Vaikka en mikään ydinvoiman faniboii olekaan, niin voi jestas tätä lutuisuutta. Eniten ehkä nostaa verenpainetta mittakaavojen tahallinen tai tahaton unohtaminen. Ei se saakeli sentään mene niin, että viiden ydinreaktorin energiamäärä vain "otetaan jostain". Pieresekellään verkkareihin viikon sijasta kaksi ja säästetään pyykkikoneen pyöräytys, mutta huomenna lennetään Goaan joogaamaan viikonlopuksi.
Olen vähän skeptinen näiden pienreaktoreiden suhteen. Kyllä siihen on ihan oikeita syitäkin, miksi ydinlaitoksista on tullut niin massiivisia kuin ne nyt ovat. Ei ne ihan ensimmäiset kiehutus- ja painevesilaitokset joskus 60-luvulla kovin isoja ja massiivisia olleet.
Näin. Ydinvoimaympyröissä on ainakin sivistysmaissa niin tiukkoja sääntöjä, että sellaisia "da capo -tapauksia" tapahtuu usein. Jotenkin on hassu ajatus, että Reksa Raksaukko huoltaisi taloyhtiön kellarissa öljykattilan sijaan uraanisauvoja.
Ei se Occamin partahöylä ihan noin toimi.
Lisäksi kannattaa muistaa, että Suomen vihreiden ideologinen kumppani Saksan vihreät oli perustettu vain muutama vuosi aiemmin mm. ydinvoimanvastaisen liikkeen, rauhanliikkeen ja muutaman muun uusvasemmistolaisen liikkeen pohjalta. Ei Suomenkaan liikkeessä taidettu sylkeä stallareiden ym kommunistien päälle.
Jospa onkin väärin ajatella viherideologiaa minään "hyvää tarkoittavana" ideologiana? Entäpä jos keskeisimmät viherideologit ovat täyspahiksia, jotka vain tilanteenmukaisella argumentaatiolla pyrkivät edistämään marxismia yhteiskunnassa? Ydinvoimanvastaisuus ja muu ekohömppä ei ehkä olekaan vihreille mikään tavoite vaan keino suurempien päämäärien edistämiseen. Silloin ei haittaa vaikka yksittäisten teemojen välillä olisi räikeitäkin ristiriitoja - kuten ilmastosta huolestuneet Saksan kivihiilivihreät lisäämässä hiilenpolttoa .
Se on pieni ongelma, johon voi hyvin helposti sopeutua. Sen estäminen taas on mahdotonta. Kaikki raflaavat uhkakuvat perustuvat tarkoituksenhakuisiin malleihin, joissa on jätetty tahallaan häviävän pieni mahdollisuus 8 asteen lämpenemiselle. Lämmöt voivat nousta esiteollisesta ajasta 2 astetta ja se ei oikeasti ole mikään ongelma missään.
Se ongelma on siinä että lämmöt nousevat jo nykypäästöillä esiteollisesta ajasta tuon 2 astetta vaikka nyt alkaisimme käytännössä hiilineutraaleiksi. Mutta hiilidioksidipäästöt kasvavat jatkuvasti, eli todennäköisesti nousu on tuota rajumpaa jos mitään ei tehdä.
Ilmastonmuutos on jo pilannut tampereen talvet. Viimeinen kunnollinen talvi täällä oli 2013.
Onhan se paikoitellen iso ongelma jos lämmöt nousevat 2 astetta.
Ydinonnettomuusalue ei ole sen vaarallisempi kuin suurkaupunki saasteineen – edes Fukushimasta ei olisi tarvinnut muuttaa, sanovat tutkijat
Massaevakuoinnit voivat olla turhia isossakin ydinturmassa.
Tomiokan kylä sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä Fukushiman ydinvoimalasta. Kylä oli kokonaan tyhjillään vielä vuonna 2013. (KUVA: KALLE KOPONEN)
Mikko Puttonen HS
Julkaistu: 24.11. 20:32
ISOISSAKAAN ydinvoimalaonnettomuuksissa ei ole välttämättä tarpeen evakuoida suuria ihmismääriä pois alueelta säteilyriskin vuoksi. Näin arvioivat useiden brittiyliopistojen tutkijat tutkimushankkeessaan.
Japanissa Fukushiman ydinvoimalan onnettomuudessa ei esimerkiksi juuri kenenkään olisi tarvinnut muuttaa pois alueelta. Silti 111 000 ihmistä joutui viranomaisten määräyksestä jättämään kotinsa ja 49 000 lähti omin päin. Vielä neljä ja puoli vuotta onnettomuuden jälkeen 85 000 oli yhä sillä tiellä.
Jopa maailman pahimmassa ydinonnettomuudessa Tšernobylissä moni lähtenyt olisi voinut jäädä alueelle. Lopullisesti alueelta muutti pois 335 000 ihmistä. Tosiasiassa brittitutkijoiden mukaan olisi riittänyt, jos vain 10–20 prosenttia heistä olisi kuljetettu säteilyä pakoon.
ARVIOT perustuvat Bristolin yliopiston riskinhallinnan professorinPhilip Thomasin kehittämään riskinarvioinnin malliin. Mallissa verrataan turvaamistoimien kustannuksia siihen, miten paljon ihmisten elinajanodote pitenee toimenpiteillä.
Tutkijat esittävät, että säteilyaltistus Tšernobylin onnettomuudessa ei olisi suurimmalta osalta johtanut sen pahempiin terveysriskeihin kuin ne, joita ihmiset muutenkin kohtaavat.
TŠERNOBYL evakuointiin kahdessa vaiheessa. Heti ensi kuukausina alueelta siirrettiin 116 000 ihmistä. Tästä joukosta 6 800 olisi altistunut kaikkein suurimmille säteilyannoksille. Ilman siirtoa he olisivat brittitutkijoiden mukaan menettäneet keskimäärin 5,6 vuotta elämänsä pituudesta.
Kakkosvaiheessa vuonna 1990 lähti 220 000 ihmistä. Näistä 900 olisi altistunut kaikkein suurimmalle säteilyriskille, jos he eivät olisi matkustaneet pois. Jos he olisivat jääneet sijoilleen, heidän elinajanodotteensa olisi lyhentynyt vain kolme kuukautta.
Toisen evakuointiaallon suurimmassa vaarassa olleet olivat itse asiassa pienemmässä vaarassa kuin suurkaupungin asukkaat ylipäätään. Tavallinen Lontoon asukas menettää ilmansaasteiden takia keskimäärin neljä ja puoli vuotta elinajanodotteestaan.
Ihmisten välillä on suurempiakin elinajanodotteen eroja kuin ne, jotka aiheutuvat pahimmista mainituista säteilyriskeistä, tutkijan muistuttavat. Esimerkiksi huono-osaisuuden koettelemassa Blackpoolin kaupungissa syntyvän pojan voi odottaa elävän 8,6 vuotta lyhyempään kuin Lontoon hienosto-osassa syntyvän.
KAIKEN kaikkiaan Tšernobylissä koko kakkosvaiheen evakuointi oli tutkijoiden mukaan tarpeeton. He päätyivät samaan tulokseen kuin Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA ja Euroopan yhteisöjen komissio yhteisessä analyysissään vuonna 1992.
Sekä Tšernobylin että Fukushiman onnettomuuksien opetus on tutkijoiden mukaan se, että todellinen säteilyriski puoltaa paljon pienempiä turvaamistoimia kuin on uskottu.
”Massaevakuoinnit ovat kalliita ja hajottavia. Niistä uhkaa tulla kuitenkin pääasiallinen toimenpide isossa ydinonnettomuudessa”, huomauttaa Philip Thomas tutkimustiedotteessa.
”Niin ei pitäisi olla. Tunnussanan pitäisi olla kunnostus, ei muutto.”
TUTKIJOIDEN raportit julkaisi Process Safety and Environmental Protection.
semiOTOnko sähköauto oikeasti päästötön? – Moottori selvitti
Kertokaas miksi ydinvoima taas jätetään päästövertailun ulkopuolelle? Olisiko se liian hyvää ettei sitä haluta mainostaa.
Parhaat palat heti alussa:
Bioenergia nykyaikaisien suodattimien kanssa kuuluisi myös tuohon listalle kun hyvällä metsänhoidolla on hiilineutraalia tai jopa hiiltä sitovaa pidemmällä tähtäimellä.Onko sähköauto oikeasti päästötön? – Moottori selvitti
Kertokaas miksi ydinvoima taas jätetään päästövertailun ulkopuolelle? Olisiko se liian hyvää ettei sitä haluta mainostaa.
Parhaat palat heti alussa:
Itse en näe metsien hakkuuta ja kantojen repimistä kovinkaan ympäristöystävällisenä. Myöskään soiden tuhoaminen ei ole kovinkaan ympäristöystävällistä, tai ainakaan luonnollista.
Tuossa oli puhe päästöistä. "Ympäristöystävällisyys" on taas eri asia jos ymppäät siihen mukaan metsien monimuotoisuuden, mutta ei sekään vaarannu kunhan ei hakata mitään erityisiä luontokohteita. Kantojen repimisestä ei mitään haittaa ole kunhan sitä ei suoriteta karuilla seuduilla kuten ohjeistus on. Soita ei tällä hetkellä "tuhota" koska uusia turvesoita ei ole viime aikoina yhtään otettu käyttöön. Ei se minusta kovin vakavaa luonnon tuhoamista ole jos soita kuivatetaan ja metsitetään. Sitä suota on kuitenkin ~ 30 % Suomen pinta-alasta.
Mutta jos ydinvoiman käytöllä voitaisiin jättää ne suot soiksi niin mielelläni niin tekisin. Metsitetty suo jossa tehokasvatetaan puuta, ei ole kovin luonnonmukainen ympäristö. Itse antaisin suon olla suo ja vanhan metsän olla vanha metsä.
En kyllä itse näe sitä minään tuhoamisena että metsiä välillä hakataan kun ihan luonnostaankin ne metsät välillä uudistuvat tulipaloissa. Sitä puuta voidaan myös jatkuvana kasvatuksella kasvattaa jolloin ei tule avohakkuita ja suuri osa uudistamisista tapahtuu luontaisena uudistamisena. Kannattaa muistaa että se energiapuu on myös pelkkä sivutuote metsien hakkuissa. Et varmaan kuitenkaan ole tehnyt laskelmia siitä että energiapuun osuus on paljon suurempi kuin kaivosten osuus siinä kumpi pilaa laajemmalta alueelta ja kuinka pahasti luontoa? Itse en vetäisi asiaa noin selkeästi että uraanikaivokset on ympäristöystävällinen ratkaisu ja energiapuu ei. Muistetaan vielä että bioenergialla on mahdollista päästä suureen hiilensitovuuteen pitkällä tähtäimellä kun taas ydinenergia tulee aina luomaan jonkin verran hiilipäästöjä.Mutta jos ydinvoiman käytöllä voitaisiin jättää ne suot soiksi niin mielelläni niin tekisin. Metsitetty suo jossa tehokasvatetaan puuta, ei ole kovin luonnonmukainen ympäristö. Itse antaisin suon olla suo ja vanhan metsän olla vanha metsä.
Onhan niitä metsiä ihan pirusti mutta turha niitä silti energiantuotannon takia tuhota. Varsinkin jos energiaa saa muualtakin vähemmällä (luonto)häiriöllä. Sen verran luonnon ystävä olen että jättäisin luonnon mahdollisimman pitkälti omaan tilaansa. Ja kyllä, olen viettänyt metsässä enemmän aikaa kuin suurin osa ikätovereista.
Polttamalla tuhka jää maahan. Nykyisin puut hakataan, kannot revitään ja havut/oksatkin korjataan talteen. Luontoon ei kauheasti jää mitään.
En. Pitäisikö? Oikein toteutettuna energiapuun keräys ei ole kovinkaan suuri ongelma. Oikein toteutettuna uraanikaivos ei ole kovinkaan suuri ongelma.
Hyvä niin, mutta silti tuottaisin energian mieluummin ydinvoimalla. Jos ydinvoiman kehitystä olisi jatkettu kunnon vauhdilla niin ei tarvittaisi pakosti edes niitä uraanikaivoksia.
Mitä väliä tällä on jos ei ole karusta seudusta kyse? Kantoja kerätään yleensä ravintorikkailla seuduilla jolloin sillä ei tule vaikutusta olemaan. Tuhkalannoituskin metsään on helppo tehdä jos sille on tarvetta.Polttamalla tuhka jää maahan. Nykyisin puut hakataan, kannot revitään ja havut/oksatkin korjataan talteen. Luontoon ei kauheasti jää mitään.
Ongelma on se, että kun metsä hakataan ja se biomassa kärrätään lämpövoimalaan / paperikoneelle / biopolttoainejalostamolle, niin sieltä maapohjasta poistetaan hiiltä ja kaikenlaisia biomassaan sitoutuneita hivenaineita joita ne puut ovat vuosisatojen saatossa sinne tiivistäneet.
Hiili siihen puun kasvuun tulee kyllä ihan ilman hiilidioksidista.
En tiedä mitä niille tuhkille tehdään. Käykö ripottelemassa ne takisin sinne puupellolle?
Ensinnäkin hiili ei ole maaperässä ravinne ja kasvit ottavat hiilen ilmasta eikä maasta.
Lähinnä kritisoin sitä että kannotkin revitään pois. Tiedätkö montako litraa polttoainetta palaa yhtä kantoa kohti? Itseä tämä kiinnostaisi kun kone repii yhtä isoa kantoa pitkälti toistakymmentä minuuttia. Sitten kanto kuskataan tien reunaan ja lastataan rekkaan. Kantoja ei montaa mahdu kerralla kyytiin ja ne kuskataan vaikka 50km päähän. Väitän ettei hommassa ole mitään järkeä. Polttaisivat saman määrän öljyä siinä paremmalla hyötysuhteella toimivassa voimalassa, jossa on myös suodattimet kunnossa.
Ei sitä harrastettaisin jos homma ei kannattaisi. Tiedätkö kuinka kauan kaivoksessa kaivinkoneet puksuttaa yhtä uraanigrammaa kohti?
Kantojen keräily ei muistaakseni ole ilmastoposittiivista, jos laitteet eivät toimi ilmastoneutraalilla polttoaineella / sähköllä. Energiaa kuluu maasta repimisen lisäksi haketukseen, kuljetukseen sekä mahdolliseen kuivaukseen. Lisäksi tulevat mahdolliset ongelmat eroosion ja ravinteiden sitoutumisen osalta.
Mistähän malmista nyt oikein puhut?
Tuo on talvivaaran kaivoksesta johon suunnitellaan uraanin talteenottoa. Ei ne uraanipitoisuudet paljon korkeampia muualla ole?
Ei sitä harrastettaisi yksityisellä puolella jos siitä ei voitolle päästäisi tai jos se kuluttaisi enemmän energiaa. Ei kannot eroosioon vaikuta tai ravinteiden sitovuuteen. Eikä se eroosio ole mikään ongelma kivennäismaalla.
? Soiden ojitus nimenomaan lopettaa ne metaanipäästöt kun suo muuttuu metsäksi.
Onko talvivaara uraanikaivos? Ei. Kyllä ne pitoisuudet oikeissa pelkästään uraaniin keskittyvissä on paljon korkeammat. Se että talvivaarasta saa myös uraania... sehän on vain sivutuote, joka tietysti kannattaa hyödyntää.
Ei tuulivoimaakaan harrastettaisi jossei se olisi voitollista... tukien avulla.
Kantojen keruuseen ei heru käsittääkseni tukia.Ei tuulivoimaakaan harrastettaisi jossei se olisi voitollista... tukien avulla.
Taloudellinen kannattavuus != ilmaston kannalta kannattava
Ei ole epäkannattavaa ilmaston kannalta kun suomessa ainoa järkevä vaihtoehto lyhyellä tähtäimellä on fossiilisten polttaminen. Jos haluat tehdä vertailua ydinenergiaan niin anna laskelmat jossa verrataan kummankin energiamuodon tuoton hiilijalanjälkeä ja siten että siinä on huomioitu sekin että puupolttolaitos on aikalailla halvempi ja yksinkertaisempi rakentaa pystyyn kuin ydinmiilu ja noin tuhat kertaa joustavampi ratkaisu monessa paikkaa.
Tässä vielä grafiikka tuosta tutkimuksesta biopolttoaineista, ettei kukaan saa väärää kuvaa raflaavan otsikon takia. Puulla on kaikkein ympäristöystävällisimmät arvot kaiken suhteen. "Ympäristövaikutukset" tässä ei edes viittaa kasvihuonepäästöihin. Suomalainen metsäpuu ja vinkuintiassa viljelty soija vailla mitään väliä ympäristöstä on aikalailla eri asioita. Tutkimuksen yhteenvedossakin sanotaan että metsäpuun poltto on hyvä juttu.
