Yleistä keskustelua sähköautoista

[larionof]

Ketju on "Yleistä keskustelua sähköautoista"

Niin on, ja minun kommenttini liittyy 360-kameran tarpeellisuuteen, jollaisesta puhuttiin liittyen täyssähköautojen minimivarustevaatimuksia.

 

[Kvarkki]

Ketju on "Yleistä keskustelua sähköautoista"

Jossa sivukaupalla jauhettu polttiskäyttäjän traumoista. Lainaamasi viesti oli nyt pienin murheista.

 

[satmattin]

Ehkä näin, mutta kun satasen tarvikeakut kerran kestävät myös täällä samoissa autoissa, niin luulisi maahantuojankin suosivan niitä korjauksissa sen sijaan että lyövät samaa paskaa tilalle. Vielä parempi jos laittaisivat sen tarvikeakun sinne jo tuotantolinjalla.

Miksi puhut satasen tarvikeakuista, kun ne akun Ah määrittä pitkälti akun hintatason,

 

[Markkanen]

Onko suuremmasta akusta muuta haittaa kuin painavampi auto ja kalliimpi hinta? Muutaman vuoden ajat tuolla autolla isoja kilometrejä niin akun kapasiteetistä on jäljellä 70 kWh, ja pidemmässä juoksussa runsaat 60 kWh. Ei tarvitse autoa vaihtaa välissä, ellei akku hajoa totaalissa tuossa välissä.

Teollisuus ja mm. suuret liikekiinteistöt ostavat Mankala periaatteella sähköä omakustannushintaan.


Useimmilla ei ole mahdollisuutta kotilataukseen pörssisähkön halvimmalla hinnalla. Ennemmin tulee verrata julkisiin latauspisteisiin, joissa saa halvimmillaan ladattua 22 senttiä per kWh hinnalla.

Tehdään teoreettinen laskutoimitus nykyisillä hinnoilla. Latauksen hinta 22 senttiä per kWh ja 95E10 bensan hinta 1,73 euroa per litra. Uuden matka-ajoon kykenevän sähköauton hinta on 50 000 rahaa ja keskimääräisen bensiini auton hinta on 40 000 rahaa. Keskimääräinen sähköauto kuluttaa satasella 17 kWh = 3,75 euroa ja bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella = 6,92 euroa. Ajetaan autoilla 10 vuotta ja 20 000 kilometriä per vuosi, jonka aikana sähköauton akku on todennäköisesti entinen ja bensiini auto kaipaa suurempaa remonttia. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 7 500 rahaa. Bensa-auton tankkauksen kustannukset yhteensä 13 840 rahaa. Sähköauton latauskuluissa on säästänyt 6 340 rahaa, mutta vastaavasti auton hankintahinta oli 10 000 rahaa kalliimpi. Bensa auton jälleenmyyntihinta voi edelleen olla 5 000 - 10 000 rahaa, kun taas sähköauto on täysin arvoton lahonneen akuston myötä, koska vaihtoakut maksavat enemmän kuin auton nimellisarvo, joten romuttamolta ja varaosista voisi saada ehkä 1 000 rahaa hyvitystä. Jos käytettävissä on ainoastaan julkisia latauspisteistä, talouden kannalta vaaka kallistuu tässä tilanteessa bensa-auton puolella.
Heitetään toinen laskelma pääosin samoilla lähtötiedoilla, mutta nyt ladataan pääosin kotona halvoilla pörssisähkön hinnoilla, joista tulee siirrot ja verot huomioiden keskimäärin 10 senttiä per kWh. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 3 400 rahaa, mutta tähän päälle tulee latausinfrastruktuurin pystyttäminen, joka kustantaa halvimmillaan 2000 rahaa. Tässä tilanteessa myös bensa-auto tulee loppupeleissä halvemmaksi.

Polttoaineen hintakehitys on ollut varsin stabiilia verrattuna sähkön hintakehitykseen, jota on nykypäivänä mahdotonta ennustaa edes parin päivän päähän, koska ei voida ennustaa paljonko tuulee ja hajoaako ydinvoimalan turbiini, vai onko ankkuri katkaissut vaihteeksi valtioiden välisiä siirtoyhteyksiä. Suomen kaikkien aikojen korkein pörssisähkön hinta on ollut 2,35 euroa per kWh + myyjän marginaali + verot, joka tapahtui 5.1.2024 klo 19-20 välisellä tunnilla. Sähkön hinta on käynyt myös negatiivisella puolella, joten vaihteluväli on massiivinen. Sähkön kiinteä hinta on vaihdellut 4 - 35 sentin välillä per kWh, joten vaihteluväli on myös kiinteällä hinnalla huomattava.
95E10 bensiinin hinta on ollut kalleimmillaan 2,57 euroa per litra ja halvimmillaan 1,4 euroa per litralta, joten vaihteluväli on todella maltillinen verrattuna sähkön hinnan heiluntaan, huomioiden ettei bensan hinta muutu yhtäkkiä vaan hinnanmuutos tapahtuu vähitellen, ja on helpommin ennustettavissa.

Myös kuluttajat voi ostaa sähköä kiinteällä hinnalla koteihinsa. Bensaa tai dieseliä ei voi.
Ei ole kaikilla konesaleilla ja teollisuudella omia sähköntuotantolaitoksia josta voisi mankala hinnoilla sähköä ostaa.

 

[satmattin]

Myös kuluttajat voi ostaa sähköä kiinteällä hinnalla koteihinsa. Bensaa tai dieseliä ei voi.
Ei ole kaikilla konesaleilla ja teollisuudella omia sähköntuotantolaitoksia josta voisi mankala hinnoilla sähköä ostaa.

Tuolla nyt ei ole kummoista merkitystä, kun polttoaineiden hinnat ei vaihtele kymmenkertaisiin hintoihin niin kun sähkön hinnoissa käy.

 

[Wes Wishbone]

Öö tuohan on juuri sama asia, jonka selitin aikaisemmin? Muutamassa vuodessa ajaa runsaat 100 000 km, jolloin SOH tippuu 90 % tienoille. Kovaa ajoa seuraavat kymmenen vuotta, ja akun kapasiteettia riittää rapiat 80 % ellei akku sano sopimusta irti ennen sitä.

Öö sun esimerkki oli (taas) ihan älytön, normaali vuosittainen ajosuorite on Suomessa se abt 15tkm vuodessa. Sun esimerkissä ajettaisiin sellaiset 70tkm vuodessa että tulis toi lähteessä mainittu 140tkm täyteen kahen vuoden aikana, jonka jälkeen se SOH olisi edelleen 90% maksimista. Jos maltoit lukea koko jutun loppuun, siinä myös esitettiin että SOH voi pysyä 80% tai sen yli vielä vajaan 500tkm ajelun jälkeen. Ennemmin siitä autosta hajoaa jotain muuta kuin se akku noilla kilsoilla..

 

[dmn]

Aina puhutaan autojen julmetusta keski-iästä jne, mutta tienpäällä kuitenkin tulee vastaan yllättävän uuden oloisia autoja ja jopa yllättävän paljon sähköautoja. Onkohan suurin osa noista 20+ vuotiaista autoista siellä navetan takana "vara-autona"? Veikkaan, että ne jotka ajaa todella vähän, niin säästävät jonkin vanhan pommin satunnaisia sukulaisreissuja varten. Ne ketkä oikeasti ajavat paljon työmatkaa ja muita reissuja, niin sijoittavat enempi autoihin, todennäköisesti sähköautoon, ja siksi tuntuu että Tesla on yksi yleisimmistä autoista mitä teillä näkyy. Kadunvarret toki ovat täynnä jotain 20-vuotiasta Corollaa, paksun siitepölyn alla peitossa, koska niillä ei usein ajeta.

Mielenkiinnosta laskin just että tämän talouden autojen keski-ikä on 34v, eniten kilometrejä tulee silti 4v vanhalla Teslalla.

 

[Nomber]

Itse myin sähkärin pois kun tuli range ahdistus. Imi talvella yli 30 kwh/100km ja kotona hidas lataus. Nyt vietän pumpulla alle 5 min per 2 viikkoa. Joten turha alkaa kaikkia leimaamaan lapsellisiksi ja typeriksi.

Niin siis lapsellisiksi ja typeriksi leimasin ne henkilöt jotka kirjoittavat minuutin välein facebookkiin, että "ei ikinä mitään sähkövispilää minulle".

Jos sähköauto ei sovi sinulle niin ei sovi, ei siinä mitään. Mutta on siis hieman outoa huudella kokoajan asiasta joka ei itseä edes kosketa mitenkään, että onpas paskaa. Vähän kun minä vänkäisin kokoajan jossain facebookissa että kylläpä papiljotit on perseestä enkä niitä ikinä hanki jne. varsinkin kun olen mies ja käytännössä lähes kalju.

 

[Markkanen]

Tuolla nyt ei ole kummoista merkitystä, kun polttoaineiden hinnat ei vaihtele kymmenkertaisiin hintoihin niin kun sähkön hinnoissa käy.

Edelleen voi tehdä kotiinsa kiinteän 24kk määräaikaisen sähkösopimuksen. Tällöin hinta on 2v ajan koko ajan sama toimi olkiluodon voimalat tai ei vaikka tammikuussa olisi -30C eteläsuomea myöden pakkasta.

 

[SparHawk]

Keskustelu kotilatauksen mahdottomuusesta ihmetyttää, aika monessa omakotitalossa on se 3x25 sulakkeet kuten meidän vanhassa rintsikassakin
Autokatoksessa on 3 vaihe rasia ja siitä lataillaan mach e:tä olen rajoittanut latauksen 3x13a ja ajastanut sen niin että lataus alkaa klo 22 ja päättyy klo 7.
Mach Essä on 91 nettotilavuus akku.
Lataus kun rangea on vajaa satku jäljellä laitan piuhan kiinni kun tuleen kotiin
Eli lataus~20% -> 90% johon olen sen rajoittanut alkaa klo 22 ja akku on 90% noin viideltä aamulla.. tällöin talon lämmitykselle (joka on ainut isompi kuluttaja tuona aikana jää vielä nimellisesti noin 8 kw ja edes suora sähkölämmitys ei veisi niin paljoa, tai on aika isomman energiaremontin... Meillä puukeskuslämmitys joten ainoastaan kesällä öisin voi lämminvesivaraaja haukata hetkellisesti 6kw.
Autoilua 15-20tkm vuodessa joten noin kerran viikkoon sattuu lataus.
Ihan paskapuhetta että olisi vaikeaa sähköautoilu sähkön riittämättömyyden takia.
Ite otin kiinteä sopparin 6,5c/kw ja siihen Carunan kiskurisiirto about 8,5c on kokonaishinta 15c/kwh ja pitkän aikavälin keskikulutus ponissa on ollu 22kw/100km eli 3,3€ jolloin ero edellisen bensa Lexus GS:ään about 8-12l/100km on 5 kertainen ja mussesta (vm 22 ajettu 60tkm) maksoin 35t€
Vaihtoehtiona oli Toitskun Rav4 tai lexus NX
Molemmat saman kokoluokan autoja mutta hankintahinnaltaan samoilla kilsoilla/varusteilla olisi ollut kalliimpia ja vaikka kuinka laskisi kulutuksen lupailtuihin 6l/100km se on silti 3 kertainen sähköautoon..
Vikoja tulee kaikkii autoihin ja akut kotilatauksella järkevillä sykleillä ei todellakaan pitäisi olla 10 vuodenkaan jälkeen ongelmia (aina voi tulla mitä vaan ei ne vag dsg ongelmat tai öljykylpy hihnatkaannhalopja remppoja ole)
Sitä mieltä olen etten sähköautoa tule ostamaan uutena koska ekan parin vuoden aikana tästä ponistakin (60t€ uutena) ja rekattu 10/22 ja ostin aika tarkkaan 2,5 vuotiaana joten hinnasta sulanut 25t€, mutta ei varmasti laske enää yhtä nopeasti.
Vaimolla Lexus UX sähkis 45kw akulla jolla käy töissä ja joskus kaupassa (harvemmin yli 30km kotoa) se aamoin ostettiin pari vuotiaana ja 15tkm ajettuna 25t€.
Vaimolla mahis ladata töissä 10c/kw joten ajaminen lähes ilmaista.
Ei sähköautoilu kaikille sovi mutta meillä vuosittaine Ruka/Pyhä reissu onnistuu ja ensi kesänä olis tarkoitus ajella 3 viikon ruotsin kautta tanska-saksa-ranska-espanja-italia tournee (arviolta 7500km) ja laittaa sähköponi koetukselle.

 

[Ville Suvanto]

Käyttövoimasta voi keskustella omassa ketjussa. Jätetään keskustelu siitä sikseen tässä ketjussa.

 

[jerker66]

Jos sähkön keskihinta alkaa olla 1e/kWh luokkaa niin ei täällä kauaa teollisuus säily.

Offtopic mutta suurkäyttäjillä/teollisuudella on ihan omat kiinteät halvat sähkösopparinsa. Ja ne eivät osallistu kuluttajajoustoon mitenkään. Tosin hyvin korkean sähkönhinnan aikana moni myy oman osansa sähkömarkkinoille ja pitää koneet seis. Toki jos niiden hintoja ruvetaan hilaamaan ylös (jos jotenkin pystytään) nostaahan ne kytkintä.

 

[Ruhnama]

Öö sun esimerkki oli (taas) ihan älytön, normaali vuosittainen ajosuorite on Suomessa se abt 15tkm vuodessa. Sun esimerkissä ajettaisiin sellaiset 70tkm vuodessa että tulis toi lähteessä mainittu 140tkm täyteen kahen vuoden aikana, jonka jälkeen se SOH olisi edelleen 90% maksimista. Jos maltoit lukea koko jutun loppuun, siinä myös esitettiin että SOH voi pysyä 80% tai sen yli vielä vajaan 500tkm ajelun jälkeen. Ennemmin siitä autosta hajoaa jotain muuta kuin se akku noilla kilsoilla..

Kirjoitin muutamassa vuodessa, en kahdessa vuodessa. Nettikeskustelujen pohjalta monilla VW konsernin valmistamien sähköautojen kauppiailla oli tippunut SOH 91 - 92 % tiimoille jo 60 000 kilometrin ajon jälkeen. Tämä voi olla myös aika pitkälti kiinni akun valmistajista, suurin osa euroautojen akuista tulee CATL:n tehtaalta tai Koreasta, ja saman valmistajan eri vuosikertojen akuissa voi olla suurtakin vaihtelua. Anyway, kapasiteetistä voi lähteä jo 3 - 5 vuoden sisällä 10 pinnaa pois tavanomaisella ajolla, ja tämä on hyvä tiedostaa sopivan akun kapasiteettia mitoittaessa.

Edelleen voi tehdä kotiinsa kiinteän 24kk määräaikaisen sähkösopimuksen. Tällöin hinta on 2v ajan koko ajan sama toimi olkiluodon voimalat tai ei vaikka tammikuussa olisi -30C eteläsuomea myöden pakkasta.

Suurin osa sähköautoilijoista, joilla on mahdollisuus kotilataukseen, pyrkii käyttämään pörssisähkön halpoja tunteja. Kiinteän ja pitkäaikaisen sopimuksen tekeminen ei aivan istu tähän käyttötarkoitukseen. 24kk kiinteä sähkösopimus on yleensä myös kalliimpi kuin muut kiinteähintaiset sähkösopimukset. Täydellistä mielenrauhaa sekään ei tarjoa, myyjä voi mennä nurin markkinahintojen karatessa käsistä, jolloin kuluttajalle jää musta pekka käteen. Viimeksi 2022 syksyllä meni nurin kolme sähköyhtiötä, ja muutama muu yhtiö luopui kiinteähintaisen sopimuksen asiakkaistaan, jotka eivät olleet heidän toimitusvelvollisuusvastuulla.

Keskustelu kotilatauksen mahdottomuusesta ihmetyttää, aika monessa omakotitalossa on se 3x25 sulakkeet kuten meidän vanhassa rintsikassakin
Autokatoksessa on 3 vaihe rasia ja siitä lataillaan mach e:tä olen rajoittanut latauksen 3x13a ja ajastanut sen niin että lataus alkaa klo 22 ja päättyy klo 7.

Lataus kun rangea on vajaa satku jäljellä laitan piuhan kiinni kun tuleen kotiin
Eli lataus~20% -> 90% johon olen sen rajoittanut alkaa klo 22 ja akku on 90% noin viideltä aamulla.. tällöin talon lämmitykselle (joka on ainut isompi kuluttaja tuona aikana jää vielä nimellisesti noin 8 kw ja edes suora sähkölämmitys ei veisi niin paljoa, tai on aika isomman energiaremontin... Meillä puukeskuslämmitys joten ainoastaan kesällä öisin voi lämminvesivaraaja haukata hetkellisesti 6kw.
Autoilua 15-20tkm vuodessa joten noin kerran viikkoon sattuu lataus.
Ihan paskapuhetta että olisi vaikeaa sähköautoilu sähkön riittämättömyyden takia.
Ite otin kiinteä sopparin 6,5c/kw ja siihen Carunan kiskurisiirto about 8,5c on kokonaishinta 15c/kwh ja pitkän aikavälin keskikulutus ponissa on ollu 22kw/100km eli 3,3€ jolloin ero edellisen bensa Lexus GS:ään about 8-12l/100km on 5 kertainen ja mussesta (vm 22 ajettu 60tkm) maksoin 35t€

Eikös näiden valmiiden pistorasioiden käyttö ole paloturvallisuuden kannalta riskialtista, koska asennuksia ei ole mitoitettu tuntikausia kestävälle jatkuvalle kuormalle? Tiedän myös yhden tapauksen, jossa omistaja latasi pikkuakkuista Peugeot e-2008 autoa suoraan 80-luvun omakotitalon ulkoseinän Schuko rasiasta. Sähköasennukset olivat alkuperäiset. Vaikka latausvirta oli rajoitettu alle 10 Ampeeriin, eräänä kauniina aamuna pistorasia oli kärähtänyt kunnolla, ja muovit olivat palaneet aivan ruskeiksi, ja pistokkeesta ei saanut luonnollisesti enää virtaa. Onni onnettomuudessa, huonommassa tilanteessa koko talo olisi voinut palaa maan tasalle.
Ps. Mikä on Musse?

Mitä jos teoreettiseen laskutoimitukseen otetaan jakoketjun venyminen tai jakohihnan mureneminen, ja näiden vaikutus jälleenmyyntihintaan jo paljon ennen kuin 10 vuotta tulee täyteen.
Oikeasti kukaan ei tiedä nyt ostamansa auton arvon säilymistä 10 vuoden aikana, eikä myöskään siihen syntyneitä vikoja. Tyyppivikoja ilmenee luultavasti samaan tahtiin kuin aiemmin ja näiden yksilöiden arvo tuskin säilyy. Tämä pätee käyttövoimasta riippumatta.

Jos ei itse pysty järjestämään auton latauspistettä kotiinsa alle 2000 eurolla, niin ei se tarkoita etteikö muut sellaiseen pystyisi.

Jatketaan tämän asian tiimoilta käyttövoimakeskustelun puolella

 

[GGoljatti]

latasi pikkuakkuista Peugeot e-2008 autoa suoraan 80-luvun omakotitalon ulkoseinän Schuko rasiasta. Sähköasennukset olivat alkuperäiset. Vaikka latausvirta oli rajoitettu alle 10 Ampeeriin, eräänä kauniina aamuna pistorasia oli kärähtänyt kunnolla, ja muovit olivat palaneet aivan ruskeiksi, ja pistokkeesta ei saanut luonnollisesti enää virtaa. Onni onnettomuudessa, huonommassa tilanteessa koko talo olisi voinut palaa maan tasalle.
Ps. Mikä on Musse?

Jatketaan tämän asian tiimoilta käyttövoimakeskustelun puolella

Minä tiedän tapauksen missä hyvä ystäväni tankkasi dieseliä autoonsa aivan toimivalla pumpulla. Yhtäkkiä letku katkesi ja diisseliä alkoi roiskumaan ympäriinsä. Kaveri tästä harmistuneena pisti tupakaksi.
No, diisseli ei siitä syty mutta kaikki paikat diisselissä. Olihan se ikävää.

 

[Wes Wishbone]

Kirjoitin muutamassa vuodessa, en kahdessa vuodessa. Nettikeskustelujen pohjalta monilla VW konsernin valmistamien sähköautojen kauppiailla oli tippunut SOH 91 - 92 % tiimoille jo 60 000 kilometrin ajon jälkeen. Tämä voi olla myös aika pitkälti kiinni akun valmistajista, suurin osa euroautojen akuista tulee CATL:n tehtaalta tai Koreasta, ja saman valmistajan eri vuosikertojen akuissa voi olla suurtakin vaihtelua. Anyway, kapasiteetistä voi lähteä jo 3 - 5 vuoden sisällä 10 pinnaa pois tavanomaisella ajolla, ja tämä on hyvä tiedostaa sopivan akun kapasiteettia mitoittaessa.

Mun käyttämien lähteiden mukaan voi tilastollisesti odottaa että akun kapa 500tkm jälkeen voi säilyä siinä 80% tai sen yli. Tää on hyvä muistaa kun miettii mikä se itselle riittävä akun kapasiteetti olisi. Tämän lisäksi satunnaiselle lukijalle vahva suositus harjoittaa lähdekritiikkiä erityisesti erilaisia foorumiläjätyksiä lukiessa.

 

[Rytkonen]

Minun kaverilla kärähti kanssa muutaman vuoden vanhasta talosta perus ulkosuko hybridiä ladatessa. Toisaalta minä itse olen ladannut nyt 2 vuotta hybridiä ja reilun vuoden täyssähköä "supersukosta" ilman ongelmia pääasiassa 10A virralla. En tiedä mitä tuosta voi päätellä?

Erona ainakin nuo pistorasioiden tyypit ja se, että minä irroitan latauslaitteen aina latauksen jälkeen. Kaverilla oli laite ainakin puoli vuotta putkeen seinässä.

 

[satmattin]

Offtopic mutta suurkäyttäjillä/teollisuudella on ihan omat kiinteät halvat sähkösopparinsa. Ja ne eivät osallistu kuluttajajoustoon mitenkään. Tosin hyvin korkean sähkönhinnan aikana moni myy oman osansa sähkömarkkinoille ja pitää koneet seis. Toki jos niiden hintoja ruvetaan hilaamaan ylös (jos jotenkin pystytään) nostaahan ne kytkintä.

Suurin ongelma on naurettava sähkövero paljon sähköä kuluttavalle teollisuudelle/yrityksille, aivan käsittämätöntä miten paljon enemmän tavallinen tallaaja maksaa veroa sähköstään, eli toisin sanoen tavalliset ihmiset tukee esim. ulkomaista kaivostoimintaa ja datakeskuksia ja joissakin maissa näistä datakeskuksista on tullut jo ongelma sähkön riitävyyden kannalta.

Sähkössä ääri-ilmiö – Tavallinen suomalainen maksaa 45-kertaisesti näihin tuki-imureihin nähden

Riita datakeskusten sähköverosta paljastaa suomalaisten yritystukien ääri-ilmiön.

www.kauppalehti.fi

Datakeskukset: Veronkiristys vähentää kiinnostusta Suomea kohtaan – mutta haittaako, jos sähkösyöpöt menevät muualle?

Datakeskukset menettävät yritystukensa ja se voi heijastua kahdella tavalla uusiin hankkeisiin. Mutta ovatko keskukset vastanneet odotuksia alunperinkään?

yle.fi

Teollisuuden sähkövero EU:n minimitasolle ensi vuoden alusta

oikeusministerio.fi

Näin sähkönkäyttäjä ruokkii verokarhua – neljä faktaa veroista ja sähkön siirtohinnoista

Toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät verkostoinvestoinnit näkyvät siirtohinnoissa vääjäämättä, mutta paljon siirtomaksuja enemmän on paisunut laskussa oleva veron osuus. Sähkölämmittäjän siirtolaskusta jo puolet on veroa.

www.ksoy.fi

 

[SparHawk]

Kirjoitin muutamassa vuodessa, en kahdessa vuodessa. Nettikeskustelujen pohjalta monilla VW konsernin valmistamien sähköautojen kauppiailla oli tippunut SOH 91 - 92 % tiimoille jo 60 000 kilometrin ajon jälkeen. Tämä voi olla myös aika pitkälti kiinni akun valmistajista, suurin osa euroautojen akuista tulee CATL:n tehtaalta tai Koreasta, ja saman valmistajan eri vuosikertojen akuissa voi olla suurtakin vaihtelua. Anyway, kapasiteetistä voi lähteä jo 3 - 5 vuoden sisällä 10 pinnaa pois tavanomaisella ajolla, ja tämä on hyvä tiedostaa sopivan akun kapasiteettia mitoittaessa.

Suurin osa sähköautoilijoista, joilla on mahdollisuus kotilataukseen, pyrkii käyttämään pörssisähkön halpoja tunteja. Kiinteän ja pitkäaikaisen sopimuksen tekeminen ei aivan istu tähän käyttötarkoitukseen. 24kk kiinteä sähkösopimus on yleensä myös kalliimpi kuin muut kiinteähintaiset sähkösopimukset. Täydellistä mielenrauhaa sekään ei tarjoa, myyjä voi mennä nurin markkinahintojen karatessa käsistä, jolloin kuluttajalle jää musta pekka käteen. Viimeksi 2022 syksyllä meni nurin kolme sähköyhtiötä, ja muutama muu yhtiö luopui kiinteähintaisen sopimuksen asiakkaistaan, jotka eivät olleet heidän toimitusvelvollisuusvastuulla.

Eikös näiden valmiiden pistorasioiden käyttö ole paloturvallisuuden kannalta riskialtista, koska asennuksia ei ole mitoitettu tuntikausia kestävälle jatkuvalle kuormalle? Tiedän myös yhden tapauksen, jossa omistaja latasi pikkuakkuista Peugeot e-2008 autoa suoraan 80-luvun omakotitalon ulkoseinän Schuko rasiasta. Sähköasennukset olivat alkuperäiset. Vaikka latausvirta oli rajoitettu alle 10 Ampeeriin, eräänä kauniina aamuna pistorasia oli kärähtänyt kunnolla, ja muovit olivat palaneet aivan ruskeiksi, ja pistokkeesta ei saanut luonnollisesti enää virtaa. Onni onnettomuudessa, huonommassa tilanteessa koko talo olisi voinut palaa maan tasalle.
Ps. Mikä on Musse?

Jatketaan tämän asian tiimoilta käyttövoimakeskustelun puolella

Musse, Ford Mustang Mach E, sähköponi, Make. Lapsella on monta nimeä...
Ja viimeinen kommentti tähänkäyttövoimaan,
kyllä laadukkaasta (tässä tapauksessa ABB:n valmistama) voimavirtapistorasiasta uskaltaa ottaa vaikka max kuormaa pidempään ulos.
Schucko sitten asia erikseen
Tässä tapauksessa max 7-8h noin 80% nimelliskuormasta on helppo kuorma eikä mikään lämpeä.
Johdotus on riittävä koska tässä on ennen ollut kasvihuone jolle tullut 3x20A syöttö lämmityksiä ja valoja varten.

 

[Ruhnama]

Minun kaverilla kärähti kanssa muutaman vuoden vanhasta talosta perus ulkosuko hybridiä ladatessa. Toisaalta minä itse olen ladannut nyt 2 vuotta hybridiä ja reilun vuoden täyssähköä "supersukosta" ilman ongelmia pääasiassa 10A virralla. En tiedä mitä tuosta voi päätellä?

Erona ainakin nuo pistorasioiden tyypit ja se, että minä irroitan latauslaitteen aina latauksen jälkeen. Kaverilla oli laite ainakin puoli vuotta putkeen seinässä.

Riippuu aika paljon siitä millaisella virralla lataushybridiä on ladattu ja minkätasoisen asennuksen kautta. Supersuko eli karavaanipistoke on yleisesti turvallinen pistorasia jatkuvaan 1-vaiheiseen kuormitukseen, jos vain sitä edeltävät asennukset ja keskuksen sulakesuojaus ovat kunnossa. Normi ulkopistorasiasta lataaminen on yksinkertaisesti vaarallista.

 

[Markkanen]

Offtopic mutta suurkäyttäjillä/teollisuudella on ihan omat kiinteät halvat sähkösopparinsa. Ja ne eivät osallistu kuluttajajoustoon mitenkään. Tosin hyvin korkean sähkönhinnan aikana moni myy oman osansa sähkömarkkinoille ja pitää koneet seis. Toki jos niiden hintoja ruvetaan hilaamaan ylös (jos jotenkin pystytään) nostaahan ne kytkintä.

Juu on varmasti suurimmilla, mutta Suomessa on paljon muutakin teollisuutta kun suurta ja raskasta metallinsulatusta ja vastaavaa. Ihan nakkikioski/grilli yrittäjää menee aika äkkiä nurin jos sähkö alkaa maksamaan pidemmän aikaa 1e/kWh.

 

[ossid]

Supersuko eli karavaanipistoke

Nämä eivät ole sama asia.

Supersuko on hieman paranneltu sukorasia jonka pitäisi kestää 16A virtaa, mutta joka käyttää pistokkeena edelleen ihan sitä samaa pistoketta, karavaanipistoke taas on vuosikymmeniä vanha alun alkaen jatkuvaa 16A virtaa kestäväksi suunniteltu pistoke.

Se että jollain on kärähtänyt pistorasia tai muut asennukset kertoo vain käyttäjän ajattelemattomuudesta. Ihan sillä 8A virrallakin ladatessa pitäisi varmistua, että ne liitokset on kunnossa kun lähtökohtaisesti pistorasioita ei ole tarkoitettu siihen että niistä imetään isoa virtaa tuntikausia.

 

[Markkanen]

Suurin osa sähköautoilijoista, joilla on mahdollisuus kotilataukseen, pyrkii käyttämään pörssisähkön halpoja tunteja. Kiinteän ja pitkäaikaisen sopimuksen tekeminen ei aivan istu tähän käyttötarkoitukseen. 24kk kiinteä sähkösopimus on yleensä myös kalliimpi kuin muut kiinteähintaiset sähkösopimukset. Täydellistä mielenrauhaa sekään ei tarjoa, myyjä voi mennä nurin markkinahintojen karatessa käsistä, jolloin kuluttajalle jää musta pekka käteen. Viimeksi 2022 syksyllä meni nurin kolme sähköyhtiötä, ja muutama muu yhtiö luopui kiinteähintaisen sopimuksen asiakkaistaan, jotka eivät olleet heidän toimitusvelvollisuusvastuulla.

Halvimmat kiinteät 24kk on jotain 8senttiä ja siirto veroineen luokkaa 6-7senttiä. 14-15senttiä/kWh on oikein passeli hinta sähköstä talvisin. Montako määräaikasta sopparia meni poikki 2022 kun oli energiakriisi? Ei tainnut mennä yhtäkään. Höpötät ihan jonninjoutavia kauheskenaarioita. Lähi-idässä kun tulee sodan tynkää niin öljynhinta pomppaa taivaisiin. Suomessa on jo parhaimmillaan bensa ja diesel maksanut yli 2.5e/litra.

 

[Wes Wishbone]

Minun kaverilla kärähti kanssa muutaman vuoden vanhasta talosta perus ulkosuko hybridiä ladatessa. Toisaalta minä itse olen ladannut nyt 2 vuotta hybridiä ja reilun vuoden täyssähköä "supersukosta" ilman ongelmia pääasiassa 10A virralla. En tiedä mitä tuosta voi päätellä?

Eipä tosta voi päätellä kuin ehkä sen, että kaverin sukon asennuksessa oli jäänyt loppukiristykset tekemättä ja toistuva pistokkeen kiinnittäminen + irroittaminen aiheutti oikarin tms. Supersuko ei ole muuten mikään standardi sinällään, siinä vaan on vähän tiukemmat toleranssit ja muhevammat kosketuspinnat.

Eikä toi supersuko muutenkaan mikään hopealuoti ole. Varsinkin jos vanhempaan taloon on korvaamassa sukoa supersukolla, ei se supersuko enää ole heikoin lenkki vaan ne johdot. Jos alkaa roilottaman 16A virralla mutta rakenteissa kulkevat johtimet ovat hapettuneet, voi tulla epämiellyttävä yllätys.

Paras ja turvallisin keino on toki se kiinteä latausasema. Hankkikaa semmoset. Balancerilla.

 

[Ruhnama]

Halvimmat kiinteät 24kk on jotain 8senttiä ja siirto veroineen luokkaa 6-7senttiä. 14-15senttiä/kWh on oikein passeli hinta sähköstä talvisin. Montako määräaikasta sopparia meni poikki 2022 kun oli energiakriisi? Ei tainnut mennä yhtäkään. Höpötät ihan jonninjoutavia kauheskenaarioita. Lähi-idässä kun tulee sodan tynkää niin öljynhinta pomppaa taivaisiin. Suomessa on jo parhaimmillaan bensa ja diesel maksanut yli 2.5e/litra.

Valitettavasti tämä ei ole sairaan mielikuvituksen luoma kauhuskenaario vaan totisinta totta. mm. Lumo Energia meni konkurssiin marraskuussa vuonna 2022. Yhtöillä oli noin 8 000 asiakasta määräaikaisella kiinteähintaisella sopimuksella, ja näiden asiakkaiden piti etsiä itselleen halvemmat sopimukset asap, tai sähköntoimitus katkeaa. Tuohon aikaan sähkösopimusten hinnat olivat pilvissä, ja kiinteähintaisen sopimuksen sai halvimmillaan hintaan 30 senttiä per kWh ja tähän kiskurihintaan piti sitoutua kahden vuoden ajaksi. YLEn uutinen aiheesta
Sähkönmyyjä voi myös irtisanoa halvan sopimuksen yksipuoleisesti

 

[Pakana]

Työpaikat keskittyvät Helsingin ohella muutamalle paikkakunnalle jätti-investointien mm. kaivosten ja data-keskusten perässä, mutta isossa kuvassa työmatkat tulevat kasvamaan kasvukeskusten ulkopuolella.

Joo, noinhan siinä todennäköisesti tulee käymään, koska asunnot ovat luonnollisesti edullisempia kauempana. Tuo tietysti lisää sähköautoilua, koska se on paljon ajavalle niin paljon halvempaa. Juuri tämänhetkinen sähkön hintataso ei tietenkään ole pysyvä, sähkö on aivan liian halpaa, mutta selvää on myös bensan verotuksen nousu, ja hieman pidemmällä aikavälillä myös itse öljyn hinnan nousukin.

Käytännössähän merkittävä osa sähköauton hankkivista käyttää siihen ja sen käyttöön suunnilleen yhtä paljon kuin menisi bensapeliinkin.

Monissa pientaloissa on myös 1-vaiheinen liittymä, erityisesti rintamamiestaloissa. Tyypillinen 11 kW lataus vie 3x25 liittymän kapasiteetistä 65 %, joka on monessa tilanteessa liikaa, jos talossa on mm. osittainen tai täysi sähkölämmitys, sähkökiuas ja tavanomaiset kodinkoneet pyörimässä. Joko liittymää pitää korottaa yhdellä pykälällä tai sitten hankitaan älykäs kuormanohjaus, joka maksaa rahaa. Vanhan keskuksen uusiminen, tai uusien lähtöjen lisääminen maksaa, joka edellyttää myös suojamaan ja vikavirtasuojan lisäämistä, jos ne puuttuivat ennestään. Keskukselta eteenpäin tehtävät sisäjohtoasennukset ja läpiviennit maksavat rahaa. Varsinainen latausasema maksaa rahaa, ja työt tulee teettää ammattilaisella. Toki, jos on uudempi talo, ja kaikki valmiina, niin pelkkä latauskeskuksen asennus töineen maksaa 2000 rahaa. Siitä voi joku viisas lähteä laskemaan kauanka investoinnin kuoletus kestää verrattuna lataamista julkisilla latauspisteillä.

Ei tietenkään voi sanoa ettei jossain olisi jotain vanhaa rintsikkaa 1x25A sähköliittymällä ja öljy- tai puulämmityksellä, mutta kyllähän tuollaiset talot ovat ilmeisen pitkään jatkuneen laiminlyönnin seurauksena purkukuntoisia tai aivan totaalisen täysrempan edessä.. Miksi tuollaisen skenaarion tuot esiin?

Tuollaisen reilun 200m2 kokoisen sähkölämmitteisen omakotitalon kanssa ei ainakaan eteläsuomessa tuota 3x25A ja Leaf mitään ongelmaa. Ja tuo ei edes tue 3vaihelatausta, joten mikä tahansa 3vaihelatausta tukeva auto vähentää ongelmat noin karkeasti kolmasosaan.

Normaalissa modernissa OKT:ssa sen 11kw laturin saa vajaalla 500eurolla.

2000e on jo systeemi jossa on mukana kaikki mahdolliset pelit ja vehkeeet, tai sitten jotain merkittäviä maakaapeleiden kaiveluita.

 

[Dexdor]

Miten Polestar 2 sopii perheautoksi? Onko takana jalkatila hyvä - mahtuuko selkä menosuuntaan -turvaistuin? Näissä ei näytä takuuta olevan sen koommin jäljellä, mutta olis mielenkiintoinen peli.

 

[Pakana]

Eikös näiden valmiiden pistorasioiden käyttö ole paloturvallisuuden kannalta riskialtista, koska asennuksia ei ole mitoitettu tuntikausia kestävälle jatkuvalle kuormalle? Tiedän myös yhden tapauksen, jossa omistaja latasi pikkuakkuista Peugeot e-2008 autoa suoraan 80-luvun omakotitalon ulkoseinän Schuko rasiasta. Sähköasennukset olivat alkuperäiset. Vaikka latausvirta oli rajoitettu alle 10 Ampeeriin, eräänä kauniina aamuna pistorasia oli kärähtänyt kunnolla, ja muovit olivat palaneet aivan ruskeiksi, ja pistokkeesta ei saanut luonnollisesti enää virtaa. Onni onnettomuudessa, huonommassa tilanteessa koko talo olisi voinut palaa maan tasalle.

Voimapistorasiat ovat tarkoitettu jatkuvaan käyttöön, eikä ilman jotain erikoista adapterihärveliä (tai rankkaa ranetusta) suomesta löydy kolmivaihepistorasiaa, josta ei voisi turvallisesti ladata.

Sinänsä se sukorasiakaan ei käytännössä taloa polta mikäli se on asianmukaisesti asennettu standardin mukaisella suko rasialla (joku kiinalainen "kopio" voi olla palavaa materiaalia).

 

[ossid]

Sinänsä se sukorasiakaan ei käytännössä taloa polta mikäli se on asianmukaisesti asennettu standardin mukaisella suko rasialla (joku kiinalainen "kopio" voi olla palavaa materiaalia).

No tämäkin on vähän epätarkasti ilmaistu, kun nimenomaan standardin mukaisen sukopistorasian ei tarvitse standardin mukaan kestää 16A virtaa kuin lyhyitä aikoja.
Tuo standardi on SFS 5610:2024 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Yleiset vaatimukset.

Ja siellä määritellään mm. että 16A nimellisvirraltaan olevan pistorasian tulee kestää sulamatta 22A virta tunnin ajan eli ns. ylikuumenemistesti.

Eli se standardin mukainen, hyvää asennustapaa noudattaen asennettu pistorasia voi hyvinkin sulaa jos sitä kuormitetaan liikaa eikä siinä ole tapahtunut standardin näkökulmasta mitään väärää.

 

[Bugi]

Miten Polestar 2 sopii perheautoksi? Onko takana jalkatila hyvä - mahtuuko selkä menosuuntaan -turvaistuin? Näissä ei näytä takuuta olevan sen koommin jäljellä, mutta olis mielenkiintoinen peli.

Omaan perhekäyttöön ainakin mennyt hyvin, tosin yksi lapsi vaan. Itse noin 187cm, taakse mahtuu vaimo istumaan ja toisella puolella selkä menosuuntaan turvaistuin.

 

[pulssi]

Monissa pientaloissa on myös 1-vaiheinen liittymä


bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella

Eiköhän tässä jo trollailu paljastunut.

vaihteluväli on todella maltillinen verrattuna sähkön hinnan heiluntaan

Kun sähkön hinta pomppaa vaikkapa siitä nollasta kymmeneen senttiin (*), ts. siirtoineen suunnilleen viidestä sentistä viiteentoista. Sellaisen 50kW:n lataus (eli huonoimman kelin kulutus 200km työmatkalla) hinta pomppaa 2,5e -> 7,5e, eli viisi euroa. Kalliimpaa sähköä voi toki ostaa, jos erikseen tähtää kalleimpiin tunteihin.

Juuri tällä hetkellä polttoaine.netin perusteella e95 litrahinnassa eroa on halvimman ja kalleimman välillä 30 senttiä, mutuilisin että vuoden aikana tuossa saattaa olla edes vähän heittoa, sanotaan vaikka 10 senttiä. Hintaheittely on siis sillä kuuden litran moottoritiekulutuksella 12*0,4 = 4,8e. Onhan tuo moninkertaisesti vähemmän kuin sähkön vitonen. Ja hintaheittelyhän on joka tapauksessa tärkeämpää, kuin se itse hinta.


Realistisemman hintaeron voi kaivella vaikkapa tarkistamalla jokaiselta yöltä viisi halvinta tuntia ja laskemalla niiden keskiarvon. (**) Saako sitten itselleen valehdeltua päivän ajojen hintaeron olevan sen vitosen kahdenkympin sijaan on itsestä kiinni. Vuosittain lomien jälkeen työpäiviä on suunnilleen 225, eli siitä omantunnon mukaan kertolaskua, tulos on jossain reilusta tonnista neljään ja puoleen. Onko se käteenjäävänä rahan paljon vai ei, jää itselle arvioitavaksi.


*: viimeisen parin vuoden ajalla halvin kuukauden keskiarvo 1.57 ja kallein 13.18.

**: voin tässä paljastaa, että halvimmat viisi tuntia ovat välillä 00-05, keskihinnat viimeiseltä vuodelta alvin kanssa aikajärjestyksessä 2.39, 2.34, 2.10, 2.01 ja 2.13.

 

[Rytkonen]

Eipä tosta voi päätellä kuin ehkä sen, että kaverin sukon asennuksessa oli jäänyt loppukiristykset tekemättä ja toistuva pistokkeen kiinnittäminen + irroittaminen aiheutti oikarin tms. Supersuko ei ole muuten mikään standardi sinällään, siinä vaan on vähän tiukemmat toleranssit ja muhevammat kosketuspinnat.

Eikä toi supersuko muutenkaan mikään hopealuoti ole. Varsinkin jos vanhempaan taloon on korvaamassa sukoa supersukolla, ei se supersuko enää ole heikoin lenkki vaan ne johdot. Jos alkaa roilottaman 16A virralla mutta rakenteissa kulkevat johtimet ovat hapettuneet, voi tulla epämiellyttävä yllätys.

Paras ja turvallisin keino on toki se kiinteä latausasema. Hankkikaa semmoset. Balancerilla.

Jep, tässä siis se laite oli jatkuvasti kiinni pistokkeessa ja irroiteltu vain auton päässä.

 

[Dexdor]

Omaan perhekäyttöön ainakin mennyt hyvin, tosin yksi lapsi vaan. Itse noin 187cm, taakse mahtuu vaimo istumaan ja toisella puolella selkä menosuuntaan turvaistuin.

Mahtuuko turvaistuimen asennettuna vielä hyvin istumaan etupenkille?

 

[jm82]

Minun kaverilla kärähti kanssa muutaman vuoden vanhasta talosta perus ulkosuko hybridiä ladatessa. Toisaalta minä itse olen ladannut nyt 2 vuotta hybridiä ja reilun vuoden täyssähköä "supersukosta" ilman ongelmia pääasiassa 10A virralla. En tiedä mitä tuosta voi päätellä?

Erona ainakin nuo pistorasioiden tyypit ja se, että minä irroitan latauslaitteen aina latauksen jälkeen. Kaverilla oli laite ainakin puoli vuotta putkeen seinässä.

Sitä painavaa johtoa ei saisi (missään tapauksessa) roikottaa siinä suko tai supersuko rasiassa.

Täällä on tiilivuoraus talossa, mutta saahan siihenkin toki jonkun ruuvin porattua kiinni. Mutta sopivasti oli myös aika kapea soiro siinä ulkopistokkeennkohdalla puuta. Eli siihen vain naula ja laturi roikkuu nyt naula varassa, eikä tule rasitusta pistokkeeseen, eikä pistorasiaan

13A lataus on ollut tähän asti ihan riittävä. Kun voimavirtapistoketta ei valmiina ole talossa.

 

[Pakana]

No tämäkin on vähän epätarkasti ilmaistu, kun nimenomaan standardin mukaisen sukopistorasian ei tarvitse standardin mukaan kestää 16A virtaa kuin lyhyitä aikoja.
Tuo standardi on SFS 5610:2024 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Yleiset vaatimukset.

Ja siellä määritellään mm. että 16A nimellisvirraltaan olevan pistorasian tulee kestää sulamatta 22A virta tunnin ajan eli ns. ylikuumenemistesti.

Eli se standardin mukainen, hyvää asennustapaa noudattaen asennettu pistorasia voi hyvinkin sulaa jos sitä kuormitetaan liikaa eikä siinä ole tapahtunut standardin näkökulmasta mitään väärää.

Siis kirjoitin että se ei polta taloa.

Se asianmukainen rasia ei polta taloa edes sulaessaan, mutta jokin halpis rasia joka on vaan sukon näköinen tai väärin asennettu voi syttyä palamaan.

 

[Mariini]

Menkää katselemaan kotilatausketjussa linkkaamani video.

Spoileri

Sähköauton kotilataus

Pahin kalja haihtunut. Niin lataushommat menee varmaan jossain kohtaa kokonaan uusiksi, kun todnäk tulee sitten koko huushollin kuormanhallinta/pörssisähkö-ohjaus/akku/lisää paneeleja/uudet lämpöpumput. Siihen menee helposti sitten 5-numeroinen summa. Tee-se-itse syndrooma vaivaa, niin näkee...

bbs.io-tech.fi

Caravan, voimavirta ja latausasema on kaikkein varmimmat tavat sähköturvallisuuden kannalta.

/OT

 

[D8088-2]

Tuli juuri tiedote, että St1 latausasemat ovat nyt Virta palvelun piirissä "edulliseen hintaan". Katsoin, että 0,41€ kwh Virran kautta ja oma hinta St1 kautta 0,39€. Vaikka ero ei ole iso, niin tuo on kyllä hinnoittelussa kaikkea muuta kuin edullinen vs. K-Lataus tai ABC lataus. Ihmettelinkin, että miten noi laturit on stadissa tyhjillään koko ajan ja että eikö ne ole vielä käytössä, mutta ilmeisesti se hinta ohjaa kuitenkin niin paljon.

edit: tulikin väärään ketjuun kun en huomannut latausverkoston vastaavaa.

 

[samiv]

Tuli juuri tiedote, että St1 latausasemat ovat nyt Virta palvelun piirissä "edulliseen hintaan". Katsoin, että 0,41€ kwh Virran kautta ja oma hinta St1 kautta 0,39€. Vaikka ero ei ole iso, niin tuo on kyllä hinnoittelussa kaikkea muuta kuin edullinen vs. K-Lataus tai ABC lataus. Ihmettelinkin, että miten noi laturit on stadissa tyhjillään koko ajan ja että eikö ne ole vielä käytössä, mutta ilmeisesti se hinta ohjaa kuitenkin niin paljon.

Tuo on useita vuosia ihmetyttänyt itseänikin, eikä tämä siis koske vain ST1:stä vaan koko latausoperaattorisceneä sellaiseen. Jos ja kun auton lataajat on hintatietoisia ja latureilla, joissa hinta/teho suhde on kohdallaan on aina paljon lataajia niin ihan vieressä saattaa olla toisen operaattorin kenttä jossa ei kukaan lataa ikinä hinnasta johtuen. Miten ihmeessä se voi kannattaa asentaa kallis laturikenttä ja pitää sitä tyhjäkäynnillä pääosaajasta. Se kalliimpi hinta kun ei kuitenkaan ole niin kallis, että se erotus kannattaisi sillä kerran päivässä laturille sattuvalla "mua ei hinnat kiinnosta" asiakkaan latauksella.

Ja sitten on oma juttunsa hidaslaturit ja asiointilaturit, jossa ei ole sitäkään vähää lataajia. Toki osa niistä on pakkoasennettuja latureita, mutta ei sekään selitä miksei niihin haluta lataajia ellei sitten lasketa että sen laturin käyttäminen kuluttaisi sitä ja hinnoittelulla halutaan ettei kukaan käytä muodon vuoksi asennettua laturia. Varsinkin julkisten tahojen (kirjastot, kunnantalot, uimahallit jne) laturit on aivan typerästi hinnoiteltuja. Kun sähköauto meille ekaa kertaa hankittiin, niin silloin toki testaamisen ilosta tuli kokeiltua kaikenlaisia latureita, mutta nykyään lataillaan tietyillä hyväksi havaituilla ja edullisilla latureilla.

Ihmeellinen bisnes kertakaikkiaan.

 

[Tony The Beat]

Olen pitkään miettinyt sähköauton hankkimista ja miettinyt jonkin verran millä tavalla semmoinen kannattaisi hankkia (työsuhde, leasing, omistus).

Kuinka olette itse tämän järkeilleet ja mihin tapaan päätyneet?

Itselläni vaihtoehdot olisivat ostaminen (rahoituksella, koska niin edulliset korot) tai leasing. Leasing ei jotenkin omasta mielestäni vaikuta mieluisalta, koska tuntuu, että rahat menee ns. alas kankkulan kaivosta.

Omistamisen yhteydessä taas kaikki riskit siirtyy minulle, mutta samalla ei myöskään ole mitään rajoituksia. Lopulta myös uuden auton riskit vaikuttavat hyvin pieniltä ainakin omasta mielestä. Pienellä käsirahalla (10-15k€) kuukausikulu olisi myös huomattavasti pienempi kuin leasingilla.

Työsuhdeautoilu on aika huoletonta. Ja jos sattuu olemaan herkkä uhkakuvien kohtuuttomalle maalailulle, niin vioista ei tartte työsuhdeautoilijana huolehtia. Arvonaleneman ja muut kulut laskee leasing-yhtiö, joten itse voi keskittyä verotusarvoon (ja työnantaja sitten auton vuokrahintaan).

Vapaan autoedun ja käyttöedun ero on aika maltillinen sähköautoissa, mutta jos reissaa paljon, niin mahdolliset kalliit pikalataukset jos saa työnantajan piikkiin, niin se voi nopeasti kuroa tuon eron kiinni. Noin yleisesti sähköautoissa kun on huomattavasti alhaisempi verotusarvo, niin olen itsekin alkanut pohtimaan vakavasti sähköä seuraavaksi autoksi.

Pientä uusien tapojen opettelusta ja toimintamatkoista, sekä suunnittelusta (varsinkin mitä pohjoisemmaksi mennään) johtuvaa ahdistumista on edelleen, mutta pelkkä rahallinen hyöty voisi olla sen opettelun arvoista.

 

[Tony The Beat]

Tuo on useita vuosia ihmetyttänyt itseänikin, eikä tämä siis koske vain ST1:stä vaan koko latausoperaattorisceneä sellaiseen. Jos ja kun auton lataajat on hintatietoisia ja latureilla, joissa hinta/teho suhde on kohdallaan on aina paljon lataajia niin ihan vieressä saattaa olla toisen operaattorin kenttä jossa ei kukaan lataa ikinä hinnasta johtuen. Miten ihmeessä se voi kannattaa asentaa kallis laturikenttä ja pitää sitä tyhjäkäynnillä pääosaajasta. Se kalliimpi hinta kun ei kuitenkaan ole niin kallis, että se erotus kannattaisi sillä kerran päivässä laturille sattuvalla "mua ei hinnat kiinnosta" asiakkaan latauksella.

Ja sitten on oma juttunsa hidaslaturit ja asiointilaturit, jossa ei ole sitäkään vähää lataajia. Toki osa niistä on pakkoasennettuja latureita, mutta ei sekään selitä miksei niihin haluta lataajia ellei sitten lasketa että sen laturin käyttäminen kuluttaisi sitä ja hinnoittelulla halutaan ettei kukaan käytä muodon vuoksi asennettua laturia. Varsinkin julkisten tahojen (kirjastot, kunnantalot, uimahallit jne) laturit on aivan typerästi hinnoiteltuja. Kun sähköauto meille ekaa kertaa hankittiin, niin silloin toki testaamisen ilosta tuli kokeiltua kaikenlaisia latureita, mutta nykyään lataillaan tietyillä hyväksi havaituilla ja edullisilla latureilla.

Ihmeellinen bisnes kertakaikkiaan.

Tupla, mutta osuu tähän omaan pohdintaan työsuhdeautosta. Vapaalla autoedulla ajavalle ja latausverkoston haasteista ahdistuneelle tällainen tieto on varsinaisa sulosointuja.

Tähdennetään sen verran, että kyllä tän ketjun anti on lieventänyt niitä lähinnä ennakkoluuloista johtuneita ahdistumisia mitä mahdollisesta sähköautoiluun siirtymisestä tulee.

 

[larionof]

. Arvonaleneman ja muut kulut laskee leasing-yhtiö, joten itse voi keskittyä verotusarvoon (ja työnantaja sitten auton vuokrahintaan).

Paitsi, että esimerkiksi meidän firmassa liisaaja maksaa vähintään puolet vuokrahinnasta. Silti se on halvempaa kuin omistaminen jos lainan korot ovat edes säädyllisen alhaalla( kaksi vuotta sitten kuukausimenoni olisivat kasvaneet yli 25 % kun korko huiteli neljää prosenttia suhteessa vuoteen 2020/21, jolloin se oli vielä alhaalla. Yhä edelleen korko oli 3 % joten leasinghinnan kompensoimiseksi piti ottaa 15 000 euroa halvempi auto, jotta pääsi edes samalle tasolle vanhan hinnan kanssa).

 

[Tony The Beat]

Paitsi, että esimerkiksi meidän firmassa liisaaja maksaa vähintään puolet vuokrahinnasta. Silti se on halvempaa kuin omistaminen jos lainan korot ovat edes säädyllisen alhaalla( kaksi vuotta sitten kuukausimenoni olisivat kasvaneet yli 25 % kun korko huiteli neljää prosenttia suhteessa vuoteen 2020/21, jolloin se oli vielä alhaalla. Yhä edelleen korko oli 3 % joten leasinghinnan kompensoimiseksi piti ottaa 15 000 euroa halvempi auto, jotta pääsi edes samalle tasolle vanhan hinnan kanssa).

Hyvä tarkennus. Se, että auton hinta on pois palkasta tai jos liisaaja maksaa osan vuokrasta tekee valinnasta mielenkiintoista. Se antaa liisaajalle mahdollisuuden parempaan tai vuokrahinnaltaan kalliimpaan autoon, mutta tekee sen ainakin osittain omasta pussistaan. Tai päin vastoin voi suosia halvempia autoja, jolloin sekä liisaaja, että työnantaja maksaa vähemmän.

 

[jopee]

Tupla, mutta osuu tähän omaan pohdintaan työsuhdeautosta. Vapaalla autoedulla ajavalle ja latausverkoston haasteista ahdistuneelle tällainen tieto on varsinaisa sulosointuja.

Tähdennetään sen verran, että kyllä tän ketjun anti on lieventänyt niitä lähinnä ennakkoluuloista johtuneita ahdistumisia mitä mahdollisesta sähköautoiluun siirtymisestä tulee.

Oman kokemuksen mukaan jälleenmyyntiarvossa tulee niin helvetisti turpaan oman kanssa että seuraava on ehdottomasti leasing tai sitten siirryn takaisin paremmin arvonsa pitäviin polttiksiin.
En tiedä miten kuvio toimii mutta yksityisleasing selkeästi halvempaa ku uuden ostaminen omaksi vaikka kaikki järki sanoo että näin ei voi olla.

 

[larionof]

Oman kokemuksen mukaan jälleenmyyntiarvossa tulee niin helvetisti turpaan oman kanssa että seuraava on ehdottomasti leasing tai sitten siirryn takaisin paremmin arvonsa pitäviin polttiksiin.
En tiedä miten kuvio toimii mutta yksityisleasing selkeästi halvempaa ku uuden ostaminen omaksi vaikka kaikki järki sanoo että näin ei voi olla.

Riippuu niin autosta. Polttomoottoriautoista muutamalla on tullut reilut hinnanalennukset lyhyenkin omistamisjakson jälkeen( mm. 2007 autoveromuutos). Samoin täyssähköautoissa olen myynyt auton kolmen vuoden omistamisen jälkeen kohtuu hyvällä hinnalla ja taas Volkkarin myynyt reilulla arvioiden kymppitonnin tappiolla. Ja en siis puhu nyt niistä hulluista hinnoista mitä muutama vuosi oli sitten vaan viime vuosikymmenellä. Totuus vain valitettavasti on se, polttoaineista riippumatta, lähemmäs 100 000 euron autossa on kolmen vuoden kuluttua lähes puolet palanut. 50 000 €:n autosta yli kolmannes.

Mutta, itsekin päättelin yritysleasingin olevan järkevämpi hallintamuoto kun ei tiedä mihin hintakehitys autojen hintoja vie. Toisaalta huonona puolena on se, että autoa on pakko pitää kolme vuotta, tai maksimissaan viisi vuotta, mitä omistusautoilla ei oikeastaan koskaan tullut tehtyä ( edellä mainittua 2007 hankittua autoa lukuun ottamatta, josta käteisen uutisissa ilmoittaman muutoksen myötä yhdessä yössä hävisi kymppitonni hinnasta)

 

[VinskiVanAnkenheim]

Useimmilla ei ole mahdollisuutta kotilataukseen pörssisähkön halvimmalla hinnalla. Ennemmin tulee verrata julkisiin latauspisteisiin, joissa saa halvimmillaan ladattua 22 senttiä per kWh hinnalla.

Tehdään teoreettinen laskutoimitus nykyisillä hinnoilla. Latauksen hinta 22 senttiä per kWh ja 95E10 bensan hinta 1,73 euroa per litra. Uuden matka-ajoon kykenevän sähköauton hinta on 50 000 rahaa ja keskimääräisen bensiini auton hinta on 40 000 rahaa. Keskimääräinen sähköauto kuluttaa satasella 17 kWh = 3,75 euroa ja bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella = 6,92 euroa. Ajetaan autoilla 10 vuotta ja 20 000 kilometriä per vuosi, jonka aikana sähköauton akku on todennäköisesti entinen ja bensiini auto kaipaa suurempaa remonttia. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 7 500 rahaa. Bensa-auton tankkauksen kustannukset yhteensä 13 840 rahaa. Sähköauton latauskuluissa on säästänyt 6 340 rahaa, mutta vastaavasti auton hankintahinta oli 10 000 rahaa kalliimpi. Bensa auton jälleenmyyntihinta voi edelleen olla 5 000 - 10 000 rahaa, kun taas sähköauto on täysin arvoton lahonneen akuston myötä, koska vaihtoakut maksavat enemmän kuin auton nimellisarvo, joten romuttamolta ja varaosista voisi saada ehkä 1 000 rahaa hyvitystä. Jos käytettävissä on ainoastaan julkisia latauspisteistä, talouden kannalta vaaka kallistuu tässä tilanteessa bensa-auton puolella.
Heitetään toinen laskelma pääosin samoilla lähtötiedoilla, mutta nyt ladataan pääosin kotona halvoilla pörssisähkön hinnoilla, joista tulee siirrot ja verot huomioiden keskimäärin 10 senttiä per kWh. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 3 400 rahaa, mutta tähän päälle tulee latausinfrastruktuurin pystyttäminen, joka kustantaa halvimmillaan 2000 rahaa. Tässä tilanteessa myös bensa-auto tulee loppupeleissä halvemmaksi.

1. Eihän uuden sähköauton ostaja ole keskimääräinen ihminen. Uuden sähköauton ostajalla on erittäin todennäköisesti mahdollisuus joko kotilataukseen taikka lataamisen työpaikalla. Muutenhan hän ei sitä sähköautoa varmaankaan ostaisi.
2. Jos hankkii bensiiniauton, joka kuluttaa oikeasti vähän se on kyllä hyvin pitkälle optimoitu pieni moottori. Niissä on kyllä sitten tämän takia ihan omat ongelmansa.
3. Kulutuslukemaan 4l/100 km ei pääse mitenkään kuin jollain plug-in hybridillä. Tavallinen bensiiniauto ei siihen pääse. Esimerkiki Hyundai i10, siis kirpun kokoinen auto, kuluttaa 4,9l/100 km. Ei se kyllä paljoa maksakaan, mutta sehän on kauppakassi.
4. Sähköauton akku ei ole "todennäköisesti entinen" 200 000km matkan jälkeen, tästähän on vaikka kuinka paljon dataa. Etenkään uusien, tänä vuonna myytävien, sähköautojen akku ole ole entinen.5
5. Liikennepolttoneisteiden päästökauppa alkaa vuonna 2027. Se nostaa polttoaineen hintaa, mutta hinnan korotuksesta ei ole tietenkään vielä tietoa. Miten olet ottanut huomioon tämän riskin laskelmissasi?

 

[Pakana]

4l/100km kulutuksella pitäisi sähköautoon laskea kyllä jokin ~10kwh/km kulutus, jotta vertailu olisi reilu. (Kummatkin kulutukset mahdollisia, mutta vaativat taitoa ja keskittymistä)

200tkm kohdalla ei ole minkään sähköauton akku loppuun kulunut, mutta esim ne 1. polven leafin miniakut ovat kyllä jo menettäneet havaittavasti sitä alunperinkin vaatimatonta rangeaan, jolloin sillä ei enää reissuun kannata lähteä. Autojen myyntihinnassa se kyllä näkyy, mutta ei nekään nyt arvottomia ole, koska esim tyypillisestä työmatkasta ne selviytyvät kyllä eestaas.

 

[larionof]

1. kyllä täyssähköautoja ostaa myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole latausmahdollisuutta kotona tai töissä. Just tyttäreni osti kyseisessä tilanteessa täyssähköauton ja latailee lähikaupan yleisillä latureilla. Sähköauton taas voi yleisesti ostaa monikin kun kerran plugareilla pääsee sitten polttoaineen voimin tarvittaessa. Mutta katsoisin itse etten plugaria ostaisi ellen voisi ladata kotona. Sähköautoistani pari oli plugaria.

10 kWh/ km -kulutus( tiedän, että se oli kirjoitusvirhe) on jo aika raju mutta 100 Wh/ km -kulutukseen( typot korjattu) pääsivät vielä vanhanpolven täyssähköautot, joissa ei ollut pakotettua ajoakun lämmitystä. Kahdesta ensimmäisestä täyssähköautostani eGolfilla pääsi useinkin 100 Wh/ km -kulutukseen, joskus jopa 70:ään, eikä se oikeastaan vaatinut mitään muuta kuin sateettoman ja tuulettoman päivän.
Muuten sähköautoni eivät ole, plugarit ja tämä kirottu Volvo, päässeet lähellekään. 30 polttiksestani taas edes dieselit eivät päässeet koskaan 4 litran kulutustasoon.

 

[kokeilija]

Taitaa leasingin kannattavuus myös riippua jonkin verran valmistajasta ja heidän tarjouksista.

Itse katsellut Volvo EX30, jonka leasing vaikuttaa ihan järjettömän kalliilta. Polestar 2 leasingit taas todella hyviltä diileiltä.


Volvo EX30 (Twin Ultra)

• Leasing: 15t km/v - 48 kk = 832€/kk eli yhteensä kaudelta (832 x 48) 39 936€
• Uutena käteiselllä: 54 000€
• Käytettynä: 41-44t€ (8tkm ajettu MY2024)

Polestar 2 (Dual motor, Climate, Pilot ja Plus)

• Leasing: 15t km/v - 36 kk = 664€/kk eli yhteensä kaudelta (664 x 36) 23 904€
• Uutena käteisellä: 64 200€
• Käytettynä: 50-55t€

Muidenkin autojen leasingeja vähän tarkastelin, niin Volvolla taitaa vaan olla todella huonosti hinnoiteltu tuo. Volvon tapauksessa neljän vuoden leasingilla rahottaisi vähäkäytetyn version lähes kokonaan.

 

[SanteriP]

1. kyllä täyssähköautoja ostaa myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole latausmahdollisuutta kotona tai töissä. Just tyttäreni osti kyseisessä tilanteessa täyssähköauton ja latailee lähikaupan yleisillä latureilla. Sähköauton taas voi yleisesti ostaa monikin kun kerran plugareilla pääsee sitten polttoaineen voimin tarvittaessa. Mutta katsoisin itse etten plugaria ostaisi ellen voisi ladata kotona. Sähköautoistani pari oli plugaria.

10 kWh/ km -kulutus( tiedän, että se oli kirjoitusvirhe) on jo aika raju mutta 10 Wh/ km -kulutukseen pääsivät vielä vanhanpolven täyssähköautot, joissa ei ollut pakotettua ajoakun lämmitystä. Kahdesta ensimmäisestä täyssähköautostani eGolfilla pääsi useinkin 10 Wh/ km -kulutukseen, joskus jopa 7:ään, eikä se oikeastaan vaatinut mitään muuta kuin sateettoman ja tuulettoman päivän.
Muuten sähköautoni eivät ole, plugarit ja tämä kirottu Volvo, päässeet lähellekään. 30 polttiksestani taas edes dieselit eivät päässeet koskaan 4 litran kulutustasoon.

Et varmasti ole päässyt eGolfilla 10 Wh/km:n (eli 1 kWh/100 km) kulutukseen, ainakaan millään sellaisella pätkällä, jonka kulutusta olisi mielekästä mainita kuvaamaan minkäänlaista normaaliajoa. Itsekin olen lasketellut erääseen norjalaiseen rantakylään useamman kilometrin negatiivisella kulutuksella. eGolfinkin kulutus on vähintään 90 Wh/km "sateettomana ja tuulettomana päivänä" matkalla, joka päätyy samalle korkeudelle merenpinnasta mitattuna kuin jolta se alkoi. Ja tämäkin hyvin pienellä nopeudella ja ilman merkittävää ilmastoinnin tai lämmityksen kulutusta.

 

[larionof]

Yksityisleasing vaatii tosiaan tuuria( kamppis, pienerät, vuoden vanhat), jotta saisit sen halvalla, ja mielellään 10 kkm/ a. Volvoakin on saanut halvemmalla kuin tuohon reiluun kahdeksaansataan.

Lisäksi tuon hinnan päälle tulee vakuutukset yms, joten puhutaan kevyesti tonnin kuussa-hinnasta. Polleissa on ollut aika hyvä hinta, ja se taitanee perustua siihen, että alunperin oli ilmoilla ajatusta ettei autoa enää omisteta vaan vuokrataa.

 

[larionof]

Et varmasti ole päässyt eGolfilla 10 Wh/km:n (eli 1 kWh/100 km) kulutukseen, ainakaan millään sellaisella pätkällä, jonka kulutusta olisi mielekästä mainita kuvaamaan minkäänlaista normaaliajoa. Itsekin olen lasketellut erääseen norjalaiseen rantakylään useamman kilometrin negatiivisella kulutuksella. eGolfinkin kulutus on vähintään 90 Wh/km "sateettomana ja tuulettomana päivänä" matkalla, joka päätyy samalle korkeudelle merenpinnasta mitattuna kuin jolta se alkoi. Ja tämäkin hyvin pienellä nopeudella ja ilman merkittävää ilmastoinnin tai lämmityksen kulutusta.

No kerpele, pottuile toisen kirjoitusvirheestä ja tee itse moinen. Jep, 100 Wh/ km( korjaan).

Mutta aikuisen oikeasti kulutus oli usein 70- 80 Wh/ km kun ajoin kaupunkinopeudella. Eihän sillä kulutuksella matkaa tehdä mutta esim Tku- Uki menee 110 Wh/ km.