Yleistä keskustelua sähköautoista

Onko jollain kokemuksia Polestar 2, Ioniq 5 tai EV6 osalta, näkeekö lapset takapenkiltä ulos? 4,5-vuotias istuu jo eteenpäin perus isofix-kiinnitteisellä istuimella, joka hieman korottaa. 11-vuotias istuu jo suoraan penkillä, mutta pituutta toki vasta ~140cm. Varmasti toki puita ja kerrostaloja näkee, mutta näkeekö maantasalle mitään? Tässä vasta alustavia puntarointeja tehdään ennen koeajoja.
Ev6 takapenkillä noin 130cm pitkä lapsi korokkeen päällä asettaa leuan about takasivulasien alareunan korkeudelle
 
Mitä ihmettä? Käytännössä kaikissa omakotitaloissa on vähintään 3x25A liittymä, josta kyllä piisaa potkua latauskäyttöön. Mistä sähköremontista puhut? Et selkeästi tiedä, mistä puhut.
Jep, siteeraamasi kaveri ei tosiaan taida kokemusta omata lainkaan.

Tässä on nyt tultu vuositolkulla jo toimeen ihan kaksivaiheisen, ulkokäyttöön käytetyn schuko-pistokkeen latauksella (12A = 2,2 kW). Tyypillisesti loppuiltapäivän ja aamun välillä kerkeää akustoon kehräytyä 150-200km rangea ihan helposti, lataamisen hitaudesta huolimatta.

Kokonaiskulut olivat muistaakseni luokkaa 350-400 €. Koostuivat siitä että 1) sähkäri tarkasti piuhat jotka tulee autotallissa olevaan vanhaan kulutusmittariin, veti mittarilta uudet piuhat ulos autotallin oven pieleen 2) johon ostin kaksipistokkeisen lataukseen tarkoitetun pömpelin. Pömpeli näyttää aivan tavallisen auton lämmitystolpan päältä, mutta toinen pistokkeista on varustettu 12 tunnin digitaalisella latauskellolla. Vikavirtasuojaus tuli samalla.

Voi hellanlettas että olikin tuskaisan vaikea ja kallis operaatio :lol: En tiedä kuinka tästä traumasta koskaan selviän. No, oloani helpottaa, että poissa on pumpun vieressä pakkasessa pa-pistoolissa kiinni värjöttely ja riisselin hajuiset kamppeet.
 
Mutta se on edelleen ihan vitusti enemmän kuin mitä keskimääräinen tallaaja ajaa, joka on siis 15Mm/v.

Nojoo, mulle on sikäli sama miten perustelet tämän itsellesi. Mulla on tollanen 78kWh akullinen auto jonka ostohetkellä omissa range-änkyröinneissä halusin, enkä näe mitään tarvetta ottaa yhtä isoa akkua seuraavaan autoon - hyvin se 60kWh netto menisi.
Samaan tulokseen tulin itsekin( ja on jo kahdeksan vuotta sekä kuusi sähköautoa takana) ja olisin Elroqista ottanut 60 kWh:n version mutta Skoda oli viisaudessaan päättänyt ettei progressiivista ohjausta saa kyseiseen versioon( ja sen 60:n ohjaus oli aika bemarimainen olematta liian bemarimainen niin se progressiivinen ohjaus on kyllä must).
 
Voi hellanlettas että olikin tuskaisan vaikea ja kallis operaatio :lol: En tiedä kuinka tästä traumasta koskaan selviän. No, oloani helpottaa, että poissa on pumpun vieressä pakkasessa pa-pistoolissa kiinni värjöttely ja riisselin hajuiset kamppeet.
Et sää nyt ymmärrä. Jos on laittanut yli 15 000 euroa autoon niin ei voi yksinkertaisesti enää olla varaa 400 euron sähkötöihin :rofl:. Samat miehet eivät myöskään hanki enää autoa kun sitä ei saa ladattua missään ilmaiseksi. Pissapojannestekin pitää tehdä itse kossupullon jämistä( ei siis nesteestä vaan siitä lasinpintaan jääneestä aineesta). Kun ei ole enää varaa.
 
Kotilatausjutuille taitaa olla omakin ketju, mutta laitan oman asianit tähän kun tämä ketju tuntuu olevan hengissä.

Kunnollisesta kotilataustehosta on se hyöty, että yhdessä älylatauksen kanssa sillä kombinaatiolla saa tehokkaasti poimittua hyödyt yön 0 snt / kWh energiahinnoista ja autossa on aina aamulla se määrä energiaa akussa, kuin haluaa. Minulla säätö lataukselle on 100% aina. Alla esimerkki lataus älyltauksen avulla.

1748772208174.png
 
On kyllä huono matikkapää, jos vetelee 200km päivässä työajoja millään muulla kuin sähköllä. Me ajetaan vaan muutaman kerran viikossa 220km edestakaista työmatkaa. Siitä voi joku noheva lähteä vertaamaan mitä maksaa keskimääräinen sähkö yöllä, keskikulutus 19,9kWh/100km versus minkä tahansa bensakinnerin 6 litraa satasella.

Kultakalakin taitaa muistaa pidemmälle, jos väittää polttoaineiden hinnan olevan vakaita. Vaikkapa vuonna '22 halvin viikon keskihinta oli 1,86 euroa ja kallein 2,57.
 
Sähkön hinta tulee nousemaan Suomessa, erityisesti halpojen yötuntien aikana, halusit sitä tai et. Jättimäiset investoinnit datakeskuksiin ja mm. vetytalouteen, sähkökattiloihin ja vihreän teräksen tuotantoon tulevat kasvattamaan merkittävästi Suomen sähkönkulutusta. Silloin kun ei tuule, Suomen perusvoima ei läheskään riitä kattamaan kaikkea tulevaa kulutusta, jolloin sähköä joudutaan tuomaan ulkomailta, yleensä huomattavan suolaiseen hintaan. Teollisen mittaluokan akkuja voi toki rakentaa keräämään tuulivoimaa talteen, mutta nämä investoinnit kuoletetaan sähkönkäyttäjien maksuilla. Tulevat jättiinvestoinnin käyttävät paljon sähköä myös yöaikaan, jolloin kotitalouksien ja liikerakennusten pienentynyt sähköntarve entiseen "halpaan aikaan" ei paina paljoa vaakakupissa. Ja sitten tietenkin sähköisen liikenteen merkittävä lisääntyminen seuraavaan vuosikymmeneen mennessä.
Jos sähkön keskihinta alkaa olla 1e/kWh luokkaa niin ei täällä kauaa teollisuus säily.
 
Sähkö pyöreästi 5 euroa( hinta reilulla marginaalilla ei-espoolaisille) ja polttoaine( nyt 1,5 / l) on pyöreästi 20 euroa per ajokerta.
 
On kyllä huono matikkapää, jos vetelee 200km päivässä työajoja millään muulla kuin sähköllä. Me ajetaan vaan muutaman kerran viikossa 220km edestakaista työmatkaa. Siitä voi joku noheva lähteä vertaamaan mitä maksaa keskimääräinen sähkö yöllä, keskikulutus 19,9kWh/100km versus minkä tahansa bensakinnerin 6 litraa satasella.

Kultakalakin taitaa muistaa pidemmälle, jos väittää polttoaineiden hinnan olevan vakaita. Vaikkapa vuonna '22 halvin viikon keskihinta oli 1,86 euroa ja kallein 2,57.
200 km työmatka ja sähköauto voi olla huono yhdistelmä ilman kotilatausmahdollisuutta.

Ei pidä unohtaa, että monille julkinen laturi tai hidas kotilataus on ainoa vaihtoehto.
 
Meilläkin naapuri kasvatti pensasaitansa osittain tien puolelle( ohje oli, ja on, metrin päähän tien reunasta missä on oma tontin raja) ja siten poislähtiessä ei näe oikealle( mistä lain mukaan pitäisi mahdollisen kävelijän tulla mutta ei täällä kukaan kävele vasemmalla puolella tietä, pyöräilijät taas ajavat vasemmalla) ja joutuu tekemään pysähdyksen hetkeksi, jotta mahdollinen kävelijä ehtisi reagoida tulevaan autoon. Pysäköintipaikalla etukamera/ 360-kamera aktivoituu automaattisesti mutta olisi mukava jos sen saisi opetettua aktivoitumaan myös tuossa.
Laissa ei ole mitään pakkoa jalan kulkevalle käyttää vain ajoradan vasenta puolta ja jalkakäytävällä sekä pyörätiellä jalan kulkeva voi käyttää mitä osaa tahansa jalkakäytävästä tai pyörätiestä.
 
Jotenkin nämä ketjut on vähän raskassoutuisia lukea. Aina on näitä skenaarioita jolloin sähköauto ei jostain syystä sovi. Silloin ostaa polttiksen, niitä on autokaupat täynnä. Ymmärrän kyllä, että sähköautojen vihreyden "pakotus" ärsyttää, mutta ei sitä tarvitse henkilökohtaisesti ottaa. Jos se muutaman tonnin dieselvankkuri täyttää tarpeet, niin on aivan idiotismia vaihtaa se uuteen sähköautoon jollain säästöverukkeella. Tietenkin jos haluaa valehdella itselleen, että saa uuden auton niin sitten kyllä ja se on ihan normaalia autoa vaihtaessa.

Esim. Minun perustelut / itselleen valehtelut on uudehko ja turvallinen auto (ajan suht paljon niin selviää hengissä todennäköisemmin kolarissa), halvemmat huollot ja mahdollisesti toimintavarmempi tekniikka. Bonuksena sitten melko halpa polttoaine jopa julkisilla ladattuna ja ainakin lähipäästöjen vähyys. Oikeasti jos olisin järkevä, ajaisin edelleen XC60 D5:lla, mutta halusin uudehkon auton. Ei kaikkea tarvitse järjellä selittää ja perustella.

Ikävä ei ole ollut jakohihnoja, laatikon/perän/moottorin öljyjen vaihtoja tai vinkuvia hihnoja pakkasella. Toisaalta pitkät reissut talvipakkasella oli dieselillä ehkä hivenen mukavampia (jos muisti tukkia keulan, että kajuutta lämpenee), mutta en onneksi aja joka päivä lappiin.

Investointeja joutuu tekemään latauslaitteisiin ja sähkäreiden palkkoihin, mutta toisaalta ne kestää sitten autosta toiseen.
 
Laissa ei ole mitään pakkoa jalan kulkevalle käyttää vain ajoradan vasenta puolta ja jalkakäytävällä sekä pyörätiellä jalan kulkeva voi käyttää mitä osaa tahansa jalkakäytävästä tai pyörätiestä.
Niin? Jos jalankulkijalle on turvallisempaa käyttää oikeaa puolta tiestä, saa hän niin tehdä mutta mihin tämä kommenttisi liittyy?
 
No tämä. Ja muutenkin koko sähköautoasia on ihan järjetöntä jos katsoo vaikka facebookin sähköauto ryhmiä. Siis ihan oikeasti aikuiset ihmiset siellä jaksaa vuodesta toiseen kokoajan haukkua sähköautoja ties miten, vaikka todennäköisesti näistä suurin osa ei ole koskaan edes kokeillut sähköautoa. Vaikuttaa enemmän joltain lastentarhalaisten kinastelulta, ei vaan voi käsittää miten lapsellisia ja typeriä aikuiset ihmiset ovat. Kyseessä on siis vain vähän erilainen moottori autossa ei mikään kenenkään elämää kaatava asia, ja lisäksi jokainen saa ihan vapaasti vieläpä valita millaisella autolla haluaa ajaa.

Onkohan facessa myös joku siimaleikkuri ryhmä jossa ollaan taisteltu kymmeniä vuosia siitä että minähän en koskaan vaihda polttomoottorikäyttöistä siimaleikkuriani sähköversioon?
Itse myin sähkärin pois kun tuli range ahdistus. Imi talvella yli 30 kwh/100km ja kotona hidas lataus. Nyt vietän pumpulla alle 5 min per 2 viikkoa. Joten turha alkaa kaikkia leimaamaan lapsellisiksi ja typeriksi.
 
Muutaman vuoden ajat tuolla autolla isoja kilometrejä niin akun kapasiteetistä on jäljellä 70 kWh, ja pidemmässä juoksussa runsaat 60 kWh. Ei tarvitse autoa vaihtaa välissä, ellei akku hajoa totaalissa tuossa välissä.
Kannattaisi oikeasti perehtyä oikean maailman havaintoihin teorian sijaan.

"RSEV analyzed the battery health of 300 medium- and high-mileage EVs, and the results confirm what we already knew: You really don't have to worry about your EV's battery.

On average, cars retained 90% of their battery capacity for 90,000 miles. That's already impressive. But consider, too, that battery degradation is the strongest within the first couple of years. That means that a car with 130,000 miles on it retained 85% of its initial battery capacity. That means we've seen plenty of examples of cars getting past 200,000 and even 300,000 miles with 80% capacity or more"

 
Ihan mielenkiinnosta kysyn, oliko kyseessä ensimmäisen sukupolven Audi e-tron vai Toyota BZ4X? Muilla tunnetuilla malleilla ei taida päästä noin kehnoon keskikulutukseen edes talvella.
Unohdit Volvon ja Polestarin( vm 21-23)
 
Viimeksi muokattu:
Tehdään teoreettinen laskutoimitus nykyisillä hinnoilla. Latauksen hinta 22 senttiä per kWh ja 95E10 bensan hinta 1,73 euroa per litra. Uuden matka-ajoon kykenevän sähköauton hinta on 50 000 rahaa ja keskimääräisen bensiini auton hinta on 40 000 rahaa. Keskimääräinen sähköauto kuluttaa satasella 17 kWh = 3,75 euroa ja bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella = 6,92 euroa. Ajetaan autoilla 10 vuotta ja 20 000 kilometriä per vuosi, jonka aikana sähköauton akku on todennäköisesti entinen ja bensiini auto kaipaa suurempaa remonttia. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 7 500 rahaa. Bensa-auton tankkauksen kustannukset yhteensä 13 840 rahaa. Sähköauton latauskuluissa on säästänyt 6 340 rahaa, mutta vastaavasti auton hankintahinta oli 10 000 rahaa kalliimpi. Bensa auton jälleenmyyntihinta voi edelleen olla 5 000 - 10 000 rahaa, kun taas sähköauto on täysin arvoton lahonneen akuston myötä, koska vaihtoakut maksavat enemmän kuin auton nimellisarvo, joten romuttamolta ja varaosista voisi saada ehkä 1 000 rahaa hyvitystä. Jos käytettävissä on ainoastaan julkisia latauspisteistä, talouden kannalta vaaka kallistuu tässä tilanteessa bensa-auton puolella.
Mitä jos teoreettiseen laskutoimitukseen otetaan jakoketjun venyminen tai jakohihnan mureneminen, ja näiden vaikutus jälleenmyyntihintaan jo paljon ennen kuin 10 vuotta tulee täyteen.
Oikeasti kukaan ei tiedä nyt ostamansa auton arvon säilymistä 10 vuoden aikana, eikä myöskään siihen syntyneitä vikoja. Tyyppivikoja ilmenee luultavasti samaan tahtiin kuin aiemmin ja näiden yksilöiden arvo tuskin säilyy. Tämä pätee käyttövoimasta riippumatta.
Heitetään toinen laskelma pääosin samoilla lähtötiedoilla, mutta nyt ladataan pääosin kotona halvoilla pörssisähkön hinnoilla, joista tulee siirrot ja verot huomioiden keskimäärin 10 senttiä per kWh. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 3 400 rahaa, mutta tähän päälle tulee latausinfrastruktuurin pystyttäminen, joka kustantaa halvimmillaan 2000 rahaa. Tässä tilanteessa myös bensa-auto tulee loppupeleissä halvemmaksi.
Jos ei itse pysty järjestämään auton latauspistettä kotiinsa alle 2000 eurolla, niin ei se tarkoita etteikö muut sellaiseen pystyisi.
 
Ehkä näin, mutta kun satasen tarvikeakut kerran kestävät myös täällä samoissa autoissa, niin luulisi maahantuojankin suosivan niitä korjauksissa sen sijaan että lyövät samaa paskaa tilalle. Vielä parempi jos laittaisivat sen tarvikeakun sinne jo tuotantolinjalla.
Miksi puhut satasen tarvikeakuista, kun ne akun Ah määrittä pitkälti akun hintatason,
 
Onko suuremmasta akusta muuta haittaa kuin painavampi auto ja kalliimpi hinta? Muutaman vuoden ajat tuolla autolla isoja kilometrejä niin akun kapasiteetistä on jäljellä 70 kWh, ja pidemmässä juoksussa runsaat 60 kWh. Ei tarvitse autoa vaihtaa välissä, ellei akku hajoa totaalissa tuossa välissä.

Teollisuus ja mm. suuret liikekiinteistöt ostavat Mankala periaatteella sähköä omakustannushintaan.


Useimmilla ei ole mahdollisuutta kotilataukseen pörssisähkön halvimmalla hinnalla. Ennemmin tulee verrata julkisiin latauspisteisiin, joissa saa halvimmillaan ladattua 22 senttiä per kWh hinnalla.

Tehdään teoreettinen laskutoimitus nykyisillä hinnoilla. Latauksen hinta 22 senttiä per kWh ja 95E10 bensan hinta 1,73 euroa per litra. Uuden matka-ajoon kykenevän sähköauton hinta on 50 000 rahaa ja keskimääräisen bensiini auton hinta on 40 000 rahaa. Keskimääräinen sähköauto kuluttaa satasella 17 kWh = 3,75 euroa ja bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella = 6,92 euroa. Ajetaan autoilla 10 vuotta ja 20 000 kilometriä per vuosi, jonka aikana sähköauton akku on todennäköisesti entinen ja bensiini auto kaipaa suurempaa remonttia. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 7 500 rahaa. Bensa-auton tankkauksen kustannukset yhteensä 13 840 rahaa. Sähköauton latauskuluissa on säästänyt 6 340 rahaa, mutta vastaavasti auton hankintahinta oli 10 000 rahaa kalliimpi. Bensa auton jälleenmyyntihinta voi edelleen olla 5 000 - 10 000 rahaa, kun taas sähköauto on täysin arvoton lahonneen akuston myötä, koska vaihtoakut maksavat enemmän kuin auton nimellisarvo, joten romuttamolta ja varaosista voisi saada ehkä 1 000 rahaa hyvitystä. Jos käytettävissä on ainoastaan julkisia latauspisteistä, talouden kannalta vaaka kallistuu tässä tilanteessa bensa-auton puolella.
Heitetään toinen laskelma pääosin samoilla lähtötiedoilla, mutta nyt ladataan pääosin kotona halvoilla pörssisähkön hinnoilla, joista tulee siirrot ja verot huomioiden keskimäärin 10 senttiä per kWh. Sähköauton latauksen kustannukset yhteensä 3 400 rahaa, mutta tähän päälle tulee latausinfrastruktuurin pystyttäminen, joka kustantaa halvimmillaan 2000 rahaa. Tässä tilanteessa myös bensa-auto tulee loppupeleissä halvemmaksi.

Polttoaineen hintakehitys on ollut varsin stabiilia verrattuna sähkön hintakehitykseen, jota on nykypäivänä mahdotonta ennustaa edes parin päivän päähän, koska ei voida ennustaa paljonko tuulee ja hajoaako ydinvoimalan turbiini, vai onko ankkuri katkaissut vaihteeksi valtioiden välisiä siirtoyhteyksiä. Suomen kaikkien aikojen korkein pörssisähkön hinta on ollut 2,35 euroa per kWh + myyjän marginaali + verot, joka tapahtui 5.1.2024 klo 19-20 välisellä tunnilla. Sähkön hinta on käynyt myös negatiivisella puolella, joten vaihteluväli on massiivinen. Sähkön kiinteä hinta on vaihdellut 4 - 35 sentin välillä per kWh, joten vaihteluväli on myös kiinteällä hinnalla huomattava.
95E10 bensiinin hinta on ollut kalleimmillaan 2,57 euroa per litra ja halvimmillaan 1,4 euroa per litralta, joten vaihteluväli on todella maltillinen verrattuna sähkön hinnan heiluntaan, huomioiden ettei bensan hinta muutu yhtäkkiä vaan hinnanmuutos tapahtuu vähitellen, ja on helpommin ennustettavissa.
Myös kuluttajat voi ostaa sähköä kiinteällä hinnalla koteihinsa. Bensaa tai dieseliä ei voi.
Ei ole kaikilla konesaleilla ja teollisuudella omia sähköntuotantolaitoksia josta voisi mankala hinnoilla sähköä ostaa.
 
Myös kuluttajat voi ostaa sähköä kiinteällä hinnalla koteihinsa. Bensaa tai dieseliä ei voi.
Ei ole kaikilla konesaleilla ja teollisuudella omia sähköntuotantolaitoksia josta voisi mankala hinnoilla sähköä ostaa.
Tuolla nyt ei ole kummoista merkitystä, kun polttoaineiden hinnat ei vaihtele kymmenkertaisiin hintoihin niin kun sähkön hinnoissa käy.
 
Öö tuohan on juuri sama asia, jonka selitin aikaisemmin? Muutamassa vuodessa ajaa runsaat 100 000 km, jolloin SOH tippuu 90 % tienoille. Kovaa ajoa seuraavat kymmenen vuotta, ja akun kapasiteettia riittää rapiat 80 % ellei akku sano sopimusta irti ennen sitä.

Öö sun esimerkki oli (taas) ihan älytön, normaali vuosittainen ajosuorite on Suomessa se abt 15tkm vuodessa. Sun esimerkissä ajettaisiin sellaiset 70tkm vuodessa että tulis toi lähteessä mainittu 140tkm täyteen kahen vuoden aikana, jonka jälkeen se SOH olisi edelleen 90% maksimista. Jos maltoit lukea koko jutun loppuun, siinä myös esitettiin että SOH voi pysyä 80% tai sen yli vielä vajaan 500tkm ajelun jälkeen. Ennemmin siitä autosta hajoaa jotain muuta kuin se akku noilla kilsoilla..
 
Aina puhutaan autojen julmetusta keski-iästä jne, mutta tienpäällä kuitenkin tulee vastaan yllättävän uuden oloisia autoja ja jopa yllättävän paljon sähköautoja. Onkohan suurin osa noista 20+ vuotiaista autoista siellä navetan takana "vara-autona"? Veikkaan, että ne jotka ajaa todella vähän, niin säästävät jonkin vanhan pommin satunnaisia sukulaisreissuja varten. Ne ketkä oikeasti ajavat paljon työmatkaa ja muita reissuja, niin sijoittavat enempi autoihin, todennäköisesti sähköautoon, ja siksi tuntuu että Tesla on yksi yleisimmistä autoista mitä teillä näkyy. Kadunvarret toki ovat täynnä jotain 20-vuotiasta Corollaa, paksun siitepölyn alla peitossa, koska niillä ei usein ajeta.

Mielenkiinnosta laskin just että tämän talouden autojen keski-ikä on 34v, eniten kilometrejä tulee silti 4v vanhalla Teslalla.
 
Itse myin sähkärin pois kun tuli range ahdistus. Imi talvella yli 30 kwh/100km ja kotona hidas lataus. Nyt vietän pumpulla alle 5 min per 2 viikkoa. Joten turha alkaa kaikkia leimaamaan lapsellisiksi ja typeriksi.
Niin siis lapsellisiksi ja typeriksi leimasin ne henkilöt jotka kirjoittavat minuutin välein facebookkiin, että "ei ikinä mitään sähkövispilää minulle".

Jos sähköauto ei sovi sinulle niin ei sovi, ei siinä mitään. Mutta on siis hieman outoa huudella kokoajan asiasta joka ei itseä edes kosketa mitenkään, että onpas paskaa. Vähän kun minä vänkäisin kokoajan jossain facebookissa että kylläpä papiljotit on perseestä enkä niitä ikinä hanki jne. varsinkin kun olen mies ja käytännössä lähes kalju.
 
Tuolla nyt ei ole kummoista merkitystä, kun polttoaineiden hinnat ei vaihtele kymmenkertaisiin hintoihin niin kun sähkön hinnoissa käy.
Edelleen voi tehdä kotiinsa kiinteän 24kk määräaikaisen sähkösopimuksen. Tällöin hinta on 2v ajan koko ajan sama toimi olkiluodon voimalat tai ei vaikka tammikuussa olisi -30C eteläsuomea myöden pakkasta.
 
Keskustelu kotilatauksen mahdottomuusesta ihmetyttää, aika monessa omakotitalossa on se 3x25 sulakkeet kuten meidän vanhassa rintsikassakin
Autokatoksessa on 3 vaihe rasia ja siitä lataillaan mach e:tä olen rajoittanut latauksen 3x13a ja ajastanut sen niin että lataus alkaa klo 22 ja päättyy klo 7.
Mach Essä on 91 nettotilavuus akku.
Lataus kun rangea on vajaa satku jäljellä laitan piuhan kiinni kun tuleen kotiin
Eli lataus~20% -> 90% johon olen sen rajoittanut alkaa klo 22 ja akku on 90% noin viideltä aamulla.. tällöin talon lämmitykselle (joka on ainut isompi kuluttaja tuona aikana jää vielä nimellisesti noin 8 kw ja edes suora sähkölämmitys ei veisi niin paljoa, tai on aika isomman energiaremontin... Meillä puukeskuslämmitys joten ainoastaan kesällä öisin voi lämminvesivaraaja haukata hetkellisesti 6kw.
Autoilua 15-20tkm vuodessa joten noin kerran viikkoon sattuu lataus.
Ihan paskapuhetta että olisi vaikeaa sähköautoilu sähkön riittämättömyyden takia.
Ite otin kiinteä sopparin 6,5c/kw ja siihen Carunan kiskurisiirto about 8,5c on kokonaishinta 15c/kwh ja pitkän aikavälin keskikulutus ponissa on ollu 22kw/100km eli 3,3€ jolloin ero edellisen bensa Lexus GS:ään about 8-12l/100km on 5 kertainen ja mussesta (vm 22 ajettu 60tkm) maksoin 35t€
Vaihtoehtiona oli Toitskun Rav4 tai lexus NX
Molemmat saman kokoluokan autoja mutta hankintahinnaltaan samoilla kilsoilla/varusteilla olisi ollut kalliimpia ja vaikka kuinka laskisi kulutuksen lupailtuihin 6l/100km se on silti 3 kertainen sähköautoon..
Vikoja tulee kaikkii autoihin ja akut kotilatauksella järkevillä sykleillä ei todellakaan pitäisi olla 10 vuodenkaan jälkeen ongelmia (aina voi tulla mitä vaan ei ne vag dsg ongelmat tai öljykylpy hihnatkaannhalopja remppoja ole)
Sitä mieltä olen etten sähköautoa tule ostamaan uutena koska ekan parin vuoden aikana tästä ponistakin (60t€ uutena) ja rekattu 10/22 ja ostin aika tarkkaan 2,5 vuotiaana joten hinnasta sulanut 25t€, mutta ei varmasti laske enää yhtä nopeasti.
Vaimolla Lexus UX sähkis 45kw akulla jolla käy töissä ja joskus kaupassa (harvemmin yli 30km kotoa) se aamoin ostettiin pari vuotiaana ja 15tkm ajettuna 25t€.
Vaimolla mahis ladata töissä 10c/kw joten ajaminen lähes ilmaista.
Ei sähköautoilu kaikille sovi mutta meillä vuosittaine Ruka/Pyhä reissu onnistuu ja ensi kesänä olis tarkoitus ajella 3 viikon ruotsin kautta tanska-saksa-ranska-espanja-italia tournee (arviolta 7500km) ja laittaa sähköponi koetukselle.
 
Käyttövoimasta voi keskustella omassa ketjussa. Jätetään keskustelu siitä sikseen tässä ketjussa.
 
Jos sähkön keskihinta alkaa olla 1e/kWh luokkaa niin ei täällä kauaa teollisuus säily.
Offtopic mutta suurkäyttäjillä/teollisuudella on ihan omat kiinteät halvat sähkösopparinsa. Ja ne eivät osallistu kuluttajajoustoon mitenkään. Tosin hyvin korkean sähkönhinnan aikana moni myy oman osansa sähkömarkkinoille ja pitää koneet seis. Toki jos niiden hintoja ruvetaan hilaamaan ylös (jos jotenkin pystytään) nostaahan ne kytkintä.
 
latasi pikkuakkuista Peugeot e-2008 autoa suoraan 80-luvun omakotitalon ulkoseinän Schuko rasiasta. Sähköasennukset olivat alkuperäiset. Vaikka latausvirta oli rajoitettu alle 10 Ampeeriin, eräänä kauniina aamuna pistorasia oli kärähtänyt kunnolla, ja muovit olivat palaneet aivan ruskeiksi, ja pistokkeesta ei saanut luonnollisesti enää virtaa. Onni onnettomuudessa, huonommassa tilanteessa koko talo olisi voinut palaa maan tasalle.
Ps. Mikä on Musse?

Jatketaan tämän asian tiimoilta käyttövoimakeskustelun puolella :speechless:
Minä tiedän tapauksen missä hyvä ystäväni tankkasi dieseliä autoonsa aivan toimivalla pumpulla. Yhtäkkiä letku katkesi ja diisseliä alkoi roiskumaan ympäriinsä. Kaveri tästä harmistuneena pisti tupakaksi.
No, diisseli ei siitä syty mutta kaikki paikat diisselissä. Olihan se ikävää.
 
Kirjoitin muutamassa vuodessa, en kahdessa vuodessa. Nettikeskustelujen pohjalta monilla VW konsernin valmistamien sähköautojen kauppiailla oli tippunut SOH 91 - 92 % tiimoille jo 60 000 kilometrin ajon jälkeen. Tämä voi olla myös aika pitkälti kiinni akun valmistajista, suurin osa euroautojen akuista tulee CATL:n tehtaalta tai Koreasta, ja saman valmistajan eri vuosikertojen akuissa voi olla suurtakin vaihtelua. Anyway, kapasiteetistä voi lähteä jo 3 - 5 vuoden sisällä 10 pinnaa pois tavanomaisella ajolla, ja tämä on hyvä tiedostaa sopivan akun kapasiteettia mitoittaessa.
Mun käyttämien lähteiden mukaan voi tilastollisesti odottaa että akun kapa 500tkm jälkeen voi säilyä siinä 80% tai sen yli. Tää on hyvä muistaa kun miettii mikä se itselle riittävä akun kapasiteetti olisi. Tämän lisäksi satunnaiselle lukijalle vahva suositus harjoittaa lähdekritiikkiä erityisesti erilaisia foorumiläjätyksiä lukiessa.
 
Minun kaverilla kärähti kanssa muutaman vuoden vanhasta talosta perus ulkosuko hybridiä ladatessa. Toisaalta minä itse olen ladannut nyt 2 vuotta hybridiä ja reilun vuoden täyssähköä "supersukosta" ilman ongelmia pääasiassa 10A virralla. En tiedä mitä tuosta voi päätellä?

Erona ainakin nuo pistorasioiden tyypit ja se, että minä irroitan latauslaitteen aina latauksen jälkeen. Kaverilla oli laite ainakin puoli vuotta putkeen seinässä.
 
Offtopic mutta suurkäyttäjillä/teollisuudella on ihan omat kiinteät halvat sähkösopparinsa. Ja ne eivät osallistu kuluttajajoustoon mitenkään. Tosin hyvin korkean sähkönhinnan aikana moni myy oman osansa sähkömarkkinoille ja pitää koneet seis. Toki jos niiden hintoja ruvetaan hilaamaan ylös (jos jotenkin pystytään) nostaahan ne kytkintä.
Suurin ongelma on naurettava sähkövero paljon sähköä kuluttavalle teollisuudelle/yrityksille, aivan käsittämätöntä miten paljon enemmän tavallinen tallaaja maksaa veroa sähköstään, eli toisin sanoen tavalliset ihmiset tukee esim. ulkomaista kaivostoimintaa ja datakeskuksia ja joissakin maissa näistä datakeskuksista on tullut jo ongelma sähkön riitävyyden kannalta.
 
Kirjoitin muutamassa vuodessa, en kahdessa vuodessa. Nettikeskustelujen pohjalta monilla VW konsernin valmistamien sähköautojen kauppiailla oli tippunut SOH 91 - 92 % tiimoille jo 60 000 kilometrin ajon jälkeen. Tämä voi olla myös aika pitkälti kiinni akun valmistajista, suurin osa euroautojen akuista tulee CATL:n tehtaalta tai Koreasta, ja saman valmistajan eri vuosikertojen akuissa voi olla suurtakin vaihtelua. Anyway, kapasiteetistä voi lähteä jo 3 - 5 vuoden sisällä 10 pinnaa pois tavanomaisella ajolla, ja tämä on hyvä tiedostaa sopivan akun kapasiteettia mitoittaessa.

Suurin osa sähköautoilijoista, joilla on mahdollisuus kotilataukseen, pyrkii käyttämään pörssisähkön halpoja tunteja. Kiinteän ja pitkäaikaisen sopimuksen tekeminen ei aivan istu tähän käyttötarkoitukseen. 24kk kiinteä sähkösopimus on yleensä myös kalliimpi kuin muut kiinteähintaiset sähkösopimukset. Täydellistä mielenrauhaa sekään ei tarjoa, myyjä voi mennä nurin markkinahintojen karatessa käsistä, jolloin kuluttajalle jää musta pekka käteen. Viimeksi 2022 syksyllä meni nurin kolme sähköyhtiötä, ja muutama muu yhtiö luopui kiinteähintaisen sopimuksen asiakkaistaan, jotka eivät olleet heidän toimitusvelvollisuusvastuulla.

Eikös näiden valmiiden pistorasioiden käyttö ole paloturvallisuuden kannalta riskialtista, koska asennuksia ei ole mitoitettu tuntikausia kestävälle jatkuvalle kuormalle? Tiedän myös yhden tapauksen, jossa omistaja latasi pikkuakkuista Peugeot e-2008 autoa suoraan 80-luvun omakotitalon ulkoseinän Schuko rasiasta. Sähköasennukset olivat alkuperäiset. Vaikka latausvirta oli rajoitettu alle 10 Ampeeriin, eräänä kauniina aamuna pistorasia oli kärähtänyt kunnolla, ja muovit olivat palaneet aivan ruskeiksi, ja pistokkeesta ei saanut luonnollisesti enää virtaa. Onni onnettomuudessa, huonommassa tilanteessa koko talo olisi voinut palaa maan tasalle.
Ps. Mikä on Musse?

Jatketaan tämän asian tiimoilta käyttövoimakeskustelun puolella :speechless:
Musse, Ford Mustang Mach E, sähköponi, Make. Lapsella on monta nimeä...
Ja viimeinen kommentti tähänkäyttövoimaan,
kyllä laadukkaasta (tässä tapauksessa ABB:n valmistama) voimavirtapistorasiasta uskaltaa ottaa vaikka max kuormaa pidempään ulos.
Schucko sitten asia erikseen
Tässä tapauksessa max 7-8h noin 80% nimelliskuormasta on helppo kuorma eikä mikään lämpeä.
Johdotus on riittävä koska tässä on ennen ollut kasvihuone jolle tullut 3x20A syöttö lämmityksiä ja valoja varten.
 
Offtopic mutta suurkäyttäjillä/teollisuudella on ihan omat kiinteät halvat sähkösopparinsa. Ja ne eivät osallistu kuluttajajoustoon mitenkään. Tosin hyvin korkean sähkönhinnan aikana moni myy oman osansa sähkömarkkinoille ja pitää koneet seis. Toki jos niiden hintoja ruvetaan hilaamaan ylös (jos jotenkin pystytään) nostaahan ne kytkintä.
Juu on varmasti suurimmilla, mutta Suomessa on paljon muutakin teollisuutta kun suurta ja raskasta metallinsulatusta ja vastaavaa. Ihan nakkikioski/grilli yrittäjää menee aika äkkiä nurin jos sähkö alkaa maksamaan pidemmän aikaa 1e/kWh.
 
Supersuko eli karavaanipistoke

Nämä eivät ole sama asia.

Supersuko on hieman paranneltu sukorasia jonka pitäisi kestää 16A virtaa, mutta joka käyttää pistokkeena edelleen ihan sitä samaa pistoketta, karavaanipistoke taas on vuosikymmeniä vanha alun alkaen jatkuvaa 16A virtaa kestäväksi suunniteltu pistoke.

1748802421368.jpeg
1748802440764.webp


Se että jollain on kärähtänyt pistorasia tai muut asennukset kertoo vain käyttäjän ajattelemattomuudesta. Ihan sillä 8A virrallakin ladatessa pitäisi varmistua, että ne liitokset on kunnossa kun lähtökohtaisesti pistorasioita ei ole tarkoitettu siihen että niistä imetään isoa virtaa tuntikausia.
 
Suurin osa sähköautoilijoista, joilla on mahdollisuus kotilataukseen, pyrkii käyttämään pörssisähkön halpoja tunteja. Kiinteän ja pitkäaikaisen sopimuksen tekeminen ei aivan istu tähän käyttötarkoitukseen. 24kk kiinteä sähkösopimus on yleensä myös kalliimpi kuin muut kiinteähintaiset sähkösopimukset. Täydellistä mielenrauhaa sekään ei tarjoa, myyjä voi mennä nurin markkinahintojen karatessa käsistä, jolloin kuluttajalle jää musta pekka käteen. Viimeksi 2022 syksyllä meni nurin kolme sähköyhtiötä, ja muutama muu yhtiö luopui kiinteähintaisen sopimuksen asiakkaistaan, jotka eivät olleet heidän toimitusvelvollisuusvastuulla.
Halvimmat kiinteät 24kk on jotain 8senttiä ja siirto veroineen luokkaa 6-7senttiä. 14-15senttiä/kWh on oikein passeli hinta sähköstä talvisin. Montako määräaikasta sopparia meni poikki 2022 kun oli energiakriisi? Ei tainnut mennä yhtäkään. Höpötät ihan jonninjoutavia kauheskenaarioita. Lähi-idässä kun tulee sodan tynkää niin öljynhinta pomppaa taivaisiin. Suomessa on jo parhaimmillaan bensa ja diesel maksanut yli 2.5e/litra.
 
Minun kaverilla kärähti kanssa muutaman vuoden vanhasta talosta perus ulkosuko hybridiä ladatessa. Toisaalta minä itse olen ladannut nyt 2 vuotta hybridiä ja reilun vuoden täyssähköä "supersukosta" ilman ongelmia pääasiassa 10A virralla. En tiedä mitä tuosta voi päätellä?
Eipä tosta voi päätellä kuin ehkä sen, että kaverin sukon asennuksessa oli jäänyt loppukiristykset tekemättä ja toistuva pistokkeen kiinnittäminen + irroittaminen aiheutti oikarin tms. Supersuko ei ole muuten mikään standardi sinällään, siinä vaan on vähän tiukemmat toleranssit ja muhevammat kosketuspinnat.

Eikä toi supersuko muutenkaan mikään hopealuoti ole. Varsinkin jos vanhempaan taloon on korvaamassa sukoa supersukolla, ei se supersuko enää ole heikoin lenkki vaan ne johdot. Jos alkaa roilottaman 16A virralla mutta rakenteissa kulkevat johtimet ovat hapettuneet, voi tulla epämiellyttävä yllätys.

Paras ja turvallisin keino on toki se kiinteä latausasema. Hankkikaa semmoset. Balancerilla.
 
Työpaikat keskittyvät Helsingin ohella muutamalle paikkakunnalle jätti-investointien mm. kaivosten ja data-keskusten perässä, mutta isossa kuvassa työmatkat tulevat kasvamaan kasvukeskusten ulkopuolella.

Joo, noinhan siinä todennäköisesti tulee käymään, koska asunnot ovat luonnollisesti edullisempia kauempana. Tuo tietysti lisää sähköautoilua, koska se on paljon ajavalle niin paljon halvempaa. Juuri tämänhetkinen sähkön hintataso ei tietenkään ole pysyvä, sähkö on aivan liian halpaa, mutta selvää on myös bensan verotuksen nousu, ja hieman pidemmällä aikavälillä myös itse öljyn hinnan nousukin.

Käytännössähän merkittävä osa sähköauton hankkivista käyttää siihen ja sen käyttöön suunnilleen yhtä paljon kuin menisi bensapeliinkin.

Monissa pientaloissa on myös 1-vaiheinen liittymä, erityisesti rintamamiestaloissa. Tyypillinen 11 kW lataus vie 3x25 liittymän kapasiteetistä 65 %, joka on monessa tilanteessa liikaa, jos talossa on mm. osittainen tai täysi sähkölämmitys, sähkökiuas ja tavanomaiset kodinkoneet pyörimässä. Joko liittymää pitää korottaa yhdellä pykälällä tai sitten hankitaan älykäs kuormanohjaus, joka maksaa rahaa. Vanhan keskuksen uusiminen, tai uusien lähtöjen lisääminen maksaa, joka edellyttää myös suojamaan ja vikavirtasuojan lisäämistä, jos ne puuttuivat ennestään. Keskukselta eteenpäin tehtävät sisäjohtoasennukset ja läpiviennit maksavat rahaa. Varsinainen latausasema maksaa rahaa, ja työt tulee teettää ammattilaisella. Toki, jos on uudempi talo, ja kaikki valmiina, niin pelkkä latauskeskuksen asennus töineen maksaa 2000 rahaa. Siitä voi joku viisas lähteä laskemaan kauanka investoinnin kuoletus kestää verrattuna lataamista julkisilla latauspisteillä.

Ei tietenkään voi sanoa ettei jossain olisi jotain vanhaa rintsikkaa 1x25A sähköliittymällä ja öljy- tai puulämmityksellä, mutta kyllähän tuollaiset talot ovat ilmeisen pitkään jatkuneen laiminlyönnin seurauksena purkukuntoisia tai aivan totaalisen täysrempan edessä.. Miksi tuollaisen skenaarion tuot esiin?

Tuollaisen reilun 200m2 kokoisen sähkölämmitteisen omakotitalon kanssa ei ainakaan eteläsuomessa tuota 3x25A ja Leaf mitään ongelmaa. Ja tuo ei edes tue 3vaihelatausta, joten mikä tahansa 3vaihelatausta tukeva auto vähentää ongelmat noin karkeasti kolmasosaan.

Normaalissa modernissa OKT:ssa sen 11kw laturin saa vajaalla 500eurolla.

2000e on jo systeemi jossa on mukana kaikki mahdolliset pelit ja vehkeeet, tai sitten jotain merkittäviä maakaapeleiden kaiveluita.
 
Miten Polestar 2 sopii perheautoksi? Onko takana jalkatila hyvä - mahtuuko selkä menosuuntaan -turvaistuin? Näissä ei näytä takuuta olevan sen koommin jäljellä, mutta olis mielenkiintoinen peli.
 
Eikös näiden valmiiden pistorasioiden käyttö ole paloturvallisuuden kannalta riskialtista, koska asennuksia ei ole mitoitettu tuntikausia kestävälle jatkuvalle kuormalle? Tiedän myös yhden tapauksen, jossa omistaja latasi pikkuakkuista Peugeot e-2008 autoa suoraan 80-luvun omakotitalon ulkoseinän Schuko rasiasta. Sähköasennukset olivat alkuperäiset. Vaikka latausvirta oli rajoitettu alle 10 Ampeeriin, eräänä kauniina aamuna pistorasia oli kärähtänyt kunnolla, ja muovit olivat palaneet aivan ruskeiksi, ja pistokkeesta ei saanut luonnollisesti enää virtaa. Onni onnettomuudessa, huonommassa tilanteessa koko talo olisi voinut palaa maan tasalle.
Voimapistorasiat ovat tarkoitettu jatkuvaan käyttöön, eikä ilman jotain erikoista adapterihärveliä (tai rankkaa ranetusta) suomesta löydy kolmivaihepistorasiaa, josta ei voisi turvallisesti ladata.

Sinänsä se sukorasiakaan ei käytännössä taloa polta mikäli se on asianmukaisesti asennettu standardin mukaisella suko rasialla (joku kiinalainen "kopio" voi olla palavaa materiaalia).
 
Sinänsä se sukorasiakaan ei käytännössä taloa polta mikäli se on asianmukaisesti asennettu standardin mukaisella suko rasialla (joku kiinalainen "kopio" voi olla palavaa materiaalia).

No tämäkin on vähän epätarkasti ilmaistu, kun nimenomaan standardin mukaisen sukopistorasian ei tarvitse standardin mukaan kestää 16A virtaa kuin lyhyitä aikoja.
Tuo standardi on SFS 5610:2024 Kotitalouksiin ja vastaaviin käyttöihin tarkoitetut pistokytkimet. Yleiset vaatimukset.

Ja siellä määritellään mm. että 16A nimellisvirraltaan olevan pistorasian tulee kestää sulamatta 22A virta tunnin ajan eli ns. ylikuumenemistesti.

Eli se standardin mukainen, hyvää asennustapaa noudattaen asennettu pistorasia voi hyvinkin sulaa jos sitä kuormitetaan liikaa eikä siinä ole tapahtunut standardin näkökulmasta mitään väärää.
 
Miten Polestar 2 sopii perheautoksi? Onko takana jalkatila hyvä - mahtuuko selkä menosuuntaan -turvaistuin? Näissä ei näytä takuuta olevan sen koommin jäljellä, mutta olis mielenkiintoinen peli.
Omaan perhekäyttöön ainakin mennyt hyvin, tosin yksi lapsi vaan. Itse noin 187cm, taakse mahtuu vaimo istumaan ja toisella puolella selkä menosuuntaan turvaistuin.
 
Monissa pientaloissa on myös 1-vaiheinen liittymä


bensiiniauto kuluttaa 4 litraa satasella
Eiköhän tässä jo trollailu paljastunut.

vaihteluväli on todella maltillinen verrattuna sähkön hinnan heiluntaan
Kun sähkön hinta pomppaa vaikkapa siitä nollasta kymmeneen senttiin (*), ts. siirtoineen suunnilleen viidestä sentistä viiteentoista. Sellaisen 50kW:n lataus (eli huonoimman kelin kulutus 200km työmatkalla) hinta pomppaa 2,5e -> 7,5e, eli viisi euroa. Kalliimpaa sähköä voi toki ostaa, jos erikseen tähtää kalleimpiin tunteihin.

Juuri tällä hetkellä polttoaine.netin perusteella e95 litrahinnassa eroa on halvimman ja kalleimman välillä 30 senttiä, mutuilisin että vuoden aikana tuossa saattaa olla edes vähän heittoa, sanotaan vaikka 10 senttiä. Hintaheittely on siis sillä kuuden litran moottoritiekulutuksella 12*0,4 = 4,8e. Onhan tuo moninkertaisesti vähemmän kuin sähkön vitonen. Ja hintaheittelyhän on joka tapauksessa tärkeämpää, kuin se itse hinta.


Realistisemman hintaeron voi kaivella vaikkapa tarkistamalla jokaiselta yöltä viisi halvinta tuntia ja laskemalla niiden keskiarvon. (**) Saako sitten itselleen valehdeltua päivän ajojen hintaeron olevan sen vitosen kahdenkympin sijaan on itsestä kiinni. Vuosittain lomien jälkeen työpäiviä on suunnilleen 225, eli siitä omantunnon mukaan kertolaskua, tulos on jossain reilusta tonnista neljään ja puoleen. Onko se käteenjäävänä rahan paljon vai ei, jää itselle arvioitavaksi.


*: viimeisen parin vuoden ajalla halvin kuukauden keskiarvo 1.57 ja kallein 13.18.

**: voin tässä paljastaa, että halvimmat viisi tuntia ovat välillä 00-05, keskihinnat viimeiseltä vuodelta alvin kanssa aikajärjestyksessä 2.39, 2.34, 2.10, 2.01 ja 2.13.
 
Eipä tosta voi päätellä kuin ehkä sen, että kaverin sukon asennuksessa oli jäänyt loppukiristykset tekemättä ja toistuva pistokkeen kiinnittäminen + irroittaminen aiheutti oikarin tms. Supersuko ei ole muuten mikään standardi sinällään, siinä vaan on vähän tiukemmat toleranssit ja muhevammat kosketuspinnat.

Eikä toi supersuko muutenkaan mikään hopealuoti ole. Varsinkin jos vanhempaan taloon on korvaamassa sukoa supersukolla, ei se supersuko enää ole heikoin lenkki vaan ne johdot. Jos alkaa roilottaman 16A virralla mutta rakenteissa kulkevat johtimet ovat hapettuneet, voi tulla epämiellyttävä yllätys.

Paras ja turvallisin keino on toki se kiinteä latausasema. Hankkikaa semmoset. Balancerilla.
Jep, tässä siis se laite oli jatkuvasti kiinni pistokkeessa ja irroiteltu vain auton päässä.
 
Minun kaverilla kärähti kanssa muutaman vuoden vanhasta talosta perus ulkosuko hybridiä ladatessa. Toisaalta minä itse olen ladannut nyt 2 vuotta hybridiä ja reilun vuoden täyssähköä "supersukosta" ilman ongelmia pääasiassa 10A virralla. En tiedä mitä tuosta voi päätellä?

Erona ainakin nuo pistorasioiden tyypit ja se, että minä irroitan latauslaitteen aina latauksen jälkeen. Kaverilla oli laite ainakin puoli vuotta putkeen seinässä.
Sitä painavaa johtoa ei saisi (missään tapauksessa) roikottaa siinä suko tai supersuko rasiassa.

Täällä on tiilivuoraus talossa, mutta saahan siihenkin toki jonkun ruuvin porattua kiinni. Mutta sopivasti oli myös aika kapea soiro siinä ulkopistokkeennkohdalla puuta. Eli siihen vain naula ja laturi roikkuu nyt naula varassa, eikä tule rasitusta pistokkeeseen, eikä pistorasiaan :)

13A lataus on ollut tähän asti ihan riittävä. Kun voimavirtapistoketta ei valmiina ole talossa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 346
Viestejä
4 865 951
Jäsenet
78 645
Uusin jäsen
NR772

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom