Yleistä keskustelua sähköautoista

[pulatunnus]

Toki ko. akku on nykymittapuulla jo pieni. Syklejä siihen tulee tuplasti nopeammin kuin siihen 100+kWh akkuun.

Mikä akku ? ketjussa puhuttu monesta autosta.

Pure Electric Vehicle Brand | Zeekr

75kWh-100kWh akku , en tiedä netto vai brutto.

Valmistajan ilmoittama kantama 480km-615km , en tiedä kuinka paljon kestää syklejä, jos viisisataa niin happanee kesken kaiken, jos kestää yli 1500 niin että reilusti yli puolet jäljellä, niin elinikäinen, jos ei siihen romahda.



Pistetään autosta nyt joku kuva ja EU lista hinnat
n 53 000 alkean, 75kWh, isompi akku 60 000€, neliveto isolla akkulla 63 000€
800v systeemi, 70% lataa pikku akkuun 13min, isompaan 16min

Merkki, firma yksi Geelyn tuoreimmista merkeistä. Ilmeisesti vahvasta kiinalainen, vs Volvo Polestar





Heijastusnäyttö taisi jossain mainostaa, en löytynyt mainoskuvaa.


TM.fi pieni artikkelli

Jossa lyhyt kuvaus

Kooltaan Zeekr 7X on aika lähellä Volvo XC60:tä, joskin hivenen suurempi. Akseliväli 7X:ssä on 2,9 metriä, ja kori on 4,787 metrin mittainen. Oma vaikutuksensa ulkonäköön on kookkailla 21-tuumaisilla vanteilla.

 

[Wes Wishbone]

Kukas käy hakemassa Zeekrin talliinsa ja raportoimaan käyttökokemuksia? Jotain uutta hakevalle varmasti parempi valinta kuin vaikka se kebabtuunattu SUV josta taisi täälläkin kuvia pyöriä (no hate).

Zeekr 001, Farmari, Automaatti » Etelä-Suomen Autotalo

Performance AWD *HUIPPU-UUTUUS VOLVON SISARMERKILTÄ HETI AJOON!* "KÄRSIVÄLLISYYS VOI OLLA HYVE" LISÄÄ KUVIA JA LAAJEMMAT TIEDOT AUTOSTA LÖYDÄT VERKKOPALVELUSTAMME >> www.esat.fi >> *** RUOTSI-AUTO *** *** Auton tehdaslisävarusteet *** Ilmastointi: Automaattinen Automaattivaihteisto...

www.esat.fi

 

[huonekasvi]

Me tarvitaan enemmän pieniakkuisia ja kevyitä autoja, sillä saadaan myös sitä kulutusta pienemmäksi, niin pärjää myös sillä pienemmällä akulla.

Tuo on ihan järjetön loputon oravanpyörä isoista painavista autoista jotka kuluttaa paljon, niin lisätään isompi akku ja taas painaa ja kuluttaa enemmän.

 

[Mariini]

Kyllä niitä on ja tulee, varsinkin ranskalaiset ovat kunnostautuneet, mutta tosiasia on, että kaikki eivät halua pientä autoa. Näkökulmat eriää, mutta jos se näin yksinkertaista on niin R4 & R5 myyvät tämän vuosikymmenen kuin tarjous juhlamokka CM mammuttimarkkinoilla.

 

[pulatunnus]

Me tarvitaan enemmän pieniakkuisia ja kevyitä autoja, sillä saadaan myös sitä kulutusta pienemmäksi, niin pärjää myös sillä pienemmällä akulla.

Tuo on ihan järjetön loputon oravanpyörä isoista painavista autoista jotka kuluttaa paljon, niin lisätään isompi akku ja taas painaa ja kuluttaa enemmän.

Kulutusta on saatu alas muilla keinoilla, se taasen vähentää sen painon merkitystä kulutukseen

Jos akku mitoitetaan auton kokoelinikäiseksi niin pienempi akku tarkoittaa pienempää suunniteltua ajomäärää auton elinaikana. No pienille autoille riittää 150 000 suunniteltu, jos kestää yli 200 000km. Suomessa lisäkapasiteetin tarvetta tuo talvet, lämmitys tarve. Ja sitten vähän se hintapolitiikka, laittaako lämpöpumpun, vai isomman akun.

Mutta jos nyt katselet markkinoiden pienempi akkuja, niin ei niissä kauheasti ole niistettävää, jos mennään jonnekkin 30kWh luokkaan niin joo, riittää kotilatauksella mukavaan 20-80km päivä pyörittelyyn, mutta jos netto lähenee 20kWh, niin voi mennä talviajot viileiksi. Mutta jos siinä vaiheessa rullattu yli 200 000 niin sehän riittää.

Edit
Siis näin talvella taajama-ajossa miellän kulutuksen tulevan siitä mukavuudesta, ei kilometreistä, jos taasen vauhdit kasvaa, niin sen taajama kopin kulutus ei välttämättä pärjää motarille suunnitellulle isolle.

Edit:
yritän sanoa että tarvitaan halpoja uusisähköautoja, vaikka sitten akku koon kustannuksella.

 

[Hammer Schultz]

Lataa ihan miten sattuu. Ei esilämmitystä ja paska range. Siinähän ne tärkeimmät.

Laitatko jotain lähdettä näille väitteille, erityisesti ton esilämmityksen osalta.

 

[Derzu]

Nyt sinä haluaisit päättää asiakkaan puolesta ja häntä kuulematta, millä nopeudella hän voi ladata autonsa 6C-akkua

Kiitos lisäinfoista akun suhteen, ainoa mitä itse nopealla haulla löysin ko. akun teknologiasta oli tuo lämmönsäätely.

Mutta älä vääristele sanomisiani, en ole mitään tuonne päinkään väittänyt. En ymmärrä miten viestini voi ymmärtää noin pahasti väärin.

Positiivista toki jos myös elektrodien ja elektrolyytin kemiallisessa koostumuksessa on tapahtunut kehitystä. Sopii toivoa, että työ on tehty sen verran huolella että auto kestää 6C lataukset pitkällä tähtäimellä. Nykyisissä ~2C reitatuissa autoissahan se toistuva 2C lataus aiheuttaa noita kapasiteettia alentavia muutoksia.

@Grez huomio on oikea eli jos akkua ladataan reitattua selvästi alemmilla C luvuilla, niin silloin akun pitäisi kestää hyvin. Kritiikkinihän koskikin vain ja ainoastaan 480 kW lataamisen järjettömyyttä eli täydellä C-teholla lataamista. Olen vieläkin skeptinen, onko riskit akkukemialle onnistuttu taklaamaan riittävästi, mutta kuten sanoin, aikahan tämän lopulta näyttää.

 

[lindhmik]

Laitatko jotain lähdettä näille väitteille, erityisesti ton esilämmityksen osalta.

No ainakin tuossa: IL näki nyt julkaistun auton etuajassa – Tällainen on uusi Mazda 6e

Mä odottelin itse tuota kohtalaisen innokkaasti, kun olen noista kutosten polttisversioista kaikkine pikkuvikoineen ihan tykännytkin, mutta ei herätä noilla spekseillä pienintäkään ostoinnostusta. Toi LR on aivan täysi vitsi, joten siitä nyt ei sen enempää. Karvalakki lataa ilmeisesti paremmin, mutta väsynyt range ja ikävä kyllä myös aika väsyneet tehot nykyautoksi + vajaavetoisuus karkoittavat kyllä muualle.

 

[Hammer Schultz]

Emmä tossa nyt näe oikein mitään muuta isoa puutetta kuin tuo esilämmityksen puuttuminen ja sehän ei taida ihan varmaa vielä olla, luulisi että tuo on melkein pakko tulla tuotantoversioihin mutta tämä selviää myöhemmin.

 

[lindhmik]

Emmä tossa nyt näe oikein mitään muuta isoa puutetta kuin tuo esilämmityksen puuttuminen ja sehän ei taida ihan varmaa vielä olla, luulisi että tuo on melkein pakko tulla tuotantoversioihin mutta tämä selviää myöhemmin.

On toi range ja tehot aika olemattomat vs. vastaavanlaiset sedanit. Lähemmäksi 600 -kilsaa se wltp range + esilämmitys + vähän lisää kiihtyvyyttä ja huippunopeutta, niin Tesloilla, vaggineilla ja korealaisilla voisi pyyhkiä persettä.

 

[Hammer Schultz]

On toi range ja tehot aika olemattomat vs. vastaavanlaiset sedanit. Lähemmäksi 600 -kilsaa se wltp range + esilämmitys + vähän lisää kiihtyvyyttä ja huippunopeutta, niin Tesloilla, vaggineilla ja korealaisilla voisi pyyhkiä persettä.

No mä olen tästä vähän eri mieltä, tollanen vajaa 500km range ja 200kw lataus (22min 10-80%) on ihan riittävä monelle, esilämmitys on selkeä puute ja jopa dealbreaker jos ei oikeasti saa sitä tuotantoversioon mutta mä olen aika varma että toi 7.8s kiihtyvyyskin riittää varsin hyvin. Huippunopeus ei taas kiinnosta about ketään yli 20 vuotiasta.

 

[lindhmik]

No mä olen tästä vähän eri mieltä, tollanen vajaa 500km range ja 200kw lataus (22min 10-80%) on ihan riittävä monelle, esilämmitys on selkeä puute ja jopa dealbreaker jos ei oikeasti saa sitä tuotantoversioon mutta mä olen aika varma että toi 7.8s kiihtyvyyskin riittää varsin hyvin. Huippunopeus ei taas kiinnosta about ketään yli 20 vuotiasta.

Itselle toi range on dealbreaker jo yksistään. Esilämmitys toinen. 7,8 on aika lahna kiihtymään vs kilpailijat. Huippunopeus ei puute täällä, mutta kyllä esim. Saksassa autoaan ulkoiluttava voisi haluta sitäkin vähän lisää. Tässä on nyt hieno auto paketoitu Nissan Leafin spekseihin.

 

[Vepasto]

Itselle toi range on dealbreaker jo yksistään. Esilämmitys toinen. 7,8 on aika lahna kiihtymään vs kilpailijat. Huippunopeus ei puute täällä, mutta kyllä esim. Saksassa autoaan ulkoiluttava voisi haluta sitäkin vähän lisää. Tässä on nyt hieno auto paketoitu Nissan Leafin spekseihin.

Kyllähän tuolla rangella pärjää suurin osa ihmisistä varsin hyvin, ei mitää epäilystä.
Kiihtyvyyttäkin ihan tarpeeksi normaaliin ajeluun. Mitä hemmetin kiihdytyskilpailua liikenteessä pitää harrastaa ? Huippunopeus, ei ne kaikki saksalaiset kovaa aja. Ei läheskään. Kenen kriteeri autonhankinnassa on huippunopeus

Sähköautot ovat tuoneet ihmeellisen imiön spekseihin, pitää kiihtyä hemmetin kovaa ja tehoja täytyy olla monta sataa hevosvoimaa. ( jos nyt rumasti sanoo, niin aikuiset miehet ovat nykyään kuin teinipojat autokaupoilla speksintuijotteluineen ) Itse kun nykyisen hankin , niin ei kiinnostanut pätkääkään huippunopeus ja kiihtyvyys, oli ihan muut asiat oli mielessä.

 

[Pakana]

Voi hyvin olla että muistan väärin, mutta minulla on hyvin vahva tunne että tässä ketjussa oli jokusen vuotta takaperin useampi kirjoittelija jotka tiesivät sähköverkon kaatuvan sähköautojen yleistyessä. Mielestäni löytyi jotain käppyröitäkin heidän väitteitä tukemaan. Oletan että kyseessä oli tämänkaltaisesta spekuloinnista, ei Fingridin toimarin ulostuloista.

No kyllähän sitä jotkut torvet laskivat että kun laitetaan yhtäaikaa 2 miljoonaa autoa 11kW lataukseen, niin tekee 22GW tehon, ei kestä sähköverkko, mutta ei tuollaisia huutelevat ole "kukaan". En mä nyt epäile etteikö tästäkin maasta löydy ihmisiä joiden järjenjuoksuun tuo on ihan looginen skenaario, mutta ei _kukaan_ niistä ole sellainen tajo jonka palautetta pitäisi noteerata jotenkin.

 

[dmn]

Kyllähän tuolla rangella pärjää suurin osa ihmisistä varsin hyvin, ei mitää epäilystä.
Kiihtyvyyttäkin ihan tarpeeksi normaaliin ajeluun. Mitä hemmetin kiihdytyskilpailua liikenteessä pitää harrastaa ? Huippunopeus, ei ne kaikki saksalaiset kovaa aja. Ei läheskään. Kenen kriteeri autonhankinnassa on huippunopeus

Sähköautot ovat tuoneet ihmeellisen imiön spekseihin, pitää kiihtyä hemmetin kovaa ja tehoja täytyy olla monta sataa hevosvoimaa. ( jos nyt rumasti sanoo, niin aikuiset miehet ovat nykyään kuin teinipojat autokaupoilla speksintuijotteluineen ) Itse kun nykyisen hankin , niin ei kiinnostanut pätkääkään huippunopeus ja kiihtyvyys, oli ihan muut asiat oli mielessä.

Toisaalta nyt kun saa tehot ilman älyttömäksi kasvavaa kulutusta normiajossa, niin miksi ei…

 

[TeslaFani]

Hyvin mautonta haaveilla kommunistisesta Pelestari äpäveljestä Freekeristä, mieluumin vaikka Xpeng joka tekee VAGin kanssa yhteistyötä. Ei muuta kuin Freekkeriä hankkimaan, arvo tippuu nopeammin kuin noroviruksessa ripuli leviää pönttöön.

G580 alennukset alkaa olla kohdallaan https://urly.fi/3Lby

 

[Tekno1881]

Missä maailmassahan Porsche elää, kun etälämmitys ei toimi autoissa, ellei maksa 320 €/v, hohhoijaa. Luin juuri Facebookin Taycan-palstaa. Toki auton muihin kuluihin mitäpä, mutta auto tarttee muutoinkin approved-turvan jotta uskaltaan ajaa, niin tässä on kaikenlaista olisi päälle. Sinällään olisi kiinnostava valinta tulevaksi autoksi Taycan, mutta toki oma esteensä laginen ja vanha softa, outo keskikosketusnäyttö, pieni päänäyttö - käyttiksessä haluaisi muuta.

 

[Sallys]

Lurittele tuolla nyt tankki täyteen kauppareissun aikana. Enkä nyt tarkoita mitään ostoshelvetti kierrosta vaan alepaa. Tankki täyteen alepalla ja seuraavan kerran parin viikon päästä. Ihan niinkuin polttisaikaan.

Joo ei paljon tarvitse latailla, jos ei autolla alepa reissuja enemmän ajele. Riittää parin viikon välein lataukset.

Missä maailmassahan Porsche elää, kun etälämmitys ei toimi autoissa, ellei maksa 320 €/v, hohhoijaa. Luin juuri Facebookin Taycan-palstaa. Toki auton muihin kuluihin mitäpä, mutta auto tarttee muutoinkin approved-turvan jotta uskaltaan ajaa, niin tässä on kaikenlaista olisi päälle. Sinällään olisi kiinnostava valinta tulevaksi autoksi Taycan, mutta toki oma esteensä laginen ja vanha softa, outo keskikosketusnäyttö, pieni päänäyttö - käyttiksessä haluaisi muuta.

Voit asentaa siihen polttoainekäyttöisen lisälämmittimen, niin ei tarvitse tuollaisia riistohintoja maksella.

 

[Vepasto]

Missä maailmassahan Porsche elää, kun etälämmitys ei toimi autoissa, ellei maksa 320 €/v, hohhoijaa.

Massimiesten ja -naisten . Eikö se ole aika selvää ollut ?

 

[GGoljatti]

Massimiesten ja -naisten . Eikö se ole aika selvää ollut ?

Juu ei tuo mikään köyhien auto ole, niin ei sinällään yllättävää että possu vähän rahastaa. Köyhemmät ajelkoon sitten vaggineilla ja Tesloilla ja mitä näitä on.

 

[Nomber]

Olisikohan tässä jo 5 vuotta tullut lueskeltua spekulointeja ongelmista sähköstä ja pikalatauksesta ja niistä ei ole mikään realisoitunut. Suomen sähköverkon piti olla riittämätön ja verkkon ei pitänyt kestää. Sähköautoilijoiden raha on ollut hyvä korjaamaan ongelmia. Latauskentälle operaattori homma akkuja tukemaan latausta jos niikseen tarve on. 1GWh akku aseman kylkeen niin 2-3 Zeekriä ei tuota mitään ongelmaa.

Mutta onko minkälainen bisnes hankkia kymmenien megawattien sähköliittymiä ja saako niitä mihin vaan? Lähinnä siis mietin tuossa sitä että jos tulee 500kW lataavia autoja niin kuinka realistista olisi olettaa saavansa oikeasti ladattua 500kW teholla? No varmaan pääteiden varsilla, mutta ei ehkä jossain syrjemmässä. Ja toisaalta minkälainen bisnes on hankkia isoja akkuasemia johonkin missä ei sitten ehkä kuitenkaan ole niin isoa käyttäjäkuntaa?

Kyllähän nytkin on ongelmia monessa paikassa saada edes 100kW teholla ladattua kun ison kentän jaettu teho saattaa olla vaina 400kW tms.

En usko siis että lataaminen sinänsä tulee ongelmaksi koskaan, mutta veikkaan kuitenkin että lataustehot eivät kovin helposti nouse yleisesti mihinkään 500-1000kW tasolle. Vaikka autot tuota tukisivatkin.

 

[ossid]

Eiköhän tuollaiset oikeasti isotehoiset laturit tule pikkuhiljaa osaksi jotain isompia latauskenttiä joissa on akustot ja/tai jotka kytkeytyy suoraan muuntajaan pienjänniteverkossa tai jopa suoraan keskijänniteverkkoon.

Ja eihän se lataaminen noiden isojen akustojen ainoa business case ole, senhän takia nyt myydään kotiakkujakin pää märkänä kun niillä pääsee fingridin reservimarkkinoille.

Tuollainen akustohan kannattaa laittaa osittain reservimarkkinalle jolloin se voi tienata sillä aikaa kun ei tarvita kaikkia tehoja. Ja jos nyt kerran viikossa tulee se Dongfeng MEGA BOxXx lataamaan 400kW teholla niin väliäkö sillä, vaikka se ei saisikaan täysiä tehoja.

 

[stabbulamus]

Luultavasti jossain vaiheessa tulee vaan jotain "Priority Pass" viritelmiä et maksamalla extraa latauksesi menee muiden edelle ja saat sen tehon mitä auto pystyy ottamaan muiden kärvistellessä.

 

[Pakana]

Mutta onko minkälainen bisnes hankkia kymmenien megawattien sähköliittymiä ja saako niitä mihin vaan? Lähinnä siis mietin tuossa sitä että jos tulee 500kW lataavia autoja niin kuinka realistista olisi olettaa saavansa oikeasti ladattua 500kW teholla? No varmaan pääteiden varsilla, mutta ei ehkä jossain syrjemmässä. Ja toisaalta minkälainen bisnes on hankkia isoja akkuasemia johonkin missä ei sitten ehkä kuitenkaan ole niin isoa käyttäjäkuntaa?

Kyllä sen kymmenien megawattien liittymän saa periaatteessa minne vaan, ja käytännössä varmasti minne vaan sille on tarvetta. Enemmänhän tuossa on kyse siitä onko niille kysyntää.

Akut ovat puolestaan jo itsessään bisnes, joten jos on iso sähköliittymä latauskenttää varten, on todennäköisesti ihan järkevää bisnestä laittaa se akusto, vaikka ladattavat autot ei sitä edes tarvitsisi.

 

[Takaisku]

Tekniikan Maailman talviautotestin ensimmäinen osa on julkaistu. Testissä mukana

• Dacia Duster TCe 130 4×4 Extreme
• Ford Capri RWD Extended Range 77 kWh
• Kia EV3 GT-Line FWD 81,4 kWh
• MG HS Plug-in Hybrid Luxury
• Polestar 4 Long range Dual motor
• Porsche Macan 4 Advantage Package Plus
• Renault Scenic 220 hv Long Range Iconic
• Škoda Elroq 85 Style
• Suzuki Swift 1,2 12V Hybrid 4WD GL+ 5MT
• Volkswagen Tiguan Elegance Business eHybrid 150 kW

Mielenkiintoisin mittaus lienee sähköautojen toimintamatka kylmässä, talvella pääsee noin puolet WLTP-toimintamatkasta. Heikkoja ovat premium-autojen lukemat jos minulta kysytään.

Arvosanat:

 

[ossid]

Tekniikan Maailman talviautotestin ensimmäinen osa on julkaistu. Testissä mukana

• Dacia Duster TCe 130 4×4 Extreme
• Ford Capri RWD Extended Range 77 kWh
• Kia EV3 GT-Line FWD 81,4 kWh
• MG HS Plug-in Hybrid Luxury
• Polestar 4 Long range Dual motor
• Porsche Macan 4 Advantage Package Plus
• Renault Scenic 220 hv Long Range Iconic
• Škoda Elroq 85 Style
• Suzuki Swift 1,2 12V Hybrid 4WD GL+ 5MT
• Volkswagen Tiguan Elegance Business eHybrid 150 kW

Mielenkiintoisin mittaus lienee sähköautojen toimintamatka kylmässä, talvella pääsee noin puolet WLTP-toimintamatkasta. Heikkoja ovat premium-autojen lukemat jos minulta kysytään.

Arvosanat:

Muutama huomio pisti silmään noissa välituloksissa.

Kian heikko maavara, rellussakaan ei paljoa kehumista, meb-johdannaiset parempia.

Latauskäyrä alkaa olla kansanmalleissakin kiitettävällä tasolla, toisaalta nuo Porschen tehot on todella kovia eli matka taittuu korkeasta kulutuksesta huolimatta kunhan laturissa on tehoja

Renaultin lämmityslaite ylivoimaisesti tehokkain.
Sovellukset toimi kaikissa epävarmasti.
Porschen valot on kuin vanhoissa saabeissa konsanaan. Skodakin erinomainen
Takavalot ei pala huomiovaloilla kuin Polestarissa ja Renaultissa.

 

[Zigh]

Sähköautot ovat tuoneet ihmeellisen imiön spekseihin, pitää kiihtyä hemmetin kovaa ja tehoja täytyy olla monta sataa hevosvoimaa.

+ Pitää päästä ajamaan 400-500km ilman kusi- tai ruokataukoja kelissä kuin kelissä

 

[zepi]

• Ford Capri RWD Extended Range 77 kWh
• Škoda Elroq 85 Style

Nämä kaksi herättävät vähän ihmetystä. Miksi Elroq kulkee samalla akulla selvästi lyhyemmän matkan. Elroqin rangelukemat eivät ole edes Enyaqia paremmat, vaikka auton pitäisi olla pienempi. En oikein ymmärrä miten näin voi olla.

 

[pulatunnus]

Mutta onko minkälainen bisnes hankkia kymmenien megawattien sähköliittymiä ja saako niitä mihin vaan? Lähinnä siis mietin tuossa sitä että jos tulee 500kW lataavia autoja niin kuinka realistista olisi olettaa saavansa oikeasti ladattua 500kW teholla? No varmaan pääteiden varsilla, mutta ei ehkä jossain syrjemmässä. Ja toisaalta minkälainen bisnes on hankkia isoja akkuasemia johonkin missä ei sitten ehkä kuitenkaan ole niin isoa käyttäjäkuntaa?

Jos ei puhuta raskaan liikenteen latausasemista, vaan ihan tavallisen kansan, niin paljonko tarvitaan 10 megawatin asemia. se palvelisi 50kWh lataajia yli 150 autoa tunnissa (10 000kWh/50Kwh = 200). Se olisi jo jonkinmoinen ABC liikenneasema.
Kahvoja saisi olla kolminumeroinen määrä jos idea olisi päästä nimellistehoon ja kuitenkin se ajatus että suurin osa kävisi sisällä asioimassa, syömässäkin. Eikä heitä ajettaisi siirtään autoa kesken rahankäytön.

Jossain vaiheessa aseman akkupuskuri voi toimia hiljaisilla alueilla, missä käviöitä harvakseltaan joissa 500kW tehoon riittävä liittymä ei kannata. Jos akunkautta kierrättäminen nostaisi kWh kustannusta alle kymmennellä sentillä, yhdessä halpenevien laturikustannusten kanssa toisi kannattaa businesta hiljaisiinkin paikkoihin. jos ympärivuotista kysyntää, siirettävänä myös kausipaikoille. jos ei tarvi sitä varten liittymä investointeja, tai pykälää isompi riittää.

edit:
50kWh n 70% 70kWh akusta. 65 kWh vajaa 70% 100kWh akusta.

 

[Wanzel]

Missä maailmassahan Porsche elää, kun etälämmitys ei toimi autoissa, ellei maksa 320 €/v, hohhoijaa. Luin juuri Facebookin Taycan-palstaa. Toki auton muihin kuluihin mitäpä, mutta auto tarttee muutoinkin approved-turvan jotta uskaltaan ajaa, niin tässä on kaikenlaista olisi päälle. Sinällään olisi kiinnostava valinta tulevaksi autoksi Taycan, mutta toki oma esteensä laginen ja vanha softa, outo keskikosketusnäyttö, pieni päänäyttö - käyttiksessä haluaisi muuta.

Onkohan tuo sama kun audilla että jos tilaat auton missä lisävarusteena etälämmitys niin ei siitä tarvitse maksaa mitään. Tuo 320€/v on sitten jos jäänyt ruksimatta pois kun ollut tehtaan hihnalla. Ei mitään käryä onko näin, mutta konsernissa tuo on ainakin tapana.

 

[Kvarkki]

Renaultin lämmityslaite ylivoimaisesti tehokkain.

Tämä tuli huomattua sekä Meganen että Scenicin koeajolla. Oikeasti puskee kuumaa ja urakalla. Vilukissoille hyvä, talvivaatteissa joutuu pyyntiä tiputtamaan pari astetta muiden autojen alle.

 

[TommiZeliard]

Nämä kaksi herättävät vähän ihmetystä. Miksi Elroq kulkee samalla akulla selvästi lyhyemmän matkan. Elroqin rangelukemat eivät ole edes Enyaqia paremmat, vaikka auton pitäisi olla pienempi. En oikein ymmärrä miten näin voi olla.

Elroq on ajovastusmielessä Enyaqia suurempi auto. Elroq on puolisen senttiä leveämpi ja sentin korkeampi. Kun lisäksi muotokerroin on hieman suurempi, on Elroqin CdA melkoisen varmasti suurempi kuin Enyaqin.

Elroq 85:
-leveys 1 884 mm
-Korkeus 1 625 mm
-Cw 0,261
-"CdA" suorakulmiolla 0,799
-2 119 kg
-579 km, eli WLTP Vehicle 13,3 kWh/100 km

Škoda Auto Deutschland GmbH | Media-Seite

www.skoda-media.de

Enyaq 85 2025:
-leveys 1 879 mm
-Korkeus 1 622 mm
-Cw 0,246
-"CdA" suorakulmiolla 0,750
-2 141 kg
-586 km, eli WLTP Vehicle 13,1 kWh/100 km

Škoda Auto Deutschland GmbH | Media-Seite

www.skoda-media.de

Elroqin pitäisi pelkän suuremman koon ja kuluttavamman muodon takia viedä noin 0,5 kWh/100 km Enyaqia enemmän (kun A-luokan renkailla vierinv. 5 kWh/100 ja ilmanv. 8 kWh/100). Toisaalta Enyaqin 22 ylimääräistä kiloa vievät A-luokan renkailla 75 % hyötysuhteella noin 0,05 kWh/100 km enemmän. Molemmat huomioituna Elroqin pitäisi kuluttaa noin 0,45 kWh/100 km enemmän kuin Enyaqin, jos moottorit, lämmitys, jne ovat vastaavat.

Kuitenkin WLTP Vehiclessä eroa on 0,45 sijaan vain 0,2 kWh/100 km. Ero tullee ihan siitä, että paremman puutteessa laskin alan suorakulmiona, jolloin kabiinin yläosan erilainen puolisuunnikas/maavaraero/peiliero/rengasleveyden ero voivat tehdä todellisesta CdA:n erosta alle 6 %.


Capri:
-leveys 1 872 mm
-Korkeus 1 626 mm
-Cw 0,26
-"CdA" suorakulmiolla 0,791
-2 098 kg
-627 km, eli WLTP Vehicle 12,3 kWh/100 km

Capri vetää pidemmän korren sekä ilmanvastuksessa että vierinvastukseen liittyvässä omamassassa. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne selitä 1 kWh/100 km eroa WLTP Vehiclessä. Jos moottori ja muut hilut eivät selitä eroa, niin sitten puolisuunnikas (nopeasti vilkaisten kapenee Elroqia enemmän), peilit, rengasleveys tai parempi Cr.


Edellä keskityin vain WLTP-kulutukseen. Ja siinäkin parhaisiin versioihin. TM Capri oli -4 km ja Elroq -13 km johtuen varusteista ja renkaista. Tarkoittaa sitä, että TM Elroq on vielä enemmän alakynnessä vs. Capri kuin minun parhaiden versioiden mukaan laskettuna.

TM mittasi kulutuksen parinkymmenen pakkasessa. Siinä eroa tulee lämmityslaitteesta, korin eristeistä, ikkuna-alasta (Elroqissa on enemmän sivulasia) ja kabiinin tilavuudesta (Elroq on takaa muhkumpi).


Enyaq menee Elroqia vähemmällä, koska Enyaq on enemmän virtaviivaisempi ja pienempi kuin mitä se häviää massan takia.

Capri menee Elroqia vähemmällä, koska se on pienempi, virtaviivaisempi ja kevyempi. Lisäksi lämmitettävää tilavuutta ja ikkunapintaa on vähemmän.

 

[Tekno1881]

Miksi ovat tehneet Elroqista niin leveän keulasta ja epävirtaviivaisen. Onko vaan tehty kompromissi et saatu lyhyempään autoon isommat tilat ja boksimainen muoto auttaa, muutein ei erotu riittävästi Enyaqista.

 

[Gugi^]

Nämä kaksi herättävät vähän ihmetystä. Miksi Elroq kulkee samalla akulla selvästi lyhyemmän matkan. Elroqin rangelukemat eivät ole edes Enyaqia paremmat, vaikka auton pitäisi olla pienempi. En oikein ymmärrä miten näin voi olla.

Elroq on ajovastusmielessä Enyaqia suurempi auto. Elroq on puolisen senttiä leveämpi ja sentin korkeampi. Kun lisäksi muotokerroin on hieman suurempi, on Elroqin CdA melkoisen varmasti suurempi kuin Enyaqin.

Elroq 85:
-leveys 1 884 mm
-Korkeus 1 625 mm
-Cw 0,261
-"CdA" suorakulmiolla 0,799
-2 119 kg
-579 km, eli WLTP Vehicle 13,3 kWh/100 km

Škoda Auto Deutschland GmbH | Media-Seite

www.skoda-media.de

Enyaq 85 2025:
-leveys 1 879 mm
-Korkeus 1 622 mm
-Cw 0,246
-"CdA" suorakulmiolla 0,750
-2 141 kg
-586 km, eli WLTP Vehicle 13,1 kWh/100 km

Škoda Auto Deutschland GmbH | Media-Seite

www.skoda-media.de

Elroqin pitäisi pelkän suuremman koon ja kuluttavamman muodon takia viedä noin 0,5 kWh/100 km Enyaqia enemmän (kun A-luokan renkailla vierinv. 5 kWh/100 ja ilmanv. 8 kWh/100). Toisaalta Enyaqin 22 ylimääräistä kiloa vievät A-luokan renkailla 75 % hyötysuhteella noin 0,05 kWh/100 km enemmän. Molemmat huomioituna Elroqin pitäisi kuluttaa noin 0,45 kWh/100 km enemmän kuin Enyaqin, jos moottorit, lämmitys, jne ovat vastaavat.

Kuitenkin WLTP Vehiclessä eroa on 0,45 sijaan vain 0,2 kWh/100 km. Ero tullee ihan siitä, että paremman puutteessa laskin alan suorakulmiona, jolloin kabiinin yläosan erilainen puolisuunnikas/maavaraero/peiliero/rengasleveyden ero voivat tehdä todellisesta CdA:n erosta alle 6 %.


Capri:
-leveys 1 872 mm
-Korkeus 1 626 mm
-Cw 0,26
-"CdA" suorakulmiolla 0,791
-2 098 kg
-627 km, eli WLTP Vehicle 12,3 kWh/100 km

Capri vetää pidemmän korren sekä ilmanvastuksessa että vierinvastukseen liittyvässä omamassassa. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne selitä 1 kWh/100 km eroa WLTP Vehiclessä. Jos moottori ja muut hilut eivät selitä eroa, niin sitten puolisuunnikas (nopeasti vilkaisten kapenee Elroqia enemmän), peilit, rengasleveys tai parempi Cr.


Edellä keskityin vain WLTP-kulutukseen. Ja siinäkin parhaisiin versioihin. TM Capri oli -4 km ja Elroq -13 km johtuen varusteista ja renkaista. Tarkoittaa sitä, että TM Elroq on vielä enemmän alakynnessä vs. Capri kuin minun parhaiden versioiden mukaan laskettuna.

TM mittasi kulutuksen parinkymmenen pakkasessa. Siinä eroa tulee lämmityslaitteesta, korin eristeistä, ikkuna-alasta (Elroqissa on enemmän sivulasia) ja kabiinin tilavuudesta (Elroq on takaa muhkumpi).


Enyaq menee Elroqia vähemmällä, koska Enyaq on enemmän virtaviivaisempi ja pienempi kuin mitä se häviää massan takia.

Capri menee Elroqia vähemmällä, koska se on pienempi, virtaviivaisempi ja kevyempi. Lisäksi lämmitettävää tilavuutta ja ikkunapintaa on vähemmän.

Tommilta tosi hyvä selostus ja laskelma.
Tyhmänä maalaisena ajatellen ehkä myös Ford Caprin luiskempi perä auttanee tekemään siitä "liukkaamman" eikä taakse muodostu jarruttavaa ilman pyörteilyä. Mikä taas näkyy sitten Caprin osalta pienempänä kulutuksena kuin Skoda Elroqissa jossa perä on pysty ja sinne muodostuu enemmän jarruttavaa pyörteilyä.
Käsittääkseni esim. Skoda Enyaq Coupe on ilmanvastuksellisesti vähempikulutuksinen kuin Skoda Enyaqin pystyperäinen perusmalli, vaikka muuten taitavat olla miltei identtisiä.

 

[chrisekh]

mutta veikkaan kuitenkin että lataustehot eivät kovin helposti nouse yleisesti mihinkään 500-1000kW tasolle. Vaikka autot tuota tukisivatkin.

Viimeisenä 10 vuoden aikana varmaan sanottu ihan sama 100kw, 200, 300kw ja 400kw tehoista. En uskalla edes sanoa että latausteho kehittyminen loppuisi henkilöautoissa 1 MW kohdalla. Sanoisin että 2 MW mennään niin että napsahtaa ennen vuotta 2050.

 

[kuoris]

Muutama huomio pisti silmään noissa välituloksissa.

Kian heikko maavara, rellussakaan ei paljoa kehumista, meb-johdannaiset parempia.

Mistä noi mitataan, artikkelissa ei tainnut olla mainintaa? Ovatkohan vaan valmistajan ilmoittamia jotka voi sitten olla mitattu miten vaan. Dacialla maavara on mielestäni suhteessa isompi verrattuna muihin mitä noi lukemat kertoo. Ja kulmat isommat. Tosin siinäkin oli mallikohtaisia eroja, hybridissä oli pienempi (olisko se mitattu sitten pohjasta kun akku..).

En tiedä kuuluuko tämä tähän ketjuun mutta kun artikkelista jo keskustellaan täällä.

 

[pulatunnus]

, talvivaatteissa joutuu pyyntiä tiputtamaan pari astetta muiden autojen alle.

Joo, ymmärrän että kielikuva, mutta tulin niin kovasti mieleen käyttäjät ryhmät jotka veivaa termaria kuin jotain venttiiliä.

Viimeisenä 10 vuoden aikana varmaan sanottu ihan sama 100kw, 200, 300kw ja 400kw tehoista. En uskalla edes sanoa että latausteho kehittyminen loppuisi henkilöautoissa 1 MW kohdalla. Sanoisin että 2 MW mennään niin että napsahtaa ennen vuotta 2050.

En uskalla ennstaa arvuutella miten energia varastoitu ajoneuvoihin ja miten se sinne siirretään.

Mutta liittymiin liittyen, niin isoilla liikenneasemille liittymän kokoon kannalta ei niin väliä mitä ne auton lataustehot on, sen jälkeen kun se liikenne on sähköistynyt.

 

[Pakana]

Joo, ymmärrän että kielikuva, mutta tulin niin kovasti mieleen käyttäjät ryhmät jotka veivaa termaria kuin jotain venttiiliä.

Yleensa pakkasen kiristyessä ihmiset pukevat paksumpia vaatteita, jonka takia se leudolla kelillä sopiva sisälämpö onkin liian kuuma.

Tosin johtuu autosta, ei sitä termariohjattua lämmitystä kaikki osaa tehdä oikein.

 

[Filindel]

Mistä noi mitataan, artikkelissa ei tainnut olla mainintaa? Ovatkohan vaan valmistajan ilmoittamia jotka voi sitten olla mitattu miten vaan.

En tiedä, mistä mitataan, mutta varmasti ovat TM:n mittaamia, muuten ilmoittaisivat nuo valmistajan ilmoittamina lukuina.

 

[pulatunnus]

Yleensa pakkasen kiristyessä ihmiset pukevat paksumpia vaatteita, jonka takia se leudolla kelillä sopiva sisälämpö onkin liian kuuma.

Tosin johtuu autosta, ei sitä termariohjattua lämmitystä kaikki osaa tehdä oikein.

Joo ehkä, mutta tässä kielikuvassa verrattiin muihin.

Ymmärsin kielikuvan niin että auto lämpis tavoite lämpöön, ja pääsi oikein säätämään halumaan, ja kilpailevat vaihtoehdot eivät edes saavuta tavoitetta. Sanoihin takertuen sitten ajattelee että termari ei toimi.

En tiedä missä testaillut, lapin kireissä pakkasissa vai missä.

 

[pulssi]

En tiedä missä testaillut, lapin kireissä pakkasissa vai missä.

Jutussa kerrotaan testimenetelmät tarkkaan, samoin autoissa käytetyt asetukset. Noin tiivistettynä "Tavoite on saavuttaa kolmen anturin keskiarvoksi +20 °C mahdollisimman nopeasti."
Tällä kertaa Lapin lämmin talvi vähän häiritsi: siirryttäessä Ivaloon pakkasta oli -21, mutta seuraavana päivänä, maantietestissä vain -5 ja taajamatestissä -7. Siirtymäajossakaan yhdessäkään autossa ei ollut ongelmia saavuttaa päälle 20 astetta.

 

[pulatunnus]

Jutussa kerrotaan testimenetelmät tarkkaan, samoin autoissa käytetyt asetukset. Noin tiivistettynä "Tavoite on saavuttaa kolmen anturin keskiarvoksi +20 °C mahdollisimman nopeasti."
Tällä kertaa Lapin lämmin talvi vähän häiritsi: siirryttäessä Ivaloon pakkasta oli -21, mutta seuraavana päivänä, maantietestissä vain -5 ja taajamatestissä -7. Siirtymäajossakaan yhdessäkään autossa ei ollut ongelmia saavuttaa päälle 20 astetta.

TM testissä? tuossa aiemmin pohdin ketjun nimerkin koeajo-olosuhteita, oletuksella ettei ollut testissä mukana.

Artikkelia en ole lukenut, niin jos ei kaikkea tänne copy/pasteta, niin oliko millään mallilla ongelmia jo noissa -20 keleissä ?

Joku taisi kommentoidakkin, niin toimintamatka kylmässä, ymmärsinkö oikein että siinä olli ilmastoinnit mukavuus asetuksilla, eli tavallaan mallit missä ohjaillaan rukkaset kädessä, niin saatto vähän säästää sähkössäkin.

 

[mvp#41]

Ehkä. Mazda 6e:n speksillä on vaikea kuvitella syitä miksi kukaan ostaisi sitä täällä pohjolassa, mutta olihan tuo samoista käsittämättömyyksistä kärsivä Toyotakin ilmeisesti alkanut nyt myymään.

Mazda 6en vastaanotto oli jokseenkin positiivinen eri foorumeilla joten en tutkinut speksejä niin tarkkaan. Nyt tsekkasin asian niin ainaki Moottorilehden mukaan WLTP 479km ja ilmalämpöpumppu on vakiovaruste joten eikai tuo niin huono ole. Hinta määrittelee miten masse myy.

Toyotan Bz4x on oiva esimerkki siitä miten tutulla brändillä saa myytyä vähän heikompaakin tuotetta. Ehkä valtaosa auton ostajista ei lue testejä vaan käy tutun automyyjän kanssa juttelemassa.

 

[TommiZeliard]

Tommilta tosi hyvä selostus ja laskelma.
Tyhmänä maalaisena ajatellen ehkä myös Ford Caprin luiskempi perä auttanee tekemään siitä "liukkaamman" eikä taakse muodostu jarruttavaa ilman pyörteilyä. Mikä taas näkyy sitten Caprin osalta pienempänä kulutuksena kuin Skoda Elroqissa jossa perä on pysty ja sinne muodostuu enemmän jarruttavaa pyörteilyä.
Käsittääkseni esim. Skoda Enyaq Coupe on ilmanvastuksellisesti vähempikulutuksinen kuin Skoda Enyaqin pystyperäinen perusmalli, vaikka muuten taitavat olla miltei identtisiä.

Tuosta Caprin viistoperästä ei tuolla tavalla ajateltuna ole selitykseksi Elroqia parempaan WLTP-rangeen, sillä viiston perän liukkaus ja vähempi pyörteily sisältyvät jo Cw-arvoon. Käytin Caprille pienintä löytämääni arvoa (0,26), koska toinen arvo (0,27) selittäisi vielä heikommin Caprin yllättävän pientä kulutusta. Skodien 0,246 ja 0,261 löytyivät suoraan skoda-media.de -teknisistä tiedoista.

Ilmanvastustyön laskennan osana käytetään CdA-arvoa, joka on Cw-arvon ja poikkipinta-alan tulo. Jälkimmäisen vertailin paremman puutteessa vain suorakulmiona leveyden ja korkeuden tulona, jolloin Capri oli inasen pienempi kuin Elroq.


TM-talvitestissä sen sijaan oli käytössä lämmitys, joten Caprin viistoperä vähentää sisätiloja (vähemmän lämmitettävää, tavaratila penkit alhaalla 1 505 l Capri vs. 1580 l Elroq) ja pienentää lämpöä hukkaavaa alaa. Muotoillumman Caprin ikkunalinjan yläpuolinen kabiini saattaa olla Elroqia enemmän kaventuva. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä luotettavia arvioita nettikuvien perusteella, koska perspektiivivirhe (kuvausetäisyys ei ole tiedossa). Lämpöä hukkaavaa lasin määrää sivuilla sen sijaan voi arvioida. Caprin takaovissa ja niiden takana on selvästi vähemmän lasipintaa, minkä voi todeta kuvista. Caprin takaovet ovat ylhäältä ahtaammat. Caprin sivulasit loppuvat jo taka-akselin etupuolella vs. Elroqissa vasta sen takapuolella.


Itse en osaa olla kovin yllättynyt Caprin rangen paremmuudesta TM-talvitestissä (koska Capri on pienempi tilavuudeltaan ja siinä on vähemmän lasipintaa). Ihmettelen kyllä WLTP-rangea ja Vehiclen eroa, 12,3 kWh/100 km Capri vs. Elroq 13,3 kWh/100 km. En ole tarkistanut, mutta on vaikea uskoa Caprin renkaiden olevan niin paljon kapeammat/maavaran olevan suurempi/peilien olevan niin paljon etevämmät/kabiinin kaventuvan sivuilta niin paljon enemmän, että se selittäisi 1 kWh/100 km. Toki Capriin on saatettu valita pienemmän vierinvastuksen renkaat, joista saisi lisäapua.

@zepi

 

[Akleksi]

Mazda 6en vastaanotto oli jokseenkin positiivinen eri foorumeilla joten en tutkinut speksejä niin tarkkaan. Nyt tsekkasin asian niin ainaki Moottorilehden mukaan WLTP 479km ja ilmalämpöpumppu on vakiovaruste joten eikai tuo niin huono ole. Hinta määrittelee miten masse myy.

Toyotan Bz4x on oiva esimerkki siitä miten tutulla brändillä saa myytyä vähän heikompaakin tuotetta. Ehkä valtaosa auton ostajista ei lue testejä vaan käy tutun automyyjän kanssa juttelemassa.

Tämä. Mazdassa pidempi range ja nopeampi lataus kuin Toyotassa. Jos näistä kahdesta keskimmäisestä alempi myy, niin miksi ~samaan hintaan ylempi ei myisi, kun molemmat on tunnetulta japanilaiselta merkiltä? Toki eri segmentin autoja, niin on siinä se muuttuja. Mazda oletettavasti enemmän premium sisätiloiltaan ja ilmeisesti tuplat vetomassaa.

 

[Pakana]

Mazda6 tulee kyllä ekana mieleen ihan toivottomasti ruostuvat alustat.. Mitenkään erityisen hyvä Mazdan brändiarvo ei kyllä ole.

 

[Sallys]

Ja tuo Mazdahan on kiinalainen auto, rebrandatty.

 

[Akleksi]

Ja tuo Mazdahan on kiinalainen auto, rebrandatty.

Ei varsinaisesti rebrandatty, mutta kiinalainen juu. Mutta tietääkö ne Toyotan ostajat tätä tai välittääkö ne siitä?

 

[weetabix]

Kun oma Kia connect sopimus 7v auton ostamisesta päättyy, niin en ihmettelisi yhtään että osa toiminnoista siirtyisi esim..kuukausimaksun alle. Kyse on sitten aika pitkälle mitä tuo kustantaa, että onko se huono vai hyvä asia.

Jos yhteyksiä ja softaa päivitetään kuukausimaksulla niin pitäisin tuon melkein positiivisena kun tuki jatkuisi sen mukaisesti.

Etähallintaa toki tarvitsee aika marginaalisesti omassa plugarissa kun ajastukset on asetettu autosta, mutta ovathan noi joskus ihan näppäriä hoitaa etänäkin.

 

[mvp#41]

Ja tuo Mazdahan on kiinalainen auto, rebrandatty.

Joo, tuon takia otinkin tuon auton esille. Mazdalla ei ole sähköauto-osaamista ja kiinalaiselle valmistajalle brändin ja huoltoverkoston rakentaminen olisi työlästä.En yllättyisi jos vastaavaa "yhteistyötä" ellei jopa yritysostoja kiinalaisten ja japsimerkkien osalta nähtäisiin jatkossakin, sen verran jäljessä japanilaiset pienemmät valmistajat ovat sähköistymisessä.