Yleistä keskustelua sähköautoista

Sähköautojen 12V akkuongelmien osalta kyseessä ei ole paska erä tai paskat akut, vaan ajatusvirhe. Virhe tulee siinä, että sähköauton kylmään etuboksiin laitetaan moottoripyörän akku ja sitä lataa DC/DC konvertteri, jonka on ohjelmoinut AI tai insinööri, jolla ei ole mitään kosketuspintaa Suomen ja Skandinavian talvisiin olosuhteisiin.
Ehkä näin, mutta kun satasen tarvikeakut kerran kestävät myös täällä samoissa autoissa, niin luulisi maahantuojankin suosivan niitä korjauksissa sen sijaan että lyövät samaa paskaa tilalle. Vielä parempi jos laittaisivat sen tarvikeakun sinne jo tuotantolinjalla.
 
Autoilevalla ihmisellä työmatkat ovat pidemmät kuin kaikki kulkemismuodot sisältävä tutkimus, ja kaikki eivät asu kehä kolmosen sisällä ;)

En jaksanut katsoa ylipitkää videota, mutta missasit mun pointin 20 - 80 % varausvälillä ajamisesta päivittäisessä ajossa. Puolueettoman testin mukaan auton keskikulutus on 17 kWh per 100km. Uuden auton akun nettokapasiteetti on 45 kWh, joten täyden akun ajaa tyhjäksi noin 265 km matkan aikana. Jos ajetaan 20 - 80 % varausvälillä, tällöin range jää ainoastaan 160 km. Jos huomioidaan vielä käytetyn auton akun kapasiteetti on pudonnut esim. 92 % asti, talviolosuhteet nostavat kulutusta 15 % ja pääosin moottoritie tai maantieajo vielä 10 % lisää, tippuu range jo 112 km asti. Jos ajaa päivittäin varausvälillä 10 - 90 % saadaan rangeksi 140 km, joka ei ole myöskään kovin häävi ja samalla akun kapasiteetti kuluu nopeammin. Näin ollen päivittäisen työmatkan tulee olla enintään 50 - 60 km yhteensuuntaan ja kotona latausmahdollisuus, jotta hankinnassa on järkeä.
Jos työmatka on lähempänä 100km yhteen suuntaan tai työnkuva sisältää paljon matkustelua, tällöin päädytään taas Teslan talliin.
Johtopäätöksesi on täysin oikea: 100km suuntaansa työmatkaa ajavan ei kannata ostaa 45kWh sähköautoa.
 
… varakkaampi sähköautoilija … On myös selvää, että sähköautoilla on tiettyjä etuja polttiksiin, kuten tietyissä tapauksissa hyvin edullinen käyttövoima.
Yksisarvinen nimeltään Varakkaampi Sähköautoilija? Vai oliko se kuitenkin herra Ämpäri Jonottaja? No oli kumpi vaan, tuskin suurta pelkoa että se kenenkään naista veisi.
 
Huomiona, että akun kestävyyden kannalta säännöllisten ajojen tulee olla 20 - 80 % varausten välillä, jolloin akun kapasiteetista jää jäljelle vain 60%.
Saa sen ladata tarpeen mukaan vaikka päivittäin 100%, jos vaan ajoa tulee riittävästi. Eli ajastaa lataus 100% ja lähteä sitten ajoille (osassa autoista ei ole tätä ajastusta). Myös lähelle 0% voi ajaa. Mutta täytyy olla tiedossa, että lataus on sitten heti mahdollista vaikka jopa heti 50% tasoon asti. Tai nyt vähintäänkin 20% tasoon asti. Ja varsinkin talvella tuo alle 20% raja tulee huomioida tarkasti. Akkua/autoa ei saa säilyttää alle 20% tasossa pakkassäässä.

Osassa autoja ei ole myöskään tuota 80% rajaa, eli akku menee aina täyteen asti.

Silti kannattaa valita joku, jossa akku olisi riittävän iso. Mulla oli Peugeot e-2008, jossa vaan 50kWh akku. Tuli kumminkin myytyä se pois. Yksityisiä ostajia ei oikein mistään kunnolla löytynyt, mutta nettiauton kautta autoliike sen kumminkin huoli oikein mielellään ja sai myytyä sen helposti pois. Toki jotain muitakin myyntikanavia olisi voinut myös kokeilla.

Joulukuun loppupuolella ostin Model S 90D fl auton (2016). Eli neliveto ja aika paljon suurempi 90kWh akku. 11tkm olen sillä ehtinyt ajaa. Teslan ajomatka arviotkin on hyvin tarkkoja. Ja autopilotistakin on ollut jopa ajon kannalta hyötyä nyt kesällä. Vähän toki nyt korjausta tiedossa autossa, eli ei mikään täydellinen ollut. Katsastuskin meni melkein puhtaasti läpi. Raidetangon pään piti kyllä vaihtaa. Mutta lähes 240tkm ajettu vanha auto, niin voihan siitä jo vähän vaikka mikä vioittua/rikkoontua. Moottorit ja akku toimii hyvin, vaikka 8v akkutakuuta ei enää ole. Pian siis jo 9 vuotta ikää.

Edit:
Mutta tuo 90kWh on jo sen verran hyvä, että voi melkein bensa/diesel autoon verrata. Koska latureitakin on riittävästi jo. Toki kotilataus "täytyy" olla. Täällä vaan 13A lataus, mutta se on ollut vielä ihan toimiva, on riittänyt.
 
Melkoisen vähän liikkuvia (ja muitakin) osia on näissä sähköautojen moottoreissa. Etenkin jos vertaa nykyaikaiseen polttomoottoriauton moottoriin.
Toki kaverina on paljon tietotekniikkaa joka voi kehittää kaikenlaista ongelmaa. Vielä kun saadaan valmistajien munaskuita kiristettyä että vapauttavat näiden varaosamarkkinaa ja huoltoa että puolen auton uusimisen sijaan saisi vaihdettua sen yksittäisen vikaantuneen laakerin tai sulakkeen.

Esim. VW:n uudempien sähkisten moottori avattuna.
Ei oo "vaihteistossa" montaa pyörivää ratasta.
 
Alennusvaihdehan se vain onkin. Hyvin on koneistettu ja laakeroitu kun vaivattomasti pyörii.
 
Suomalaisten autojen keski-ikä on 15 vuotta, johon haarukkaan ei mahdu yksikään moderni sähköauto. Suomalaiset ostavat pääosin autonsa käytettynä 5000 - 15 000 rahan hintahaitarissa, monet hankkivat jopa alle parintonnin romuja.
Sähköautojen hinnoittelusta on outoa nillittää etenkin ostettujen autojen keskihinnan kautta. Sama homma se on ennenkin ollut, että autojen ostohinnat noudattaa jonkunlaista normaalijakaumaa ja tästä jakaumasta se yläpää tuo sitten käytettyjen markkinoille ne kärryt.

Sähköautoilun kontekstissa tällä hetkellä mennään vielä tilanteessa jossa ei ole suurta tarjontaa 10 vuoden ikäisten käytettyjen ikäluokassa, mutta ennen pitkää näin on ja silloin on kiinnostava nähdä mikä se hintaluokka on - oletettavasti vastaava kuin tällä hetkellä saman ikäluokan polttikset.

Rakennemuutoksen myötä suomalaisten työmatkat ovat pidentyneet, ja voivat olla hyvin 200km menopaluu, johon edullisimmat sähköautot eivät kykene talviolosuhteissa kuin teoreettisesti.

Tässä taas malliesimerkki aivan väärin muotoilusta argumentista; puhutaan samassa postauksessa autojen keskihinnasta ja poimitaan kuitenkin ihan vitun extreme rajatapaus ajomäärässä. Ihmiset ajaa edelleen keskimäärin sen 15Mm vuoteen ja tossa kontekstissa pätee se ostettujen autojen keskihinta. 200km työmatka tekee todellisuudessa varmaan 2-4x ajoa vuoteen verrattuna tohon keskimääräiseen suoritteeseen.

Se on jännä miten tästä ”range anxietysta” (vähän heikosti yhtä kuvaavia suomenkielisiä fraaseja saatavilla) kärsii eniten ne joilla ei ole ollut sähköautoa omassa käytössä. Tää keskustelu kuuluisi ylipäätään paremmin tonne käyttövoimakeskustelun alle.
 
Se on jännä miten tästä ”range anxietysta” (vähän heikosti yhtä kuvaavia suomenkielisiä fraaseja saatavilla) kärsii eniten ne joilla ei ole ollut sähköautoa omassa käytössä. Tää keskustelu kuuluisi ylipäätään paremmin tonne käyttövoimakeskustelun alle.
No tämä. Ja muutenkin koko sähköautoasia on ihan järjetöntä jos katsoo vaikka facebookin sähköauto ryhmiä. Siis ihan oikeasti aikuiset ihmiset siellä jaksaa vuodesta toiseen kokoajan haukkua sähköautoja ties miten, vaikka todennäköisesti näistä suurin osa ei ole koskaan edes kokeillut sähköautoa. Vaikuttaa enemmän joltain lastentarhalaisten kinastelulta, ei vaan voi käsittää miten lapsellisia ja typeriä aikuiset ihmiset ovat. Kyseessä on siis vain vähän erilainen moottori autossa ei mikään kenenkään elämää kaatava asia, ja lisäksi jokainen saa ihan vapaasti vieläpä valita millaisella autolla haluaa ajaa.

Onkohan facessa myös joku siimaleikkuri ryhmä jossa ollaan taisteltu kymmeniä vuosia siitä että minähän en koskaan vaihda polttomoottorikäyttöistä siimaleikkuriani sähköversioon?
 
Sähköautojen hinnoittelusta on outoa nillittää etenkin ostettujen autojen keskihinnan kautta. Sama homma se on ennenkin ollut, että autojen ostohinnat noudattaa jonkunlaista normaalijakaumaa ja tästä jakaumasta se yläpää tuo sitten käytettyjen markkinoille ne kärryt.

Sähköautoilun kontekstissa tällä hetkellä mennään vielä tilanteessa jossa ei ole suurta tarjontaa 10 vuoden ikäisten käytettyjen ikäluokassa, mutta ennen pitkää näin on ja silloin on kiinnostava nähdä mikä se hintaluokka on - oletettavasti vastaava kuin tällä hetkellä saman ikäluokan polttikset.



Tässä taas malliesimerkki aivan väärin muotoilusta argumentista; puhutaan samassa postauksessa autojen keskihinnasta ja poimitaan kuitenkin ihan vitun extreme rajatapaus ajomäärässä. Ihmiset ajaa edelleen keskimäärin sen 15Mm vuoteen ja tossa kontekstissa pätee se ostettujen autojen keskihinta. 200km työmatka tekee todellisuudessa varmaan 2-4x ajoa vuoteen verrattuna tohon keskimääräiseen suoritteeseen.

Se on jännä miten tästä ”range anxietysta” (vähän heikosti yhtä kuvaavia suomenkielisiä fraaseja saatavilla) kärsii eniten ne joilla ei ole ollut sähköautoa omassa käytössä. Tää keskustelu kuuluisi ylipäätään paremmin tonne käyttövoimakeskustelun alle.
Kuten aiemmin kirjoitin, keskiverto ihminen ajaa noin 15 vuotta vanhalla autolla, jonka hintahaitari on 5000 - 15 000 rahan väliltä, ja tuohon hintahaarukkaan ei saa kuin pieniakkuisen kaupunkiauton. Tulevaisuudessa voi löytyä myös vanhoja ja halpoja sähköautoja käytettynä, mutta mikä lienee näiden akkujen kunto ja toteutunut kantama, erityisesti kun vaihdettavan akun hinta on moninkertainen käytetyn auton hankintahintaan. Tavallinen kansalainen haluaa auton, jolla pääsee työmatkojen ja asioinnin ohella niin mökille, Lappiin kuin Euroopan ympäri. Nämä kaikki onnistuvat myös 20 vuotta vanhalla romulla, jonka hankintahinta on alle 1000 rahaa. Sähköauto soveltuu varmasti taajama-ajoon ja maltillisen mittaisiin työmatkoihin, mutta nämä eivät tule koskaan valloittamaan kansan syviä rivejä.

Ei ole mitenkään harvinaista, että työmatka kestää jopa tunnin yhteen suuntaan. Ennen kuin muutin kehä kolmosen sisään, ajoin myös työmatkaa lähes 100 km yhteen suuntaan. Rakennemuutoksesta kärsineillä pienemmillä paikkakunnilla pitkä työämatka on enemmän sääntö kuin poikkeus. Nokia Mobile Phonesin romahduksen jälkeen Salon seudulta lähti huomattava määrä työpaikkoja, jonka myötä töitä piti hakea Helsingistä tai Turusta asti, tai vaihtoehtoisesti myydä asunnot satojentuhansien tappiolla. Loppupeleissä hyvin harvalla on varaa laittaa autoon kymmeniätuhansia euroja, joilla saisi luotettavan sähköauton järkevällä rangella, vaikka maksukykyä löytyisi. Useimmat meistä eivät ole kovapalkkaisia koodaajia kuten tällä palstalla, vaan joutuvat hankkimaan sellaisen auton johon maksukyky taipuu. Kotilataus ei ole myöskään mahdollista useimmille mm. aika harvassa vuokra kerrostalossa tai rivitalossa on minkäänlaista latausmahdollisuutta. Vanhaan omakotitaloon sellaista ei myöskään saa ilman mittavaa sähköremonttia ja sähköliittymän suurentamista, jolloin investoinnin kuolettaminen voi kestää vuosikymmeniä. Julkisilla latauspisteillä voi toki latailla, tällä hetkellä latausten hinta opyörii välillä 22 - 50 senttiä per kWh mutta tilanne voi muuttua muutamassa vuodessa, kun operaattorien hinnoittelu siirtyy enemmän markkinaehtoiseksi ja sähkön hankintahinta tulee kasvamaan.

Matka-ajon tarpeita on monenlaista. Jos pitää päästä ainoastaan mökille, 200 km range saattaa riittää ihan hyvin kesäolosuhteissa, jolloin edullinen sähkömokka saattaa riittää, jos vain akku on kunnossa. Jos pitää päästä Lappiin tai Eurooppaa kiertämään rangeä pitää riittää vähintään 300 km (100 % --> 20 %), jolloin auton hankintahinta lähtee 40 000 rahasta, ellei hanki käytettyä Teslaa, ja tähän liittyviä riskejä. Päivittäisessä ajossa akun kapasiteetti tulee pitää 20 - 80 % haarukassa, joka on useimpien valmistajien mm. VW suositus. Jatkuva akun kapasiteetin heilunta ääripäissä heikentää akun maksimikapasiteettia merkittävästi, erityisesti pakkasella. En ostaisi käytettyä sähköautoa, ellei akun kuntoa (SOH State of Health) ole mitattu puolueettomasti. Tiedän muutaman tapauksen, jossa taksikäytössä ollut Long range Model-3 on myyty halvalla, mutta akun toteutunut SOH arvo on ollut lähempänä 60 % maksimista. Tähän päälle Teslan kalliit huollot ja todennäköinen reputus katsastuksesta, joten hankintariski on melkoinen. Tällä hetkellä markkinoilla ei yksinkertaisesti ole edullisia sähköautoja, jotka kykenevät kohtuulliseen rangeen matka-ajosaa mutta tilanne voi muuttua 3 - 5 vuoden sisällä, kun kiinan ihmeitä saadaan käytettyjen markkinoille. Näihin liittyy myös hankintariski, koska yhteensopiva varaosia tai huoltoa ei ole välttämättä saatavilla kuin merkkiliikkeistä, jos niistäkään mm. Voyah sähköautoja maahantuonut Nordcars Finland Oy ehti mennä konkurssiin.

Voidaan jatkaa pohdintaa käyttövoimakeskustelun puolella, johon tämä asiakokonaisuus istuu varmasti paremmin.
 
Viimeksi muokattu:
Joo noilla kauhukuvilla kannattaa kyllä pysyä niissä dieseleissä niin pääset hangosta nuorgamiin edestakaisin ilman kusi ja tankkaustaukoja.
On se jännä sinänsä miten tässä nyt muutaman vuoden aikana pitkin kotimaata matkaten on näkynyt niitä sähköautoja milloin pikkupitäjillä ja kaukana käsivarressa.
 
”range anxietysta” (vähän heikosti yhtä kuvaavia suomenkielisiä fraaseja saatavilla)
Kyllähän niitä löytyy, esimerkiksi toimintasädepelko(aivo)vamma, lapinkusesmavamma, Esson Baari -oireryhmä, 'minähän en juo maitoa' -oireryhmä, mutta varmaan se oikea kuitenkin on toimintasädeahdistus( tavallaan pidempi ja tavallaan lyhyempi kuin tuo englanninkielinen kuvaus), jota yleisesti käytetään niin valtamedisassa, anonlehdissä kuin kansan suusta lausuttunakin.

Ja kyllä jokaisella tahtoi olla toimintasädeahdistusta kun itse aloitin täyssähkäautoilun. Minulla oli sitä tavallaan myös sähköautoiluaikaan kun inhosin sitä kun polttomoottori lähti käyntiin. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin( ja jo melkein seitsemän vuotta sitten) huomasin ettei eGolfin ajoakun kokoa isompaa tarvitse. Ongelma eGolfin kanssa tosin oli, että vaikka sillä pääsi kesällä yli 300 kilometriä tarvittaessa( reilusti yli WLTP:n) niin motarilla saattoikin kulutus olla 90 Wh/ km:n sijaan yli 300 Wh/ km ja siinä kohtaa seuraavan latausaseman ollessa just ja just toimintasäteen päässä alkoi vähän ahdistaa.
 
Olen pitkään miettinyt sähköauton hankkimista ja miettinyt jonkin verran millä tavalla semmoinen kannattaisi hankkia (työsuhde, leasing, omistus).

Kuinka olette itse tämän järkeilleet ja mihin tapaan päätyneet?

Itselläni vaihtoehdot olisivat ostaminen (rahoituksella, koska niin edulliset korot) tai leasing. Leasing ei jotenkin omasta mielestäni vaikuta mieluisalta, koska tuntuu, että rahat menee ns. alas kankkulan kaivosta.

Omistamisen yhteydessä taas kaikki riskit siirtyy minulle, mutta samalla ei myöskään ole mitään rajoituksia. Lopulta myös uuden auton riskit vaikuttavat hyvin pieniltä ainakin omasta mielestä. Pienellä käsirahalla (10-15k€) kuukausikulu olisi myös huomattavasti pienempi kuin leasingilla.
 
Sähkön hinta voi olla juuri tällä hetkellä edullista, mutta toisin oli vielä 2022 syksyllä, jolloin kiinteitä sähkösopimuksia sai keskimäärin 25 - 35 senttiä per kWh hinnalla, ja samalla sitoutui useamman vuoden määräaikaisiin sopimuksiin. Polttoaineen hinnassa ei ole ollut vastaavia piikkejä sitten 70-luvun, ja bensiinin hinnat ovat olleet erittäin stabiileja jopa Ukrainan sodasta huolimatta.

Tokihan sä tajuat että tuo hinta on edelleen halvempi kuin bensan?

Jonka lisäksi bensan hinta on nyt halpaa koska sen veroa pudotettiin ja venäjä myy öljyään hinnalla millä hyvänsä rahoittaakseen sotimista. Veron korotus on seuraavan hallituksen ensimmäisiä toimia.. Sodan kestosta on tietysti vaikea sanoa, mutta Venäjällä, kuten kaikilla muillakin alkaa halvat öljyesiinymät huveta.

Melkoisen vähän liikkuvia (ja muitakin) osia on näissä sähköautojen moottoreissa. Etenkin jos vertaa nykyaikaiseen polttomoottoriauton moottoriin.
Toki kaverina on paljon tietotekniikkaa joka voi kehittää kaikenlaista ongelmaa.

Itseasiassa nykypolttomoottorissa on enemmän tietotekniikkaa kuin sähkömoottorissa.

Pääasiassahan nuo tietoteknikan ongelmat ovat kuitenkin olleet autoissa siellä hupipuolella.

Kuten aiemmin kirjoitin, keskiverto ihminen ajaa noin 15 vuotta vanhalla autolla, jonka hintahaitari on 5000 - 15 000 rahan väliltä, ja tuohon hintahaarukkaan ei saa kuin pieniakkuisen kaupunkiauton. Tulevaisuudessa voi löytyä myös vanhoja ja halpoja sähköautoja käytettynä, mutta mikä lienee näiden akkujen kunto ja toteutunut kantama, erityisesti kun vaihdettavan akun hinta on moninkertainen käytetyn auton hankintahintaan. Tavallinen kansalainen haluaa auton, jolla pääsee työmatkojen ja asioinnin ohella niin mökille, Lappiin kuin Euroopan ympäri. Nämä kaikki onnistuvat myös 20 vuotta vanhalla romulla, jonka hankintahinta on alle 1000 rahaa. Sähköauto soveltuu varmasti taajama-ajoon ja maltillisen mittaisiin työmatkoihin, mutta nämä eivät tule koskaan valloittamaan kansan syviä rivejä.

Ei ole mitenkään harvinaista, että työmatka kestää jopa tunnin yhteen suuntaan. Ennen kuin muutin kehä kolmosen sisään, ajoin myös työmatkaa lähes 100 km yhteen suuntaan. Rakennemuutoksesta kärsineillä pienemmillä paikkakunnilla pitkä työämatka on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tuollaisilla pidemmillä työmatkoilla tosin sen sähkärin edulliset käyttökustannukset korostuvat entisestään, jolloin sen säästyneen bensarahan voi käyttää kalliimpaan hankintahintaan, sen vaikuttamatta talouteen.

Se että autot ovat keskimäärin melkein 15v vanhoja ei sinänsä kumoa sähköautojen yleistymistä mitenkään. Niissä 15v autoissa sähkäritkin yleistyvät sitä mukaa kun aika kuluu. Tietenkin tällä hetkellä 15v sähköautojen tarjonta on olematonta.

Matka-ajon tarpeita on monenlaista. Jos pitää päästä ainoastaan mökille, 200 km range saattaa riittää ihan hyvin kesäolosuhteissa, jolloin edullinen sähkömokka saattaa riittää, jos vain akku on kunnossa. Jos pitää päästä Lappiin tai Eurooppaa kiertämään rangeä pitää riittää vähintään 300 km (100 % --> 20 %), jolloin auton hankintahinta lähtee 40 000 rahasta, ellei hanki käytettyä Teslaa, ja tähän liittyviä riskejä. Päivittäisessä ajossa akun kapasiteetti tulee pitää 20 - 80 % haarukassa, joka on useimpien valmistajien mm. VW suositus. Jatkuva akun kapasiteetin heilunta ääripäissä heikentää akun maksimikapasiteettia merkittävästi, erityisesti pakkasella.
Toisaalta erityisesti isommat akut ovat kestoltaan aivan ylimitoitettuja autokäyttöön, ellei sitten sähköautojen elinkaaret muodostu ajan kanssa merkittävästi polttiksia pidemmiksi.

Eli vaikka tuo 20-80% käyttösykli rasittaakin akkua vähemmän, niin ihan sama pätee polttomoottoriinkin, sen käyttäminen 20-80% alueella koko käytettävissä olevasta kierros- ja tehoreservistä rasittaa moottoria vähemmän, niin mitä sitten?
En ostaisi käytettyä sähköautoa, ellei akun kuntoa (SOH State of Health) ole mitattu puolueettomasti. Tiedän muutaman tapauksen, jossa taksikäytössä ollut Long range Model-3 on myyty halvalla, mutta akun toteutunut SOH arvo on ollut lähempänä 60 % maksimista. Tähän päälle Teslan kalliit huollot ja todennäköinen reputus katsastuksesta, joten hankintariski on melkoinen.

Teslan huoltoja ei kyllä voi rehellisesti pitää kalliina.
Siitä takapuslastahan ne hyppäävät "aina" leimalla, mutta oikeasti se nyt on yhtä vakava ongelma kuin jokin ooppelin alapallo, jota yhtälailla saa olla aina leimalle uusimassa.

Tällä hetkellä markkinoilla ei yksinkertaisesti ole edullisia sähköautoja, jotka kykenevät kohtuulliseen rangeen matka-ajosaa
Tällähetkellä markkinoilla ei ole edullisia autoja. :(
 
Tavallinen kansalainen haluaa auton, jolla pääsee työmatkojen ja asioinnin ohella niin mökille, Lappiin kuin Euroopan ympäri. Nämä kaikki onnistuvat myös 20 vuotta vanhalla romulla, jonka hankintahinta on alle 1000 rahaa.
Ei halua. Kuinka monta euroopan automatkaajaa tiedät? Lisäksi jos on tonnin tai edes viiden tonnin auto, tuskin on mökkiä, Lapin lomia saati Euroopan reissuja. Aivan utopiaa tuollaiset väitteet.

Ei ole mitenkään harvinaista, että työmatka kestää jopa tunnin yhteen suuntaan.
...
Rakennemuutoksesta kärsineillä pienemmillä paikkakunnilla pitkä työämatka on enemmän sääntö kuin poikkeus.
On harvinaista, todista toisin luotettavan lähteen kera. Rakennemuutoksen myötä suurin osa ihmisistä on siirtynyt kaupunkeihin tai niiden lähikuntiin, jolloin työmatka on maltillinen tai hoituu kätevimmin julkisilla. Pienillä paikkakunnilla pitkä työmatka lienee todennäköisempi, mutta toisaalta väestömäärässä tämä populaatio on koko ajan pienempi joukko.
Vanhaan omakotitaloon sellaista ei myöskään saa ilman mittavaa sähköremonttia ja sähköliittymän suurentamista, jolloin investoinnin kuolettaminen voi kestää vuosikymmeniä.
Mitä ihmettä? Käytännössä kaikissa omakotitaloissa on vähintään 3x25A liittymä, josta kyllä piisaa potkua latauskäyttöön. Mistä sähköremontista puhut? Et selkeästi tiedä, mistä puhut.

Julkisilla latauspisteillä voi toki latailla, tällä hetkellä latausten hinta opyörii välillä 22 - 50 senttiä per kWh mutta tilanne voi muuttua muutamassa vuodessa, kun operaattorien hinnoittelu siirtyy enemmän markkinaehtoiseksi ja sähkön hankintahinta tulee kasvamaan.
Nyt olet vieläpä sähkömarkkina-asiantuntija. Annan vinkin, operaattorien hinnoittelu on jo pitkälti markkinahintaista pl. muutamat lataustukea saaneet asemat. Sähkön hinnan suuntaa on vaikea ennustaa edes alan kovimpien asiantuntijoiden toimesta, niin et sinäkään sitä pysty tekemään.

Kehotan lopettamaan tällaisen voivottelun ilman mitään totuuspohjaa. Se ei kuulu mihinkään ketjuun, ei edes käyttövoimapuolelle.
 
Ei halua. Kuinka monta euroopan automatkaajaa tiedät? Lisäksi jos on tonnin tai edes viiden tonnin auto, tuskin on mökkiä, Lapin lomia saati Euroopan reissuja. Aivan utopiaa tuollaiset väitteet.

Itseasiassa nuo euroopan lenkit jollain vanhalla harrasteautolla ei ole niin kovin tavaton juttu, eikä niiden rahallinen arvo välttämättä kovin kummoinen ole, mutta jos kyse on talouden ainoasta autosta, niin silloin se ei kyllä yleensä ole jokapäiväisessä työmatkakäytössä.
 
Olen pitkään miettinyt sähköauton hankkimista ja miettinyt jonkin verran millä tavalla semmoinen kannattaisi hankkia (työsuhde, leasing, omistus).

Kuinka olette itse tämän järkeilleet ja mihin tapaan päätyneet?

Itselläni vaihtoehdot olisivat ostaminen (rahoituksella, koska niin edulliset korot) tai leasing. Leasing ei jotenkin omasta mielestäni vaikuta mieluisalta, koska tuntuu, että rahat menee ns. alas kankkulan kaivosta.

Omistamisen yhteydessä taas kaikki riskit siirtyy minulle, mutta samalla ei myöskään ole mitään rajoituksia. Lopulta myös uuden auton riskit vaikuttavat hyvin pieniltä ainakin omasta mielestä. Pienellä käsirahalla (10-15k€) kuukausikulu olisi myös huomattavasti pienempi kuin leasingilla.
Tämä on aika yksilöllistä ja työpaikkasidonnaista eikä asiasta saa selvyyttä ilman exceliä.

Jos aloitetaan yksinkertaistettu laskutoimitus 50 000 euron autosta, jonka ostaa käteisellä, lainalla, leasingilla ja yritysleasingilla niin kolmessa ensimmäisessä tulee hinnan päälle vakuutukset, huollot, renkaat ja jos on täysetu( autoetu) niin myös sähköt.

Vakuutus ilman bonareita tahtoo olla luokkaa 2 000 euroa ja täysien bonareiden kanssa luokkaa 1 400 euroa( saa toki halvemmallakin mutta yleistäen käytetään järkevämpää lukua kuin sitä halvinta), huollot ovat 150 euroa vuosi riippumatta autosta( Teslassakin tulee huoltoja vaikkei huolto-ohjelmaa olekaan) ja renkaat vaihtuvat samaan tahtiin kuin polttiksessa.
Käteisellä tai lainalla ostaessa tulee laskea arvonalenema mukaan laskuihin sillä sitä ei leasingmaksuissa ole erikseen mutta se on sisällytetty hintaan. Yleistäen taas voidaan ajatella tämänhintaisen auton arvon laskevan kolmessa vuodessa polttisten tapaan noin 35 000 euroon( yleinen yritysleasingaika), joten arvonalenema on 5 000 euroa vuodessa, 400 euroa kuussa. Vakuutukset ovat pyöreästi satasen ja huollot kaksi kymppiä renkaiden kanssa. Tästä tulee pakollisia kuluja noin 500 euroa( oion kaikessa pennien laskun sijaan).

Täten jos yksityisleasing on vaikka 700 euroa kuussa kyseiselle autolle 25 000 kilometrin vuosisuoritteella jää eroa parisataa omistamisen eduksi. Vuosikoron ollessa 4 prosenttia( yleisin prosentti, joskus saa kahteen ja joskus ilman) ja kuukausimaksun ollessa 15 euroa tulee karkeasti oikoen korkoa vuodessa 1 800 euroa( 2 000, 1 800 ja 1 600 laskematta), joten tästä tulee 165 euroa kuussa lainakuluja. Kokonaishinta on siten aika lähellä tuota 700 euron leasinghintaa. Leasinghinnan päälle tulee kuitenkin se aikaisemmin mainittu vakuutus, joten yksityisleasing on harvemmin kannattavaa ellei ole kunnon tarjousta.

Yritysleasingissa on kaksi vaihtoehtoa; palkan päälle ja yleisemmin palkasta. Palkan päälle joutuu maksamaan ainoastaan lisäverot, eli tuhannesta eurosta noin 350 euroa. Taas jos lähtee palkasta on summa noin 700 euroa ellei työnantaja maksa puolia, kuten meillä tekee.

Itselläni on tulossa kolmas liisari ja sen hinta on päälle tuon 50 000 euroa ja minulle nettopalkasta jää käteen noin 500 euroa vähemmän.


Siten, mikäli työnantaja kannustaa täyssähköautojen hankintaan tukemalla sitä, on se halvin muoto saada auto allensa, muuten omistaminen on halvin jos autoa pitää hallussaan kauemmin kuin pari vuotta. Ja tietenkin 50 000 euron käytetyn hankinta on vielä halvempaa sillä sen arvonalenemaolettama on pienempi kuin pakasta vedetyn.
 
Aina puhutaan autojen julmetusta keski-iästä jne, mutta tienpäällä kuitenkin tulee vastaan yllättävän uuden oloisia autoja ja jopa yllättävän paljon sähköautoja. Onkohan suurin osa noista 20+ vuotiaista autoista siellä navetan takana "vara-autona"? Veikkaan, että ne jotka ajaa todella vähän, niin säästävät jonkin vanhan pommin satunnaisia sukulaisreissuja varten. Ne ketkä oikeasti ajavat paljon työmatkaa ja muita reissuja, niin sijoittavat enempi autoihin, todennäköisesti sähköautoon, ja siksi tuntuu että Tesla on yksi yleisimmistä autoista mitä teillä näkyy. Kadunvarret toki ovat täynnä jotain 20-vuotiasta Corollaa, paksun siitepölyn alla peitossa, koska niillä ei usein ajeta.
 
Ei halua. Kuinka monta euroopan automatkaajaa tiedät? Lisäksi jos on tonnin tai edes viiden tonnin auto, tuskin on mökkiä, Lapin lomia saati Euroopan reissuja. Aivan utopiaa tuollaiset väitteet.


On harvinaista, todista toisin luotettavan lähteen kera. Rakennemuutoksen myötä suurin osa ihmisistä on siirtynyt kaupunkeihin tai niiden lähikuntiin, jolloin työmatka on maltillinen tai hoituu kätevimmin julkisilla. Pienillä paikkakunnilla pitkä työmatka lienee todennäköisempi, mutta toisaalta väestömäärässä tämä populaatio on koko ajan pienempi joukko.

Mitä ihmettä? Käytännössä kaikissa omakotitaloissa on vähintään 3x25A liittymä, josta kyllä piisaa potkua latauskäyttöön. Mistä sähköremontista puhut? Et selkeästi tiedä, mistä puhut.


Nyt olet vieläpä sähkömarkkina-asiantuntija. Annan vinkin, operaattorien hinnoittelu on jo pitkälti markkinahintaista pl. muutamat lataustukea saaneet asemat. Sähkön hinnan suuntaa on vaikea ennustaa edes alan kovimpien asiantuntijoiden toimesta, niin et sinäkään sitä pysty tekemään.

Kehotan lopettamaan tällaisen voivottelun ilman mitään totuuspohjaa. Se ei kuulu mihinkään ketjuun, ei edes käyttövoimapuolelle.
Elämä on valintoja, yhdet ostavat 100 000 rahalla Mesen, toiset käyttävät saman rahan mökkiin, ja auto on mahdollisimman halpa Corolla, jolla pääsee luotettavasti paikasta A paikkaan B.

Työpaikat keskittyvät Helsingin ohella muutamalle paikkakunnalle jätti-investointien mm. kaivosten ja data-keskusten perässä, mutta isossa kuvassa työmatkat tulevat kasvamaan kasvukeskusten ulkopuolella.

Monissa pientaloissa on myös 1-vaiheinen liittymä, erityisesti rintamamiestaloissa. Tyypillinen 11 kW lataus vie 3x25 liittymän kapasiteetistä 65 %, joka on monessa tilanteessa liikaa, jos talossa on mm. osittainen tai täysi sähkölämmitys, sähkökiuas ja tavanomaiset kodinkoneet pyörimässä. Joko liittymää pitää korottaa yhdellä pykälällä tai sitten hankitaan älykäs kuormanohjaus, joka maksaa rahaa. Vanhan keskuksen uusiminen, tai uusien lähtöjen lisääminen maksaa, joka edellyttää myös suojamaan ja vikavirtasuojan lisäämistä, jos ne puuttuivat ennestään. Keskukselta eteenpäin tehtävät sisäjohtoasennukset ja läpiviennit maksavat rahaa. Varsinainen latausasema maksaa rahaa, ja työt tulee teettää ammattilaisella. Toki, jos on uudempi talo, ja kaikki valmiina, niin pelkkä latauskeskuksen asennus töineen maksaa 2000 rahaa. Siitä voi joku viisas lähteä laskemaan kauanka investoinnin kuoletus kestää verrattuna lataamista julkisilla latauspisteillä.

Suomessa ei ole edes tähän päivään mennessä ollut markkinapohjaista vaan enimmäkseen Goodwilliä. Infrastruktuurin rakentaminen ei ole ihan halpaa lystiä. Kesko, ABC, Hesburger, Lidl, Motonet ym. rakentavat latauspisteitä sisäänheittotuotteina. Tesla rakentaa Superchargereita pitkin keskeisiä liikenneväyliä, jotta saavat kannustettua potentiaalisia asiakkaita valitsemaan juuri Teslan sähköauton. Ionityn asemien lataushinnoittelu on lähempänä markkinahintoja, mutta firman rahoitus on riippuvainen saksalaisten autonvalmistajien investointituista.
Sähkön hinta tulee nousemaan Suomessa, erityisesti halpojen yötuntien aikana, halusit sitä tai et. Jättimäiset investoinnit datakeskuksiin ja mm. vetytalouteen, sähkökattiloihin ja vihreän teräksen tuotantoon tulevat kasvattamaan merkittävästi Suomen sähkönkulutusta. Silloin kun ei tuule, Suomen perusvoima ei läheskään riitä kattamaan kaikkea tulevaa kulutusta, jolloin sähköä joudutaan tuomaan ulkomailta, yleensä huomattavan suolaiseen hintaan. Teollisen mittaluokan akkuja voi toki rakentaa keräämään tuulivoimaa talteen, mutta nämä investoinnit kuoletetaan sähkönkäyttäjien maksuilla. Tulevat jättiinvestoinnin käyttävät paljon sähköä myös yöaikaan, jolloin kotitalouksien ja liikerakennusten pienentynyt sähköntarve entiseen "halpaan aikaan" ei paina paljoa vaakakupissa. Ja sitten tietenkin sähköisen liikenteen merkittävä lisääntyminen seuraavaan vuosikymmeneen mennessä.
 
Suomalaisten autojen keski-ikä on 15 vuotta, johon haarukkaan ei mahdu yksikään moderni sähköauto. Suomalaiset ostavat pääosin autonsa käytettynä 5000 - 15 000 rahan hintahaitarissa, monet hankkivat jopa alle parintonnin romuja. Mutta ne vanhat ja halvat polttomoottiautot yleensä toimivat, sopivat kaikkiin käyttöolosuhteisiin sis. matka-ajon ja talviolosuhteet, ja näiden korjaaminen on yleensä edullista ja onnistuu myös Bensa-penan huoltoliikkeessä. Alle 15 000 rahalla saat käytännössä pelkän kaupunkiauton täyssähköisenä, jonka akkutakuu on todennäköisesti kulutettu loppuun, jolloin akun lahotessa korjaus maksaa enemmän kuin auton hankintahinta. Uudemman sähköauton saa yli 15 000 rahalla, mutta käytännössä summa pitää tuplata jos haluaa auton pärjäävän matka-ajossa, ellei osta sitä halvinta Teslaa yli 150k kilometreillä.

En nyt tiedä. 62 kWh akkuisen Leafin sai tällä hetkellä ostettua 17000 eurolla, autolla ikää 2,5 vuotta, kilometrejä 60tkm ja kaikki takuut vielä voimassa. Tolla pärjää jo auttavasti matkallakin, etenkin jos hommaa sen CCS-adapterin. Lähtökohtaisesti sähköautoon voi laittaa enemmän rahaa kuin polttomoottoriseen, koska käyttökustannukset ovat pienemmät. Aikaa kun vielä vähän kuluu, niin tuollaisen saa siihen 10-15k haarukkaan eikä auto ole silloin 15 vuotias tai edes akkutakuu lopussa. Ja aivan varmasti monet nyt käytettynä 20k tuntumilla olevat Leafia vähän modernimmat autot putoavat tuonne 15k luokkaan myös.
 
Onko jollain kokemuksia Polestar 2, Ioniq 5 tai EV6 osalta, näkeekö lapset takapenkiltä ulos? 4,5-vuotias istuu jo eteenpäin perus isofix-kiinnitteisellä istuimella, joka hieman korottaa. 11-vuotias istuu jo suoraan penkillä, mutta pituutta toki vasta ~140cm. Varmasti toki puita ja kerrostaloja näkee, mutta näkeekö maantasalle mitään? Tässä vasta alustavia puntarointeja tehdään ennen koeajoja.
 
Aina puhutaan autojen julmetusta keski-iästä jne, mutta tienpäällä kuitenkin tulee vastaan yllättävän uuden oloisia autoja ja jopa yllättävän paljon sähköautoja. Onkohan suurin osa noista 20+ vuotiaista autoista siellä navetan takana "vara-autona"? Veikkaan, että ne jotka ajaa todella vähän, niin säästävät jonkin vanhan pommin satunnaisia sukulaisreissuja varten. Ne ketkä oikeasti ajavat paljon työmatkaa ja muita reissuja, niin sijoittavat enempi autoihin, todennäköisesti sähköautoon, ja siksi tuntuu että Tesla on yksi yleisimmistä autoista mitä teillä näkyy. Kadunvarret toki ovat täynnä jotain 20-vuotiasta Corollaa, paksun siitepölyn alla peitossa, koska niillä ei usein ajeta.
Meillä polittisten keski-ikä tasan 20v mutta niillä ajetaan yhteensä max 10tkm vuoteen. Sähkö sitten 1v ja sillä ajetaan 25tkm.
 
Viimeksi muokattu:
Tyypillinen 11 kW lataus vie 3x25 liittymän kapasiteetistä 65 %, joka on monessa tilanteessa liikaa, jos talossa on mm. osittainen tai täysi sähkölämmitys, sähkökiuas ja tavanomaiset kodinkoneet pyörimässä.

Nämähän ei myöskään onnistuisi sillä 1-vaiheisella liittynällä. 3x25A liittymä taas riittää omakotitalossa täysin myös kuvaamassasi tilanteessa. Sähköautoperheessä. 3x16A lataukselle todellinen tarve on aika harvinainen. Jos sähköt vähänkään asiallisesti asennettu kuormittamaan tasaisesti eri vaiheita, kuormanhallintaakaan ei käytännössä tarvita. Vaikkapa 3x8A lataus ajastettuna niille tunneille joilla kiuasta ja liettä ei käytetä riittää lataamaan jo melkoisen päivittäisen ajosuoritteen.
Tätä kotilatausta on FUD hengessä ylispeksattu valtavasti ja myyty täysin turhia ylihintaisia kuormanhallintalaitteita.
 
Vaikkapa 3x8A lataus ajastettuna niille tunneille joilla kiuasta ja liettä ei käytetä riittää lataamaan jo melkoisen päivittäisen ajosuoritteen.
Tätä kotilatausta on FUD hengessä ylispeksattu valtavasti ja myyty täysin turhia ylihintaisia kuormanhallintalaitteita.
Vahvasti eri mieltä. Sähkäreiden kotilatauksen arkipäiväistyminen tarkoittaa sitä, että sitä autoa ladataan kun halutaan, eikä käytetä yhtään aikaa minkäänlaisten ajastuksien kanssa huolimatta siitä onko kyse samanaikaisen liiallisen kuorman aiheuttamisesta (=balanserit) tai kalliin sähkön välttämisestä (suurin osa soppareista on kumminkin kiinteitä).
 
Ei halua. Kuinka monta euroopan automatkaajaa tiedät? Lisäksi jos on tonnin tai edes viiden tonnin auto, tuskin on mökkiä, Lapin lomia saati Euroopan reissuja. Aivan utopiaa tuollaiset väitteet.
Viimeiset kolme Saksan reissua olen ajanut tuollaisella viiden tonnin dieselillä. Olen monesti ajatellut myydä sähkön pois ja siirtyä takaisin tuohon hintaluokkaan. Sähkö ei meille ole tuonut juuri mitään muuta etua autoiluun kun edullisemman ajoaineen silloin kun kotona voi tankata. Haittoja sitten tietysti ne perinteiset.
Nämähän ei myöskään onnistuisi sillä 1-vaiheisella liittynällä. 3x25A liittymä taas riittää omakotitalossa täysin myös kuvaamassasi tilanteessa. Sähköautoperheessä. 3x16A lataukselle todellinen tarve on aika harvinainen. Jos sähköt vähänkään asiallisesti asennettu kuormittamaan tasaisesti eri vaiheita, kuormanhallintaakaan ei käytännössä tarvita. Vaikkapa 3x8A lataus ajastettuna niille tunneille joilla kiuasta ja liettä ei käytetä riittää lataamaan jo melkoisen päivittäisen ajosuoritteen.
Tätä kotilatausta on FUD hengessä ylispeksattu valtavasti ja myyty täysin turhia ylihintaisia kuormanhallintalaitteita.
3x25 , suora sähkö okt täälläkin ja aina ladattu täydellä 3x16A. Alkuun taisi mennä kaikki ehkä -90 luvulla paikalleen laitetut mutta sen jälkeen muistaakseni kahdesti on sulake mennyt yhdestä vaiheesta, kerran kun jostain syystä päivällä piti ladata samalla kun kuivausrumpu, pesukone, uuni, hella jne. oli kaikki käytössä. Toinen taisi mennä silloin -50c sähkön aikaan kun yritettiin maksimikuormaa saada aikaiseksi. Ei välttämättä edes toisen auton hankinta vielä ajaisi kuormanhallintaan.
 
Vahvasti eri mieltä. Sähkäreiden kotilatauksen arkipäiväistyminen tarkoittaa sitä, että sitä autoa ladataan kun halutaan, eikä käytetä yhtään aikaa minkäänlaisten ajastuksien kanssa

Näin on ja tälle edellytykset arkipäiväistyy uusissa sähköasennuksissa oli autoa tai ei. Esim. kuormanhallintaankin riittävä vaihekohtainen mittaus on vakiona uudessa etäluettavassa mittarissa jonka verkkoyhtiö vaihtoi tuonne seinälle kysymättä onko sähköautoa vai ei.
Mutta tosiaan yksi auto keskimäärin 120km päivässä ei tosiaankaan vaadi suurempaa liittymää tai kuormanhallintaa. Ne ei siksi rajoita sähköautoilua tai varsinaisesti muodosta ylimääräistä kuluerää.
Minulla on 5v ollut sähköauto, maalämpö, kiuas, liesi ja uuni 3x25A ilman kuormanhallintaa ja kerran vahingossa laukaissut vaihesulakkeen vaikka lataan milloin haluan. Tietysti tämä on tekkifoorumi ja tyylikäshän sellainen täysin automaattinen kuormanhallinta on. Käytännössä useimmille riittää 6kW tai 8kW lataus ratkaisuksi.
 
Ei ole mitenkään harvinaista, että työmatka kestää jopa tunnin yhteen suuntaan. Ennen kuin muutin kehä kolmosen sisään, ajoin myös työmatkaa lähes 100 km yhteen suuntaan.
Mutta se on edelleen ihan vitusti enemmän kuin mitä keskimääräinen tallaaja ajaa, joka on siis 15Mm/v.

Nojoo, mulle on sikäli sama miten perustelet tämän itsellesi. Mulla on tollanen 78kWh akullinen auto jonka ostohetkellä omissa range-änkyröinneissä halusin, enkä näe mitään tarvetta ottaa yhtä isoa akkua seuraavaan autoon - hyvin se 60kWh netto menisi.
 
Viimeksi muokattu:
Onko jollain kokemuksia Polestar 2, Ioniq 5 tai EV6 osalta, näkeekö lapset takapenkiltä ulos? 4,5-vuotias istuu jo eteenpäin perus isofix-kiinnitteisellä istuimella, joka hieman korottaa. 11-vuotias istuu jo suoraan penkillä, mutta pituutta toki vasta ~140cm. Varmasti toki puita ja kerrostaloja näkee, mutta näkeekö maantasalle mitään? Tässä vasta alustavia puntarointeja tehdään ennen koeajoja.
Ev6 takapenkillä noin 130cm pitkä lapsi korokkeen päällä asettaa leuan about takasivulasien alareunan korkeudelle
 
Mitä ihmettä? Käytännössä kaikissa omakotitaloissa on vähintään 3x25A liittymä, josta kyllä piisaa potkua latauskäyttöön. Mistä sähköremontista puhut? Et selkeästi tiedä, mistä puhut.
Jep, siteeraamasi kaveri ei tosiaan taida kokemusta omata lainkaan.

Tässä on nyt tultu vuositolkulla jo toimeen ihan kaksivaiheisen, ulkokäyttöön käytetyn schuko-pistokkeen latauksella (12A = 2,2 kW). Tyypillisesti loppuiltapäivän ja aamun välillä kerkeää akustoon kehräytyä 150-200km rangea ihan helposti, lataamisen hitaudesta huolimatta.

Kokonaiskulut olivat muistaakseni luokkaa 350-400 €. Koostuivat siitä että 1) sähkäri tarkasti piuhat jotka tulee autotallissa olevaan vanhaan kulutusmittariin, veti mittarilta uudet piuhat ulos autotallin oven pieleen 2) johon ostin kaksipistokkeisen lataukseen tarkoitetun pömpelin. Pömpeli näyttää aivan tavallisen auton lämmitystolpan päältä, mutta toinen pistokkeista on varustettu 12 tunnin digitaalisella latauskellolla. Vikavirtasuojaus tuli samalla.

Voi hellanlettas että olikin tuskaisan vaikea ja kallis operaatio :lol: En tiedä kuinka tästä traumasta koskaan selviän. No, oloani helpottaa, että poissa on pumpun vieressä pakkasessa pa-pistoolissa kiinni värjöttely ja riisselin hajuiset kamppeet.
 
Mutta se on edelleen ihan vitusti enemmän kuin mitä keskimääräinen tallaaja ajaa, joka on siis 15Mm/v.

Nojoo, mulle on sikäli sama miten perustelet tämän itsellesi. Mulla on tollanen 78kWh akullinen auto jonka ostohetkellä omissa range-änkyröinneissä halusin, enkä näe mitään tarvetta ottaa yhtä isoa akkua seuraavaan autoon - hyvin se 60kWh netto menisi.
Samaan tulokseen tulin itsekin( ja on jo kahdeksan vuotta sekä kuusi sähköautoa takana) ja olisin Elroqista ottanut 60 kWh:n version mutta Skoda oli viisaudessaan päättänyt ettei progressiivista ohjausta saa kyseiseen versioon( ja sen 60:n ohjaus oli aika bemarimainen olematta liian bemarimainen niin se progressiivinen ohjaus on kyllä must).
 
Voi hellanlettas että olikin tuskaisan vaikea ja kallis operaatio :lol: En tiedä kuinka tästä traumasta koskaan selviän. No, oloani helpottaa, että poissa on pumpun vieressä pakkasessa pa-pistoolissa kiinni värjöttely ja riisselin hajuiset kamppeet.
Et sää nyt ymmärrä. Jos on laittanut yli 15 000 euroa autoon niin ei voi yksinkertaisesti enää olla varaa 400 euron sähkötöihin :rofl:. Samat miehet eivät myöskään hanki enää autoa kun sitä ei saa ladattua missään ilmaiseksi. Pissapojannestekin pitää tehdä itse kossupullon jämistä( ei siis nesteestä vaan siitä lasinpintaan jääneestä aineesta). Kun ei ole enää varaa.
 
Kotilatausjutuille taitaa olla omakin ketju, mutta laitan oman asianit tähän kun tämä ketju tuntuu olevan hengissä.

Kunnollisesta kotilataustehosta on se hyöty, että yhdessä älylatauksen kanssa sillä kombinaatiolla saa tehokkaasti poimittua hyödyt yön 0 snt / kWh energiahinnoista ja autossa on aina aamulla se määrä energiaa akussa, kuin haluaa. Minulla säätö lataukselle on 100% aina. Alla esimerkki lataus älyltauksen avulla.

1748772208174.png
 
On kyllä huono matikkapää, jos vetelee 200km päivässä työajoja millään muulla kuin sähköllä. Me ajetaan vaan muutaman kerran viikossa 220km edestakaista työmatkaa. Siitä voi joku noheva lähteä vertaamaan mitä maksaa keskimääräinen sähkö yöllä, keskikulutus 19,9kWh/100km versus minkä tahansa bensakinnerin 6 litraa satasella.

Kultakalakin taitaa muistaa pidemmälle, jos väittää polttoaineiden hinnan olevan vakaita. Vaikkapa vuonna '22 halvin viikon keskihinta oli 1,86 euroa ja kallein 2,57.
 
Sähkön hinta tulee nousemaan Suomessa, erityisesti halpojen yötuntien aikana, halusit sitä tai et. Jättimäiset investoinnit datakeskuksiin ja mm. vetytalouteen, sähkökattiloihin ja vihreän teräksen tuotantoon tulevat kasvattamaan merkittävästi Suomen sähkönkulutusta. Silloin kun ei tuule, Suomen perusvoima ei läheskään riitä kattamaan kaikkea tulevaa kulutusta, jolloin sähköä joudutaan tuomaan ulkomailta, yleensä huomattavan suolaiseen hintaan. Teollisen mittaluokan akkuja voi toki rakentaa keräämään tuulivoimaa talteen, mutta nämä investoinnit kuoletetaan sähkönkäyttäjien maksuilla. Tulevat jättiinvestoinnin käyttävät paljon sähköä myös yöaikaan, jolloin kotitalouksien ja liikerakennusten pienentynyt sähköntarve entiseen "halpaan aikaan" ei paina paljoa vaakakupissa. Ja sitten tietenkin sähköisen liikenteen merkittävä lisääntyminen seuraavaan vuosikymmeneen mennessä.
Jos sähkön keskihinta alkaa olla 1e/kWh luokkaa niin ei täällä kauaa teollisuus säily.
 
Sähkö pyöreästi 5 euroa( hinta reilulla marginaalilla ei-espoolaisille) ja polttoaine( nyt 1,5 / l) on pyöreästi 20 euroa per ajokerta.
 
On kyllä huono matikkapää, jos vetelee 200km päivässä työajoja millään muulla kuin sähköllä. Me ajetaan vaan muutaman kerran viikossa 220km edestakaista työmatkaa. Siitä voi joku noheva lähteä vertaamaan mitä maksaa keskimääräinen sähkö yöllä, keskikulutus 19,9kWh/100km versus minkä tahansa bensakinnerin 6 litraa satasella.

Kultakalakin taitaa muistaa pidemmälle, jos väittää polttoaineiden hinnan olevan vakaita. Vaikkapa vuonna '22 halvin viikon keskihinta oli 1,86 euroa ja kallein 2,57.
200 km työmatka ja sähköauto voi olla huono yhdistelmä ilman kotilatausmahdollisuutta.

Ei pidä unohtaa, että monille julkinen laturi tai hidas kotilataus on ainoa vaihtoehto.
 
Meilläkin naapuri kasvatti pensasaitansa osittain tien puolelle( ohje oli, ja on, metrin päähän tien reunasta missä on oma tontin raja) ja siten poislähtiessä ei näe oikealle( mistä lain mukaan pitäisi mahdollisen kävelijän tulla mutta ei täällä kukaan kävele vasemmalla puolella tietä, pyöräilijät taas ajavat vasemmalla) ja joutuu tekemään pysähdyksen hetkeksi, jotta mahdollinen kävelijä ehtisi reagoida tulevaan autoon. Pysäköintipaikalla etukamera/ 360-kamera aktivoituu automaattisesti mutta olisi mukava jos sen saisi opetettua aktivoitumaan myös tuossa.
Laissa ei ole mitään pakkoa jalan kulkevalle käyttää vain ajoradan vasenta puolta ja jalkakäytävällä sekä pyörätiellä jalan kulkeva voi käyttää mitä osaa tahansa jalkakäytävästä tai pyörätiestä.
 
Jotenkin nämä ketjut on vähän raskassoutuisia lukea. Aina on näitä skenaarioita jolloin sähköauto ei jostain syystä sovi. Silloin ostaa polttiksen, niitä on autokaupat täynnä. Ymmärrän kyllä, että sähköautojen vihreyden "pakotus" ärsyttää, mutta ei sitä tarvitse henkilökohtaisesti ottaa. Jos se muutaman tonnin dieselvankkuri täyttää tarpeet, niin on aivan idiotismia vaihtaa se uuteen sähköautoon jollain säästöverukkeella. Tietenkin jos haluaa valehdella itselleen, että saa uuden auton niin sitten kyllä ja se on ihan normaalia autoa vaihtaessa.

Esim. Minun perustelut / itselleen valehtelut on uudehko ja turvallinen auto (ajan suht paljon niin selviää hengissä todennäköisemmin kolarissa), halvemmat huollot ja mahdollisesti toimintavarmempi tekniikka. Bonuksena sitten melko halpa polttoaine jopa julkisilla ladattuna ja ainakin lähipäästöjen vähyys. Oikeasti jos olisin järkevä, ajaisin edelleen XC60 D5:lla, mutta halusin uudehkon auton. Ei kaikkea tarvitse järjellä selittää ja perustella.

Ikävä ei ole ollut jakohihnoja, laatikon/perän/moottorin öljyjen vaihtoja tai vinkuvia hihnoja pakkasella. Toisaalta pitkät reissut talvipakkasella oli dieselillä ehkä hivenen mukavampia (jos muisti tukkia keulan, että kajuutta lämpenee), mutta en onneksi aja joka päivä lappiin.

Investointeja joutuu tekemään latauslaitteisiin ja sähkäreiden palkkoihin, mutta toisaalta ne kestää sitten autosta toiseen.
 
Laissa ei ole mitään pakkoa jalan kulkevalle käyttää vain ajoradan vasenta puolta ja jalkakäytävällä sekä pyörätiellä jalan kulkeva voi käyttää mitä osaa tahansa jalkakäytävästä tai pyörätiestä.
Niin? Jos jalankulkijalle on turvallisempaa käyttää oikeaa puolta tiestä, saa hän niin tehdä mutta mihin tämä kommenttisi liittyy?
 
Mutta se on edelleen ihan vitusti enemmän kuin mitä keskimääräinen tallaaja ajaa, joka on siis 15Mm/v.

Nojoo, mulle on sikäli sama miten perustelet tämän itsellesi. Mulla on tollanen 78kWh akullinen auto jonka ostohetkellä omissa range-änkyröinneissä halusin, enkä näe mitään tarvetta ottaa yhtä isoa akkua seuraavaan autoon - hyvin se 60kWh netto menisi.
Onko suuremmasta akusta muuta haittaa kuin painavampi auto ja kalliimpi hinta? Muutaman vuoden ajat tuolla autolla isoja kilometrejä niin akun kapasiteetistä on jäljellä 70 kWh, ja pidemmässä juoksussa runsaat 60 kWh. Ei tarvitse autoa vaihtaa välissä, ellei akku hajoa totaalissa tuossa välissä.
Jos sähkön keskihinta alkaa olla 1e/kWh luokkaa niin ei täällä kauaa teollisuus säily.
Teollisuus ja mm. suuret liikekiinteistöt ostavat Mankala periaatteella sähköä omakustannushintaan.

On kyllä huono matikkapää, jos vetelee 200km päivässä työajoja millään muulla kuin sähköllä. Me ajetaan vaan muutaman kerran viikossa 220km edestakaista työmatkaa. Siitä voi joku noheva lähteä vertaamaan mitä maksaa keskimääräinen sähkö yöllä, keskikulutus 19,9kWh/100km versus minkä tahansa bensakinnerin 6 litraa satasella.

Kultakalakin taitaa muistaa pidemmälle, jos väittää polttoaineiden hinnan olevan vakaita. Vaikkapa vuonna '22 halvin viikon keskihinta oli 1,86 euroa ja kallein 2,57.
Useimmilla ei ole mahdollisuutta kotilataukseen pörssisähkön halvimmalla hinnalla. Ennemmin tulee verrata julkisiin latauspisteisiin, joissa saa halvimmillaan ladattua 22 senttiä per kWh hinnalla.

Tehdään teoreettinen laskutoimitus nykyisillä hinnoilla. Latauksen hinta 22 senttiä per kWh ja 95E10 bensan hinta 1,73 euroa per litra. Uuden matka-ajoon kykenevän sähköauton hinta on 50 000 rahaa ja keskimääräisen bensiini auton hinta on 40 000 rahaa. Keskimääräinen sähköauto kuluttaa satasella 17 kWh = 3,75 euroa ja bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella = 6,92 euroa. Ajetaan autoilla 10 vuotta ja 20 000 kilometriä per vuosi, jonka aikana sähköauton akku on todennäköisesti entinen ja bensiini auto kaipaa suurempaa remonttia. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 7 500 rahaa. Bensa-auton tankkauksen kustannukset yhteensä 13 840 rahaa. Sähköauton latauskuluissa on säästänyt 6 340 rahaa, mutta vastaavasti auton hankintahinta oli 10 000 rahaa kalliimpi. Bensa auton jälleenmyyntihinta voi edelleen olla 5 000 - 10 000 rahaa, kun taas sähköauto on täysin arvoton lahonneen akuston myötä, koska vaihtoakut maksavat enemmän kuin auton nimellisarvo, joten romuttamolta ja varaosista voisi saada ehkä 1 000 rahaa hyvitystä. Jos käytettävissä on ainoastaan julkisia latauspisteistä, talouden kannalta vaaka kallistuu tässä tilanteessa bensa-auton puolella.
Heitetään toinen laskelma pääosin samoilla lähtötiedoilla, mutta nyt ladataan pääosin kotona halvoilla pörssisähkön hinnoilla, joista tulee siirrot ja verot huomioiden keskimäärin 10 senttiä per kWh. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 3 400 rahaa, mutta tähän päälle tulee latausinfrastruktuurin pystyttäminen, joka kustantaa halvimmillaan 2000 rahaa. Tässä tilanteessa myös bensa-auto tulee loppupeleissä halvemmaksi.

Polttoaineen hintakehitys on ollut varsin stabiilia verrattuna sähkön hintakehitykseen, jota on nykypäivänä mahdotonta ennustaa edes parin päivän päähän, koska ei voida ennustaa paljonko tuulee ja hajoaako ydinvoimalan turbiini, vai onko ankkuri katkaissut vaihteeksi valtioiden välisiä siirtoyhteyksiä. Suomen kaikkien aikojen korkein pörssisähkön hinta on ollut 2,35 euroa per kWh + myyjän marginaali + verot, joka tapahtui 5.1.2024 klo 19-20 välisellä tunnilla. Sähkön hinta on käynyt myös negatiivisella puolella, joten vaihteluväli on massiivinen. Sähkön kiinteä hinta on vaihdellut 4 - 35 sentin välillä per kWh, joten vaihteluväli on myös kiinteällä hinnalla huomattava.
95E10 bensiinin hinta on ollut kalleimmillaan 2,57 euroa per litra ja halvimmillaan 1,4 euroa per litralta, joten vaihteluväli on todella maltillinen verrattuna sähkön hinnan heiluntaan, huomioiden ettei bensan hinta muutu yhtäkkiä vaan hinnanmuutos tapahtuu vähitellen, ja on helpommin ennustettavissa.
 
Viimeksi muokattu:
No tämä. Ja muutenkin koko sähköautoasia on ihan järjetöntä jos katsoo vaikka facebookin sähköauto ryhmiä. Siis ihan oikeasti aikuiset ihmiset siellä jaksaa vuodesta toiseen kokoajan haukkua sähköautoja ties miten, vaikka todennäköisesti näistä suurin osa ei ole koskaan edes kokeillut sähköautoa. Vaikuttaa enemmän joltain lastentarhalaisten kinastelulta, ei vaan voi käsittää miten lapsellisia ja typeriä aikuiset ihmiset ovat. Kyseessä on siis vain vähän erilainen moottori autossa ei mikään kenenkään elämää kaatava asia, ja lisäksi jokainen saa ihan vapaasti vieläpä valita millaisella autolla haluaa ajaa.

Onkohan facessa myös joku siimaleikkuri ryhmä jossa ollaan taisteltu kymmeniä vuosia siitä että minähän en koskaan vaihda polttomoottorikäyttöistä siimaleikkuriani sähköversioon?
Itse myin sähkärin pois kun tuli range ahdistus. Imi talvella yli 30 kwh/100km ja kotona hidas lataus. Nyt vietän pumpulla alle 5 min per 2 viikkoa. Joten turha alkaa kaikkia leimaamaan lapsellisiksi ja typeriksi.
 
Muutaman vuoden ajat tuolla autolla isoja kilometrejä niin akun kapasiteetistä on jäljellä 70 kWh, ja pidemmässä juoksussa runsaat 60 kWh. Ei tarvitse autoa vaihtaa välissä, ellei akku hajoa totaalissa tuossa välissä.
Kannattaisi oikeasti perehtyä oikean maailman havaintoihin teorian sijaan.

"RSEV analyzed the battery health of 300 medium- and high-mileage EVs, and the results confirm what we already knew: You really don't have to worry about your EV's battery.

On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"

 
Kannattaisi oikeasti perehtyä oikean maailman havaintoihin teorian sijaan.

"RSEV analyzed the battery health of 300 medium- and high-mileage EVs, and the results confirm what we already knew: You really don't have to worry about your EV's battery.

On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"

Öö tuohan on juuri sama asia, jonka selitin aikaisemmin? Muutamassa vuodessa ajaa runsaat 100 000 km, jolloin SOH tippuu 90 % tienoille. Kovaa ajoa seuraavat kymmenen vuotta, ja akun kapasiteettia riittää rapiat 80 % ellei akku sano sopimusta irti ennen sitä.
 
Itse myin sähkärin pois kun tuli range ahdistus. Imi talvella yli 30 kwh/100km ja kotona hidas lataus. Nyt vietän pumpulla alle 5 min per 2 viikkoa. Joten turha alkaa kaikkia leimaamaan lapsellisiksi ja typeriksi.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, oliko kyseessä ensimmäisen sukupolven Audi e-tron vai Toyota BZ4X? Muilla tunnetuilla malleilla ei taida päästä noin kehnoon keskikulutukseen edes talvella.
 
Tehdään teoreettinen laskutoimitus nykyisillä hinnoilla. Latauksen hinta 22 senttiä per kWh ja 95E10 bensan hinta 1,73 euroa per litra. Uuden matka-ajoon kykenevän sähköauton hinta on 50 000 rahaa ja keskimääräisen bensiini auton hinta on 40 000 rahaa. Keskimääräinen sähköauto kuluttaa satasella 17 kWh = 3,75 euroa ja bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella = 6,92 euroa. Ajetaan autoilla 10 vuotta ja 20 000 kilometriä per vuosi, jonka aikana sähköauton akku on todennäköisesti entinen ja bensiini auto kaipaa suurempaa remonttia. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 7 500 rahaa. Bensa-auton tankkauksen kustannukset yhteensä 13 840 rahaa. Sähköauton latauskuluissa on säästänyt 6 340 rahaa, mutta vastaavasti auton hankintahinta oli 10 000 rahaa kalliimpi. Bensa auton jälleenmyyntihinta voi edelleen olla 5 000 - 10 000 rahaa, kun taas sähköauto on täysin arvoton lahonneen akuston myötä, koska vaihtoakut maksavat enemmän kuin auton nimellisarvo, joten romuttamolta ja varaosista voisi saada ehkä 1 000 rahaa hyvitystä. Jos käytettävissä on ainoastaan julkisia latauspisteistä, talouden kannalta vaaka kallistuu tässä tilanteessa bensa-auton puolella.
Mitä jos teoreettiseen laskutoimitukseen otetaan jakoketjun venyminen tai jakohihnan mureneminen, ja näiden vaikutus jälleenmyyntihintaan jo paljon ennen kuin 10 vuotta tulee täyteen.
Oikeasti kukaan ei tiedä nyt ostamansa auton arvon säilymistä 10 vuoden aikana, eikä myöskään siihen syntyneitä vikoja. Tyyppivikoja ilmenee luultavasti samaan tahtiin kuin aiemmin ja näiden yksilöiden arvo tuskin säilyy. Tämä pätee käyttövoimasta riippumatta.
Heitetään toinen laskelma pääosin samoilla lähtötiedoilla, mutta nyt ladataan pääosin kotona halvoilla pörssisähkön hinnoilla, joista tulee siirrot ja verot huomioiden keskimäärin 10 senttiä per kWh. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 3 400 rahaa, mutta tähän päälle tulee latausinfrastruktuurin pystyttäminen, joka kustantaa halvimmillaan 2000 rahaa. Tässä tilanteessa myös bensa-auto tulee loppupeleissä halvemmaksi.
Jos ei itse pysty järjestämään auton latauspistettä kotiinsa alle 2000 eurolla, niin ei se tarkoita etteikö muut sellaiseen pystyisi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
278 734
Viestejä
4 793 206
Jäsenet
77 812
Uusin jäsen
villeri90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom