyvät pitämään sen kilpailukykyisenä jatkossakin niin niillä on oiva sauma kerätä paljon pääomaa yrityksiltä.
 
Jos ostan omalla kortilla firmalle tuotteen ja haen kulukorvauksella rahat takaisin firmalta, niin voin kai silti vähentää ALV:n ihan tavalliseen tapaan firman verotuksessa?
 
Jos ostan omalla kortilla firmalle tuotteen ja haen kulukorvauksella rahat takaisin firmalta, niin voin kai silti vähentää ALV:n ihan tavalliseen tapaan firman verotuksessa?
Kyllä. Menee ihan kuten firma olisi sen ostanut.
 
Olisi tässä jonkin ajan päästä tarjolla pientä lisähommaa, yhden sovelluksen jatkokehitystä. Osaaminen nyt on luokkaa just koulun penkiltä tullut, mutta kuitenkin jotain osaan. Mitähän tuosta osaisi korvausta pyytää, jonkinlainen tuntiveloitus varmaan?

Kannattaako ihan vaan verokortilla vai onko jotain hyötyä toiminimeä laittaa? Saattaisi kyllä mahdollisesti toisesta firmastakin tulla jotain hyvin satunnaista keikkaa. Nämä siis vakituisen päivätyön ohella.
 
Eihän sun nytkään tarttisi YELliä sivutoimesta maksaa. Eikä sen maksamiseen vaikuta myöskään se nostatko firmasta palkkaa vai etkö nosta.

Koska tuo on kimppafirma niin oma oy parempi niin kaverisi voi nostaa palkkaa/maksaa yelliä tjsp omasta osuudesta ja sä voit laskuttaa oman osuutesi omaan oyhyn ja tehdä rahalla mitä tykkäät koska abc:hen et ”omaa osuuttasi” pysty jättämään.
Eli sivutoimesta ei tarvitse YELiä maksaa? Tälle olis tärkeää saada jotain vahvistusta, eli linkkiä viralliselle sivulle jossa näin sanotaan. Itse ainakin olen sivutoimesta YELit maksanut.

Sivutoimisen yrittäjän YEL-vakuutus
Yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä. Joudut ottamaan YEL-vakuutuksen, jos työtulosi yltää vähintään YEL:n vähimmäisrajaan eli 8575,45 euroon vuodessa (2023).

 
YEL-vakuuttamiseen ei vaikuta se, että onko toiminta pää- vai sivutoimista. Kaikki yrittäjätyö on vakuutettava mikäli vakuuttamisen ehdot täyttyvät.

Eläketurvakeskus on myöntänyt aiemmin vapautuksia vakuuttamisvelvollisuudesta, mikäli yrittäjä on sellaisen pystynyt perustelemaan päätyön palkan osalta tai korkealla eläkertymällä jne. Mutta vapautuksia ei ole myönnetty enää vuoden 2001 jälkeen.

Yrittäjä on voinut ennen vuotta 2002 voimassa olleen YEL:n perusteella saada vapautuksen YEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudestaan.

Vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta voi jatkua edelleen sellaisella yrittäjällä, joka on
• syntynyt ennen 1.1.1961 ja
• vapautus on myönnetty hänelle ennen vuotta 2002 (YELVpl:n 6 § 2 momentti).

Uusia vapautuksia ole enää vuoden 2001 jälkeen ole myönnetty, mutta yrittäjille aiemmin myönnetyt vapautukset jatkuvat niin kauan kuin niiden myöntöperusteet ovat olemassa. 1.1.1961 tai sen jälkeen syntyneen yrittäjän oikeus vapautukseen päättyi kuitenkin 31.12.2006 (YELVpl:n 6 § 1 momentti).

Yrittäjä voi olla vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta, vaikka hänen yrittäjätoimintansa laajuuden puolesta olisi sellaista, että se tulisi vakuuttaa YEL:n mukaisesti.

Vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista koskevat säännökset olivat voimassa 31.12.2001 asti.
 
YEL-vakuutuksen raja on työtulo, ei oikeat eurot. Työtulo on määritelty monitulkintaisesti, joten se antaa parhaimmillaan tai pahimmillaan riippuen katsontakannasta hyvin paljon liikkumatilaa, kun tarkastellaan täyttyykö YEL-vakuuttamisen euromääräinen raja.
 
Nordea ei suostunut avaamaan tuoreelle osakeyhtiölleni pankkitiliä. Eivätkä he myöskään suostu perustelemaan asiaa mitenkään.

Olen syntyperäinen suomalainen ja minulla ei ole ikinä ollut mitään luottohäiriöitä. Myöskään varajäsenellä ei ole luottohäiriömerkintöjä. Eikä kummallakaan meistä ole mitään kytköksiä Venäjälle tai muihin pakotteiden alla oleviin maihin.

Mahdollisesti ongelma on se että yritykseni tekee pääasiassa ohjelmistoalan konsultointia Yhdysvaltoihin ja Nordealle tulee kuluja ulkomailta tulevien rahojen alkuperän tutkimisesta. Helsingin Sanomien mukaan konsulttien tilejä on jopa suljettu.

Toiseen pankkiin sain yritystilin avattua ongelmitta. Ihan hyvä sinänsä että en Nordeaan tiliä saanut avattua, kun onhan mielivaltaisesti ja perustelematta yritysasiakkaan tilit sulkeva pankki melkoinen riski yritykselle.
 
Itselle laittoi linkkarissa pyynnön joku Revolut-pankin edustaja ja viestiäkin perään, että Revolut on rantautunut Suomeen ja tarjoavan perinteisiin kivijalkapankkeihin verrattuna etuja. Luotettavuudesta en toki tiedä tämänkään kohdalla, mutta vaihtoehto kannattanee ainakin tutkia.
 
YEL-vakuutuksen raja on työtulo, ei oikeat eurot. Työtulo on määritelty monitulkintaisesti, joten se antaa parhaimmillaan tai pahimmillaan riippuen katsontakannasta hyvin paljon liikkumatilaa, kun tarkastellaan täyttyykö YEL-vakuuttamisen euromääräinen raja.
Minusta se perusohje, että "Työtulosi tulee vastata vuosipalkkaa, joka sinun pitäisi maksaa samasta työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle kuin itse olet.", ei ole silleen monitulkintainen. Tietysti ottaen huomioon että ihan työmarkkinoilla monet saavat samasta työstä erisuuruisia palkkoja tarkoittaa, että tuo ei ole vain yksi luku vaan siinä on liikkumavaraa.
 
Minusta se perusohje, että "Työtulosi tulee vastata vuosipalkkaa, joka sinun pitäisi maksaa samasta työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle kuin itse olet.", ei ole silleen monitulkintainen. Tietysti ottaen huomioon että ihan työmarkkinoilla monet saavat samasta työstä erisuuruisia palkkoja tarkoittaa, että tuo ei ole vain yksi luku vaan siinä on liikkumavaraa.
On tuossa kyllä omaan korvaan edelleen aika paljon tulkinnanvaraa. Itsellä on esimerkiksi useamman vaativuustason asiakkuuksia, osa niistä vaatii aidosti vuosien kokemusta alalta, osaan voisi ottaa aika lailla minkä tahansa toisen vuoden tietotekniikan opiskelijan, osan voisi ratkaista käytännössä kuka tahansa mattimeikäläinen parin päivän koulutuksella tai googlen avulla. Aina edes myydyn palvelun hintakaan ei suhteudu suoraan tehtävän vaativuustason. Aina välillä olen laskuttanut 100€/h tuon kolmosluokan tehtävän tekemisestä.
 
No edelleen jos palkkaisit itsesi tilalle jonkun toisen tyypin joka pystyisi hoitamaan sinun työtehtävät, niin paljonko hänelle pitäisi maksaa palkkaa..

Toisaalta voit ajatella sitä vaikka käänteisesti että paljonko haluaisit palkkaa jos menisit ulkopuoliselle töihin. Pointtihan on lähinnä siinä että vanhuus- ja kyvyttömyyseläkettä ja sosiaalietuuksia kertyisi saman verran riippumatta siitä tehdäänkö töitä yrittäjänä vai palkollisena.
 
No edelleen jos palkkaisit itsesi tilalle jonkun toisen tyypin joka pystyisi hoitamaan sinun työtehtävät, niin paljonko hänelle pitäisi maksaa palkkaa..
Näköjään tollasen nohevan toisen vuoden opiskelijan tek-suositus on 2400€/kk, eli vuoden työtulo n. 28800€. Vakuutusyhtiö kuitenkin tuijottaa tota yrityksen liikevaihtoa noissa suosituksissaan, ja alinkin suositus on melkein tuplat tosta...
toki vielä kun on toi siirtymäaika niin voi muutaman vuoden maksella tota uutta alarajan n. 13k pikkuyeliä, mutta voi olla että tulevaisuudessa tosta joutuu alkaa vänkäämään
 
Näköjään tollasen nohevan toisen vuoden opiskelijan tek-suositus on 2400€/kk, eli vuoden työtulo n. 28800€. Vakuutusyhtiö kuitenkin tuijottaa tota yrityksen liikevaihtoa noissa suosituksissaan, ja alinkin suositus on melkein tuplat tosta...
toki vielä kun on toi siirtymäaika niin voi muutaman vuoden maksella tota uutta alarajan n. 13k pikkuyeliä, mutta voi olla että tulevaisuudessa tosta joutuu alkaa vänkäämään
Erikoinen logiikka, että tek-suositus on jotain ja sen mukaan määritellään tuo? Juurihan edellä sanottiin että määritelmä on hyvin yksiselkoinen, mitä vastaavasta työstä joutuisi maksamaan jos siihen palkkaisi jonkun.

En ole koskaan kuullutkaan että liikevaihtoa käytettäisiin tässä tapauksessa? Onko tälle joku fakta, vai onko kyseessä vaan oma mutuilusi?
 
Erikoinen logiikka, että tek-suositus on jotain ja sen mukaan määritellään tuo? Juurihan edellä sanottiin että määritelmä on hyvin yksiselkoinen, mitä vastaavasta työstä joutuisi maksamaan jos siihen palkkaisi jonkun.

En ole koskaan kuullutkaan että liikevaihtoa käytettäisiin tässä tapauksessa? Onko tälle joku fakta, vai onko kyseessä vaan oma mutuilusi?

Nykyään työeläkeyhtiöt tosiaan käyttävät liikevaihtoa yhtenä tekijänä suositellun YEL-työtulon laskemiseksi.

Esim Elo:n laskuri:

Huonostihan tuo sopii moniin YEL-vakuutuksen piirissä oleviin, kuten vaikkapa hallituksen jäseniin.

Onneksi itse sain asetettua sen yhdeksän tonnin tuntumaan, joten korotukset eivät heti pääse suuremmin vaikuttamaan.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Erikoinen logiikka, että tek-suositus on jotain ja sen mukaan määritellään tuo? Juurihan edellä sanottiin että määritelmä on hyvin yksiselkoinen, mitä vastaavasta työstä joutuisi maksamaan jos siihen palkkaisi jonkun.

En ole koskaan kuullutkaan että liikevaihtoa käytettäisiin tässä tapauksessa? Onko tälle joku fakta, vai onko kyseessä vaan oma mutuilusi?
Hain takaa että on aika vaikea määritellä, mitä sellaiselle vastaanav työn hoitavalle työntekijälle pitäisi maksaa. Jos työ on loppuviimeksi hyvin helppoa, niin periaatteessa siitä jollekin muulle maksettava palkkakin voisi olla hyvin matala, mutta vakuutusyhtiö ei sitä välttämättä hevillä usko, jos työstä laskutetaan kuitenkin aika tuntuvia summia mikä näkyy liikevaihdossa. Ja tosiaan liikevaihtoa katsotaan suosituksissa nykyisin, kuten ylempänä mainittiin.
 
Tarkoiotuksenani on tehdä sivutoiminen IT-konsultointikeikka ja haluaisin varmistaa muutamia asioita päättelyssäni. Minulla on siis päätoiminen työ mutta teen ainoastaan yhden lyhyen keikan. Haluan selvitä suht halvalla ja hyödyntää verotuksen edut. Pieni byrokratian pallottelu ei haittaa, en kuitenkaan halua perustaa Oyta. Keikasta laskutan asiakkaalta ~2000€.

Jotta voisin hyödyntää alv alarajahuojennuksen, aion perustaa oman toiminimen Veron sivuilla. Päädyin tähän ratkaisuun kun olin vertaillut kevytyrittäjyysraktaisuja ilman omaa y-tunnusta (esim OP tai ukko.fi), y-tunnuksen kanssa (esim OP tai ukko.fi) ja ihan omatoimista toiminimeä. Esim tässä artikkelissa ihan hyvä vertaus noiden välillä. Monet "kevytyrittäjyys" firmat ottavat >5% palkasta välistä, mikä on melko iso prosentti mielestäni, sen lisäksi että ilman omaa Y-tunnusta en saisi alv huojennusta. On myös halvempia palveluita kuten keikkalasku.fi mutta hekin tietääkseni lähettävät laskun heidän Y-tunnuksellaan ja rahat maksetaan minulle "palkkana", jolloin en saa alv-alarajahuojennusta. En aio ottaa myöskään YEL vakuutusta sillä tuloni jäävät alle 8 575,45 € tänä vuonna.

Y-tunnuksen loin vero.fi sivuilla (ohjevideo). Merkitsin ilmoittautuvani ALV rekisteriin "varmuudeksi" vaikka tulot jäävät alle 15000€ tänä vuonna. Voinko nyt laskuttaa alv 24% ja hakea alarajahuojennusta?
Kirjanpidon merkitsin yhdenkertaisena ja aion hoitaa sen itse. Toimialaksi merkitsin 62020 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi.

Laskutuksen aion hoitaa joko PDF laskuna tai verkkolaskuna. Verkkolaskutukseen voisinkin kysyä vinkkiä, onko hyviä palveluita jossa voi lähettää yksittäisen laskun Y-tunnuksen kanssa halvalla? Postilta näytti löytyvän laskutuspalvelu mutta tuon formin täyttö näyttää jotakin JavaScript virhettä niin en ole pystynyt sinne ilmoittautumaan :D

Kirjanpidon aion hoitaa itse excelissä. Tietääkseni minun ei tarvitse muuta merkata kuin tämän keikan tulot ja menoja minulla onkin 0€. Käytännössä teen excelin jossa on pari riviä:

PvmKuvausTulot (€)Menot (€)Saldo (€)
27.10.2023IT konsultointi2000€0€2000€

Tilinpäätöstä minun ei tarvitse tehdä sillä toiminta on niin pienimuotoista. Viimeistään tammikuussa teen ennakkoveroilmoituksen johon merkitsen tuloni ja maksan ennakkoveron.

Olenko missannut jotakin vai onko se näin helppoa? Onko päättelyssäni aukkoja?
 
Viimeksi muokattu:
Laskutuksen aion hoitaa joko PDF laskuna tai verkkolaskuna. Verkkolaskutukseen voisinkin kysyä vinkkiä, onko hyviä palveluita jossa voi lähettää yksittäisen laskun Y-tunnuksen kanssa halvalla? Postilta näytti löytyvän laskutuspalvelu mutta tuon formin täyttö näyttää jotakin JavaScript virhettä niin en ole pystynyt sinne ilmoittautumaan :D
Olen itse tykännyt käyttää MLInvoicea ja sen kanssa verkkolaskujen lähettämiseen sitten Postita.fi-palvelua. Laskutusohjelma pyörii omalla virtuaalikoneella, pääosa lapuista lähtee sähköpostin liitteinä pdf-muodossa ja Finvoice-laskuista maksetaan käytön mukaan.
 
Isoltan archimedekselle iso suositus laskutuspalveluna. Oliko se 10 vai 20 laskuq/vuodessa vielä ilmainen ja sen jälkeen 10€?/kk tjsp. Helppokäyttöinen, toimii myös puhelimella jouhevasti yms.

Eipä tuossa Vavalle oikeen sen kummempia ohjeita tarvitse noilla lähtötiedoilla antaa. Kun kerran alv-velvolliseksi hakeudut niin se kannattaa erikseen merkitä myös kirjanpitoon. Eli laskutat 2000€+alv, alv-ilmoituksella haet alarajahuojennuksen ja täten yrityksen voitto on 2000+alv eli 2480€ joka koostuu siis laskutetusta työstä ja palautetusta arvonlisäverosta. Nämä voivat vielä jakaantua eri vuosille eli työ tänävuonna ja palautus ensivuonna riippuen miten ne ilmoittelet.
 
Nyt onkin muuten
Jotta voisin hyödyntää alv alarajahuojennuksen, aion perustaa oman toiminimen Veron sivuilla.

...

Olenko missannut jotakin vai onko se näin helppoa? Onko päättelyssäni aukkoja?
Joo ei se vaikeaa ole.

Alarajahuojennus muuten on tarjolla enää tänä ja ensi vuonna. Eli poistuu 2025. Siinä kohti voi sitten harkita poistuuko ALV-rekisteristä (jos on aivan varma että liikevaihto jää alle ALV-rajan ja tekee merkittävässä määrin myös kuluttajille hommia)

Jos asiakkaat on pelkkiä yrityksiä, niin alv-velvollinen kannattaa olla ilman alarajahuonenustakin, koska yritysasiakkaalle on ihan sama onko lasku 1000e alv0 vai 1000e+240e alv. Ja silloin tietty firman ostoista saa myös vähentää ALVin.
 
Siinä karkea 2023 taulu loppuvuoden palkan maksamisen miettimisen tueksi (speksit Espoo/ei kirkkoa), eikä sisällä työnantajan osuutta (joka noin 1,5%). Itse en näe mitään järkevää syytä olla ottamatta tuonne 36500e asti, toinen vaihtoehto olisi nostaa 27000e niin jäisi parilta tonnilta "kiskurihinta" maksamatta. Tuossa saa 9500e lisää liksaa 29,5%+1,5% = 31% kokonaisverolla eli maksamalla 5% enemmän nyt saa 475e hinnalla 9ke käteen heti vs. että kihnuttaisi sitä vuosien mittaan huojennettuna saman summan ulos.

Mutta selittäkääpäs tuo 31%->27%->33% kuoppa tuossa, miksi siinä on sellainen ollut joka vuosi?

Kyllä näemmä puree marginaaliveroasteikkoon tehnyt inflaatiokevennykset. Aiemmin tuo 37% kiskurivero tuli jo 33k kieppeillä.
liksa​
vero​
vero%​
lisää liksaa​
lisää veroa​
marginaalivero​
24000​
1518,82​
0,0632841667​
25000​
1760,11​
0,0704044​
1000​
241,29​
0,24129​
26000​
2001,4​
0,0769769231​
1000​
241,29​
0,24129​
27000​
2242,69​
0,0830625926​
1000​
241,29​
0,24129​
27500​
2383,34​
0,0866669091​
500​
140,65​
0,2813​
28000​
2539,43​
0,0906939286​
500​
156,09​
0,31218​
29000​
2851,64​
0,0983324138​
1000​
312,21​
0,31221​
30000​
3163,84​
0,1054613333​
1000​
312,2​
0,3122​
31000​
3476,03​
0,11213​
1000​
312,19​
0,31219​
32000​
3788,24​
0,1183825​
1000​
312,21​
0,31221​
33000​
4063,24​
0,1231284848​
1000​
275​
0,275​
34000​
4332,99​
0,1274408824​
1000​
269,75​
0,26975​
35000​
4602,73​
0,1315065714​
1000​
269,74​
0,26974​
36000​
4872,48​
0,1353466667​
1000​
269,75​
0,26975​
36500​
5007,35​
0,1371876712​
500​
134,87​
0,26974​
37000​
5173,46​
0,1398232432​
500​
166,11​
0,33222​
37500​
5361,48​
0,1429728​
500​
188,02​
0,37604​
 
Kiitos jinx1980 taas erinomaisesta taulukosta! Toivottavasti julkaiset saman vuosittain myös jatkossa, koska siitä on suuri hyöty monelle.

Kuinka paljon olette joutuneet maksamaan tilintarkastuksesta? Yhden henkilön omistamassa firmassa moinen tuntuu lähinnä rahastukselta, joten tavoite olisi tietysti pitää kulut kurissa sen osalta.

Tiesittekö muuten, että Suomessa on EU:n tasolla tarkasteltuna varsin alhaiset rajat tilintarkastuksen suorittamiseksi. Se ei toki yllätä, koska viimeistään YEL-lain uudistus toi taas ilmi, että ei täällä yrittäjiä varsinaisesti arvosteta tai lisää haluta :)

Aivan uskomatonta, että valtio lähti arvioverottamaan yrittäjiä YEL-maksujen suhteen. Tajutonta että ihminen voidaan pakottaa tienaamaan, mitä toiset määrää. Pakollinen maksu, mikä ei perustu todellisiin tuloihin on aivan törkeää ja uhka toiminnan jatkamiselle. Se pitää ottaa taas yhtenä uutena riskinä huomioon elämää ja toimintaa suunnitellessa. Mielivaltainen päätös voi vaikuttaa merkittävästi kenen tahansa yrittäjän varallisuuteen. Ei minkäänlaista omaisuudensuojaa taas tässä touhussa vaan arvioverotus on aivan rinnastettavissa varastamiseen.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Kuinka paljon olette joutuneet maksamaan tilintarkastuksesta? Yhden henkilön omistamassa firmassa moinen tuntuu lähinnä rahastukselta
No kannattaa jättää tilintarkastaja valitsematta, vai onko sulla liikevaihto yli 200 000 JA tase yli 100 000 euroa (vai toinen noista ja vähintään 3 henkeä töissä.)

Meidän firmassa tilintarkastus maksoi viimeksi 600e + alv.

Mitä tohon YEL-ranttiin tulee, niin mun mielestä sekin on vähän älytöntä, että tekee niska limassa hommia ja eläketurva on huonompi kuin jos olisi toisella töissä. (Eli siis näillä jotka on aiemmin asettanut työtulonsa reippaasti alakanttiin). Toki olen samaa mieltä siitä että tämä uusi systeemi on huono, kun eivät parempaakaan ratkaisua tuohon ongelmaan keksineet. Voisi sanoa että yhdet (liian alakanttiin työtulonsa arvioineet) pilasivat homman kaikilta.
 
Mutta selittäkääpäs tuo 31%->27%->33% kuoppa tuossa, miksi siinä on sellainen ollut joka vuosi?
Oletan että et laskenut tuota itse perusteista, kun kysyt.

Eli tuo veroprosentin tipahtaminen 23800 e +kunnallisveron muut vähennykset johtuu siitä, että kunnallisveron perusvähennys loppuu siihen. Kunnallisverossa vähennetään ensin tulonhankkimisvähennys, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut ja muut tulonhankkimiskulut. Jos jäljellä oleva summa X on alle 23800, siitä vähennetään perusvähennys, joka on X kokonaan jos X on 3630 tai pienempi. Kun X on välillä 3630-23800 on perusvähennys 3630 – (X – 3630) * 0.18. Eli koska perusvähennys pienenee koko ajan tuolla X:n 3630 - 23800 välillä, niin se tarkoittaa että kunnallisvero on varsinaista kunnallisveroprosenttia suurempi tuolla tulovälillä ja palautuu normaaliksi kunnallisveroprosentiksi tuossa havaitsemasi kuopan alkukohdassa.

Kuopan loppu taas selittyy valtionveron progressioportaalla.
 
Kiitos jinx1980 taas erinomaisesta taulukosta! Toivottavasti julkaiset saman vuosittain myös jatkossa, koska siitä on suuri hyöty monelle.

Kuinka paljon olette joutuneet maksamaan tilintarkastuksesta? Yhden henkilön omistamassa firmassa moinen tuntuu lähinnä rahastukselta, joten tavoite olisi tietysti pitää kulut kurissa sen osalta.

Tiesittekö muuten, että Suomessa on EU:n tasolla tarkasteltuna varsin alhaiset rajat tilintarkastuksen suorittamiseksi. Se ei toki yllätä, koska viimeistään YEL-lain uudistus toi taas ilmi, että ei täällä yrittäjiä varsinaisesti arvosteta tai lisää haluta :)

Aivan uskomatonta, että valtio lähti arvioverottamaan yrittäjiä YEL-maksujen suhteen. Tajutonta että ihminen voidaan pakottaa tienaamaan, mitä toiset määrää. Pakollinen maksu, mikä ei perustu todellisiin tuloihin on aivan törkeää ja uhka toiminnan jatkamiselle. Se pitää ottaa taas yhtenä uutena riskinä huomioon elämää ja toimintaa suunnitellessa. Mielivaltainen päätös voi vaikuttaa merkittävästi kenen tahansa yrittäjän varallisuuteen. Ei minkäänlaista omaisuudensuojaa taas tässä touhussa vaan arvioverotus on aivan rinnastettavissa varastamiseen.
Ei YEL:n osalta ole mitään isompaa muutosta lakiin tullut, nyt tarkistetaan vaan työtuloja enemmän lain kirjaimen mukaan. Ennen oli alalla enemmänkin käytäntönä että yrittäjä vahvistaa työtulon kun taas laissa lukee että eläkelaitos vahvistaa työtulon. Nyt ollaan menty sitten Finvan huomautuksen mukaan viralliseen käytäntöön.

Muutos lähinnä on, että vahvistuksen osalta on otettu tarkemmat työkalut käyttöön kokonaisarvion myötä. Se, että pitävätkö edes työeläkelaitokset tästä, on täysin toinen juttu.
 
Ei YEL:n osalta ole mitään isompaa muutosta lakiin tullut, nyt tarkistetaan vaan työtuloja enemmän lain kirjaimen mukaan.
No siis itse näkisin ongelmaksi sen että laissa on ristiriita, kun laissa sanotaan että työtulo pitäisi olla se paljonko pitäisi ulkopuoliselle yhtä taitavalle maksaa samasta työstä, ja sitten kuitenkin rajat katsotaan yrityksen liikevaihdosta ja alan mediaanista. Liikevaihto ei mielestäni välttämättä kerro yhtään mitään siitä, paljonko on oikea palkka.

Ajatellaan että vaikka samalla alalla toinen tekee edullista bulkkituotetta ja volyymi ja sitä kautta liikevaihto on todella iso ja toinen taas tekee vaativampaa ja kalliimpaa tuotetta missä on yksikkökohtainen kate isompi mutta volyymi ja siten liikevaihto kertaluokkaa pienempi. En oikein ymmärrä miksi näiden kahden yrityksen työtuloissa olisi eroa, kun kummassakin työmäärä ja vaativuus voi olla aivan samat.
 
Tämä YEL hässäkkä on kiteytys suomen yrittäjävastaisesta toimintaympäristöstä. Jo pitkään on pienet ja suuret yritykset valitelleet sitä, että yksi pahimpia asioita on toimintaympäristön ennakoimattomuus. Yhtenä vuonna on säännöt X ja toisena Y, tässä se taas nähdään. Kuten leikattiin alv alarajahuojennuskin pois, mutta ensiksi sitä nostettiin jne. Kuka sellaista kaipaa?

Suomen valtio alkaa kaivelemaan niitä pennejä sohvan välistä, kun satasen seteleitä poltetaan avotakassa missä mamut ja vanhukset paistelee velaksi ostamiaan makkaroitaan.

Nyt valitettavasti tämän melko pienen muutoksen aiheuttama (aiheellinen) negatiivinen julkisuus takuulla tekee sellaisen loven syntyviin yrityksiin ettei ole ennen nähty. Eikä olla vielä nähty niitä hirttosilmukkaan ajettuja partureita kun kyösti heittelee arvioverotuksia pöytään. Ei ollut virkakyöstillä ymmärrystä siitä, että YEL on ollut jo pitkään melko tarkan eläkesuunnittelun kohteena, koska yrittäjät keskimäärin ovat aika viisaita raha-asioissaan. Ei niitä voi kusettaa kuin palkansaajaa, kusetettavat yrittäjät ovat hyvin lyhytikäisiä olentoja.

YEL järjestelmäähän ei ole tehty alun perin eläkesuunnitteluun, mutta kun siitä ajan saatossa sellainen on käytännön toimilla sorvattu, on tosiasiat paljon tärkeämpiä kuin se miltä asiat paperilla näytti. Vaan köpi ei tiedä mistään mitään ja leikkasi lypsylehmältä nyt tissit pois viinerinsä lisukkeeksi.

Lähtivät hakemaan sitä 0.5 miljardin pottia aika väärällä tavalla ja vääriltä henkilöiltä. Se nimittäin olisi kaivettava sieltä sylttytehtaalta eli ansaitsemattomien eläkkeiden nostelijoilta.
 
Tämä YEL hässäkkä on kiteytys suomen yrittäjävastaisesta toimintaympäristöstä. Jo pitkään on pienet ja suuret yritykset valitelleet sitä, että yksi pahimpia asioita on toimintaympäristön ennakoimattomuus. Yhtenä vuonna on säännöt X ja toisena Y, tässä se taas nähdään. Kuten leikattiin alv alarajahuojennuskin pois, mutta ensiksi sitä nostettiin jne.
Sinänsähän tuo alarajahuojennuksen poisto ei ollut Suomen päätös, vaan EU:n sanelema.

Toisaalta kenties voisikin puhua EU:n pienyrittäjävastaisesta toimintaympäristöstä. Meinaan Euroopassa taitaa olla kirkkaasti eniten legislaatiota, joka yritysten täytyy huomioida. Suuryrityksille, joilla on varaa palkata pari ihmistä hoitamaan asiaa se ei ole niinkään ongelma.

Joskin täytyy sanoa, että ainakin minusta Suomessa asiat saa hoidettua näppärästi. Ei tarvitse kiikuttaa lippulappuja paikasta toiseen niinkuin Jenkeissä tai vaikka Espanjassa.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Joskin täytyy sanoa, että ainakin minusta Suomessa asiat saa hoidettua näppärästi. Ei tarvitse kiikuttaa lippulappuja paikasta toiseen niinkuin Jenkeissä tai vaikka Espanjassa.

Juu saa näppärästi laittaa onlinena selvitystä toisensa perään. Niitä kun voi tehtailla automaation rouhittavakasi rajoituksetta. "Ai katsos me ei vielä tiedetä onko yrittäjän jääkaapissa yksi vai kaksi maitopurkkia, teeppä einari taas joku kätevä nettikaavake joka uhkasakon nojalla on täytettävä kuukausittain". Tämän on se insinööri ja köpivetoisen yhteiskunnan näkemys hyvästä toimintaympäristöstä.

ps. Yrittäjähän ei kaipaa tälläisiä juttuja, vaan yksinkertaisuutta ja 15 vuoden eteenpäin katsovaa toimintaympäristöä. Ennen vanhaan oli säännöt tulostettu paperille ja 5 vuoden aikana ne oppi ulkoa. Sitten täytettiin vähän kaavakkeita jotka pistettiin postiin. Ne paperit piti jonkun lukeakin, joten sarakkeita oli vain niin vähän kuin oli absoluuttinen tarve.
 
Viimeksi muokattu:
Juu saa näppärästi laittaa onlinena selvitystä toisensa perään. Niitä kun voi tehtailla automaation rouhittavakasi rajoituksetta. "Ai katsos me ei vielä tiedetä onko yrittäjän jääkaapissa yksi vai kaksi maitopurkkia, teeppä einari taas joku kätevä nettikaavake joka uhkasakon nojalla on täytettävä kuukausittain". Tämän on se insinööri ja köpivetoisen yhteiskunnan näkemys hyvästä toimintaympäristöstä.

Mistä selvityksistä nyt tarkalleen ottaen puhut? Aika vähän on näin yrittäjänä tarvinnut mitään selvityksiä mihinkään suuntaan tehtailla.
 
Mistä selvityksistä nyt tarkalleen ottaen puhut? Aika vähän on näin yrittäjänä tarvinnut mitään selvityksiä mihinkään suuntaan tehtailla.

Selvityksiä tehdään varastoon kysyjää varten koko ajan, kirjanpitäjät niitä sitten naputtelee tuntitöinä. YEL selvitys on esimerkki uusista papereista joissa puhutaan isoista rahoista pilkun paikkaa tutkiessaan.

Tuossa aiemmin yksi viittasi tilintarkastajaan kun tässä köyhälandiassa menee 0.0002 miljardin euron maaginen raja rikki näytöllä, ai että siinäkin on taas vino pino paperia silppuriin ja kasa rahaa perään josta ei hyödy yhteiskunta ei yrittäjä. Homma on sitä hauskempaa mitä useampia yrityksiä pyörittää.
 
Mutta selittäkääpäs tuo 31%->27%->33% kuoppa tuossa, miksi siinä on sellainen ollut joka vuosi?

Tulisikohan tuo jonain kombona erilaisista vähennyksistä ja tuloveroportaan muutoksesta.

Tuloverossa porras 29700e kohdalla, ja työtulovähennyksessa taitekohta 33000e kohdalla. Siihen sitten muiden vähennysten vaikutukset päälle.
 
Selvityksiä tehdään varastoon kysyjää varten koko ajan, kirjanpitäjät niitä sitten naputtelee tuntitöinä. YEL selvitys on esimerkki uusista papereista joissa puhutaan isoista rahoista pilkun paikkaa tutkiessaan.

Tuossa aiemmin yksi viittasi tilintarkastajaan kun tässä köyhälandiassa menee 0.0002 miljardin euron maaginen raja rikki näytöllä, ai että siinäkin on taas vino pino paperia silppuriin ja kasa rahaa perään josta ei hyödy yhteiskunta ei yrittäjä. Homma on sitä hauskempaa mitä useampia yrityksiä pyörittää.

Jos on moderni kirjanpito-ohjelma kuten Netvisor, niin eipä yrittäjän tartte juuri mitään selvityksiä etukäteen tehdä. Käy hyväksymässä ja lähettämässä laskut, kirjanpitäjä hoitaa loput. Jos on asiansa osaava kirjanpitäjä, niin ei se tilkkarikaan mitään ala kyselemään, vaan kopioi edellisvuoden paperit, laittaa nimen alle ja laskuttaa 1000€.

Verotarkastuskin on melko helppoa kun pyytää kirjanpitäjää toimittamaan verottajalle mitä ne haluaa ja jatkaa töiden tekemistä.

Jos oikeasti hoitaa asiansa paperilla ja siitä johtuen normaali kirjanpidon pitäminen on "yrittäjävastaisuutta" niin silloin kannattaa ihan vilkaista peiliin.

Ja sitten näin taloushallinnon alalla työskentelevänä, jos kirjanpitäjä veloittaa tunti tai vientiperusteisesti, niin se on noin yleisesti kaikista kallein tapa tehdä kirjanpitoa (aina on toki poikkeuksia). Jollet toimi jollain erityisalalla kuten grynderinä tai säätiössä, niin hanki kiinteähintainen kirjanpito, ne heittelee 10% suuntaan tai toiseen riippuen kuukaudesta. Ja vaikka olisikin joku erikoisempi ala, niin siltikin kiinteähintainen on tuntiveloitukseen nähden huomattavasti parempi.
 
Selvityksiä tehdään varastoon kysyjää varten koko ajan, kirjanpitäjät niitä sitten naputtelee tuntitöinä. YEL selvitys on esimerkki uusista papereista joissa puhutaan isoista rahoista pilkun paikkaa tutkiessaan.

Tuossa aiemmin yksi viittasi tilintarkastajaan kun tässä köyhälandiassa menee 0.0002 miljardin euron maaginen raja rikki näytöllä, ai että siinäkin on taas vino pino paperia silppuriin ja kasa rahaa perään josta ei hyödy yhteiskunta ei yrittäjä. Homma on sitä hauskempaa mitä useampia yrityksiä pyörittää.

Eli siis ensin kritisoit arvioverotusta (jos YELiä nyt sellaiseksi ylipäänsä voi kutsua), ja sitten samaan hengenvetoon pidät kirjanpitoa yrittäjälle itselleen tarpeettomana kasana selvityksiä? Jos kirjanpitoa ei tarvitsisi tehdä, niin minkäslaista verotusta meillä sitten jatkossa olisi kun mistään tapahtumista ei ole mitään näyttöä oikeista luvuista? :D
 
Miksei YEL olisi arvioverotusta? Siinähän nimenomaan arvioidaan jonkun helvetin liikevaihdon perusteella maksettavaa veroluontoista rangaistusmaksua nykyiselle yrittäjälle, koska suuret ikäluokat on taas jättäneet velaksi elämisensä nuorempien maksettavaksi.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Eli siis ensin kritisoit arvioverotusta (jos YELiä nyt sellaiseksi ylipäänsä voi kutsua), ja sitten samaan hengenvetoon pidät kirjanpitoa yrittäjälle itselleen tarpeettomana kasana selvityksiä? Jos kirjanpitoa ei tarvitsisi tehdä, niin minkäslaista verotusta meillä sitten jatkossa olisi kun mistään tapahtumista ei ole mitään näyttöä oikeista luvuista? :D

Ei se yrittäjä tarvitse mitään näyttöä tapahtumista paperille, se näyttö on siinä kun asiakas antaa tupon rahulia kouraan.

Asian pihvi on siinä, että mahdollisimman notkea yhteiskunta ei ole sellainen, jossa naputellaan nettikaavakkeeseen tietoja (oli se sitten palkattu henkilö tai ah ilmaista aikaa käyttävä yrittäjä) vaan sellainen jossa kaavaketta ei ole ensinkään!

ps. Tässähän on myös tehtävä pesäero julkisen osakeyhtiön välille.
 
Ei se yrittäjä tarvitse mitään näyttöä tapahtumista paperille, se näyttö on siinä kun asiakas antaa tupon rahulia kouraan.

Asian pihvi on siinä, että mahdollisimman notkea yhteiskunta ei ole sellainen, jossa naputellaan nettikaavakkeeseen tietoja (oli se sitten palkattu henkilö tai ah ilmaista aikaa käyttävä yrittäjä) vaan sellainen jossa kaavaketta ei ole ensinkään!

ps. Tässähän on myös tehtävä pesäero julkisen osakeyhtiön välille.

No nyt on tuuheaa settiä. Jos nyt unohdetaan rahanpesu, laittomuudet sekä ihan vaan verotus, niin kukaan ei enää "naputtele nettikaavakkeeseen tietoja", kirjanpito Suomessa on aika uskomattoman tehokasta kansallisen viitenumerojärjestelmän sekä hyvin standardisoitujen käytäntöjen, lakien ja lähes automatisoitujen kirjanpitojärjestelmien ansiosta. Se joka väittää kirjanpidon olevan joku ongelma yritystoiminnassa, tekee jotain väärin.

Mitä tarkoittaa pesäero julkisen ja ei julkisen välillä? Meinaatko että yksityisomisteinen 50 miljoonaa vaihtava firma sais hoitaa asioitaan ilman kirjanpitoa mutta 15 miljoonaa vaihtava pörssifirma joutuu pitämään kirjanpitoa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 196
Viestejä
4 547 877
Jäsenet
74 942
Uusin jäsen
jesse86

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom