Yleistä keskustelua sähköautoista

Mikä tuossa on kiinnostavaa? Ei ainakaan äkkiä osu mitään silmään mikä erottaisi muista keskisuurista SUV:eista ~500km wltp:tä. Tosin LFP:llä.
Kunnon speksejä, testejä ja koeajoja odotellessa, mutta ainakin ulkonäkö on parempi kuin esim uudessa Y:a (ei ole edes mikään subjektiivinen juttu). Mahdollisesti myös sekä softan että raudan toimintavarmuus japanialaista laatua. Tosin tämä viimeisin CX-60 hybbe taisi kyllä olla aika epäonnistunut näiltä osin.

 
Korealaiset 12 V akut ovat tasalaatuisia. Eivät vaan kovin korkea sellaisia :D Mulla on ekojen sippausten takia apustartteri aina autossa mukana, niin ihan vittuilunkin vuoksi käyn hakemassa uuden akun takuusta. Tosin tämä kolmas tuli ihan 12 V vaihtokampanjan kautta, kuulemma nro 2 oli viallinen vaikka en siinä suurempaa ongelmaa ollut huomannut.
Nää on kyllä hyvin hämmentäviä juttuja. On helppoa ymmärtää, että jos autossa on joku tyyppivika / suunnitteluvirhe tms. niin sellaisen korjaaminen ei välttämättä ole ihan triviaalia ja voi ottaa valmistajalta aikaa, mutta sitten tämmöiset 12V akut..

Paljonhan on mennyt fyrkkaa siihen, että niitä vaihdetaan takuuseen kuin leipää, maksellaan mahdollisesti vähän hinureita yms. ja tokihan noista aina vähän mainehaittaakin tulee.
Äkkiseltään sitä luulisi, että ensimmäisen paskan erän osuttua kätösiin lähtisi hyvinkin nopeasti noottia alihankkijalle, että parempaa akkua tänne tai lähti toimittaja vaihtoon - ja tässä tapauksessa se olisi tietysti mennyt vaihtoon jo vuosia sitten kun ei onnistumisia näytä tulevan - mutta ei se vaan tunnu noin menevän. Kai tolla touhulla sitten jotain kansantaloudellista tms. arvoa nähdään kun ei siellä takuuvahdossakaan laiteta kättä taskuun parin kympin verran ja vaihdettaisiin se kelvoton tekele johonkin kestäväksi todettuun, vaikka tiedetään, että kohta se auto on taas täällä sen akkunsa kanssa.
 
Eivät valloita, koska hinta ja riski on liian suuri. Uudet mallit halvimmillaan 25 000 rahaa, ja niillä ei käytännössä ajeta kuin taajamissa. Käytettyjä voi saada samaan hintaan tai halvemmalla, joilla pääsee myös tekemään matka-ajoa mutta varjopuolena on akkuriski, jonka korjaus maksaa moninkertaisesti käytetyn auton hankintahinnan verran.

Ps. Nissan Leaf ei ole varteenotettava vaihtoehto nykyisellä latausverkostolla, koska Chademo lataustapaa ei löydy tällä hetkellä juuri mistään.
Kyllä sähköjä karsastetaan vaikka ns. ilmaiseksi saisi. Töissäkin eräs uhkasi ettei suostu ottamaan tehtäviä vastaan jos joutuu firman sähköautoilla ajamaan. Hänellä olisi työmatkakin juuri passeli sähkölle, n. 70 km / suunta mutta ei vaan käy kun ei halua 200 km välein pysähdellä.
 
Ei mitään kauhean luotettavaa kuvaa saa Stellantiksen e-C3:sta kun katsoo miten jopa Björn turhautuu tuohon. Kaveri kuitenkin on touhunnut näiden sähköautojen kanssa melkoisesti.

tldr: Mystisiä ongelmia, lataus ei joko käynnisty tai kaapelia pitää tukea kokoajan ja lataus stoppaa heti jos latauskaapelista päästää irti. Auto myös "brickkautuu" laturille toviksi.

 
Nyt on ensimmäiset oikeasti pitkät ajot (600-800km yhtä soittoa) EV6:lla ajettu ja 4500km:n jälkeen muutenkin aika hyvä käsitys autosta.
Kokonaisuutena ihan todella asiallinen paketti. Ylivoimaisesti mukavin autoni sitten E-sarjan 280cdi:n jälkeen, eikä tuo paljoa häviä sillekään. Ei tietenkään kokonaisuutena ihan yhtä premium (kiiltävää muovia löytyy, ei ilma-alustaa, reisituki saattaa loppua kesken itseäni pidemmällä kuskilla (182cm), mutta lähellä ollaan. Ei mitään ylimääräisiä räminöitä, auto menee suoraan kuin juna kovissakin nopeuksissa, avustimet toimivat erinomaisesti ja ainakin tämänhetkisellä rengastuksella on todella hiljainen. Erinomainen vekotin, jossa löytyy sekä mukavuutta, mutta myös sopivasti sporttisuutta.

Negaa:
Auton navigaattori, tai oikeammin sen kyky reitittää pitkiä matkoja sisällyttäen lataustauot matkalle, on aika jäätävää paskaa. Siellä on sinänsä ihan hyviä asetuksia, joista voi esim. valita käytetäänkö vain tietyn tyyppisiä / tietyn ketjun latureita ja mikä pitää olla miniminopeus yms., joten voisi kuvitella että kovin pahasti ei voi mennä pieleen, mutta menee ne. Sen sijaan, että auto laskisi pysähdykset siten, että jokaisella akullisella ajettaisiin mahdollisimman pitkään - kuten nyt vaikka itse teen - niin se sijoittelee ennemminkin noita pysähdyksiä niin, että laturille pysähdyttäessä on vielä 30-50% virtaa jäljellä. Auto kyllä ottaa tuossa vaiheessa +200kW/h vauhdilla virtaa sisään, mutta ottaisin ennemmin niskalaukauksen kun lähtisin ajamaan jotain lapin reissua tuollaisilla max. 2h yhtäjaksoisilla stinteillä.

Typeryyttä eskaloi se, että tämä auto kuluttaa aivan helvetisti jos keli on huono. Ajoin 600km n. +15 asteisessa vesisateessa matkanopeuden ollessa maanteillä n. 105-115km/h ja moottoriteillä 125-140km/h ja keskikulutus tuolla matkalla oli 22,5kW/h, Siitä voi jokainen laskeskella miten usein tuo navigaattori pyytää latailemaan, jos se sijoittaa niitä reitille siten, että akkua on vaikka se 40% jäljellä ja latailet johonkin 70-80% ladatessasi. Tulee aika monet latausaseman pihat nähtyä, jos auton preferensseillä haluaa mennä. En tiedä saako tuota toimimaan fiksummin, vaan olen ratkaissut typeryyden sillä etten halua auton laittavan niitä pysähdyksiä sinne. Tutuilla reiteillähän tuo ei ole ongelma, mutta vierailla vaatisi etukäteissuunnittelua sillä kännykkäappiksella tai jollain ABRP:lla, jos/kun ei halua tehdä kuten auto haluaa.

Lisänyanssina mainittakoon, että auton uusiutunut mobiiliappis kyllä osaa tuollaisen paljon fiksumman reittisuunnitelman laskea hyvinkin pienellä vaivalla ja sen voi lähettää myös autoon, mutta tadaa! Koko suunnitelman sijasta ainoastaan määränpää päätyy sinne autoon ja auto vetää tuon oman paskan suunnitelmansa sen mobiiliappiksella tehdyn yli.

Yksi kummallisuus liittyy tuohon "camping modeen" tms. Ei muuten mitään, mutta ottaessasi sen käyttöön et saa ovia lukittua ulkopuolelta ainakaan kahvasta tai avaimen napista (en ole koittanut appiksella).

Valivalina voisi sanoa myös rangen, tai ehkä oikeammin kuinka radikaalisti auton kulutus reagoi säähän. Nätillä ilmalla tämä menee tuollaisen keskinopeudella 90-100km/h ajetun pitkän maantieajon johonkin 17-19 ja kaupungissa jopa 15, mutta esim. vesisade pompsauttaa kulutuksen samantien 20-30% ylös. Mutuilisin, että Model 3:ssa esim. sade ei vaikuttanut yhtä paljoa ja toki se pienempänä autona meni muutenkin vähän vähemmällä.

Carplay/Android Auto on aika paska. Jos se ei lukisi viestejä, niin luulenpa etten jaksaisi käyttää ollenkaan, kun ei tuo mitään lisää Bluetoothilla kytkettyyn luuriin. Joku Easypark nyt kaupungissa ihan ok, mutta nuo mediaominaisuudet ilman tekstihakua mallia turhat. Kaipaan Teslan softasta oikeaa ei rampautettua Spotifya sekä sitä lataussuunnittelijaa.

Plussat:

Auton kyky ottaa virtaa vastaan kompensoi sen kyvyttömyyttä laskea järkevää lataussuunnitelmaa & korkeampaa kulutusta. Tämä lataa kuin riivattu. Siinä missä vaikka Tesla otti sitä 230-250kWh hyvin rajallisen ajan, niin tällä mennään todella kovilla nopeuksilla ihan sinne 70-80% tietämille ja tollasen 10-80% latauksen keskinopeus voi olla lähelle 200kWh, joten ei siellä turhan pitkiä aikoja tarvitse kyteä.

Ruudulla näkyvä kilometrimäärä on pitkillä matkoilla aika lailla 1/1 totuus siitä mihin asti pääset. Tällä ei ollut Teslassa mitään informaatioarvoa, mutta tässä se elää keskikulutuksen (viimeisimästä latauksesta?) mukaan ja pitää kutinsa. Paikkaa live-laturit toiminnon kanssa myös osaltaan paskaa ja ei todelliseen kulutukseen adaptoituvaa reittisuunnittelijaa.

Pitkän matkan virta-asioista voisi antaa plussaa myös siitä, että 16v outputteja löytyy joka puolelta autoa ja esim. jääkaappi kulkee lyhyellä johdolla sekä takakontissa, takapenkin jalkatilassa tai pelkääjän jalkatilassa missä nyt milloinkin kätevimmältä tuntuu.

Ei mitään pimputuksia matkalla mistään / sydäriä aiheuttavia rääkäisyjä autopilotilta joka kuvittelee ettei kädet ole ratilla tms. Vain hiljaisuutta ja ruudulla + peilissä ja hudissa näkyviä varoituksia kuolleessa kulmassa olevista autoista tai niistä ratilta irti olevista käsistä.

Summarumina hyvä auto ja ihan selkeä upgrade vrt. Model 3. Tyytyväinen ostokseen, mutta MB-ihailijana tuo uusi CLA saattaa muuttaa tilanteen. En voi välttyä ajatukselta, että se olisi ehkä saatavilla hyvillä varusteilla + nelivetona < 70k ja jos se on sellainen kun mersu nyt on ja speksit (kulutus/range yms.) vastaavat todellisuutta, niin aika harmaahan tästä tulee/heti enkä keksi miksi kukaan ostaisi mitään muuta kun sen CLA:n..
Hyvä kulutushan tuo. Itse kun olen Saksaan ja takaisin ajellut niin lähempänä 30 kWh / 100 km on kulutus talvella.
 
Nää on kyllä hyvin hämmentäviä juttuja. On helppoa ymmärtää, että jos autossa on joku tyyppivika / suunnitteluvirhe tms. niin sellaisen korjaaminen ei välttämättä ole ihan triviaalia ja voi ottaa valmistajalta aikaa, mutta sitten tämmöiset 12V akut..

Paljonhan on mennyt fyrkkaa siihen, että niitä vaihdetaan takuuseen kuin leipää, maksellaan mahdollisesti vähän hinureita yms. ja tokihan noista aina vähän mainehaittaakin tulee.
Äkkiseltään sitä luulisi, että ensimmäisen paskan erän osuttua kätösiin lähtisi hyvinkin nopeasti noottia alihankkijalle, että parempaa akkua tänne tai lähti toimittaja vaihtoon - ja tässä tapauksessa se olisi tietysti mennyt vaihtoon jo vuosia sitten kun ei onnistumisia näytä tulevan - mutta ei se vaan tunnu noin menevän. Kai tolla touhulla sitten jotain kansantaloudellista tms. arvoa nähdään kun ei siellä takuuvahdossakaan laiteta kättä taskuun parin kympin verran ja vaihdettaisiin se kelvoton tekele johonkin kestäväksi todettuun, vaikka tiedetään, että kohta se auto on taas täällä sen akkunsa kanssa.

Sähköautojen 12V akkuongelmien osalta kyseessä ei ole paska erä tai paskat akut, vaan ajatusvirhe. Virhe tulee siinä, että sähköauton kylmään etuboksiin laitetaan moottoripyörän akku ja sitä lataa DC/DC konvertteri, jonka on ohjelmoinut AI tai insinööri, jolla ei ole mitään kosketuspintaa Suomen ja Skandinavian talvisiin olosuhteisiin.

Ero sähköauton kylmän etuboksin ja polttomoottoriauton latausolosuhteiden välillä on raju. Polttomoottoriautossa moottori lämmittää yleensä tilaa jossa akku sijaitsee. Lisäksi perinteinen pyörivä laturi on kehittynyt säädön osalta 120 vuoden aikana semmoiseksi, että se osaa boostata latausta kylmien olosuhteiden vaatimalla tavalla hyvinkin lyhyiden ajojen vaatimalla tavalla. Sähköautossa lataus- ja latausolosuhteet eivät toteudu samalla tavalla ja siitä aiheutuu se ongelma että se 12V akku on yleensä vaajaalla latauksella koko talven. Ennemmin tai myöhemmin se hyytyy. Takuuseen kun laitetaan uusi 12V akku, niin sillä taas pärjää 1-2 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Plugsharesta kun nopeasti katseli niin pisin välimatka Chademojen välillä näytti olevan Muonio - Kilpisjärvi (196km). Eiköhän ton melkein millä tahansa 40kwh sähkärilläkin taita kunhan maltilla ajaa.

Jos tekee olettamuksen, että kaikki noista mainituista on ensinnäkin toimivia. Yksikin ei-toimiva saattaa Leafin tapauksessa aiheuttaa tyyliin 3-6h stopin koska tuo on vielä kaikenlisäksi yksivaiheisella ac-latauksella. 11kW nyt vielä menee hätävaihtoehtona, mutta Leafin maksimi 7,4kW tai pahimmillaan vain 3,7kW niin alkaa hinaus olla vaihtoehto.

Chademo on poistuvaa tekniikkaa ja siihen kannattaa suhtautua poistuvana teknologiana joka katoaa sitä mukaa kun tekniikkaa tulevat laturit vaihdetaan pikkuhiljaa uusiin ja uusissa ei ole kuin ccs.
 
En lähtisi Lefalla enää etsimään matkanteossa toimivia chademoita, ainoa järkevä teko hankkia se CCS adapteri ennenkuin vetää lyhyen tikun ja päätyy toimimattomalle laturille tyhjällä akulla.

Se on tonnin, vähän vajaa; elämä on.
 
Nyt on tullut reilut 2,5v ajeltua Hynyn Ioniq 5:lla ja kyllä ollaan oltu varsin tyytyväisiä. Kyseessä takavetoversio mutta aika laajalla varustelulla. Tätä ennen ajettiin saman firman plugarilla pikku-Ioniqilla 4,5v.

Ei ole ollut polttiksia kyllä pätkääkään ikävä, mikä saattaa olla yllättäväkin reaktio tällaiselta neliveto-Audien ja Toyota Land Cruisereiden ystävältä.
 
Kotilatausautojahan tuommoiset Leaffit käytännössä ovat. Kyllä niillä kaupunki- ja työmatkat sujuvat varmaan kotilatauksen perässä aivan hyvin 50 km säteellä kotoa.
 
Onhan ne suht kalliita hankkia, mutta käyttökustannukset ovat matalat. Polttoainekulut on mulla olleet vuodenajasta ja reitistä riippuen n. 2,2-4 €/100km kun en kovinkaan usein joudu kaupallisia latureita käyttämään. Huollot ovat todella paljon edullisempia polttiksiin verraten - laite on yksinkertainen, ei siinä kerta kaikkiaan ole paljoa mitään huollettavaa. Ja nokivasaroihin verraten veroistakin tulee vuodessa joa hiukan eroa.

Kilometrejä on alla nyt n. 65tkm.

Ja toki se, että takuu on voimassa monta vuotta. Joten ei tarvitse pelko perseessä miettiä yllätysporsimisten kustannuksia, jotka väijyvät aina noiden käytettyjen polttisautojen kanssa. Siitä voi jokainen heittää arvionsa paljonko menee korjauksiin muutamassa vuodessa.

Että jos lakattais kohisemasta vaan siitä hankintahinnasta, jookosta joo?
 
Kotilatausautojahan tuommoiset Leaffit käytännössä ovat. Kyllä niillä kaupunki- ja työmatkat sujuvat varmaan kotilatauksen perässä aivan hyvin 50 km säteellä kotoa.
Edes sillä ykkössukupolven pikkuakkuisella (24kwh) lefallakin range pyöri siinä reilussa satkussa. Uudemmalla pikkuakkuisella (40kwh) ajelee helposti sen parisataa kilsaa. Kotilatauksella ja alle 200km päiväreissuilla sillä pikalatauksella ei tosiaan ole mitään merkitystä. Kusematta lappiin ei tosiaan kannata lähteä, mutta sen ei pitäisi tulla kellekään yllätyksenä. Pikalatausta kun pitää muutenkin hätävaratoimenpiteenä, CCS adapterilla tai ilman, niin hyvin pystyy perusjantteri lefan kanssa elämään jos muuten antaa tilat jne myöten.
 
Sähkön hinta voi olla juuri tällä hetkellä edullista, mutta toisin oli vielä 2022 syksyllä, jolloin kiinteitä sähkösopimuksia sai keskimäärin 25 - 35 senttiä per kWh hinnalla, ja samalla sitoutui useamman vuoden määräaikaisiin sopimuksiin. Polttoaineen hinnassa ei ole ollut vastaavia piikkejä sitten 70-luvun, ja bensiinin hinnat ovat olleet erittäin stabiileja jopa Ukrainan sodasta huolimatta. Kohta suomi pykätään täyteen datakeskuksia, joissa pyörii Bittirahan louhintaa, Tiktok videoita ja muuta AI-turhaketta, jotka kuluttavat sähköä siihen tahtiin, että sähkön hintakehitys tulee olemaan murhaavaa. En olisi mitenkään yllättänyt, jos kolmen vuoden sisällä pörssisähkö ylittää jatkuvasti yli euron kWH hinnan, myös yöaikaan. Halvat lataustunnit vai pitäisikö jo sanoa tulevaisuuden latausvartit tulevat olemaan enään kaukainen muisto, johon ei ole paluuta.
Sähköauton takuun kattavuudesta voi olla montaa mieltä. Jos on tullut vähän kiven iskemää pohjalevyyn, voi olla edessä helposti mahdottoman hintainen akkuhuolto, jota takuu tai edes täyskasko ei korvaa, jolloin ainoa vaihtoehto on hankkia korvaava ajoneuvo (todennäköisesti varmemmalla käyttövoimalla) tai luopua autoilusta kokonaan.
Saat edelleen ajella sillä polttomoottori autollasi, sitä ei kukaan tule sinulta viemään pois. Koko tekstisi huokuu pelkoa että joutuisit väkipakolla siirtymään sähköautoiluun mitä et selvästi halua.
 
Edes sillä ykkössukupolven pikkuakkuisella (24kwh) lefallakin range pyöri siinä reilussa satkussa. Uudemmalla pikkuakkuisella (40kwh) ajelee helposti sen parisataa kilsaa. Kotilatauksella ja alle 200km päiväreissuilla sillä pikalatauksella ei tosiaan ole mitään merkitystä. Kusematta lappiin ei tosiaan kannata lähteä, mutta sen ei pitäisi tulla kellekään yllätyksenä. Pikalatausta kun pitää muutenkin hätävaratoimenpiteenä, CCS adapterilla tai ilman, niin hyvin pystyy perusjantteri lefan kanssa elämään jos muuten antaa tilat jne myöten.

Eli sillä pikkuakkuisella (24 kWh) akkuisella pääsee käymään mummolallsa 50 km päässä ja pääsee lataamatta vielä takasiin kotiin 50 kilometriä :hmm:

Onko tämä nyt sinun takaus, että sillä uudemalla pikkuakkuisella (40 kWh) pääsee vastaavasti 100 km päässä olevaan mummolaan ja takaisin joka paikkassa Suomea ympäri vuoden kaikissa olosuhteissa?
 
Sähkön hinta voi olla juuri tällä hetkellä edullista, mutta toisin oli vielä 2022 syksyllä, jolloin kiinteitä sähkösopimuksia sai keskimäärin 25 - 35 senttiä per kWh hinnalla, ja samalla sitoutui useamman vuoden määräaikaisiin sopimuksiin. Polttoaineen hinnassa ei ole ollut vastaavia piikkejä sitten 70-luvun, ja bensiinin hinnat ovat olleet erittäin stabiileja jopa Ukrainan sodasta huolimatta. Kohta suomi pykätään täyteen datakeskuksia, joissa pyörii Bittirahan louhintaa, Tiktok videoita ja muuta AI-turhaketta, jotka kuluttavat sähköä siihen tahtiin, että sähkön hintakehitys tulee olemaan murhaavaa. En olisi mitenkään yllättänyt, jos kolmen vuoden sisällä pörssisähkö ylittää jatkuvasti yli euron kWH hinnan, myös yöaikaan. Halvat lataustunnit vai pitäisikö jo sanoa tulevaisuuden latausvartit tulevat olemaan enään kaukainen muisto, johon ei ole paluuta.
Sähköauton takuun kattavuudesta voi olla montaa mieltä. Jos on tullut vähän kiven iskemää pohjalevyyn, voi olla edessä helposti mahdottoman hintainen akkuhuolto, jota takuu tai edes täyskasko ei korvaa, jolloin ainoa vaihtoehto on hankkia korvaava ajoneuvo (todennäköisesti varmemmalla käyttövoimalla) tai luopua autoilusta kokonaan.
Eikö tuo 2022 ollut aikamoinen poikkeus kuitenkin? Ja jos sähkön hinta oikeasti olisi 1€/kWh yölläkin niin uskoisin että kannattaisi ihan yksityishenkilöidenkin alkaa vaan ostamaan isosti maa-alueita vaikka velaksi ja laittaa ne täyteen aurinkopaneeleita, olisi todella kovat tuotot tuossa. Joten epäilen että näin ei tule käymään.
 
Rakennemuutoksen myötä suomalaisten työmatkat ovat pidentyneet, ja voivat olla hyvin 200km menopaluu, johon edullisimmat sähköautot eivät kykene talviolosuhteissa kuin teoreettisesti.
Höpöhöpö. 2021 koko maassa työmatkan keskipituus oli 16,3km.
Huomiona, että akun kestävyyden kannalta säännöllisten ajojen tulee olla 20 - 80 % varausten välillä, jolloin akun kapasiteetista jää jäljelle vain 60 %. Tällöin Opel E-Mokka kulkee keskimääräisenä talvipäivänä rapiat 120 kilometriä, ellei halua akkua pilata.
Höpöt jatkuu. Normaali talvirange on reilu 200km. Jos mennään alle -15 asteen, niin tosta lähtee 50km pois. Kaukana ollaan sun pelottelulukemista.
 
Eli sillä pikkuakkuisella (24 kWh) akkuisella pääsee käymään mummolallsa 50 km päässä ja pääsee lataamatta vielä takasiin kotiin 50 kilometriä :hmm:
Mummon luona ei, mutta anopin kylläkin.
Onko tämä nyt sinun takaus, että sillä uudemalla pikkuakkuisella (40 kWh) pääsee vastaavasti 100 km päässä olevaan mummolaan ja takaisin joka paikkassa Suomea ympäri vuoden kaikissa olosuhteissa?
On joo, maalitolppien siirtelystä huolimatta.
 
Veikö joku varakkaampi sähköautoilija nimimerkin Ruhnama naisen vai mikä tämä kampanja oikein on? Yritätkö kieltää sähköautoilun?

Luulen, että jokainen tähän ketjuun kirjoittava ymmärtää, etteivät sähköautot syystä tai toisesta sovi kaikille tai ole kaikkien saavutettavissa. Jotkut, joille se voisi sopia, vastustavat periaatteesta. On myös selvää, että sähköautoilla on tiettyjä etuja polttiksiin, kuten tietyissä tapauksissa hyvin edullinen käyttövoima.
 
Autoilevalla ihmisellä työmatkat ovat pidemmät kuin kaikki kulkemismuodot sisältävä tutkimus, ja kaikki eivät asu kehä kolmosen sisällä ;)

Tutkimuksessa selvästi tuli esille ero mm pk-seudun ja koko maan välillä. Mikä sinun lähteesi on sille, että autolla kuljettava työmatka olisi huomattavasti tuota esitettyä 16km suurempi?

En jaksanut katsoa ylipitkää videota, mutta missasit mun pointin 20 - 80 % varausvälillä ajamisesta päivittäisessä ajossa. Puolueettoman testin mukaan auton keskikulutus on 17 kWh per 100km. Uuden auton akun nettokapasiteetti on 45 kWh, joten täyden akun ajaa tyhjäksi noin 265 km matkan aikana. Jos ajetaan 20 - 80 % varausvälillä, tällöin range jää ainoastaan 160 km

Koko 20/80 pelottelu on enemmän urbaania legendaa kuin empirian tukemaa faktaa. Varmaa on, että jos autoa pitää pitkiä aikoja 100% tai alle 20% latingissa, kapasiteetti laskee, mutta kunhan sillä autolla vaan ajaa, niin ei noista rajoista tarvitse oikeasti huolehtia. Akkujen käytännön kestävyydestä vs juuri tämänlaiset foorumikalkyylit löytyy ihan oikeaakin dataa, kannattaa tsekata. Sitäpaitsi jos maksimirange on 265 ja ladataan vain 80%, tulee toimintamatkaksi 212km eikä 160km.

Jos huomioidaan vielä käytetyn auton akun kapasiteetti on pudonnut esim. 92 % asti, talviolosuhteet nostavat kulutusta 15 % ja pääosin moottoritie tai maantieajo vielä 10 % lisää, tippuu range jo 112 km asti. Jos ajaa päivittäin varausvälillä 10 - 90 % saadaan rangeksi 140 km, joka ei ole myöskään kovin häävi ja samalla akun kapasiteetti kuluu nopeammin. Näin ollen päivittäisen työmatkan tulee olla enintään 50 - 60 km yhteensuuntaan ja kotona latausmahdollisuus, jotta hankinnassa on järkeä.
Jos työmatka on lähempänä 100km yhteen suuntaan tai työnkuva sisältää paljon matkustelua, tällöin päädytään taas Teslan talliin.
Jossittelit itsesi aikamoiseen nichetilanteeseen jota käytännössä ei koskaan empirian, tilastojen tai speksien valossa tapahdu. Jos pitää autoa 100% latingissa viikon, pitää sen yön -20 asteen pakkasessa ja ajelee nilkka suorana töihin ja takaisin ja toistaa ruljanssia säännöllisesti vaikka vuoden ajan, akun SOH varmasti heikkenee.
 
Autoilevalla ihmisellä työmatkat ovat pidemmät kuin kaikki kulkemismuodot sisältävä tutkimus, ja kaikki eivät asu kehä kolmosen sisällä ;)

En jaksanut katsoa ylipitkää videota, mutta missasit mun pointin 20 - 80 % varausvälillä ajamisesta päivittäisessä ajossa. Puolueettoman testin mukaan auton keskikulutus on 17 kWh per 100km. Uuden auton akun nettokapasiteetti on 45 kWh, joten täyden akun ajaa tyhjäksi noin 265 km matkan aikana. Jos ajetaan 20 - 80 % varausvälillä, tällöin range jää ainoastaan 160 km. Jos huomioidaan vielä käytetyn auton akun kapasiteetti on pudonnut esim. 92 % asti, talviolosuhteet nostavat kulutusta 15 % ja pääosin moottoritie tai maantieajo vielä 10 % lisää, tippuu range jo 112 km asti. Jos ajaa päivittäin varausvälillä 10 - 90 % saadaan rangeksi 140 km, joka ei ole myöskään kovin häävi ja samalla akun kapasiteetti kuluu nopeammin. Näin ollen päivittäisen työmatkan tulee olla enintään 50 - 60 km yhteensuuntaan ja kotona latausmahdollisuus, jotta hankinnassa on järkeä.
Jos työmatka on lähempänä 100km yhteen suuntaan tai työnkuva sisältää paljon matkustelua, tällöin päädytään taas Teslan talliin.

Mutta mitä hemmetin merkitystä tuolla sinun epärealistisella laskelmalla on? Se 100km työmatkaa vetävä teoreettinen autoiluhullu edustaa jotain 0,0001% työmatka-autoilijoista jos sitäkään, niin mitä ihmeen väliä sillä on sopiiko sille joku Opel Mokka sähköisenä?

Ja noilla kilometreillä auton hinnallakaan ei ole väliä jos vaihtaa sähköautoon, kun kaikki muut kuin ostohinta näyttelee niin merkittävää kuluerää, niin miksei se ostaisi jotain isompiakkuista autoa?
 
Sähköautojen 12V akkuongelmien osalta kyseessä ei ole paska erä tai paskat akut, vaan ajatusvirhe. Virhe tulee siinä, että sähköauton kylmään etuboksiin laitetaan moottoripyörän akku ja sitä lataa DC/DC konvertteri, jonka on ohjelmoinut AI tai insinööri, jolla ei ole mitään kosketuspintaa Suomen ja Skandinavian talvisiin olosuhteisiin.
Ehkä näin, mutta kun satasen tarvikeakut kerran kestävät myös täällä samoissa autoissa, niin luulisi maahantuojankin suosivan niitä korjauksissa sen sijaan että lyövät samaa paskaa tilalle. Vielä parempi jos laittaisivat sen tarvikeakun sinne jo tuotantolinjalla.
 
Autoilevalla ihmisellä työmatkat ovat pidemmät kuin kaikki kulkemismuodot sisältävä tutkimus, ja kaikki eivät asu kehä kolmosen sisällä ;)

En jaksanut katsoa ylipitkää videota, mutta missasit mun pointin 20 - 80 % varausvälillä ajamisesta päivittäisessä ajossa. Puolueettoman testin mukaan auton keskikulutus on 17 kWh per 100km. Uuden auton akun nettokapasiteetti on 45 kWh, joten täyden akun ajaa tyhjäksi noin 265 km matkan aikana. Jos ajetaan 20 - 80 % varausvälillä, tällöin range jää ainoastaan 160 km. Jos huomioidaan vielä käytetyn auton akun kapasiteetti on pudonnut esim. 92 % asti, talviolosuhteet nostavat kulutusta 15 % ja pääosin moottoritie tai maantieajo vielä 10 % lisää, tippuu range jo 112 km asti. Jos ajaa päivittäin varausvälillä 10 - 90 % saadaan rangeksi 140 km, joka ei ole myöskään kovin häävi ja samalla akun kapasiteetti kuluu nopeammin. Näin ollen päivittäisen työmatkan tulee olla enintään 50 - 60 km yhteensuuntaan ja kotona latausmahdollisuus, jotta hankinnassa on järkeä.
Jos työmatka on lähempänä 100km yhteen suuntaan tai työnkuva sisältää paljon matkustelua, tällöin päädytään taas Teslan talliin.
Johtopäätöksesi on täysin oikea: 100km suuntaansa työmatkaa ajavan ei kannata ostaa 45kWh sähköautoa.
 
… varakkaampi sähköautoilija … On myös selvää, että sähköautoilla on tiettyjä etuja polttiksiin, kuten tietyissä tapauksissa hyvin edullinen käyttövoima.
Yksisarvinen nimeltään Varakkaampi Sähköautoilija? Vai oliko se kuitenkin herra Ämpäri Jonottaja? No oli kumpi vaan, tuskin suurta pelkoa että se kenenkään naista veisi.
 
Huomiona, että akun kestävyyden kannalta säännöllisten ajojen tulee olla 20 - 80 % varausten välillä, jolloin akun kapasiteetista jää jäljelle vain 60%.
Saa sen ladata tarpeen mukaan vaikka päivittäin 100%, jos vaan ajoa tulee riittävästi. Eli ajastaa lataus 100% ja lähteä sitten ajoille (osassa autoista ei ole tätä ajastusta). Myös lähelle 0% voi ajaa. Mutta täytyy olla tiedossa, että lataus on sitten heti mahdollista vaikka jopa heti 50% tasoon asti. Tai nyt vähintäänkin 20% tasoon asti. Ja varsinkin talvella tuo alle 20% raja tulee huomioida tarkasti. Akkua/autoa ei saa säilyttää alle 20% tasossa pakkassäässä.

Osassa autoja ei ole myöskään tuota 80% rajaa, eli akku menee aina täyteen asti.

Silti kannattaa valita joku, jossa akku olisi riittävän iso. Mulla oli Peugeot e-2008, jossa vaan 50kWh akku. Tuli kumminkin myytyä se pois. Yksityisiä ostajia ei oikein mistään kunnolla löytynyt, mutta nettiauton kautta autoliike sen kumminkin huoli oikein mielellään ja sai myytyä sen helposti pois. Toki jotain muitakin myyntikanavia olisi voinut myös kokeilla.

Joulukuun loppupuolella ostin Model S 90D fl auton (2016). Eli neliveto ja aika paljon suurempi 90kWh akku. 11tkm olen sillä ehtinyt ajaa. Teslan ajomatka arviotkin on hyvin tarkkoja. Ja autopilotistakin on ollut jopa ajon kannalta hyötyä nyt kesällä. Vähän toki nyt korjausta tiedossa autossa, eli ei mikään täydellinen ollut. Katsastuskin meni melkein puhtaasti läpi. Raidetangon pään piti kyllä vaihtaa. Mutta lähes 240tkm ajettu vanha auto, niin voihan siitä jo vähän vaikka mikä vioittua/rikkoontua. Moottorit ja akku toimii hyvin, vaikka 8v akkutakuuta ei enää ole. Pian siis jo 9 vuotta ikää.

Edit:
Mutta tuo 90kWh on jo sen verran hyvä, että voi melkein bensa/diesel autoon verrata. Koska latureitakin on riittävästi jo. Toki kotilataus "täytyy" olla. Täällä vaan 13A lataus, mutta se on ollut vielä ihan toimiva, on riittänyt.
 
Melkoisen vähän liikkuvia (ja muitakin) osia on näissä sähköautojen moottoreissa. Etenkin jos vertaa nykyaikaiseen polttomoottoriauton moottoriin.
Toki kaverina on paljon tietotekniikkaa joka voi kehittää kaikenlaista ongelmaa. Vielä kun saadaan valmistajien munaskuita kiristettyä että vapauttavat näiden varaosamarkkinaa ja huoltoa että puolen auton uusimisen sijaan saisi vaihdettua sen yksittäisen vikaantuneen laakerin tai sulakkeen.

Esim. VW:n uudempien sähkisten moottori avattuna.
Ei oo "vaihteistossa" montaa pyörivää ratasta.
 
Alennusvaihdehan se vain onkin. Hyvin on koneistettu ja laakeroitu kun vaivattomasti pyörii.
 
Suomalaisten autojen keski-ikä on 15 vuotta, johon haarukkaan ei mahdu yksikään moderni sähköauto. Suomalaiset ostavat pääosin autonsa käytettynä 5000 - 15 000 rahan hintahaitarissa, monet hankkivat jopa alle parintonnin romuja.
Sähköautojen hinnoittelusta on outoa nillittää etenkin ostettujen autojen keskihinnan kautta. Sama homma se on ennenkin ollut, että autojen ostohinnat noudattaa jonkunlaista normaalijakaumaa ja tästä jakaumasta se yläpää tuo sitten käytettyjen markkinoille ne kärryt.

Sähköautoilun kontekstissa tällä hetkellä mennään vielä tilanteessa jossa ei ole suurta tarjontaa 10 vuoden ikäisten käytettyjen ikäluokassa, mutta ennen pitkää näin on ja silloin on kiinnostava nähdä mikä se hintaluokka on - oletettavasti vastaava kuin tällä hetkellä saman ikäluokan polttikset.

Rakennemuutoksen myötä suomalaisten työmatkat ovat pidentyneet, ja voivat olla hyvin 200km menopaluu, johon edullisimmat sähköautot eivät kykene talviolosuhteissa kuin teoreettisesti.

Tässä taas malliesimerkki aivan väärin muotoilusta argumentista; puhutaan samassa postauksessa autojen keskihinnasta ja poimitaan kuitenkin ihan vitun extreme rajatapaus ajomäärässä. Ihmiset ajaa edelleen keskimäärin sen 15Mm vuoteen ja tossa kontekstissa pätee se ostettujen autojen keskihinta. 200km työmatka tekee todellisuudessa varmaan 2-4x ajoa vuoteen verrattuna tohon keskimääräiseen suoritteeseen.

Se on jännä miten tästä ”range anxietysta” (vähän heikosti yhtä kuvaavia suomenkielisiä fraaseja saatavilla) kärsii eniten ne joilla ei ole ollut sähköautoa omassa käytössä. Tää keskustelu kuuluisi ylipäätään paremmin tonne käyttövoimakeskustelun alle.
 
Se on jännä miten tästä ”range anxietysta” (vähän heikosti yhtä kuvaavia suomenkielisiä fraaseja saatavilla) kärsii eniten ne joilla ei ole ollut sähköautoa omassa käytössä. Tää keskustelu kuuluisi ylipäätään paremmin tonne käyttövoimakeskustelun alle.
No tämä. Ja muutenkin koko sähköautoasia on ihan järjetöntä jos katsoo vaikka facebookin sähköauto ryhmiä. Siis ihan oikeasti aikuiset ihmiset siellä jaksaa vuodesta toiseen kokoajan haukkua sähköautoja ties miten, vaikka todennäköisesti näistä suurin osa ei ole koskaan edes kokeillut sähköautoa. Vaikuttaa enemmän joltain lastentarhalaisten kinastelulta, ei vaan voi käsittää miten lapsellisia ja typeriä aikuiset ihmiset ovat. Kyseessä on siis vain vähän erilainen moottori autossa ei mikään kenenkään elämää kaatava asia, ja lisäksi jokainen saa ihan vapaasti vieläpä valita millaisella autolla haluaa ajaa.

Onkohan facessa myös joku siimaleikkuri ryhmä jossa ollaan taisteltu kymmeniä vuosia siitä että minähän en koskaan vaihda polttomoottorikäyttöistä siimaleikkuriani sähköversioon?
 
Joo noilla kauhukuvilla kannattaa kyllä pysyä niissä dieseleissä niin pääset hangosta nuorgamiin edestakaisin ilman kusi ja tankkaustaukoja.
On se jännä sinänsä miten tässä nyt muutaman vuoden aikana pitkin kotimaata matkaten on näkynyt niitä sähköautoja milloin pikkupitäjillä ja kaukana käsivarressa.
 
”range anxietysta” (vähän heikosti yhtä kuvaavia suomenkielisiä fraaseja saatavilla)
Kyllähän niitä löytyy, esimerkiksi toimintasädepelko(aivo)vamma, lapinkusesmavamma, Esson Baari -oireryhmä, 'minähän en juo maitoa' -oireryhmä, mutta varmaan se oikea kuitenkin on toimintasädeahdistus( tavallaan pidempi ja tavallaan lyhyempi kuin tuo englanninkielinen kuvaus), jota yleisesti käytetään niin valtamedisassa, anonlehdissä kuin kansan suusta lausuttunakin.

Ja kyllä jokaisella tahtoi olla toimintasädeahdistusta kun itse aloitin täyssähkäautoilun. Minulla oli sitä tavallaan myös sähköautoiluaikaan kun inhosin sitä kun polttomoottori lähti käyntiin. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin( ja jo melkein seitsemän vuotta sitten) huomasin ettei eGolfin ajoakun kokoa isompaa tarvitse. Ongelma eGolfin kanssa tosin oli, että vaikka sillä pääsi kesällä yli 300 kilometriä tarvittaessa( reilusti yli WLTP:n) niin motarilla saattoikin kulutus olla 90 Wh/ km:n sijaan yli 300 Wh/ km ja siinä kohtaa seuraavan latausaseman ollessa just ja just toimintasäteen päässä alkoi vähän ahdistaa.
 
Olen pitkään miettinyt sähköauton hankkimista ja miettinyt jonkin verran millä tavalla semmoinen kannattaisi hankkia (työsuhde, leasing, omistus).

Kuinka olette itse tämän järkeilleet ja mihin tapaan päätyneet?

Itselläni vaihtoehdot olisivat ostaminen (rahoituksella, koska niin edulliset korot) tai leasing. Leasing ei jotenkin omasta mielestäni vaikuta mieluisalta, koska tuntuu, että rahat menee ns. alas kankkulan kaivosta.

Omistamisen yhteydessä taas kaikki riskit siirtyy minulle, mutta samalla ei myöskään ole mitään rajoituksia. Lopulta myös uuden auton riskit vaikuttavat hyvin pieniltä ainakin omasta mielestä. Pienellä käsirahalla (10-15k€) kuukausikulu olisi myös huomattavasti pienempi kuin leasingilla.
 
Sähkön hinta voi olla juuri tällä hetkellä edullista, mutta toisin oli vielä 2022 syksyllä, jolloin kiinteitä sähkösopimuksia sai keskimäärin 25 - 35 senttiä per kWh hinnalla, ja samalla sitoutui useamman vuoden määräaikaisiin sopimuksiin. Polttoaineen hinnassa ei ole ollut vastaavia piikkejä sitten 70-luvun, ja bensiinin hinnat ovat olleet erittäin stabiileja jopa Ukrainan sodasta huolimatta.

Tokihan sä tajuat että tuo hinta on edelleen halvempi kuin bensan?

Jonka lisäksi bensan hinta on nyt halpaa koska sen veroa pudotettiin ja venäjä myy öljyään hinnalla millä hyvänsä rahoittaakseen sotimista. Veron korotus on seuraavan hallituksen ensimmäisiä toimia.. Sodan kestosta on tietysti vaikea sanoa, mutta Venäjällä, kuten kaikilla muillakin alkaa halvat öljyesiinymät huveta.

Melkoisen vähän liikkuvia (ja muitakin) osia on näissä sähköautojen moottoreissa. Etenkin jos vertaa nykyaikaiseen polttomoottoriauton moottoriin.
Toki kaverina on paljon tietotekniikkaa joka voi kehittää kaikenlaista ongelmaa.

Itseasiassa nykypolttomoottorissa on enemmän tietotekniikkaa kuin sähkömoottorissa.

Pääasiassahan nuo tietoteknikan ongelmat ovat kuitenkin olleet autoissa siellä hupipuolella.

Kuten aiemmin kirjoitin, keskiverto ihminen ajaa noin 15 vuotta vanhalla autolla, jonka hintahaitari on 5000 - 15 000 rahan väliltä, ja tuohon hintahaarukkaan ei saa kuin pieniakkuisen kaupunkiauton. Tulevaisuudessa voi löytyä myös vanhoja ja halpoja sähköautoja käytettynä, mutta mikä lienee näiden akkujen kunto ja toteutunut kantama, erityisesti kun vaihdettavan akun hinta on moninkertainen käytetyn auton hankintahintaan. Tavallinen kansalainen haluaa auton, jolla pääsee työmatkojen ja asioinnin ohella niin mökille, Lappiin kuin Euroopan ympäri. Nämä kaikki onnistuvat myös 20 vuotta vanhalla romulla, jonka hankintahinta on alle 1000 rahaa. Sähköauto soveltuu varmasti taajama-ajoon ja maltillisen mittaisiin työmatkoihin, mutta nämä eivät tule koskaan valloittamaan kansan syviä rivejä.

Ei ole mitenkään harvinaista, että työmatka kestää jopa tunnin yhteen suuntaan. Ennen kuin muutin kehä kolmosen sisään, ajoin myös työmatkaa lähes 100 km yhteen suuntaan. Rakennemuutoksesta kärsineillä pienemmillä paikkakunnilla pitkä työämatka on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tuollaisilla pidemmillä työmatkoilla tosin sen sähkärin edulliset käyttökustannukset korostuvat entisestään, jolloin sen säästyneen bensarahan voi käyttää kalliimpaan hankintahintaan, sen vaikuttamatta talouteen.

Se että autot ovat keskimäärin melkein 15v vanhoja ei sinänsä kumoa sähköautojen yleistymistä mitenkään. Niissä 15v autoissa sähkäritkin yleistyvät sitä mukaa kun aika kuluu. Tietenkin tällä hetkellä 15v sähköautojen tarjonta on olematonta.

Matka-ajon tarpeita on monenlaista. Jos pitää päästä ainoastaan mökille, 200 km range saattaa riittää ihan hyvin kesäolosuhteissa, jolloin edullinen sähkömokka saattaa riittää, jos vain akku on kunnossa. Jos pitää päästä Lappiin tai Eurooppaa kiertämään rangeä pitää riittää vähintään 300 km (100 % --> 20 %), jolloin auton hankintahinta lähtee 40 000 rahasta, ellei hanki käytettyä Teslaa, ja tähän liittyviä riskejä. Päivittäisessä ajossa akun kapasiteetti tulee pitää 20 - 80 % haarukassa, joka on useimpien valmistajien mm. VW suositus. Jatkuva akun kapasiteetin heilunta ääripäissä heikentää akun maksimikapasiteettia merkittävästi, erityisesti pakkasella.
Toisaalta erityisesti isommat akut ovat kestoltaan aivan ylimitoitettuja autokäyttöön, ellei sitten sähköautojen elinkaaret muodostu ajan kanssa merkittävästi polttiksia pidemmiksi.

Eli vaikka tuo 20-80% käyttösykli rasittaakin akkua vähemmän, niin ihan sama pätee polttomoottoriinkin, sen käyttäminen 20-80% alueella koko käytettävissä olevasta kierros- ja tehoreservistä rasittaa moottoria vähemmän, niin mitä sitten?
En ostaisi käytettyä sähköautoa, ellei akun kuntoa (SOH State of Health) ole mitattu puolueettomasti. Tiedän muutaman tapauksen, jossa taksikäytössä ollut Long range Model-3 on myyty halvalla, mutta akun toteutunut SOH arvo on ollut lähempänä 60 % maksimista. Tähän päälle Teslan kalliit huollot ja todennäköinen reputus katsastuksesta, joten hankintariski on melkoinen.

Teslan huoltoja ei kyllä voi rehellisesti pitää kalliina.
Siitä takapuslastahan ne hyppäävät "aina" leimalla, mutta oikeasti se nyt on yhtä vakava ongelma kuin jokin ooppelin alapallo, jota yhtälailla saa olla aina leimalle uusimassa.

Tällä hetkellä markkinoilla ei yksinkertaisesti ole edullisia sähköautoja, jotka kykenevät kohtuulliseen rangeen matka-ajosaa
Tällähetkellä markkinoilla ei ole edullisia autoja. :(
 
Tavallinen kansalainen haluaa auton, jolla pääsee työmatkojen ja asioinnin ohella niin mökille, Lappiin kuin Euroopan ympäri. Nämä kaikki onnistuvat myös 20 vuotta vanhalla romulla, jonka hankintahinta on alle 1000 rahaa.
Ei halua. Kuinka monta euroopan automatkaajaa tiedät? Lisäksi jos on tonnin tai edes viiden tonnin auto, tuskin on mökkiä, Lapin lomia saati Euroopan reissuja. Aivan utopiaa tuollaiset väitteet.

Ei ole mitenkään harvinaista, että työmatka kestää jopa tunnin yhteen suuntaan.
...
Rakennemuutoksesta kärsineillä pienemmillä paikkakunnilla pitkä työämatka on enemmän sääntö kuin poikkeus.
On harvinaista, todista toisin luotettavan lähteen kera. Rakennemuutoksen myötä suurin osa ihmisistä on siirtynyt kaupunkeihin tai niiden lähikuntiin, jolloin työmatka on maltillinen tai hoituu kätevimmin julkisilla. Pienillä paikkakunnilla pitkä työmatka lienee todennäköisempi, mutta toisaalta väestömäärässä tämä populaatio on koko ajan pienempi joukko.
Vanhaan omakotitaloon sellaista ei myöskään saa ilman mittavaa sähköremonttia ja sähköliittymän suurentamista, jolloin investoinnin kuolettaminen voi kestää vuosikymmeniä.
Mitä ihmettä? Käytännössä kaikissa omakotitaloissa on vähintään 3x25A liittymä, josta kyllä piisaa potkua latauskäyttöön. Mistä sähköremontista puhut? Et selkeästi tiedä, mistä puhut.

Julkisilla latauspisteillä voi toki latailla, tällä hetkellä latausten hinta opyörii välillä 22 - 50 senttiä per kWh mutta tilanne voi muuttua muutamassa vuodessa, kun operaattorien hinnoittelu siirtyy enemmän markkinaehtoiseksi ja sähkön hankintahinta tulee kasvamaan.
Nyt olet vieläpä sähkömarkkina-asiantuntija. Annan vinkin, operaattorien hinnoittelu on jo pitkälti markkinahintaista pl. muutamat lataustukea saaneet asemat. Sähkön hinnan suuntaa on vaikea ennustaa edes alan kovimpien asiantuntijoiden toimesta, niin et sinäkään sitä pysty tekemään.

Kehotan lopettamaan tällaisen voivottelun ilman mitään totuuspohjaa. Se ei kuulu mihinkään ketjuun, ei edes käyttövoimapuolelle.
 
Ei halua. Kuinka monta euroopan automatkaajaa tiedät? Lisäksi jos on tonnin tai edes viiden tonnin auto, tuskin on mökkiä, Lapin lomia saati Euroopan reissuja. Aivan utopiaa tuollaiset väitteet.

Itseasiassa nuo euroopan lenkit jollain vanhalla harrasteautolla ei ole niin kovin tavaton juttu, eikä niiden rahallinen arvo välttämättä kovin kummoinen ole, mutta jos kyse on talouden ainoasta autosta, niin silloin se ei kyllä yleensä ole jokapäiväisessä työmatkakäytössä.
 
Olen pitkään miettinyt sähköauton hankkimista ja miettinyt jonkin verran millä tavalla semmoinen kannattaisi hankkia (työsuhde, leasing, omistus).

Kuinka olette itse tämän järkeilleet ja mihin tapaan päätyneet?

Itselläni vaihtoehdot olisivat ostaminen (rahoituksella, koska niin edulliset korot) tai leasing. Leasing ei jotenkin omasta mielestäni vaikuta mieluisalta, koska tuntuu, että rahat menee ns. alas kankkulan kaivosta.

Omistamisen yhteydessä taas kaikki riskit siirtyy minulle, mutta samalla ei myöskään ole mitään rajoituksia. Lopulta myös uuden auton riskit vaikuttavat hyvin pieniltä ainakin omasta mielestä. Pienellä käsirahalla (10-15k€) kuukausikulu olisi myös huomattavasti pienempi kuin leasingilla.
Tämä on aika yksilöllistä ja työpaikkasidonnaista eikä asiasta saa selvyyttä ilman exceliä.

Jos aloitetaan yksinkertaistettu laskutoimitus 50 000 euron autosta, jonka ostaa käteisellä, lainalla, leasingilla ja yritysleasingilla niin kolmessa ensimmäisessä tulee hinnan päälle vakuutukset, huollot, renkaat ja jos on täysetu( autoetu) niin myös sähköt.

Vakuutus ilman bonareita tahtoo olla luokkaa 2 000 euroa ja täysien bonareiden kanssa luokkaa 1 400 euroa( saa toki halvemmallakin mutta yleistäen käytetään järkevämpää lukua kuin sitä halvinta), huollot ovat 150 euroa vuosi riippumatta autosta( Teslassakin tulee huoltoja vaikkei huolto-ohjelmaa olekaan) ja renkaat vaihtuvat samaan tahtiin kuin polttiksessa.
Käteisellä tai lainalla ostaessa tulee laskea arvonalenema mukaan laskuihin sillä sitä ei leasingmaksuissa ole erikseen mutta se on sisällytetty hintaan. Yleistäen taas voidaan ajatella tämänhintaisen auton arvon laskevan kolmessa vuodessa polttisten tapaan noin 35 000 euroon( yleinen yritysleasingaika), joten arvonalenema on 5 000 euroa vuodessa, 400 euroa kuussa. Vakuutukset ovat pyöreästi satasen ja huollot kaksi kymppiä renkaiden kanssa. Tästä tulee pakollisia kuluja noin 500 euroa( oion kaikessa pennien laskun sijaan).

Täten jos yksityisleasing on vaikka 700 euroa kuussa kyseiselle autolle 25 000 kilometrin vuosisuoritteella jää eroa parisataa omistamisen eduksi. Vuosikoron ollessa 4 prosenttia( yleisin prosentti, joskus saa kahteen ja joskus ilman) ja kuukausimaksun ollessa 15 euroa tulee karkeasti oikoen korkoa vuodessa 1 800 euroa( 2 000, 1 800 ja 1 600 laskematta), joten tästä tulee 165 euroa kuussa lainakuluja. Kokonaishinta on siten aika lähellä tuota 700 euron leasinghintaa. Leasinghinnan päälle tulee kuitenkin se aikaisemmin mainittu vakuutus, joten yksityisleasing on harvemmin kannattavaa ellei ole kunnon tarjousta.

Yritysleasingissa on kaksi vaihtoehtoa; palkan päälle ja yleisemmin palkasta. Palkan päälle joutuu maksamaan ainoastaan lisäverot, eli tuhannesta eurosta noin 350 euroa. Taas jos lähtee palkasta on summa noin 700 euroa ellei työnantaja maksa puolia, kuten meillä tekee.

Itselläni on tulossa kolmas liisari ja sen hinta on päälle tuon 50 000 euroa ja minulle nettopalkasta jää käteen noin 500 euroa vähemmän.


Siten, mikäli työnantaja kannustaa täyssähköautojen hankintaan tukemalla sitä, on se halvin muoto saada auto allensa, muuten omistaminen on halvin jos autoa pitää hallussaan kauemmin kuin pari vuotta. Ja tietenkin 50 000 euron käytetyn hankinta on vielä halvempaa sillä sen arvonalenemaolettama on pienempi kuin pakasta vedetyn.
 
Aina puhutaan autojen julmetusta keski-iästä jne, mutta tienpäällä kuitenkin tulee vastaan yllättävän uuden oloisia autoja ja jopa yllättävän paljon sähköautoja. Onkohan suurin osa noista 20+ vuotiaista autoista siellä navetan takana "vara-autona"? Veikkaan, että ne jotka ajaa todella vähän, niin säästävät jonkin vanhan pommin satunnaisia sukulaisreissuja varten. Ne ketkä oikeasti ajavat paljon työmatkaa ja muita reissuja, niin sijoittavat enempi autoihin, todennäköisesti sähköautoon, ja siksi tuntuu että Tesla on yksi yleisimmistä autoista mitä teillä näkyy. Kadunvarret toki ovat täynnä jotain 20-vuotiasta Corollaa, paksun siitepölyn alla peitossa, koska niillä ei usein ajeta.
 
Suomalaisten autojen keski-ikä on 15 vuotta, johon haarukkaan ei mahdu yksikään moderni sähköauto. Suomalaiset ostavat pääosin autonsa käytettynä 5000 - 15 000 rahan hintahaitarissa, monet hankkivat jopa alle parintonnin romuja. Mutta ne vanhat ja halvat polttomoottiautot yleensä toimivat, sopivat kaikkiin käyttöolosuhteisiin sis. matka-ajon ja talviolosuhteet, ja näiden korjaaminen on yleensä edullista ja onnistuu myös Bensa-penan huoltoliikkeessä. Alle 15 000 rahalla saat käytännössä pelkän kaupunkiauton täyssähköisenä, jonka akkutakuu on todennäköisesti kulutettu loppuun, jolloin akun lahotessa korjaus maksaa enemmän kuin auton hankintahinta. Uudemman sähköauton saa yli 15 000 rahalla, mutta käytännössä summa pitää tuplata jos haluaa auton pärjäävän matka-ajossa, ellei osta sitä halvinta Teslaa yli 150k kilometreillä.

En nyt tiedä. 62 kWh akkuisen Leafin sai tällä hetkellä ostettua 17000 eurolla, autolla ikää 2,5 vuotta, kilometrejä 60tkm ja kaikki takuut vielä voimassa. Tolla pärjää jo auttavasti matkallakin, etenkin jos hommaa sen CCS-adapterin. Lähtökohtaisesti sähköautoon voi laittaa enemmän rahaa kuin polttomoottoriseen, koska käyttökustannukset ovat pienemmät. Aikaa kun vielä vähän kuluu, niin tuollaisen saa siihen 10-15k haarukkaan eikä auto ole silloin 15 vuotias tai edes akkutakuu lopussa. Ja aivan varmasti monet nyt käytettynä 20k tuntumilla olevat Leafia vähän modernimmat autot putoavat tuonne 15k luokkaan myös.
 
Onko jollain kokemuksia Polestar 2, Ioniq 5 tai EV6 osalta, näkeekö lapset takapenkiltä ulos? 4,5-vuotias istuu jo eteenpäin perus isofix-kiinnitteisellä istuimella, joka hieman korottaa. 11-vuotias istuu jo suoraan penkillä, mutta pituutta toki vasta ~140cm. Varmasti toki puita ja kerrostaloja näkee, mutta näkeekö maantasalle mitään? Tässä vasta alustavia puntarointeja tehdään ennen koeajoja.
 
Aina puhutaan autojen julmetusta keski-iästä jne, mutta tienpäällä kuitenkin tulee vastaan yllättävän uuden oloisia autoja ja jopa yllättävän paljon sähköautoja. Onkohan suurin osa noista 20+ vuotiaista autoista siellä navetan takana "vara-autona"? Veikkaan, että ne jotka ajaa todella vähän, niin säästävät jonkin vanhan pommin satunnaisia sukulaisreissuja varten. Ne ketkä oikeasti ajavat paljon työmatkaa ja muita reissuja, niin sijoittavat enempi autoihin, todennäköisesti sähköautoon, ja siksi tuntuu että Tesla on yksi yleisimmistä autoista mitä teillä näkyy. Kadunvarret toki ovat täynnä jotain 20-vuotiasta Corollaa, paksun siitepölyn alla peitossa, koska niillä ei usein ajeta.
Meillä polittisten keski-ikä tasan 20v mutta niillä ajetaan yhteensä max 10tkm vuoteen. Sähkö sitten 1v ja sillä ajetaan 25tkm.
 
Viimeksi muokattu:
Tyypillinen 11 kW lataus vie 3x25 liittymän kapasiteetistä 65 %, joka on monessa tilanteessa liikaa, jos talossa on mm. osittainen tai täysi sähkölämmitys, sähkökiuas ja tavanomaiset kodinkoneet pyörimässä.

Nämähän ei myöskään onnistuisi sillä 1-vaiheisella liittynällä. 3x25A liittymä taas riittää omakotitalossa täysin myös kuvaamassasi tilanteessa. Sähköautoperheessä. 3x16A lataukselle todellinen tarve on aika harvinainen. Jos sähköt vähänkään asiallisesti asennettu kuormittamaan tasaisesti eri vaiheita, kuormanhallintaakaan ei käytännössä tarvita. Vaikkapa 3x8A lataus ajastettuna niille tunneille joilla kiuasta ja liettä ei käytetä riittää lataamaan jo melkoisen päivittäisen ajosuoritteen.
Tätä kotilatausta on FUD hengessä ylispeksattu valtavasti ja myyty täysin turhia ylihintaisia kuormanhallintalaitteita.
 
Vaikkapa 3x8A lataus ajastettuna niille tunneille joilla kiuasta ja liettä ei käytetä riittää lataamaan jo melkoisen päivittäisen ajosuoritteen.
Tätä kotilatausta on FUD hengessä ylispeksattu valtavasti ja myyty täysin turhia ylihintaisia kuormanhallintalaitteita.
Vahvasti eri mieltä. Sähkäreiden kotilatauksen arkipäiväistyminen tarkoittaa sitä, että sitä autoa ladataan kun halutaan, eikä käytetä yhtään aikaa minkäänlaisten ajastuksien kanssa huolimatta siitä onko kyse samanaikaisen liiallisen kuorman aiheuttamisesta (=balanserit) tai kalliin sähkön välttämisestä (suurin osa soppareista on kumminkin kiinteitä).
 
Ei halua. Kuinka monta euroopan automatkaajaa tiedät? Lisäksi jos on tonnin tai edes viiden tonnin auto, tuskin on mökkiä, Lapin lomia saati Euroopan reissuja. Aivan utopiaa tuollaiset väitteet.
Viimeiset kolme Saksan reissua olen ajanut tuollaisella viiden tonnin dieselillä. Olen monesti ajatellut myydä sähkön pois ja siirtyä takaisin tuohon hintaluokkaan. Sähkö ei meille ole tuonut juuri mitään muuta etua autoiluun kun edullisemman ajoaineen silloin kun kotona voi tankata. Haittoja sitten tietysti ne perinteiset.
Nämähän ei myöskään onnistuisi sillä 1-vaiheisella liittynällä. 3x25A liittymä taas riittää omakotitalossa täysin myös kuvaamassasi tilanteessa. Sähköautoperheessä. 3x16A lataukselle todellinen tarve on aika harvinainen. Jos sähköt vähänkään asiallisesti asennettu kuormittamaan tasaisesti eri vaiheita, kuormanhallintaakaan ei käytännössä tarvita. Vaikkapa 3x8A lataus ajastettuna niille tunneille joilla kiuasta ja liettä ei käytetä riittää lataamaan jo melkoisen päivittäisen ajosuoritteen.
Tätä kotilatausta on FUD hengessä ylispeksattu valtavasti ja myyty täysin turhia ylihintaisia kuormanhallintalaitteita.
3x25 , suora sähkö okt täälläkin ja aina ladattu täydellä 3x16A. Alkuun taisi mennä kaikki ehkä -90 luvulla paikalleen laitetut mutta sen jälkeen muistaakseni kahdesti on sulake mennyt yhdestä vaiheesta, kerran kun jostain syystä päivällä piti ladata samalla kun kuivausrumpu, pesukone, uuni, hella jne. oli kaikki käytössä. Toinen taisi mennä silloin -50c sähkön aikaan kun yritettiin maksimikuormaa saada aikaiseksi. Ei välttämättä edes toisen auton hankinta vielä ajaisi kuormanhallintaan.
 
Vahvasti eri mieltä. Sähkäreiden kotilatauksen arkipäiväistyminen tarkoittaa sitä, että sitä autoa ladataan kun halutaan, eikä käytetä yhtään aikaa minkäänlaisten ajastuksien kanssa

Näin on ja tälle edellytykset arkipäiväistyy uusissa sähköasennuksissa oli autoa tai ei. Esim. kuormanhallintaankin riittävä vaihekohtainen mittaus on vakiona uudessa etäluettavassa mittarissa jonka verkkoyhtiö vaihtoi tuonne seinälle kysymättä onko sähköautoa vai ei.
Mutta tosiaan yksi auto keskimäärin 120km päivässä ei tosiaankaan vaadi suurempaa liittymää tai kuormanhallintaa. Ne ei siksi rajoita sähköautoilua tai varsinaisesti muodosta ylimääräistä kuluerää.
Minulla on 5v ollut sähköauto, maalämpö, kiuas, liesi ja uuni 3x25A ilman kuormanhallintaa ja kerran vahingossa laukaissut vaihesulakkeen vaikka lataan milloin haluan. Tietysti tämä on tekkifoorumi ja tyylikäshän sellainen täysin automaattinen kuormanhallinta on. Käytännössä useimmille riittää 6kW tai 8kW lataus ratkaisuksi.
 
Ei ole mitenkään harvinaista, että työmatka kestää jopa tunnin yhteen suuntaan. Ennen kuin muutin kehä kolmosen sisään, ajoin myös työmatkaa lähes 100 km yhteen suuntaan.
Mutta se on edelleen ihan vitusti enemmän kuin mitä keskimääräinen tallaaja ajaa, joka on siis 15Mm/v.

Nojoo, mulle on sikäli sama miten perustelet tämän itsellesi. Mulla on tollanen 78kWh akullinen auto jonka ostohetkellä omissa range-änkyröinneissä halusin, enkä näe mitään tarvetta ottaa yhtä isoa akkua seuraavaan autoon - hyvin se 60kWh netto menisi.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
283 346
Viestejä
4 865 917
Jäsenet
78 644
Uusin jäsen
Stobe99

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom