Porsche posotti poliiseja vastaan viidenkympin ylinopeutta Äänekoskella – Sitten alkoi tapahtumasarja, joka vei kokeneen ylikonstaapelin syytettyjen penkille
Oikeus: Saiko rangaistuksesta kiihtyneen kuljettajan rauhoittaa hallintaotteella?
Ylinopeutta ajanut mies väitti, että hänen Porschensa vaikutti poliisin käytökseen. Kuvan Porsche ei liity tapaukseen. MIKKO KILKKI
Heikki Kärki
Poliisipartio ajoi kohti Saarijärveä elokuisena lauantaiyönä vuonna 2018.
Työvuoro oli loppumassa. Kello lähestyi kolmea aamuyöllä, kun partio havahtui Jyväskyläntiellä Parantalan kohdalla reilua ylinopeutta vastaan ajaneeseen Porsche-kuskiin. Noin 60-vuotias keskisuomalaismies posotti 80 kilometrin rajoitusalueella poliisin tutkaan yli 130 kilometriä tunnissa.
Poliisit laittoivat pillit päälle ja pysäyttivät kuljettajan.
Sitten alkoi tapahtumasarja, jota selvitettiin maanantaina Keski-Suomen käräjäoikeudessa.
Poliisipartion toista osapuolta, kokenutta ylikonstaapelia syytettiin pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjän mukaan poliisi otti ylinopeutta ajaneen kuljettajan tarpeettomasti hallintaotteeseen ja aiheutti hänen oikeaan käteensä pitkäkestoisen vamman.
Kuljettaja ajoi suoraan poliisin kohtaamisen jälkeen Keski-Suomen keskussairaalaan. Häneltä nyrjähti muun muassa olkanivel ja mies kertoi kärsineensä kovista kivuista noin puolen vuoden ajan.
Minua eivät tuollaiset miehet pidättele.
TAPAHTUMIEN PÄÄKOHDAT olivat oikeudessa riidattomia.
Porsche-kuski myönsi ajaneensa ylinopeutta ja harmistuneensa siitä, että poliisi sakotti häntä ja määräsi paljon autolla ajavan yrittäjän ajokieltoon. Ylikonstaapeli myönsi vieneensä kaaharin käden selän taakse ja pitäneensä tätä hallintaotteessa.
Lähes kaikesta muusta osapuolet olivatkin eri mieltä. Porsche-kuljettaja koki, että poliisi olisi muun muassa ärsyyntynyt hänen autostaan ja hyvätuloisuudestaan. Hän kuvaili nähneensä poliisin silmissä "vihan leimahduksen", jonka jälkeen poliisi olisi nostanut miestä käsi selän takana niin pitkään, että kuului pamahdus.
Poliisi kertoi puolestaan ylinopeutta ajaneen olleen "sähisevässä ja sekavassa" tilassa sen jälkeen, kun hän ymmärsi saavansa teostaan rangaistuksen. Ylikonstaapelin mukaan kuljettaja oli pakko saada rauhoittumaan virkatehtävän hoitamiseksi. Poliisi kertoi tottuneensa hoitamaan asiat puhumalla ja joutuneensa 31 vuoden virkauran aikana ensimmäistä kertaa syytetyn penkille.
Poliisi sanoi ohjanneensa miestä kädestä pitäen sivummalle rauhoittumaan, mutta tämä riuhtaisi kätensä pois ja sanoi, että "minua eivät tuollaiset miehet pidättele". Kuljettaja kuvaili puolestaan omaa käytöstään "alistuneeksi" ja syytti poliisin uhkailleen kovemmalla väkivallalla.
Oikeudessa kuultiin myös poliisipartion toista jäsentä. Hän ei kuullut miesten keskustelua, mutta kuvasi ylinopeuden takia pysäytettyä "uransa kiihkeimmäksi asiakkaaksi". Toisaalta kaahari ei hänen mukaansa pyristellyt hallintaotteessa vastaan, vaan rauhoittui sen jälkeen.
Oikeudenkäynti oli keskisuomalaisittain harvinaisen tunteikas. Osapuolet pyörittivät päätään toistensa kommenteille, Porsche-kuski vaati poliisia katsomaan itseään silmiin kesken puheenvuoronsa ja huudahti kerran eriävän mielipiteen. Välillä käytiin läpi miesten kohtaamista jälkikäteen hirvimetsällä. Selväksi tuli, että miehet tiesivät jotain toisistaan jo ennen pysäytystilannetta.
JURIDISESTI TAPAUS ratkeaa siihen, oliko poliisilla tilanteessa oikeus voimankäytölle.
Syyttäjän mukaan ei. Vaikka kuljettaja olisi ollut kiihtynyt, ei tilanteessa ollut syyttäjän mukaan tarvetta puuttua hänen fyysiseen koskemattomuuteensa. Mies ei pyrkinyt pakenemaan tai kohdistamaan väkivaltaa poliiseihin.
Poliisin mukaan voimankäyttö tehtiin poliisilain mukaisesti lievimmällä mahdollisella tavalla. Miestä ei esimerkiksi viety maahan, vaan kättä pidettiin selän takana sen jälkeen, kun kuljettaja oli poliisin mukaan alkanut riuhtoa. Poliisi kertoi tehneensä hallintaotteen usein aiemmin, eikä se ollut koskaan aiheuttanut vammoja.
Syyttäjä vaatii ylikonstaapelille noin 50 päiväsakon rangaistusta. Ylinopeutta ajanut vaatii puolestaan 3 500 euron korvausta kivusta ja särystä sekä 5 000 euroa ansionmenetyksestä. Keski-Suomen käräjäoikeus antaa asiassa kansliatuomion helmikuun 19. päivänä.