Yleistä keskustelua sähköautoista

Ongelma on, että kun ostat 60000 euron auton jossa softan ruudunpäivitys vastaa 2010 luvun puhelinta tai puhelinäppi lataa lataa, eikä puhelin toimi avaimena, taikka softa+puhelinäppi käyttää leiskoja jotka oli in 2010-luvun alussa, niin olo on huijattu.

Tuntuu myös oudolta katsoa kun 100000 euron Porsche raahataan huoltoon softapäivitykseen, ei tunnu 100000 euron autolta, jos se on teknologisesti noin onneton.

Olen samaa mieltä, että joillekin nämä eivät merkitse mitään ja hyvä niin, kaikille jotain.
Itse olen sen verran luddiitti, että olen vain tyytyväinen että sen enempää jaakaappini kuin sähköautoni (Kona EV 19) ei ole internetissä kiinni. Olen tyytyväinen että laitteiden käyttöliittymä säilyy samanlaisena kun niitä on kerran oppinut käyttämään.

Harva asia vituttaa niin paljon kuin herätä siihen, että käyttämäsi softan käyttöliittymä on muuttunut, napit ovat vaihtaneet paikkaa, käyttämäsi oikotiet ja ominaisuudet ovat kadonneet "koska ne on 2010-luvun leiskaa" ja tilalla on mainoksia ja kimalteleva "Ask AI" nappi.

Onhan sitä toki niitä ihmisiä joiden mielestä olisi hienoa jos asunnon ovenkahvat ja valokatkaisimetkin olisi kosketusnäyttöjä, joihin kalifornian koodarit voisi lähettää öisin aina uusimman trendin mukaisen käyttöliittymän. Hyvä että heillekkin on oma autonsa.
 
Kyllä ne polttiksetkin tarvittaessa brikkaavat. Kaveripiirissä ainakin Seatista kokemus. Päivityksissä siis omat riskinsä aina. Itsellä Kian päivityksissä ollut hyvää ja huonoa. Kaikki muu ollut vain positiiviseen suuntaan tässä vajaan viiden vuoden aikana (navigointiin, ääniohjaukseen ja käyttöliittymään tulleet päivitykset kaikki parempaan suuntaan) ja yksi ainoa huono kokemus. Kun suuressa viisaudessaan yhdistivät median ja Bluetooth äänisäädön. Lisäsivät todennäköisesti android autolle oman äänisäädön (joka on hyvä ja toimii) mutta jos yhdistän vain bluetoothilla niin radion 6-7 tasosta pitää skaalata se 20 lisää. Onneksi on fyysinen rulla niin homma on nopeaa (ja asetuksissa on maksimaalisen äänen rajoitus, joten pää ei räjähdä seuraavalla käynnistyksellä). 22 mallista lähtien päivittynät OTAna mutta oma 21 malli tarvitsee usb tikun (softan voi ladata kian sivuilta).
 
MEB autojen osalta ainakin jos yhtään voi kannattaa jaksaa odottaa tulevaa sukupolvea MEB+, josta ensimmäinen on "new ID. Cross" (tai ID. Every1/Polo EV). Näyttää erittäin mielenkiintoiselta, löytyy ensimmäinen softa joka ei Googlen android, vaan Rivianin yhteistyössä tehty. Lisäksi Volkswagen ottaa käyttöön sähköautojen kannattavuusongelmia ratkoakseen cell-to-pack mallin ja standardisoi kennoja rajulla kädellä, sähköteknologia muuttuu totaalisesta. https://insideevs.com/news/778750/rivian-volkswagen-joint-venture-strong-progress-evs/

Kuvassa Rivian RT1 cell-to-pack. Volkkarissa tullaan näkemään jotain samanlaista, aika paljon jää osaa pois, kun moduulit jää pois.

1767085632796.png
Toivottavasti cell-to-pack ei yleisty. Vaikuttaa ihan painajaiselta korjattavuuden suhteen. Pienikin osa akusta menee huonoksi niin vaihdettava koko akkupaketti.
 
Toivottavasti cell-to-pack ei yleisty. Vaikuttaa ihan painajaiselta korjattavuuden suhteen. Pienikin osa akusta menee huonoksi niin vaihdettava koko akkupaketti.
Ei se kyllä sitä mitenkään välttämättä tarkoita. Mitään pakkoa tuommoiseen liimahirvitykseen ei ole, vaikka cell-to-pack tekisikin. Etenkään jos tekee prismatic kennoilla.
 
Ei se kyllä sitä mitenkään välttämättä tarkoita. Mitään pakkoa tuommoiseen liimahirvitykseen ei ole, vaikka cell-to-pack tekisikin. Etenkään jos tekee prismatic kennoilla.
Riippuu myös tietysti täysin paketin koosta ja mitä hintaa paketille tulee. Suurin ongelmahan tuossa videolla oli yhden vaihtokelpoisen paketin koko 30 kWh. Jos se olisi ollut 3 kWh, niin aivan evvk. Vaihtoehtoisesti jos 10 kWh integroimalla saadaan hinta samaan tasoon kuin pienimmillä paketeilla, niin ok sekin. Voisi jopa ajatella, että videolla kuvattu 30 kWh/paketti on ihan ok, jos on pakko saada akku mahdollisimman kompaktiksi. Koko - Korjattavuus - Hinta, kaikkea ei samassa paketissa voi saada.
 
Mites näiden akkujen korjaus moduulitasolla sitten on käytännössä onnistunut? Yksittäisen akkupaketin kennoja kun vaihdetaan uuteen, on homma äkkiä epäbalanssissa, ellei sitten löydetä yhtä kuluineita kennoja vaihdokiksi.

Moduulitasolla kai ainakin lataus saadaan säädettyä moduulikohtaisesti, eli yksi moduuli voidaan vaihtaa uuteen ja silti saada hallittu täyteen lataus.

Mutta entäs sitten käyttösyksillä kun kaikki ovat rinnan kytkettynä, niin tuleeko tarpeetonta purkausta uudesta kennosta vanhoihin kennoihin, johtuen sisäisen resistanssin muuttumisesta, eli ikäänkuin moduulilit tappelevat keskenään päästäkseen tasapainoon.

ps. kyseessä ihan peruskoulupohjainen pähkäily ja kokemus sähköfillarin kennojen vaihtamisesta..
 
Mites näiden akkujen korjaus moduulitasolla sitten on käytännössä onnistunut? Yksittäisen akkupaketin kennoja kun vaihdetaan uuteen, on homma äkkiä epäbalanssissa, ellei sitten löydetä yhtä kuluineita kennoja vaihdokiksi.

Moduulitasolla kai ainakin lataus saadaan säädettyä moduulikohtaisesti, eli yksi moduuli voidaan vaihtaa uuteen ja silti saada hallittu täyteen lataus.

Mutta entäs sitten käyttösyksillä kun kaikki ovat rinnan kytkettynä, niin tuleeko tarpeetonta purkausta uudesta kennosta vanhoihin kennoihin, johtuen sisäisen resistanssin muuttumisesta, eli ikäänkuin moduulilit tappelevat keskenään päästäkseen tasapainoon.

ps. kyseessä ihan peruskoulupohjainen pähkäily ja kokemus sähköfillarin kennojen vaihtamisesta..
Tarjoaa osalle asiakkaista pienestä lisämaksusta täysin uutta akustoa, niin johan piisaa sopivia kuluneita muihin pistettäväksi.
 
Mielenkiintoinen detalji: ID7:aan tuli joulukuussa laajempi OTA päivitys, jonka jälkeen auto kertoo ylimmäksi suositeltavaksi latausrajaksi 90 % SoC. Tähän asti suositus on aina MEBeissä ollut 80 %.

Oletan muutoksen taustalla olevan, että enemmän ajettujen autojen akuista ja latausprofiileista on kertynyt dataa jonka perusteella uskalsivat tehdä tuon johtopäätöksen. Itse taidan kuitenkin edelleen jatkaa 80% linjalla, kun sekin riittää arkiajoihin mainiosti.
 
Mielenkiintoinen detalji: ID7:aan tuli joulukuussa laajempi OTA päivitys, jonka jälkeen auto kertoo ylimmäksi suositeltavaksi latausrajaksi 90 % SoC. Tähän asti suositus on aina MEBeissä ollut 80 %.

Oletan muutoksen taustalla olevan, että enemmän ajettujen autojen akuista ja latausprofiileista on kertynyt dataa jonka perusteella uskalsivat tehdä tuon johtopäätöksen. Itse taidan kuitenkin edelleen jatkaa 80% linjalla, kun sekin riittää arkiajoihin mainiosti.
Kylmillä keleillä battery care käyttää uusissa versioissa 90% rajaa ja lämpimällä 80% rajaa. Tällä kuulemma kompensoidaan kylmän kelin vaikutusta rangeen ilman että vedetään kuitenkaan ihan piripintaan akkua.
 
Mielenkiintoinen detalji: ID7:aan tuli joulukuussa laajempi OTA päivitys, jonka jälkeen auto kertoo ylimmäksi suositeltavaksi latausrajaksi 90 % SoC. Tähän asti suositus on aina MEBeissä ollut 80 %.

Oletan muutoksen taustalla olevan, että enemmän ajettujen autojen akuista ja latausprofiileista on kertynyt dataa jonka perusteella uskalsivat tehdä tuon johtopäätöksen. Itse taidan kuitenkin edelleen jatkaa 80% linjalla, kun sekin riittää arkiajoihin mainiosti.
Mulla on kyllä kertonut ihan koko ajan tuon 90 %.
Kyselin auton luovutuksessakin myyjältä tuota kun hän puhui koko ajan vain 80 % tasosta.
Käyttöohjekirja mainitsee suositusrajaksi 80 %.
Kun taas vastaavasti jos käyttää Battery Care Modea, se säätää automaattisesti välillä 80 % ja välillä 90 % automaattisesti.
 
Mites näiden akkujen korjaus moduulitasolla sitten on käytännössä onnistunut? Yksittäisen akkupaketin kennoja kun vaihdetaan uuteen, on homma äkkiä epäbalanssissa, ellei sitten löydetä yhtä kuluineita kennoja vaihdokiksi.

Moduulitasolla kai ainakin lataus saadaan säädettyä moduulikohtaisesti, eli yksi moduuli voidaan vaihtaa uuteen ja silti saada hallittu täyteen lataus.

Mutta entäs sitten käyttösyksillä kun kaikki ovat rinnan kytkettynä, niin tuleeko tarpeetonta purkausta uudesta kennosta vanhoihin kennoihin, johtuen sisäisen resistanssin muuttumisesta, eli ikäänkuin moduulilit tappelevat keskenään päästäkseen tasapainoon.

ps. kyseessä ihan peruskoulupohjainen pähkäily ja kokemus sähköfillarin kennojen vaihtamisesta..

Hyvää pohdintaa, siis se millaiseksi käytännöt muodustuu pidemmässä juoksussa, arvailla voi. muutama heitto

1.
Syntyy "teollisia" yksiköitä joissa kootaan ja puretaan kierrätys akkuja, ja niiden "moduleita", eli niihin tulisi korjaus/vaihto akut/modulit, paliin menneiden akut ja sieltä toimitetaan kierrätys akkuja/moduleita/kennoja korjaamoille, ja uusituotteita muhuin käyttöihin. Ulos tuleva tavara laadukast, joista prujut. Automatisoinnilla tehokkuutta.

2.
Korjaamotasolle tulee työkaluja millä voidaan tehokkaasti analysoida akku, vielliset , heikot kennot/modulit vaihdetaan sopiviin, joita esim hankittu 1. kohda tyypiselta laitokselta.

3.
Pääsääntöiseksi korjaamismuodoksi tulee uutta akkua/modulia tilalle, vanhat kierrätykseen. Akkujen laatu ja kustannukset menee sille tasolle että voisi verrtta polttisten moottorinvaihdon yleisyyteen, järkevyyteen. Se kestää pääsääntöisesti auton elinkaaren, jos kosahtaa niin jos vanha auto, niin paaliin, jos autolla muuten elinkaarta, eli tuore, niin kannattaa vaihtaa uuteen. Viallinen akku kohdan yksi kautta muuhun uusiokäyttöön, tai raakaeineeksi.


Suositut, paljon myydyt mallit , paljon myydyt ongelma mallit voi saada tehokkaammat prosessit, harvinaisemmat työläämmän.
 
Rehellisyyden nimissä tää spesifisti näyttöön liitetyn käyttöliittymän sulavuus saa jotenkin aika isot mittasuhteet. Mun mielestä ois aika optimaalista että auton kanssa toimiessa tarvitsisi olla mahdollisimman vähän tekemisissä minkään muun kuin niiden relevanttien ajoon liittyvien kontrollien kanssa.

Yrittänyt itse miettiä mitä tuolta edes tulee tehtyä, navigaattorin käskytyskin menee puhekomennoilla, sisälämpötilalle ja äänenvoimakkuudelle omat nappulansa ja ratin lämmitys automaatilla. Ehkä Spotify-soittolistan tai podcastin valinta menee vielä näytöltä?
Ei nyt liity pelkästään autoon, mutta kyllä minusta on aika rasittavaa käyttää yhtään mitään minkä käyttöliittymä on hidas ja tökkivä. Oli se sitten auto, TV, puhelin, pc tai mikä tahansa. Varsinkin kun luulisi että sulavan käyttöliittymän teko ei nykyään ole edes mikään kustannuskysymys? Ymmärtää jos jossain 100€ halpistelkkarissa kestää hetken kanavan vaihto, mutta jos ostaa 50k€+ laitteen niin luulisi että käyttöliittymän toimivuus olisi edes hitusen parempi kuin ensimmäisessä Nokian kosketusnäyttö puhelimessa 25 vuoden takaa?
 
  • Tykkää
Reactions: dmn
Ei nyt liity pelkästään autoon, mutta kyllä minusta on aika rasittavaa käyttää yhtään mitään minkä käyttöliittymä on hidas ja tökkivä. Oli se sitten auto, TV, puhelin, pc tai mikä tahansa. Varsinkin kun luulisi että sulavan käyttöliittymän teko ei nykyään ole edes mikään kustannuskysymys? Ymmärtää jos jossain 100€ halpistelkkarissa kestää hetken kanavan vaihto, mutta jos ostaa 50k€+ laitteen niin luulisi että käyttöliittymän toimivuus olisi edes hitusen parempi kuin ensimmäisessä Nokian kosketusnäyttö puhelimessa 25 vuoden takaa?
Tuskin mitään tökkiviä animaatioita kukaan kaipaa. Sähkiksissä ollut vaiheita missä markkinoilla autoja joissa varsin toimiva ripeä täppäri keskikonsolissa/kojelaudalla, mutta itse ajamisen käyttöliittymä osan mielestä karu, tukeutuu liikaa siihen täppäriin.

Sitten ollut autoja joissa auton peruskäyttöliittymä ok, hyvä, kritiikki jonkin viiksen , napin tuntumasta. se täpäärin käyttöliittymä vähän tahmeampi, ärsyttää toki. Perus näytöt (mittarit) , mahdollinen HUD jne viiveettömiä.

Sitten on ollut autoja joissa peruskäyttöliittymä on hyvä, aina jonkin mielestä joku nappi, viiksi, vipu voisi olla paremmin, täppärikin pirteä.

"Täppäri" on nykyään ilman muuta tärkeä, mutta monella ne perusjutut pitää olla ensin kunnossa. Monesti toki kaikkea ei saa, ei edes halutussa prioriteetti järjestyksessä, joten tärkenäkin pitämistä asioista joutuu tinkimään. Osto ja koeajo tilanteessa arvot muo mennä uuteen järjestykseen, joskus oikein, joskus väärin.

Ja joku voi hermostua jostain pienestä viiveestä jossain valikossa, etsinnässä, vaikka olisi pitkälti fiilis juttu, ei ns todellinen. Navigointi, vaikka olisi kuinka hyvä käyttöliittymä, niin jos sen opastusten ajoitus pilessä, saati vielä vaihtelee viiveet, niin hyvä käyttöiittymä, hyvä HUD auttaa vähän, mutta opastuksen oikeaikaisuus laatu paljon.

No toki toisinkin päin, se viiveetön täppäri auttaa mutta ei se takaa hyvää navigaattoria.
 
Viimeksi muokattu:
Ei nyt liity pelkästään autoon, mutta kyllä minusta on aika rasittavaa käyttää yhtään mitään minkä käyttöliittymä on hidas ja tökkivä. Oli se sitten auto, TV, puhelin, pc tai mikä tahansa. Varsinkin kun luulisi että sulavan käyttöliittymän teko ei nykyään ole edes mikään kustannuskysymys? Ymmärtää jos jossain 100€ halpistelkkarissa kestää hetken kanavan vaihto, mutta jos ostaa 50k€+ laitteen niin luulisi että käyttöliittymän toimivuus olisi edes hitusen parempi kuin ensimmäisessä Nokian kosketusnäyttö puhelimessa 25 vuoden takaa?
En ole tästä sulavuudesta eri mieltä missään nimessä, ehkä alkuperäinen viestini oli huonosti muotoiltu. Tarkoitus oli enemmänkin siinä, että focus on todella paljon sen näyttöpohjaisen UI:n käytettävyydessä muillakin tavoilla - vaikka todellisuudessa se näytön tökkiminen itsessään ajon aikana ei ole käytännöllistä.

Ne toiminnot joita ei tarvitse ajon aikana tunkata vaan pikemminkin konfiguroida omien preferenssien mukaisiksi auton omistusajalla - IMO aika pieni painoarvo auton kokonaiskäytettävyydelle verrattuna ajon aikana jatkuvasti tarvittaviin asioihin.

Miksei voisi olla äänikomentoja ja muita tapoja hoitaa interaktiota niiden toimintojen kanssa joita ajon aikana pitää tunkata? Esimerkkinä nyt tuo CarPlayn Spotify ainakin tukee todella surkeasti mitään äänikimentoja, vaikka osaakin jotain hakea.
 
Ei nyt liity pelkästään autoon, mutta kyllä minusta on aika rasittavaa käyttää yhtään mitään minkä käyttöliittymä on hidas ja tökkivä. Oli se sitten auto, TV, puhelin, pc tai mikä tahansa. Varsinkin kun luulisi että sulavan käyttöliittymän teko ei nykyään ole edes mikään kustannuskysymys? Ymmärtää jos jossain 100€ halpistelkkarissa kestää hetken kanavan vaihto, mutta jos ostaa 50k€+ laitteen niin luulisi että käyttöliittymän toimivuus olisi edes hitusen parempi kuin ensimmäisessä Nokian kosketusnäyttö puhelimessa 25 vuoden takaa?
Autojen käyttöliittymät ovat perinteisesti kaikki olleet nopeampia viimeisen 20-30 vuoden aikana kuin nyt, koska kaikille oleellisille toiminnoille on löytynyt omat fyysiset ja painettavat näppäimet, joiden reaktioaika on välitön. Tästä voidaan lukea pois esim. navigaattorien murrosvaihe, kun niitä alettiin integroimaan autojen omiin järjestelmiin. Kuitenkin aiemmin kaikki oleelliset perustoiminnot ovat toimineet heti ilman mitään tahmaamista.

Nyt suurten kosketusnäyttöjen myötä perustoimintojen käyttöönotto ja säätäminen on lähtökohtaisesti mennyt huonompaan niiden toimintojen osalta, joita voi haluta tehdä itse ajon aikana kuten lämmityksen säätö, penkkien lämmitys, takalasin lämmitys jne. koska kosketusnäytön näpyttely ajossa on vain tuskaa verrattuna fyysiseen nappiin. Pysähdyksissä ollessa kosketusnäyttö tuo helpotusta esim. kirjoittamiseen ja kartan selaamiseen, mutta näitä ei pitäisi ajossa muutenkaan harrastaa.

Jos minun pitäisi valita "nopeiden/helppojen perustoimintojen ja hitaan käyttöliittymän" tai "hitaiden/hankalien perustoimintojen ja nopean käyttöliittymän" väliltä niin ehdottomasti ottaisin ensimmäisen. Jos siis tärkeille perustoiminnoille löytyy fyysiset napit niin muun käyttöliittymän tahmaus ärsyttää huomattavasti vähemmän. Itseä kun ei kiinnosta tippaakaan näprätä mitään turhaa tai ylimääräistä auton näytöltä. Reittiohjeistuksetkin on paljon mukavampi tehdä etukäteen kännykällä esim. Google Mapsiin tai Wazeen, jolloin autossa ei tarvitse säätää mitään reitityksiä.

Edit: lisätään vielä sen verran, että mikään tuossa yllä olevasta ei taas ole lähellekään niin tärkeää millainen se sähköauto on autona. Eli jos sen sähkärin perusteet autona on hakoteillä kuten ajettavuus, mukavuus jne. niin ei noilla käyttöjärjestelmillä huonoa autoa pelasta, vaikka ne olisi kuinka kunnossa.
 
Tähän kohtaan voisin taas laittaa sen kuvan vanhemmasta Panamerasta jossa on parikymmentä nappia pelkästään vaihteenvalitsimen ympärillä. Jokaisessa kärpäsen paskan kokoinen symboli. Tiedä sitten mikä on hyvä, käyttöliittymän suunnittelu vaan on hankala laji - varsinkin autoon.
 
Itse olen sen verran luddiitti, että olen vain tyytyväinen että sen enempää jaakaappini kuin sähköautoni (Kona EV 19) ei ole internetissä kiinni. Olen tyytyväinen että laitteiden käyttöliittymä säilyy samanlaisena kun niitä on kerran oppinut käyttämään.

Harva asia vituttaa niin paljon kuin herätä siihen, että käyttämäsi softan käyttöliittymä on muuttunut, napit ovat vaihtaneet paikkaa, käyttämäsi oikotiet ja ominaisuudet ovat kadonneet "koska ne on 2010-luvun leiskaa" ja tilalla on mainoksia ja kimalteleva "Ask AI" nappi.

Onhan sitä toki niitä ihmisiä joiden mielestä olisi hienoa jos asunnon ovenkahvat ja valokatkaisimetkin olisi kosketusnäyttöjä, joihin kalifornian koodarit voisi lähettää öisin aina uusimman trendin mukaisen käyttöliittymän. Hyvä että heillekkin on oma autonsa.
Saako tuon internetyhteyden pois päältä kaikista autoista halutessaan? Vai voiko päivitykset pakottaa pois päältä erikseen. Minustakin tämä nykyaikainen tapa on vähän arveluttava ja ärsyttää muutenkin jos asiat päivittyy automaattisesti ja käyttöliittymä muuttuu minulta kysymättä.
 
Tähän kohtaan voisin taas laittaa sen kuvan vanhemmasta Panamerasta jossa on parikymmentä nappia pelkästään vaihteenvalitsimen ympärillä. Jokaisessa kärpäsen paskan kokoinen symboli. Tiedä sitten mikä on hyvä, käyttöliittymän suunnittelu vaan on hankala laji - varsinkin autoon.
Toki molemmissa vaihtoehdoissa totaaliset ääripäät ovat yleensä huono vaihtoehto eli niitä nappejakin voi olla liikaa.

Mutta aivan liian monessa autossa käy ensimmäisten tuntien aikana hyvin selväksi, että monet keskikonsolit on suunniteltu niin, ettei itse suunnittelija itse ole ikinä käyttänyt niitä kuskin paikalta käsin. Keskikonsolit ja leiska saattaa näyttää todella hyvältä ruudulla tai se toimii myös protona suunnittelijan omalla pöydällä, mutta kun se laitetaankin autoon ja kuski istumaan toiselle sivulle niin huomataankin kuinka huonosti toimiva lopputulos onkaan. Vaikka esimerkkinä oma vanha Clio, jossa lämmityksen suuntauksen säätöpylpyrä oli niin iso, että se itsessään peitti puolet säädettävistä alueista kun sitä katsoi kuskin paikalta. Täysin sokkona sai siis arpoa mikä alue olikaan nyt valittuna ilmastoinnille. Suoraan edestä päin katsottuna tämä toki toimi hyvin, mutta kuskin paikalta ei.
 
Mielenkiintoinen detalji: ID7:aan tuli joulukuussa laajempi OTA päivitys, jonka jälkeen auto kertoo ylimmäksi suositeltavaksi latausrajaksi 90 % SoC. Tähän asti suositus on aina MEBeissä ollut 80 %.

Oletan muutoksen taustalla olevan, että enemmän ajettujen autojen akuista ja latausprofiileista on kertynyt dataa jonka perusteella uskalsivat tehdä tuon johtopäätöksen. Itse taidan kuitenkin edelleen jatkaa 80% linjalla, kun sekin riittää arkiajoihin mainiosti.

Explorer (meb) täällä ja 90% näyttänyt kans koko iän suositukseksi, mutta voihan tuo vaihtua kun kunnon helteet tulee. Yli 10plussa asteen ainakin näyttää edelleen 90% suosituksena.
 
Explorer (meb) täällä ja 90% näyttänyt kans koko iän suositukseksi, mutta voihan tuo vaihtua kun kunnon helteet tulee. Yli 10plussa asteen ainakin näyttää edelleen 90% suosituksena.
Id.4 tuli myös päivitys (5.x softalle), mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsi ovenkahvat erikseen. Jotain luotettavuusparannuksia kylmälle kelille ja kuulemma huolto voi olla yhteydessä myöhemmin, jos omat palikat ovat tietynlaiset. Olisivatkohan nyt löytäneet syyt miksi niitä kahvoja paskoontui urakalla jossain vaiheessa. 2025 mallin kahvoissa ei ole kyllä ollut ongelmaa.
 
Mulla yksi tuttavaperhe valitteli kovasti myös ID.4 GTX auton ovenkahvoista että ei lukot mene kiinni.
Mentiin autoa katsomaan niin pyysin näyttämään sitä ongelmaa niiden lukkojen kanssa.
No, eihän ne lukot menneet kiinni kun sohitaan sormia tai kättä aivan eri kohtaan kuin missä se tunnistin on.
Luulivat että koko kahvan pituus kattaa tunnistuksen.
 
Nyt en kyllä ihan ymmärrä miksi niitä kahvoja ylipäätään täytyy sohia, kun ovet menee automatic kiinni, kun kävelee pois :confused:
Vai onko tämä joku komponenttipulan aikainen pirkka-GTX versio?
 
Kylmillä keleillä battery care käyttää uusissa versioissa 90% rajaa ja lämpimällä 80% rajaa. Tällä kuulemma kompensoidaan kylmän kelin vaikutusta rangeen ilman että vedetään kuitenkaan ihan piripintaan akkua.

Kun taas vastaavasti jos käyttää Battery Care Modea, se säätää automaattisesti välillä 80 % ja välillä 90 % automaattisesti.
Selvä homma, mutta mulla ei kylläkään pitäisi olla Battery care päällä. Auto ollut maaliskuusta asti käytössä ja koko ajan on näkynyt vain se 80 % suosituksena.

Täytyypä käydä katsomassa autosta, että menikö tuon OTA päivityksen yhteydessä Battery care jotenkin automaattisesti päälle.

Toinen selitys voisi olla, että ennen päivitystä tuo 80-90 vaihtelu oli vain Battery caren ominaisuutena, mutta OTA päivityksen myötä se ehkä on nyt oletuksena silloinkin vaikka Battery carea ei ole laittanut päälle.
 
Nyt en kyllä ihan ymmärrä miksi niitä kahvoja ylipäätään täytyy sohia, kun ovet menee automatic kiinni, kun kävelee pois :confused:
Vai onko tämä joku komponenttipulan aikainen pirkka-GTX versio?
Ainakin oman kartoituksen mukaan vuosi sitten valtaosa GTX:sistä mitä käytettynä keski-euroopassa liikkui oli aivan karvalakkeja ilman mitään lisävarusteita. Manuaalipenkkejä (joskin GTX-kirjailulla) jne.
 
Nyt en kyllä ihan ymmärrä miksi niitä kahvoja ylipäätään täytyy sohia, kun ovet menee automatic kiinni, kun kävelee pois :confused:
Vai onko tämä joku komponenttipulan aikainen pirkka-GTX versio?
Minä en ainakaan käytä tuota automatiikkaa, jos joku on autossa kun menee ulos autosta niin pitää leikkiä sen hälyn kanssa.
Itsekin avaan ovet kahvaa koskettamalla ja lukitsen kahvan ulkopintaa koskettamalla.
Kaksi kertaa nähnyt kaupan parkkiksella kun autosta poistuu kuljettaja ja apukuskin puolelle menee rosmo avaamaan oven rakoselleen ja siinä välissä rosmo menee autoon.
Kuljettaja on kertonut jälkikäteen että ovien pitäisi mennä lukkoon itsekseen.
Molemmat rosmot saatiin kyllä kiinni.
 
Minä en ainakaan käytä tuota automatiikkaa, jos joku on autossa kun menee ulos autosta niin pitää leikkiä sen hälyn kanssa.
Itsekin avaan ovet kahvaa koskettamalla ja lukitsen kahvan ulkopintaa koskettamalla.
Kaksi kertaa nähnyt kaupan parkkiksella kun autosta poistuu kuljettaja ja apukuskin puolelle menee rosmo avaamaan oven rakoselleen ja siinä välissä rosmo menee autoon.
Kuljettaja on kertonut jälkikäteen että ovien pitäisi mennä lukkoon itsekseen.
Molemmat rosmot saatiin kyllä kiinni.
Aika hankalalta/turhalta varovaisuudelta kuulostaa jos myös sulla on id-sarjaa. Ne muutamat kerrat kun autoon on jäänyt joku, niin sen varashälyttimen on siitä (ainakin 5.x) näytöstä näpännyt pois samalla, kun on ilmastoinnin laittanut päälle. Auto piippaa, kun menee lukkoon kunhan avain on pari metriä autosta. Aikamoinen user error saa olla, että tuolla menetelmällä joku pääsee autoon sisälle ja jää huomaamatta. Kerran kyllä hetken ihmettelin miksei mene lukkoon ennen kuin kiersin toiselle puolelle juniorin raolleen jättämän oven kohdalle.

e: Varashälytinkin tuli testattua ekalla käyttöviikolla, kun jätin perheen odottamaan piipahtaessani kaupassa. Hieman oli hallitus vittuuntuneen oloinen, kun tulin takaisin :D
 
Minä en ainakaan käytä tuota automatiikkaa, jos joku on autossa kun menee ulos autosta niin pitää leikkiä sen hälyn kanssa.
Itsekin avaan ovet kahvaa koskettamalla ja lukitsen kahvan ulkopintaa koskettamalla.
Kaksi kertaa nähnyt kaupan parkkiksella kun autosta poistuu kuljettaja ja apukuskin puolelle menee rosmo avaamaan oven rakoselleen ja siinä välissä rosmo menee autoon.
Kuljettaja on kertonut jälkikäteen että ovien pitäisi mennä lukkoon itsekseen.
Molemmat rosmot saatiin kyllä kiinni.
OT, mutta missä noin paljon rosmoja on?
 
Aika hankalalta/turhalta varovaisuudelta kuulostaa jos myös sulla on id-sarjaa. Ne muutamat kerrat kun autoon on jäänyt joku, niin sen varashälyttimen on siitä (ainakin 5.x) näytöstä näpännyt pois samalla, kun on ilmastoinnin laittanut päälle. Auto piippaa, kun menee lukkoon kunhan avain on pari metriä autosta. Aikamoinen user error saa olla, että tuolla menetelmällä joku pääsee autoon sisälle ja jää huomaamatta. Kerran kyllä hetken ihmettelin miksei mene lukkoon ennen kuin kiersin toiselle puolelle juniorin raolleen jättämän oven kohdalle.

e: Varashälytinkin tuli testattua ekalla käyttöviikolla, kun jätin perheen odottamaan piipahtaessani kaupassa. Hieman oli hallitus vittuuntuneen oloinen, kun tulin takaisin :D
En nyt koe tuota mitenkään hankalana enkä turhana varovaisuutena.
Hyvin on pärjätty ja ilman ongelmia.
Vaikka sähköautot ja muutkin tarjoaa noita automatisoituja ominaisuuksia, ei niitä ole halutessaan pakko käyttää oli syy mikä tahansa.
 

Mitäs mieltä tästä?
Ihan ok mallejahan tuohon toki osuu, kuten ID.Poloa ja sen sellaista. Mutta varmaan menee ohi muutama.

Meille toki täysin turha luokka vielä vuosikausia, mutta vaikkapa 10v päästä niin mukavan hintaista käytettyä saatavilla :D.
 
Pieni sähköauto olisi meidänkin kahden hengen perheelle sopiva( vaikkei XC40 ja Elroq nyt nekään mitään isoja ole) mutta on se silti aika kompromissi. Vaikka esimerkiksi e2008( löytyy perheestä) tarjoaakin 100 kW:n maksimilataustehon niin on sillä aika operaatio käydä Helsingissä asioilla( 300- 400 km per edestakainen ajoreissu) kun se lataustarve on iso ja latausnopeus silti hidas.

Mutta, kymmenen vuoden päästä olemme varmasti tilanteessa, jossa osa ajoakusta on ns. superkondensaattoreita( tätä oli suunniteltu jo vuosia ratkaisuksi ns. nopealle lataukselle. Ratkaisua kokeiltiin mm. busseihin jo vuonna 2005 mutta ongelmana taitaa yhä edelleen olla varaus/ tilavuus-suhteen heikkous), jolloin saisi vaikkapa ladattua 20 kWh muutamissa sekunneissa ja sen avulla ladattua ajon aikana käyttöakku turvallisemmalla, hitaammalla latausteholla. Sitten pieni, 20- 30 kWh:n ajoakku saattaisi toimia annetussa tehtävässään jopa pidemmillä taipaleilla( vaatisi silti tosin latauksen sadan kilometrin välein mutta jos päivärupeama on normaalisti max 50 km ja vain ajoittain ajetaan em 400 km ajorupeama, ei se olisi enää niin paha hidaste). Ja eihän sitä tiedä vaikka oikeasti saisimme ajoakun rinnalle pienen vetygeneraattorin tuottamaan tarvittava energia.
 
Pieni sähköauto olisi meidänkin kahden hengen perheelle sopiva( vaikkei XC40 ja Elroq nyt nekään mitään isoja ole) mutta on se silti aika kompromissi. Vaikka esimerkiksi e2008( löytyy perheestä) tarjoaakin 100 kW:n maksimilataustehon niin on sillä aika operaatio käydä Helsingissä asioilla( 300- 400 km per edestakainen ajoreissu) kun se lataustarve on iso ja latausnopeus silti hidas.

Mutta, kymmenen vuoden päästä olemme varmasti tilanteessa, jossa osa ajoakusta on ns. superkondensaattoreita( tätä oli suunniteltu jo vuosia ratkaisuksi ns. nopealle lataukselle. Ratkaisua kokeiltiin mm. busseihin jo vuonna 2005 mutta ongelmana taitaa yhä edelleen olla varaus/ tilavuus-suhteen heikkous), jolloin saisi vaikkapa ladattua 20 kWh muutamissa sekunneissa ja sen avulla ladattua ajon aikana käyttöakku turvallisemmalla, hitaammalla latausteholla. Sitten pieni, 20- 30 kWh:n ajoakku saattaisi toimia annetussa tehtävässään jopa pidemmillä taipaleilla( vaatisi silti tosin latauksen sadan kilometrin välein mutta jos päivärupeama on normaalisti max 50 km ja vain ajoittain ajetaan em 400 km ajorupeama, ei se olisi enää niin paha hidaste). Ja eihän sitä tiedä vaikka oikeasti saisimme ajoakun rinnalle pienen vetygeneraattorin tuottamaan tarvittava energia.
Minun on kyllä todella vaikea uskoa mihinkään superkondensaattoreihin.

Jos sulla on vaihtoehtona laittaa 45kWh akku + 5kWh superkondensaattorit tai 60kWh akku, niin aina ja joka kerta kannattaa laittaa 60kWh akku. Superkonkan + pienen akun latausnopeus voi olla ekat 5min kovat ja saat ladattua 10kWh nopsaan, mutta sen jälkeen 60kWh akku onkin nopeampi ja se ottaa kiinni yhtään pidemmässä latauksessa + sillä tarvitsee myös ladata paljon harvemmin.

Puhumattakaan siitä, että 5kWh superkonkista voi vain unelmoida...

Vähän sama homma kaikkeen vetyy liittyvässä - on aina parempi käyttää tila ja raha suurempaan akkumäärään kuin johonkin monimutkaiseen vetyhärveliin.

Varsinkin kun akkut eivät maksa juuri mitään nykyisin - paljaita kennoja saa kiinasta luokkaa 50€/kWh hinnalla, joten millään muutamien kymmenien kilowattituntien leikkauksilla ei saa yhtään mitään järkevää vaihtoehtoista energianlähdettä aikaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Pieni sähköauto olisi meidänkin kahden hengen perheelle sopiva( vaikkei XC40 ja Elroq nyt nekään mitään isoja ole) mutta on se silti aika kompromissi. Vaikka esimerkiksi e2008( löytyy perheestä) tarjoaakin 100 kW:n maksimilataustehon niin on sillä aika operaatio käydä Helsingissä asioilla( 300- 400 km per edestakainen ajoreissu) kun se lataustarve on iso ja latausnopeus silti hidas.
Se XC40:hän on valtava kuin entisajan kartanovolvot: Volvo XC40 2022-present vs. Volvo V50 2007-2012

Mutta onhan noita kompakteja ja riittävän nopeasti autoja markkinoilla muutenkin, esim hyundai inster, renault r5 tai vaikkapa fiat 500e. Ihmiset vaan on tottuneet ajamaan kahden tonnin "ei tää nyt niin iso ole" maantielaivoilla. On epäselvää mitä uusi ajoneuvoluokka toisi tilanteeseen muutosta. Melko jyrkkä painon mukaan nouseva verokiila lienee ainoa jolla olisi todella vaikutusta.
 
Se XC40:hän on valtava kuin entisajan kartanovolvot: Volvo XC40 2022-present vs. Volvo V50 2007-2012

Mutta onhan noita kompakteja ja riittävän nopeasti autoja markkinoilla muutenkin, esim hyundai inster, renault r5 tai vaikkapa fiat 500e. Ihmiset vaan on tottuneet ajamaan kahden tonnin "ei tää nyt niin iso ole" maantielaivoilla. On epäselvää mitä uusi ajoneuvoluokka toisi tilanteeseen muutosta. Melko jyrkkä painon mukaan nouseva verokiila lienee ainoa jolla olisi todella vaikutusta.
No, en nyt ehkä sanoisi. V50 on 40-sarjaa siinä missä XC40:kin on, mutta farmaripituudessa. Tämän johdosta XC40:ssä on pituutta vähemmän ja leveyttä vähän enemmän kun kerta on vähän uudempaa sarjaa ja maastureissa pitääkin olla leveyttä enemmän, ettei näytä ihan typerältä mittasuhteiden puolesta. Molemmat omistaneena sanoisin että tuo leveys ei kyllä juurikaan sisätiloissa tunnu, mutta on tässä vettäkin virrannut vantaanjoessa tietysti...

Tuossa miltä näyttää oikeaan kartanovolvoon verrattuna:
1767266599760.png

1767266641495.png
 
Minun on kyllä todella vaikea uskoa mihinkään superkondensaattoreihin.

Jos sulla on vaihtoehtona laittaa 45kWh akku + 5kWh superkondensaattorit tai 60kWh akku, niin aina ja joka kerta kannattaa laittaa 60kWh akku. Superkonkan + pienen akun latausnopeus voi olla ekat 5min kovat ja saat ladattua 10kWh nopsaan, mutta sen jälkeen 60kWh akku onkin nopeampi ja se ottaa kiinni yhtään pidemmässä latauksessa + sillä tarvitsee myös ladata paljon harvemmin.

Puhumattakaan siitä, että 5kWh superkonkista voi vain unelmoida...

Vähän sama homma kaikkeen vetyy liittyvässä - on aina parempi käyttää tila ja raha suurempaan akkumäärään kuin johonkin monimutkaiseen vetyhärveliin.

Varsinkin kun akkut eivät maksa juuri mitään nykyisin - paljaita kennoja saa kiinasta luokkaa 50€/kWh hinnalla, joten millään muutamien kymmenien kilowattituntien leikkauksilla ei saa yhtään mitään järkevää vaihtoehtoista energianlähdettä aikaiseksi.
No siihenhän se kaatuikin, ja akkukemioiden parantumiseen. Silti teoriassa käyttämällä välipuskuria latausnopeuden kasvattamiseksi on kuitenkin jotain mitä yhä tutkitaan. Se toimiva puskuri vain puuttuu tällä hetkellä. Suola-akut saattavat joskus autoihin tullessa vaatia rinnalleen toisen kemian akun mm. latausnopeuden vuoksi.


Ja vetyyn en itse usko omana elinaikanani, ja sen jälkeen on varmasti - ja varmaan ennenkin - keksitty jotain järkevämpää.


Kaksi toimintamallia törmäävät ilman oikeastaan minkäänlaista kultaista keskitietä: pieni ajoakku normaaliajoja varten sekä iso ajoakku niitä suurimmalle osalle muutamaa vuotuista ajoa varten.
Pieniakkuisen ongelma on ettei nykyisillä kemioilla tahdota päästä suuriin C-arvoihin ilman pahoja kompromisseja. Olisi kaikkiaan edukkainta omistaa pieni auto pienellä ajoakulla( jopa luokkaa 20 kWh:lla pärjää omakotiasuja suuremman osan vuotta, ja kokemuksesta jopa kerrostaloasuja ilman kotilauatsmahdollisuutta) mutta sen kanssa on turha kuvitella ajavansa esimerkiksi 400 kimälometrin taivalta ilman nerittävää viipettä latausajoista johtuen.

Superkondensaattorin alkuperäinen ajatus oli puskurointi mutta akkukemian parantuminen on poistanut suurimman osan nykykondensaattoreiden ajatelluista eduista. Mutta se poista sitä mahdollisuutta, että jotain vastaavaa tulisi tarjolle, olkoon sitten vaikka vety( sehän ei poikkea oikeastaan yhtään i3R:n toimintamallista).
Se XC40:hän on valtava kuin entisajan kartanovolvot: Volvo XC40 2022-present vs. Volvo V50 2007-2012

Mutta onhan noita kompakteja ja riittävän nopeasti autoja markkinoilla muutenkin, esim hyundai inster, renault r5 tai vaikkapa fiat 500e. Ihmiset vaan on tottuneet ajamaan kahden tonnin "ei tää nyt niin iso ole" maantielaivoilla. On epäselvää mitä uusi ajoneuvoluokka toisi tilanteeseen muutosta. Melko jyrkkä painon mukaan nouseva verokiila lienee ainoa jolla olisi todella vaikutusta.
Onhan niitä, ja suht edukkaitakin. Mainitsemani e2008 ei ole edes pieni, ja moninkerroin järkevämpi valinta kuin esimerkiksi 62 kWh:n Leaf( auto oli yhä hirvittävä ajaa ja mm. mittarinopeusvirhe järjettömän suuri). E208 taas oli jopa hyödyttömän pieni jos edes kerran joutuu jotain kuskaamaan. Lähinnä siksi hyödyttömän ettei tarjolla ole vetokykyä, jolloin sen yhden kerran vuodessa kun sitä tilaa tarvisee niin voisi heittää peräkärryn perään.

Siten vaikkapa inster 600 kg:n vetokyvyllä olisi soiva peli( vaikkeivät pienemmät polttisautotkaan vetää saaneet niin auton tarjoama massa sekä voimansiirron sitkeys pitäisi mahdollistaa edes jonkinmoisen vetokyvyn pienemmissäkin sähköautoissa, vaikkeivät toki ne pienimmät sähköautot nekään muutamaa lukuunottamatta mitään pieniä ole) ja toimintasäteen kustannuksella voisin hyvin moista harkita.
 

Mitäs mieltä tästä?
Ihan ok mallejahan tuohon toki osuu, kuten ID.Poloa ja sen sellaista. Mutta varmaan menee ohi muutama.

Meille toki täysin turha luokka vielä vuosikausia, mutta vaikkapa 10v päästä niin mukavan hintaista käytettyä saatavilla :D.
Tälläinen olisi aivan mahtava idea. Citroen amit ja twizyt on vähän turhan spartalaisia, mutta kei-auto henkiset kulkuneuvot osuisi tähän väliin mainiosti. Hyundai inster taitaa olla lähimpänä tälläistä mitä itse haen, mutta mitä lie mahtaa vakuutukset ja muut olla, kun on kuitenkin enemmän ja vähemmän pakollisia turvavarusteita isompien autojen tapaan, mikä taas nostaa hintaa.
Märkä päiväunihan olisi sähköinen smart roadster.
 
Id.4 tuli myös päivitys (5.x softalle), mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsi ovenkahvat erikseen. Jotain luotettavuusparannuksia kylmälle kelille ja kuulemma huolto voi olla yhteydessä myöhemmin, jos omat palikat ovat tietynlaiset. Olisivatkohan nyt löytäneet syyt miksi niitä kahvoja paskoontui urakalla jossain vaiheessa. 2025 mallin kahvoissa ei ole kyllä ollut ongelmaa.
Vesi menee kahvaan ja piirilevyn liitokset hapertuu 2021 malliin vaihtanut nyt 4vuotiaana 2kpl. Ei onneksi maksa mansikoita kun saa purkuosia..
 

Mitäs mieltä tästä?
Ihan ok mallejahan tuohon toki osuu, kuten ID.Poloa ja sen sellaista. Mutta varmaan menee ohi muutama.

Meille toki täysin turha luokka vielä vuosikausia, mutta vaikkapa 10v päästä niin mukavan hintaista käytettyä saatavilla :D.

Vaikuttaa lupaavalta. Kahdesta syystä a) siinä valmistusta pakotettaisiin EU alueelle ja b) lisäksi tuo lisäisi tehokkaan kokoisien autojen tarjontaa. Meilläkin odotetaan esim. ID.Poloa ja Ravalia kuin kuuta nousevaa, jos niistä tulee isoakkuinen ja järkevästi varusteltu versio. Kun lapsia on vain kolme ei ole mitään jääkeikkoharrastuksia tai lastenvaunuja ollut enää reiluun vuosikymmeneen niin autojen suuri fyysinen koko oli yksi vittumainen este/hidaste vaihtaa sähköautoon.

Se on sähköautojen yksi suurin haitta, ettei niistä ole järkevän kokoisia pieniä perheautoja kaupunkiin. Vaan autot on suunniteltu maalla asuville lestaadiolaisille suurperheille joiden kaikki lapset harrastaa jääkiekkoa, ovat fyysiseltä kooltaan kehonrakentajia ja ovat samalla lastenvaunuissa ja perheen auto toimii samalla jonkinlaisena muuttoautona tms. pakettiautona päivittäin ja niiden pituus sekä kääntösäde on sellainen, että edes ammattikuskit eivät saa niitä taittumaan yhdellä ajolinjalla kaupunkiolosuhteissa sisäpihojen parkkipaikoille ja aina ajaessa kuolee keskimäärin 6 mummoa jotka jää sen panssarivaunun kuolleisiin kulmiin ja koska autot on myös ohjaukseltaan ja painoltaan tunnottomia kuin Leopard 2 panssarivaunu ei kuljettaja edes tiedä niistä kuolleista mummoista auton alla.
 
Vaikuttaa lupaavalta. Kahdesta syystä a) siinä valmistusta pakotettaisiin EU alueelle ja b) lisäksi tuo lisäisi tehokkaan kokoisien autojen tarjontaa. Meilläkin odotetaan esim. ID.Poloa ja Ravalia kuin kuuta nousevaa, jos niistä tulee isoakkuinen ja järkevästi varusteltu versio. Kun lapsia on vain kolme ei ole mitään jääkeikkoharrastuksia tai lastenvaunuja ollut enää reiluun vuosikymmeneen niin autojen suuri fyysinen koko oli yksi vittumainen este/hidaste vaihtaa sähköautoon.

Se on sähköautojen yksi suurin haitta, ettei niistä ole järkevän kokoisia pieniä perheautoja kaupunkiin. Vaan autot on suunniteltu maalla asuville lestaadiolaisille suurperheille joiden kaikki lapset harrastaa jääkiekkoa, ovat fyysiseltä kooltaan kehonrakentajia ja ovat samalla lastenvaunuissa ja perheen auto toimii samalla jonkinlaisena muuttoautona tms. pakettiautona päivittäin ja niiden pituus sekä kääntösäde on sellainen, että edes ammattikuskit eivät saa niitä taittumaan yhdellä ajolinjalla kaupunkiolosuhteissa sisäpihojen parkkipaikoille ja aina ajaessa kuolee keskimäärin 6 mummoa jotka jää sen panssarivaunun kuolleisiin kulmiin ja koska autot on myös ohjaukseltaan ja painoltaan tunnottomia kuin Leopard 2 panssarivaunu ei kuljettaja edes tiedä niistä kuolleista mummoista auton alla.
Hauskasti kirjoiteltu mutta kyllä pääsääntöisesti suuriosa sähköautoissa on aika pieniä ja monet pienempiä kuin polttis sisarensa. Sellaisia kunnon 3-rivissä tila-autoja ei taida olla kuin mersulla ja stellantiksella?
 
Se on sähköautojen yksi suurin haitta, ettei niistä ole järkevän kokoisia pieniä perheautoja kaupunkiin. Vaan autot on suunniteltu maalla asuville lestaadiolaisille suurperheille joiden kaikki lapset harrastaa jääkiekkoa,...
Model Y, Model 3, no vakavasti, moni kaivannut VAG ryhmä e-Up /Mii niin kooltaan kuin hinnoitelultaan.

Jos ei Tesla, niin Stellantis mm Citroen e C3 (moottori), entäs kilapailijan lyhyempi Renault 5, (moottori.fi)

Molemmat lyhyempiä kuin polttis Polo.
 
Model Y, Model 3, no vakavasti, moni kaivannut VAG ryhmä e-Up /Mii niin kooltaan kuin hinnoitelultaan.

Jos ei Tesla, niin Stellantis mm Citroen e C3 (moottori), entäs kilapailijan lyhyempi Renault 5, (moottori.fi)

Molemmat lyhyempiä kuin polttis Polo.
Tässä haetaan luultavasti myös leveyttä (tai oikeastaan kapeutta) jos puhutaan sisäpihoista. Nykyiset autot on paisuneet juuri leveydessä hyvin paljon ja esim. Renault 5, mitä pidetään pienenä autona on yli 10cm leveämpi kuin vuosituhannen vaihteen Polo. Pituudessa on vieläkin suurempi ero, mutta se ei ole nii merkitsevä asia ahtaassa porttikongissa.
 
Tässä haetaan luultavasti myös leveyttä (tai oikeastaan kapeutta) jos puhutaan sisäpihoista. Nykyiset autot on paisuneet juuri leveydessä hyvin paljon ja esim. Renault 5, mitä pidetään pienenä autona on yli 10cm leveämpi kuin vuosituhannen vaihteen Polo. Pituudessa on vieläkin suurempi ero, mutta se ei ole nii merkitsevä asia ahtaassa porttikongissa.
Pituuden kasvuun liittyy yleensä myös pidentynyt akseliväli joka pidentää kääntösädettä - yleensä kapeissa porttikongeissa ja parkkiruuduissa halutaan kääntyä pieneen tilaan, kääntösäde vaikuttaa paljon.

Harvaan kapeaan paikkaan ajetaan suoraan, yleensä ne tuskan paikat ovat kun ajetaan ratti lähes tappiin käännettynä.
 
Tässä haetaan luultavasti myös leveyttä (tai oikeastaan kapeutta) jos puhutaan sisäpihoista. Nykyiset autot on paisuneet juuri leveydessä hyvin paljon ja esim. Renault 5, mitä pidetään pienenä autona on yli 10cm leveämpi kuin vuosituhannen vaihteen Polo. Pituudessa on vieläkin suurempi ero, mutta se ei ole nii merkitsevä asia ahtaassa porttikongissa.
Leveystä ehdottomasti samaa mieltä, jotkut viimevuosisadan vähän isommat menee todella sutjakasti parkkiruutuihin mihin saa nyky polo sovitella tarkkaan jos meinaa uloskin päästä.

Tuo Renu 5 näyttää olevan sentin tarkkuudeella samaaluokkaa kuin nyky Polo. E-up pikavlasulla 10cm kapeampi, joka tosiaan iso asia.

Fiat e500 näyttäisi menevän tuohon väliin. Pärjäävän ysäri Pololle akselivälin lyhyydessäkin
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: jrp
Pituuden kasvuun liittyy yleensä myös pidentynyt akseliväli joka pidentää kääntösädettä - yleensä kapeissa porttikongeissa ja parkkiruuduissa halutaan kääntyä pieneen tilaan, kääntösäde vaikuttaa paljon.

Harvaan kapeaan paikkaan ajetaan suoraan, yleensä ne tuskan paikat ovat kun ajetaan ratti lähes tappiin käännettynä.
Tietyissä tapauksissa kyllä, mutta pidemmällä akselivälillä oleva auto voi silti kääntyä pienemmässä tilassa jos sen renkaat kääntyvät enemmän kuin lyhyemmällä varustetussa. Leveys on taas aina yhtä absoluuttinen asia.
 
Kiinnitti huomion bydin raportoidut joulukuun myyntiluvut... myynti tippui peräti yli 18% viime vuoteen verrattuna, mutta jos keskittyy vain Kiinan henkilöautolukuihin niin tiputusta tapahtui yli kolmannes(!)

Ymmärsin että kiinan sähköautojen alv-veroale puolittuisi nyt 2026 alusta, joten se että myynti lähestulkoon sakkasi jo ennen sitä on kyllä erikoista...

 
Mites näiden akkujen korjaus moduulitasolla sitten on käytännössä onnistunut? Yksittäisen akkupaketin kennoja kun vaihdetaan uuteen, on homma äkkiä epäbalanssissa, ellei sitten löydetä yhtä kuluineita kennoja vaihdokiksi.

Moduulitasolla kai ainakin lataus saadaan säädettyä moduulikohtaisesti, eli yksi moduuli voidaan vaihtaa uuteen ja silti saada hallittu täyteen lataus.

Mutta entäs sitten käyttösyksillä kun kaikki ovat rinnan kytkettynä, niin tuleeko tarpeetonta purkausta uudesta kennosta vanhoihin kennoihin, johtuen sisäisen resistanssin muuttumisesta, eli ikäänkuin moduulilit tappelevat keskenään päästäkseen tasapainoon.

ps. kyseessä ihan peruskoulupohjainen pähkäily ja kokemus sähköfillarin kennojen vaihtamisesta..
Asiansa osaavat korjaamot juurikin testaavat moduulit ja valikoivat käytetyistä moduuleista sellaisen käytetyn, joka vastaa kunnoltaan mahdollisimman hyvin akussa jo olevia moduuleita. Tämän tarpeellisuus korostuu mitä enemmän ajettu (=kulunut) akku kokonaisuutena on.
Ja moduulit luonnollisesti varataan samaan varaustasoon ennen kuin paketti laitetaan läjään.

Pääsääntöisesti akkumoduulit on kytketty sarjaan (ei rinnan). Yksi moduuli voi sisältää sekä rinnan että sarjaan kytkettyjä akkukennoja. Siten huolesi moduulien tappelemisesta keskenään on tarpeeton.
 
Kiinnitti huomion bydin raportoidut joulukuun myyntiluvut... myynti tippui peräti yli 18% viime vuoteen verrattuna, mutta jos keskittyy vain Kiinan henkilöautolukuihin niin tiputusta tapahtui yli kolmannes(!)

Ymmärsin että kiinan sähköautojen alv-veroale puolittuisi nyt 2026 alusta, joten se että myynti lähestulkoon sakkasi jo ennen sitä on kyllä erikoista...

Voiko noilla loppua kapasiteetti kesken? Ts. myyvät ensin enemmän maksaville ulos maasta? Tai oliko ALV-alessa edellytys toimitukselle 2025 aikana? Voi toki olla, että yksinkertaisesti halvemmat kotimaiset vaihtoehdot vetäneet alen loppukirissä ohi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
304 284
Viestejä
5 154 417
Jäsenet
82 474
Uusin jäsen
Jynas2000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom