Yleistä keskustelua sähköautoista

Tiedän koska itsellä on tällä hetkellä 2025.2.6, mutta ei se silti poista sitä tosiasiaa että navi ei tunne kaikkia latureita ja vieläkään se ei niitä ehdota osana reittiä vaan tyrkyttää täysin typeriä koukkausia superien kautta. Eikä tesla olisi muutenkaan eläkeläisten vaihtoehto, kun preferoidaan autoa missä pitäisi mahdolisimman vähän käyttää käynnykkää tai infortainmenttia :)
Bukaa foorumi ja viesti lähti viivästetysti :D

Joo. Ei se sitten toimi :)

Voi olla että tuollaista autoa ei ole vielä tehty?

Itse suosittelisin tuossa tapauksessa bensa-autoa? Tai sitten sellaista autoa, jossa on napilla akun lämmitys?
 
En huomannu lompin preferenssejä ja erityisesti budjettia, mut Fr0din Explorer tai Capri? Eikä Meganeistakaan huonoa ole kuulunut, Android pohjalla saa hiljaisia kehuja, muttei ranskalaisilla ajavat ole pitkään aikaan viittineet oikein näkyvästi kehua omiaan.
 
Bukaa foorumi ja viesti lähti viivästetysti :D

Joo. Ei se sitten toimi :)

Voi olla että tuollaista autoa ei ole vielä tehty?

Itse suosittelisin tuossa tapauksessa bensa-autoa? Tai sitten sellaista autoa, jossa on napilla akun lämmitys?
En huomannu lompin preferenssejä ja erityisesti budjettia, mut Fr0din Explorer tai Capri? Eikä Meganeistakaan huonoa ole kuulunut, Android pohjalla saa hiljaisia kehuja, muttei ranskalaisilla ajavat ole pitkään aikaan viittineet oikein näkyvästi kehua omiaan.

Ei ole pidemmän matkan ajokokemuksia muilla kuin Teslalla niin siksi täysin tuntematonta kuinka aivot narikkaan menoa vaikka VAG:n uusimmat softat, Mersu, BMW tai vaikka tosiaan Polestar tarjoaa tämän navigoinnin osalta. Luulisi että järkevä reititiys ja oikeaan kohtaan pysähtyminen ei olisi ihan mahdoton pyyntö :D

Teslassa tosiaan vituttaa eniten, että pikalatureita ei voi vieläkään kovin hyvin hakea vaikka 300km päästä ja tosiaan se että supereita pakotetaan niin rajusti. Varsinkin itä-suomessa niitä on niin kehnosti että Teslan ehdottamissa reiteissä ei ole oikein mitään järkeä. Sama kyllä koskee esim Tampere - Helsinki väliä, jolloin monesti pitäisi käydä Espoossa 40km lisälenkki.
 
BMW ja Porsche, ei ristiseläntukea vakiona. Kummallisuus todella. Moni myytävät ilman ristiseläntuen säätöä.
En muista että itsellä olisi koskaan ollut penkkiä missä on (säädettävä) ristiselän tuki. Tai sitten en ole huomannut.

Porschen penkit ovat mielestäni suunniteltu ulkonäkö edellä ja niissä ei niskatukikaan osu normi notre damen kellonsoittaja selkäiselle puhelimen näpyttelijälle, pitäisi olla balettitanssijan ryhti jossa on pää takana. Taycanissa kuvien perusteella jo parempi, tuotu niskatukea eteenpäin ja pieni kyhmy lisätty siihen.

Useimmat penkit ovat hieman liian pehmeitä selkärangalle.
 
Vielä kummallisemmaksi tekee ainakin bmw:n tapauksessa että perus sporttipenkeissä on kyllä sähköllä säätyvä selkänojan leveyssäätö aina mutta ristiseläntuki maksaa extraa.
Näissä ei ole mitään kummallista. Saksalaiset tekee koska tienaavat sillä tavalla enemmän. Kulimalleissa ei tule tyyriin rattia / pyöriä mukana ja pitää maksaa extraa, että ne saa mukaan.

Sen lisäksi Saksassa työsuhdeautot ovat edelleen suosittuja ja monella isommalla firmalla on jossain sisäisessä fleet-policyssä että säädettävä ristiselän tuki pitää löytyä -> kun sitä ei löydy vakiona, niin saksalaiset merkit saavat myytyä firmojen leasing-fleeteille hyvään hintaan lisävarusteen.

Jälkimmäisestä oli kokemusta kun olin itse Saksassa töissä autoedulla. Liisarin lisävarusteita kun kliksutteli, niin siellä oli väkisin ruksittuna joka autosta joko jotkut parannetut penkit tai vähintään joku manuaalinen ristiselän säätö tai "comfort" paketti, jota ei saanut pois vaikka olisi halunnut.
 
Teslassa tosiaan vituttaa eniten, että pikalatureita ei voi vieläkään kovin hyvin hakea vaikka 300km päästä ja tosiaan se että supereita pakotetaan niin rajusti. Varsinkin itä-suomessa niitä on niin kehnosti että Teslan ehdottamissa reiteissä ei ole oikein mitään järkeä. Sama kyllä koskee esim Tampere - Helsinki väliä, jolloin monesti pitäisi käydä Espoossa 40km lisälenkki.
Kyllä ne latauspysähdykset voi poistaa siitä reitiltä ja käy sitten itse siellä missä huvittaa / etsii autosta sopivan laturin kun alkaa olemaan tarvetta virralle. Kesällä tuolla koko navigaattorilla ole muutenkaan mitään virkaa, jos tietää mihin on menossa eikä kaipaile esim. nopeuskameratietoja. Talvella tietty esilämmitys kiva juttu, mutta ei nyt uskoisi, että kukaan on niin kohlo, että lähtisi tolla Tampere-Helsinki välillä ajelemaan Espooseen laturille koska auto sellaista ehdottelee. Sen verran omaa järkeä on suotavaa käyttää navigaattorinkin kanssa, että ignooraa sen ehdotukset silloin kun se käskee ajaa Espooseen tai vaikka mereen.
 
Kyllä ne latauspysähdykset voi poistaa siitä reitiltä ja käy sitten itse siellä missä huvittaa / etsii autosta sopivan laturin kun alkaa olemaan tarvetta virralle. Kesällä tuolla koko navigaattorilla ole muutenkaan mitään virkaa, jos tietää mihin on menossa eikä kaipaile esim. nopeuskameratietoja. Talvella tietty esilämmitys kiva juttu, mutta ei nyt uskoisi, että kukaan on niin kohlo, että lähtisi tolla Tampere-Helsinki välillä ajelemaan Espooseen laturille koska auto sellaista ehdottelee. Sen verran omaa järkeä on suotavaa käyttää navigaattorinkin kanssa, että ignooraa sen ehdotukset silloin kun se käskee ajaa Espooseen tai vaikka mereen.

Voin kuvitella käyttäjän joka sen mukaan menee, jos ei ole käsitystä Suomen tai alueen laturitarjonnasta ja maksutavoista.
Jos yksin ratissa, niin ei ala siinä räplään puhelintakaan.
 
Voin kuvitella käyttäjän joka sen mukaan menee, jos ei ole käsitystä Suomen tai alueen laturitarjonnasta ja maksutavoista.
Jos yksin ratissa, niin ei ala siinä räplään puhelintakaan.
Oletan, että tässä puhuttiin suomalaisesta henkilöstä. Tai no. Mitä väliä. Jos lähdet autollasi ulkomaille, niin veteletkö sokkona sen ehdottamien reittien mukaan vai otatko vähän selvää latureista ja käytät vaikka luuria verifioimaan onko auton ehdottamissa reiteissä mitään järkeä / kuinka paljon reitti muuttuu jos otat ne latauspysähdykset pois.

Enkä nyt tarkoita etteikö olisi hyvä, jos auto osaisi tehdä kaiken ajatustyön puolestasi, mutta kyllä jonkinlainen oman järjen käyttäminen on ihan suotavaa näissäkin hommissa.
 
Oletan, että tässä puhuttiin suomalaisesta henkilöstä. Tai no. Mitä väliä. Jos lähdet autollasi ulkomaille, niin veteletkö sokkona sen ehdottamien reittien mukaan vai otatko vähän selvää latureista ja käytät vaikka luuria verifioimaan onko auton ehdottamissa reiteissä mitään järkeä / kuinka paljon reitti muuttuu jos otat ne latauspysähdykset pois.

Enkä nyt tarkoita etteikö olisi hyvä, jos auto osaisi tehdä kaiken ajatustyön puolestasi, mutta kyllä jonkinlainen oman järjen käyttäminen on ihan suotavaa näissäkin hommissa.

No jos puhutaan suomalaisesta ja ei tunne alueen laturitarjontaa, ja kohtuu moderni autoa alla jonka aidosti luulee osaavan optimoida ne reitit, niin jo katsoo laturilla +40km, niin ok. Varsinkin jos ei nyt jumituta tuohon HKI, Espoo, Tampere reittiin.
Jos yksin liikkeelle niin se luurilla sähläämisen kynnys vähän korkeampi.

Jos sen takia kusee aikataulut, niin sitten kynnys pysähtyä tienreunaan pienempi ja lähteä googlettaan onko tietoa paremmasta.

+40km ei ole mikään mereenajo, ja ajallisesti sen voi ymmärtää nopeammaksi.
 
No jos puhutaan suomalaisesta ja ei tunne alueen laturitarjontaa, ja kohtuu moderni autoa alla jonka aidosti luulee osaavan optimoida ne reitit, niin jo katsoo laturilla +40km, niin ok. Varsinkin jos ei nyt jumituta tuohon HKI, Espoo, Tampere reittiin.
Jos yksin liikkeelle niin se luurilla sähläämisen kynnys vähän korkeampi.

Jos sen takia kusee aikataulut, niin sitten kynnys pysähtyä tienreunaan pienempi ja lähteä googlettaan onko tietoa paremmasta.

+40km ei ole mikään mereenajo, ja ajallisesti sen voi ymmärtää nopeammaksi.
Kyllä mä sanoisin, että +40km latauksen takia on ihan suoraan rinnastettavissa mereen ajamiseen tms. hölmöilyyn. Jos liikutaan sen auton kanssa alueilla joissa säännöllisin välein kaupunkeja / isompia taajamia, niin siellä on myös latureita.
Mä ymmärrän, että jossain Uhtualla tai käsivarren erämaassa tms. se lyhin reitti ei enää ole välttämättä reitti, jonne voit lähteä sähköautolla - tai polttomoottoriautollakaan, jos ei ole tankissa riittävästi tavaraa - mutta siellähän se oman järjen käyttö on aina ollut pakollista em. syistä johtuen ja kun se siellä onnistuu, niin ei kai sitä käänteisesti ihan undulaatiksi pidä muuallakaan ryhtyä.
 
No jos puhutaan suomalaisesta ja ei tunne alueen laturitarjontaa, ja kohtuu moderni autoa alla jonka aidosti luulee osaavan optimoida ne reitit, niin jo katsoo laturilla +40km, niin ok. Varsinkin jos ei nyt jumituta tuohon HKI, Espoo, Tampere reittiin.
Jos yksin liikkeelle niin se luurilla sähläämisen kynnys vähän korkeampi.

Jos sen takia kusee aikataulut, niin sitten kynnys pysähtyä tienreunaan pienempi ja lähteä googlettaan onko tietoa paremmasta.

+40km ei ole mikään mereenajo, ja ajallisesti sen voi ymmärtää nopeammaksi.
Onko kyllä kauhea poikkeama tuollainen 40 km. Ei kannata kaikkea tyhmää itselleen uskotella, vaikka latailu olisikin mieluisa harrastus.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä ne latauspysähdykset voi poistaa siitä reitiltä ja käy sitten itse siellä missä huvittaa / etsii autosta sopivan laturin kun alkaa olemaan tarvetta virralle. Kesällä tuolla koko navigaattorilla ole muutenkaan mitään virkaa, jos tietää mihin on menossa eikä kaipaile esim. nopeuskameratietoja. Talvella tietty esilämmitys kiva juttu, mutta ei nyt uskoisi, että kukaan on niin kohlo, että lähtisi tolla Tampere-Helsinki välillä ajelemaan Espooseen laturille koska auto sellaista ehdottelee. Sen verran omaa järkeä on suotavaa käyttää navigaattorinkin kanssa, että ignooraa sen ehdotukset silloin kun se käskee ajaa Espooseen tai vaikka mereen.

No juurikin tämä on se ongelma, koska kaikki nuo on täysin ylimääräistä jonka ei pitäisi olla tarpeellista.

Ihan käytännön esimerkki, että lähdet ajamaan vaikka 30-40% akulla tuota väliä, harvaa kuitenkaan kiinnostaa räplätä kesken ajon sitä navigointia 1) että saat esilämmityksen päälle 2) etsiä siitä teslan huonosta UIsta että missä se ABC tai ST1 tai K-lataus nyt olikaan koska akku ehkä riittää nyt hyvinkäälle tai riihimäelle. Kun se oikea tarve aika monella on, että ne lähtevät ajamaan kotoa tai kyläpaikasta ja haluavat vaan tietää missä kohdassa pitää pysähtyä että olen nopeiten perillä lataus huomioiden.

Ei tästä tarvitse tehdä kauhan monimutkaista, mutta (ainakin) Tesla on siinä onnistunut. Ja nyt tässä etsitään onko joku toinen valmistaja osannut tehdä tämän tuen kolmannen osapuolen latureille paremmin
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä mä sanoisin, että +40km latauksen takia on ihan suoraan rinnastettavissa mereen ajamiseen tms. hölmöilyyn. Jos liikutaan sen auton kanssa alueilla joissa säännöllisin välein kaupunkeja / isompia taajamia, niin siellä on myös latureita.
Mä ymmärrän, että jossain Uhtualla tai käsivarren erämaassa tms. se lyhin reitti ei enää ole välttämättä reitti, jonne voit lähteä sähköautolla - tai polttomoottoriautollakaan, jos ei ole tankissa riittävästi tavaraa - mutta siellähän se oman järjen käyttö on aina ollut pakollista em. syistä johtuen ja kun se siellä onnistuu, niin ei kai sitä käänteisesti ihan undulaatiksi pidä muuallakaan ryhtyä.

Tämä lähti liikkeelle Teslasta, sen brändin rakentaminen on onnistunut hyvin, eli moni kuvittelee siitä paljon. TIetenkin jos on kuski joka tietää, niin hakee ennen liikkeelle lähtö asemia, suunnittelee reittiä niiden mukaan. Mutta voin kuvitella että tietämätön lähtee ihan hyvässä uskossa liikkeelle. Jos auto ehdottaa 40km lenkkiä, ja niin ei se tietämättömällä soita kelloja, suoraan reittiinkin 40km, mitä puolituntia. Yksittäistapauksessa se voi olla joskus aiemmin olla se nopein reitti, tai kuskilla on kokemuksia hyvistä navigaattoreista ja niiden optinoinneista.

Jos käyttöliittymä ei edes varoita/kerro että reittiä lähempänä voi olla muitakin. Mereen ajamiseen en tuota vertaisi. sitten voi sillan kestävyyttä kyseealaistaa jos havaitsee mainoksen pikalatausasemasta reitivarralle ja hyvin ajoissa näkee että toiminnassa ja tilaa on.

Tilanne toinen jos jossain hiihtomajalla lepäillessä alkaa katsomaan lataustarjontaa, ja lähin olisi jossain 40km päässä, niin ok, niin ehkä kynnys kokeilla jotain muuta on alempi.

Kokemuksen myötä, jos kuljettajalle käy selväksi ettei opastukseen voi luottaa, niin sen jälkeen varmaa isosta lenkki ehdotuksestä ajaa tien sivuun selvittään vaihtoehtoja.
 
No juurikin tämä on se ongelma, koska kaikki nuo on täysin ylimääräistä jonka ei pitäisi olla tarpeellista.

Ihan käytännön esimerkki, että lähdet ajamaan vaikka 30-40% akulla tuota väliä, harvaa kuitenkaan kiinnostaa räplätä kesken ajon sitä navigointia 1) että saat esilämmityksen päälle 2) etsiä siitä teslan huonosta UIsta että missä se ABC tai ST1 tai K-lataus nyt olikaan koska akku ehkä riittää nyt hyvinkäälle tai riihimäelle. Kun se oikea tarve aika monella on, että ne lähtevät ajamaan kotoa tai kyläpaikasta ja haluavat vaan tietää missä kohdassa pitää pysähtyä että olen nopeiten perillä lataus huomioiden.

Ei tästä tarvitse tehdä kauhan monimutkaista, mutta (ainakin) Tesla on siinä onnistunut. Ja nyt tässä etsitään onko joku toinen valmistaja osannut tehdä tämän tuen kolmannen osapuolen latureille paremmin
Mutta sitten taas vaihtoehto, jossa se alkaisi ehdottelemaan jotain alitehoista ABC-asemaa jonne en missään tapauksessa halua, olisi kaikista karmein jos on kiire. Mä olisin taipuvainen ratkaisuun, jossa voin määritellä latauspaikat itse ja lähettää sen viritykseni autolle, mutta en siihen että auto alkaa ajatella mun puolesta, koska se ajattelee kuitenkin päin helvettiä (paitsi jos reitillä on niitä supereita Teslan tapauksessa).
 
Se jo auttaisi pitkälle että voisi helposti valita että käytä vain tätä / näitä latureita.

MEB, E-GMP ja ABRP reitittäjiä olen kokeillut mutta aina palannut käsipeliin.
 
Se jo auttaisi pitkälle että voisi helposti valita että käytä vain tätä / näitä latureita.

MEB, E-GMP ja ABRP reitittäjiä olen kokeillut mutta aina palannut käsipeliin.
Sähköauton navigaattori lataus hakua.

Jos mietit sitä että pitkällä reitillä missä lataaminen tarpeen, ja navi suunnittelisi reitin sen mukaan. voisi olla järjestys aika, hinta, tai palvelu painotteiset. Hintarajapintojen puute toki rajoittaa hinta optimointia.

Jos taasen patteri vähissä, niin varmaan suositus järjestys nopeuden mukaan. jos ajossa eikä määräänpäätä, niin painottaa sitä suuntaa mihin nokka osoittaa. Jos parkissa niin ihan suuntaa painottamatta.

Koska se maksaminen voi olla haastavaa, niin korostaa niitä asemia missä maksaminen onnistuu käyttäjän kertomilla maksutavoilla.

Oliko se tämä vai Tesla ketju missä kritisointiin sitä että ei kerrota selkeästi nopeammista vaihtoehdoista, niin sekin pitäisi ilmaista jos valinnoilla ei ole kovin optimia.
 
Vaarallinen tilanne kun olen ihastunut tollaiseen vähän vanhempaan sähköautoon kuin Volkswagen E-golf (2020 vm, ajettu 40,000~, akkutakuuta vielä 3v~, tuontiauto saksasta, about kaikki varusteet).

Vaikka autossa on pieni 35,8 kwh akku niin se riittää enemmän kuin hyvin sille tarkoitettuihin ajoihin pahimmillakin pakkasilla. Bensiini Skoda vie ne pidemmät reissut hienosti.

Osaisiko joku kertoa minulle että miksi ei kannattaisi hassata 20k tuohon jo ikääntyvään sähkäriin? Omaan silmään auto näyttää täydelliseltä ratsulta kauppa / harrastus ajoihin.

VW:n ID3* olisi varmaan fiksumpi ratkaisu mutta omaan silmään aika karsean näköinen.
E-Golf 20k€ on minusta ainakin ylihintainen. Hyvä auto varmaan jollain 10k€-15k€ hinnalla?

Edellien auto oli Peugeot e-2008 jossa siis 50kWh akku. 8/2023. Noiden hinnat pyörii jossain 17900€? Hinta toki riippuu vähän, että mistä sattuu löytämään.

Onhan niitä vaihtoehtoja, mutta en nyt juuri keksi mitään oikein hyvää 20k€ hinnalla. On ollut myös Seat Mii ja sehän on näppärän kokoinen ja halpa. Golf olisi etuveto ja itse pitäisin id3:sta parempana ihan siitä syystä, että on takaveto. Plus 200hv ja isompi akku. Mutta akun koolla ei ollutkaan mitään merkitystä teille.
 
Se jo auttaisi pitkälle että voisi helposti valita että käytä vain tätä / näitä latureita.

MEB, E-GMP ja ABRP reitittäjiä olen kokeillut mutta aina palannut käsipeliin.
Mä poistan ne lähes aina navista ja lisään matkalla tarpeen mukaan käsin. Jos auton antaa arpoa ja vaikka osuisi latureita reitillekin, niin auto ehdottaa mulle esim. Kuhmoon mökille ajaessa ekaa pysähdystä Mikkeliin ja seuraavaa Kuopioon, joka on tietysti erittäin paska idea.
Edes Pertti Pasanen ei keksi yhtään syytä miksi pysähtyä siihen Mikkeliin kun voi ajaa suoraan Kuopioon, ladata siinä sen vartin ja ajaa määränpäähän. Nyt jos uskoisin navia, niin se tärväisi x-prosenttia akkua turhaan lämmittelyyn ennen laturia, johon mulla ei ole mitään aikomusta pysähtyä.

Käsin lisääminen on helppoa ja aina menee oikein, mutta olenkin taitava poikkeusyksilö, joka osaa painaa pari kertaa näytöltä nappia neljän tunnin ajosuorituksen aikana ilman, että tarvitsee pysähtyä bussipysäkille lukemaan tiekarttaa.
 
Onkos palstalla mustangin omistajia, ne alkaisi olla budjetin piirissä nekin. Kokemuksia?

Käytetyistä siis kyse tässä.
On ne tosiaan melko halpoja, kuten muutkin käytetyt sähköautot. Ford Mustang Mach-E taitaa jotain tyyppivikaa? Toki akkutakuuseen menee?

Facebook:
Screenshot_2025-02-17-18-16-04-91_a23b203fd3aafc6dcb84e438dda678b6~2.jpg


Oma on myynnissä kokeilumielessä (jos joku sattuisi ostamaan).

Screenshot_2025-02-17-18-39-26-19_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg

Mitä itse tiedän, niin pääosin nuo on olleet kestäviä. En nyt juuri muista, että onko muita tyyppivikoja kuin kontaktori?
 
Oheisena Heart of Joy / BMW Vision Neue Klasse sedan mallin mainosta mitä on tulossa. Tehoa ja vääntöä riittää kotitarpeisiin uudessa BMW M3:ssa. Tämä on vielä testimuuli mutta kai siitä jotain saadaan tuotantomalliinkin saakka. NDA loppunut kun joka tuutista puskee nyt videota samasta aiheesta.
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 

ZEEKR 7X​


Onko tossa autossa siis jotain ihmeellistä, että lataa ilmeisesti aika palajonkin nopeampaa, kuin moni muu auto?
Eipähän sillä, että omassa käytössä kotilataus on se juttu. Mut mielenkiintoista teknologiaa kuitenkin.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Hyvä juttuhan tuo on. Näkisin että tällä on isompi merkitys city ihmiselle kuin lapin matkaajille. City porukalla kun ei välttämättä ole mahdollisuutta ladata kotona vaan pakko turvautua julkisiin citylatureihin. Nopeus on tässä tapaukseesa merkittävämpi etu kuin 14 tunnin lapinmatkalla. Mahdollista sähkäreiden yleistymistä kaupungeissa.
 
Hyvä juttuhan tuo on. Näkisin että tällä on isompi merkitys city ihmiselle kuin lapin matkaajille. City porukalla kun ei välttämättä ole mahdollisuutta ladata kotona vaan pakko turvautua julkisiin citylatureihin. Nopeus on tässä tapaukseesa merkittävämpi etu kuin 14 tunnin lapinmatkalla. Mahdollista sähkäreiden yleistymistä kaupungeissa.
Käytännössä lähes mikä tahansa uudempi auto lataa tarpeeksi nopeasti esim. kaupassa käynnin aikana. Hyvin hankala nähdä miksi pikalataus olisi tärkeämpi kaupungissa asuvalle, matkatkin lyhyempiä. 22 kW ”hidas”lataus ac:na on kaupungissa kustannustason takia paljon merkittävämpi asia kuin mikään dc teho.
 
Lurittele tuolla nyt tankki täyteen kauppareissun aikana. Enkä nyt tarkoita mitään ostoshelvetti kierrosta vaan alepaa. Tankki täyteen alepalla ja seuraavan kerran parin viikon päästä. Ihan niinkuin polttisaikaan.
 
Lurittele tuolla nyt tankki täyteen kauppareissun aikana. Enkä nyt tarkoita mitään ostoshelvetti kierrosta vaan alepaa. Tankki täyteen alepalla ja seuraavan kerran parin viikon päästä. Ihan niinkuin polttisaikaan.
Alepoiden edustallahan tunnetusti on reippaasti näitä 400 kW laturikenttiä tarjolla :D Ihan yhtä peukku pepussa olisit Zeeekrin kanssa Alepan pihalla kuin millä tahansa muulla koslalla.
 
Zeekr:n akusta löytyy paljonkin matskua lehdistä ja vaikkapa tuolta Youtubesta. Aika kovalta vaikuttaa. Zeekr Gold hakusanaksi vaan.
 
Se jo auttaisi pitkälle että voisi helposti valita että käytä vain tätä / näitä latureita.

MEB, E-GMP ja ABRP reitittäjiä olen kokeillut mutta aina palannut käsipeliin.
Ainakin Volvossa on näppärää kun auton voi käskyttää asetuksista pelkästään Ionityn tolpille. Saa varmasti sähköä täysillä eikä tarvi mietiskellä itse sen enempää.
 
Ei voi olla akulle pitkällä tähtäimellä kovin terveellistä tuollainen 480 kW lataaminen. Ei se Zeekr ole nykyistä akkuteknologiaa uusiksi keksinyt eikä sen luonnonlakeja onnistunut kumoamaan. Litium-elektrolyyttiin perustuvassa akkutekniikassa kova latausteho kuluttaa väistämättä akkukomponentteja. Eri asia, jaksaako keskiverto autonostaja sitten miettiä tätä puolta asiasta.

Tuollainen 480 kW teho on ihan järjetön muuhun kuin johonkin hyvin spesifiin käyttöön. Uusien isoakkuisten autojen valtavirrassa huipputehot pyörivät yleensä 130-200 kW välillä ja 10-80% keskitehokin selvästi yli 100 kW. Se on täysin riittävä latausteho lähes kaikille. En tajua mihin tarvitaan tuplat tai triplat tuosta - muuten kuin huomion hakemiseen tiukassa kilpailutilanteessa olevilla sähköautomarkkinoilla.

Tai ehkä tämä on suunnattu koskettelemaan niitä luutuneimmin ajattelevia bensalenkkareita, joilla ei ole mitään omaa kokemusta sähköautoilusta. Heille lataamisen pitää olla muutaman minuutin toimenpide, "niin kuin bensapumpulla minä ja minun esi-isäni ovat aina tehneet". Silloin maailma tuntuu hyvältä ja turvalliselta.

Mielenkiintoista seurata 5 vuoden päästä, miten Zeekrien akkutekniikka on kestänyt.
 
Ei voi olla akulle pitkällä tähtäimellä kovin terveellistä tuollainen 480 kW lataaminen. Ei se Zeekr ole nykyistä akkuteknologiaa uusiksi keksinyt eikä sen luonnonlakeja onnistunut kumoamaan. Litium-elektrolyyttiin perustuvassa akkutekniikassa kova latausteho kuluttaa väistämättä akkukomponentteja. Eri asia, jaksaako keskiverto autonostaja sitten miettiä tätä puolta asiasta.

Tuollainen 480 kW teho on ihan järjetön muuhun kuin johonkin hyvin spesifiin käyttöön. Uusien isoakkuisten autojen valtavirrassa huipputehot pyörivät yleensä 130-200 kW välillä ja 10-80% keskitehokin selvästi yli 100 kW. Se on täysin riittävä latausteho lähes kaikille. En tajua mihin tarvitaan tuplat tai triplat tuosta - muuten kuin huomion hakemiseen tiukassa kilpailutilanteessa olevilla sähköautomarkkinoilla.

Tai ehkä tämä on suunnattu koskettelemaan niitä luutuneimmin ajattelevia bensalenkkareita, joilla ei ole mitään omaa kokemusta sähköautoilusta. Heille lataamisen pitää olla muutaman minuutin toimenpide, "niin kuin bensapumpulla minä ja minun esi-isäni ovat aina tehneet". Silloin maailma tuntuu hyvältä ja turvalliselta.

Mielenkiintoista seurata 5 vuoden päästä, miten Zeekrien akkutekniikka on kestänyt.
Satavarmasti tulee tehot kasvamaan muissakin autoissa ja kymmenen vuoden päästä kenellekään ei riitä tuollainen "täysin riittävä lähes kaikille" latausteho. On totta että sillä usein pärjää ja taukoja on hyvä pitää, mutta sitten kun ei huvittaisi pitää taukoa juuri sillä hetkellä tai siinä paikassa niin latausteho on hyvin arvokasta. Ja se mahdollistaa paremmin myös vaikka sen peräkärryn vetämisen Lappiin. Toisaalta ei kasvavista akkukooista ja kantamastakaan hirveästi iloa ole, jos latausteho ei ole myöskin kovalla tasolla.

Mutta mielenkiintoista nähdä tosiaan, kiinalaiset ovat kuitenkin etumatkalla akkuteknologiassa ja ei kuluminen kovilla tehoilla mikään luonnonlaki taida kuitenkaan olla. Onhan Teslakin huomannut, että aktiivinen Superchargerien käyttö ei ole merkittävästi haitannut akun elinikää. Toki Teslalla on paljon maltillisempi latauskäyrä kuitenkin etenkin yläpäässä.
 
ja ei kuluminen kovilla tehoilla mikään luonnonlaki taida kuitenkaan olla. Onhan Teslakin huomannut, että aktiivinen Superchargerien käyttö ei ole merkittävästi haitannut akun elinikää. Toki Teslalla on paljon maltillisempi latauskäyrä kuitenkin etenkin yläpäässä.
Se nimenomaan on luonnonlaki eli peruskemiaa jota ei pääse karkuun. Tiettyjä fysikaalis-kemiallisia reaktioita ei ole nykyisten litiumioni-elektrolyyttiakkujen teknologiassa pystytty selättämään.

Näistä reaktioista esim. tässä https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2352152X22008209
Cycle aging is more relevant to the real-world application of LIBs than calendar aging. The most accepted mechanisms of cycle aging include the growth of a solid electrolyte interphase (SEI) [1] and increased electrode particle cracking [2], [3]. During the cycling process, a volume change of approximately 10% can occur in the graphite anode due to the insertion and extraction of lithium ions during battery cycling [4]. Because this volume change causes the SEI film to crack, the lithiated graphite inevitably contacts and reacts with the electrolyte solution species during each battery cycle, thus consuming the electrolyte and lithium inventory [5], [6], [7]. The formation of cracks and new SEI results in the continuous decrease of the available battery capacity, thickening of the SEI film, and increased battery resistance.
Ja samaa asiaa vähän populaarimmin yhteenvedettynä:
maxivolt-extending-the-life-of-lithium-ion-batteries.png


Ainoa, jossa tuota akun degradaatiota korkeilla lataustehoilla osataan merkittävästi rajoittaa, on tuo 1. kohta eli jäähdytys. Korkea lämpötila ja korkea latauksen C-arvo yhdessä kun ovat pahinta myrkkyä akun komponenteille. Mutta myös kumpikin näistä erikseen rapauttaa akkua.

Mitä nyt sain selville tuosta Zeekrin akusta, niin ilmeisesti korkeiden (jopa 4C-5C) lataustehojen salliminen perustuu juuri siihen, että ovat panostaneet poikkeuksellisen tehokkaaseen akun jäähdytykseen. Tämä on sinänsä hieno juttu ja vähentää lämpenemisestä johtuvia haittoja akkukomponenteille, mutta ei kokonaan poista korkean C-arvon tuottamia kemiallisia ilmiöitä. Zeekrillä on vain tehty tässä kompromissi, koska tiedetään että kansa janoaa nopeita latauksia.

Koska kemiallis-mekaanisen rappeutumisen ilmiöt tunnetaan ja hallitaan vajavaisesti, itse pidän turhana riskinä pakottaa akku tuollaisiin 4-5C lataustehoihin, kun 1-2C:llä päästään käytännön elämässä riittävään tulokseen. Mitä korkeampi C-arvo, sitä suurienergisempiä ovat kemialliset reaktiot, vaikka lämpö johdettaisiinkin pois. Suurienergisyys aina tarkoittaa voimakkaampia ionien ja molekyylien liikkeitä ja törmäyksiä, ja on luonnonlaki että mitä enemmän tällaisia suurienergisiä kohtaamisia akkukennossa tapahtuu, sitä enemmän tapahtuu myös epätoivottuja reaktioita.
 
Ei voi olla akulle pitkällä tähtäimellä kovin terveellistä tuollainen 480 kW lataaminen. Ei se Zeekr ole nykyistä akkuteknologiaa uusiksi keksinyt eikä sen luonnonlakeja onnistunut kumoamaan. Litium-elektrolyyttiin perustuvassa akkutekniikassa kova latausteho kuluttaa väistämättä akkukomponentteja. Eri asia, jaksaako keskiverto autonostaja sitten miettiä tätä puolta asiasta.

Tuollainen 480 kW teho on ihan järjetön muuhun kuin johonkin hyvin spesifiin käyttöön. Uusien isoakkuisten autojen valtavirrassa huipputehot pyörivät yleensä 130-200 kW välillä ja 10-80% keskitehokin selvästi yli 100 kW. Se on täysin riittävä latausteho lähes kaikille. En tajua mihin tarvitaan tuplat tai triplat tuosta - muuten kuin huomion hakemiseen tiukassa kilpailutilanteessa olevilla sähköautomarkkinoilla.

Tai ehkä tämä on suunnattu koskettelemaan niitä luutuneimmin ajattelevia bensalenkkareita, joilla ei ole mitään omaa kokemusta sähköautoilusta. Heille lataamisen pitää olla muutaman minuutin toimenpide, "niin kuin bensapumpulla minä ja minun esi-isäni ovat aina tehneet". Silloin maailma tuntuu hyvältä ja turvalliselta.

Mielenkiintoista seurata 5 vuoden päästä, miten Zeekrien akkutekniikka on kestänyt.
Nopeampi on aina nopeampi, tuskin tuosta haittaa on (jos siis ei vahingoita akkua). Kyllä minäkin ottaisin mahdollisimman nopean latauksen vaikka käytännössä suurimman osan ajasta sillä ei olekaan juuri merkitystä. Hyvin on riittänyt Teslan latausteho itselleni.

Autot varmaan tosiaan kumminkin kehittyy, mutta ehkä tulevaisuudessa isompi jarru on latauskentän kokonaisteho? Jos on vaikka joku kenttä jossa 20 laturia ja kaikilla paikoilla lataa 500kW auto niin aika suuri sähköliittymä pitäisi olla ja sitten taas jos mennään siihen että tehoa rajoitetaan kentällä niin isosta lataustehosta ei oikein hyödy mitään kun ei koskaan tiedä pääseekö sitä hyödyntämään, joten sen varaan ei voi oikein laskea. Vielä voisi hetken toimia, mutta sähköautojen määrä kasvaa niin nopeasti että kohta lataajia on paljon enemmän kuin nyt, mutta tosiaan luulen että sähköliittymien koolla tulee olemaan joku teoreettinen järkevä maksimi jota on hankala ylittää niin että latauksen tarjoaminen olisi kannattavaa siihen hintaan että joku viitsisi siitä maksaa.
 
mutta ehkä tulevaisuudessa isompi jarru on latauskentän kokonaisteho?
Olisikohan tässä jo 5 vuotta tullut lueskeltua spekulointeja ongelmista sähköstä ja pikalatauksesta ja niistä ei ole mikään realisoitunut. Suomen sähköverkon piti olla riittämätön ja verkkon ei pitänyt kestää. Sähköautoilijoiden raha on ollut hyvä korjaamaan ongelmia. Latauskentälle operaattori homma akkuja tukemaan latausta jos niikseen tarve on. 1GWh akku aseman kylkeen niin 2-3 Zeekriä ei tuota mitään ongelmaa.
 
🚀 XPENG Avajaiset! 🚀

📅 Showroom aukeaa: tiistaina 25.2.
Ensimmäistä kertaa Suomessa pääset tutustumaan XPENG G6 ja G9 -malleihin, koeajamaan ja kokemaan huipputeknologian livenä!

🔋 Koeajot
🏆 Asiantuntijat paikalla vastaamassa kysymyksiin
🚗 Ensikosketus XPENGin edistykselliseen sähköautokokemukseen

📍 Missä? Inchcape Helsinki, Laivalahdenkatu 8
⏳ Milloin? 25.2. klo 17.00 alkaen!

🔜 Seuraa meitä, niin pysyt ajan tasalla avajaispäivän ohjelmasta!

#XpengHelsinki #Avajaiset #SähköautojenTulevaisuus #G6 #G9
Etelän päädyn kiinnostuneet pääsee tutustumaan X-pengiin halutessaan.
 
En tiedä mitä mieltä muut olette, mutta tälläiset umpikiinalaisilta kuullostavat automerkit ovat hieman "negatiivinen" asia tai eivät kovin myyviä nimiä länkkäreille. Eihän nimen pitäisi autoa pahentaa, mutta silti ne tökkii. Xpeng, Hongqi, Xiaomi ja korealainen SsangYong ovat tästä hyviä esimerkkejä. Korealaiset taisivat tajuta tämän kun vaihtoivat nimeä.

Loppujen lopuksi nehän ovat vain kirjaimia jonossa, mutta silti. Mutta eiköhän noihin jossain vaihessa totu ja alkavat kuullostaa ihan normaaleilta automerkeiltä. siinä missä vaikka Volvo. Toki kun katsoin mistä Xpeng nimi tulee, niin ymmärtää nimen paremmin. Silti se on liian kiinalainen :)
 
Viimeksi muokattu:
Olisikohan tässä jo 5 vuotta tullut lueskeltua spekulointeja ongelmista sähköstä ja pikalatauksesta ja niistä ei ole mikään realisoitunut. Suomen sähköverkon piti olla riittämätön ja verkkon ei pitänyt kestää. Sähköautoilijoiden raha on ollut hyvä korjaamaan ongelmia. Latauskentälle operaattori homma akkuja tukemaan latausta jos niikseen tarve on. 1GWh akku aseman kylkeen niin 2-3 Zeekriä ei tuota mitään ongelmaa.
Ei suomen sähköverkon riittävyyttä ole epäillyt kukaan, joidenkin korttelimuuntajien kapasiteettia tietysti joudutaan lisäämään, mutta se on melko luonnollista jokatapauksessa.

Tai tietysti joku nettihuutelija aukoo aina päätään, mutta nuo ei ole "kukaan".

Jo ihan kun verrataan myydyn vuotuisen liikennepolttoaineen energiasisältöä ja verrataan sitä vuotuiseen sähkön käyttöön, on aika selvää että sähköautot ei missään tunnu.
 
Aivan sama vaikka myisivät Kommunistische MotorenWerke (est.1949) nimellä, jonka yllä komeilee "hieno" eurooppalaistyylinen vaakuna, niin kauppaan saa kiinalaiset minun mielestä ja puolesta jäädä niin pitkään kuin vaihtoehtoja löytyy.
 
Ei suomen sähköverkon riittävyyttä ole epäillyt kukaan, joidenkin korttelimuuntajien kapasiteettia tietysti joudutaan lisäämään, mutta se on melko luonnollista jokatapauksessa.

Tai tietysti joku nettihuutelija aukoo aina päätään, mutta nuo ei ole "kukaan".

Jo ihan kun verrataan myydyn vuotuisen liikennepolttoaineen energiasisältöä ja verrataan sitä vuotuiseen sähkön käyttöön, on aika selvää että sähköautot ei missään tunnu.
Voi hyvin olla että muistan väärin, mutta minulla on hyvin vahva tunne että tässä ketjussa oli jokusen vuotta takaperin useampi kirjoittelija jotka tiesivät sähköverkon kaatuvan sähköautojen yleistyessä. Mielestäni löytyi jotain käppyröitäkin heidän väitteitä tukemaan. Oletan että kyseessä oli tämänkaltaisesta spekuloinnista, ei Fingridin toimarin ulostuloista.
 
En tiedä mitä mieltä muut olette, mutta tälläiset umpikiinalaisilta kuullostavat automerkit ovat hieman "negatiivinen" asia tai eivät kovin myyviä nimiä länkkäreille. Eihän nimen pitäisi autoa pahentaa, mutta silti ne tökkii.
En vähättelisi, kiinalaiset nimet ja brändit ovat tosi outoja. Asunnon jälkeen auto on monelle se isoin investointi, pelkkien speksien perusteella harva uskaltaa pistää kymppitonneja kiinni johonkin täysin tuntemattomaan merkkiin jonka jälleenmyyntiarvo ja huoltoverkosto muutaman vuoden päästä on täysi arvoitus. Kiinalaisilta ihan perusteltua ostaa jokin MG:n tapainen tunnettu brändi tai sitten lyöttäytyä yhteen perinteikkään länsimäisen valmistajan kanssa. Voisi kuvitella että Mazda 6e on helpompi myyntiartikkeli täällä pohjolassa kuin Xpeng P7:a.
 
Voisi kuvitella että Mazda 6e on helpompi myyntiartikkeli täällä pohjolassa kuin Xpeng P7:a.
Ehkä. Mazda 6e:n speksillä on vaikea kuvitella syitä miksi kukaan ostaisi sitä täällä pohjolassa, mutta olihan tuo samoista käsittämättömyyksistä kärsivä Toyotakin ilmeisesti alkanut nyt myymään.
 
Se nimenomaan on luonnonlaki eli peruskemiaa jota ei pääse karkuun. Tiettyjä fysikaalis-kemiallisia reaktioita ei ole nykyisten litiumioni-elektrolyyttiakkujen teknologiassa pystytty selättämään.
....

Niin no.

Sen jälkeen kuin li-ion sukuiset akkut teknologiat tuli kuluttajakäyttöön, niin kehitys ollut valtavaa. Sitä tuskin kiistää että latausnopeuden maksimointi lyhentää akunelinkaarta, lataussyklien kokonais määrää. Mutta se tärkein, akkujen kestot parantuneet, lataussylien määrä, ja vielä se että romahtamista saatu taltutettua, silti latausnopeuksia voitu nostaa. Joo luonnonlakeja ei pystytä kumoamaan.

Käyttötarpeet vaihtelee, on tarpeita missä latausnopeus on tärkeämpi kuin syklikeston maksimointi. Ja syklienkin määrässä maksimointi ei välttämättä tuo riittävää lisäarvoa.

Akkukäytöissä noiden ominaisuuksien ristivedossa on se ongelma että jos on alimittainen akku (kapasiteetti) niin silloin herkästi tarvii sitä mahdollisimman nopeaa latausta. Jolloin kaksi elinkaarta lyhentävää tekiää, alimittainen akku, enemmän sykelejä, maximaalisen nopea lataus voi syödä sitä kuinka monta sykliä kestää. Jo alunperin alimittaiseksi mitoitettu akku käyttö ei kestä sitä kapasiteetin laskua yhtä paljon koin paremmin mitoitettu.

Jos akku vaihdettava komponentti, niin se ei välttämättä ongelma että laitteen elinkaaren puolessa välissä vaihdetaan akku.
 
Se nimenomaan on luonnonlaki eli peruskemiaa jota ei pääse karkuun. Tiettyjä fysikaalis-kemiallisia reaktioita ei ole nykyisten litiumioni-elektrolyyttiakkujen teknologiassa pystytty selättämään.

Näistä reaktioista esim. tässä https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2352152X22008209

Ja samaa asiaa vähän populaarimmin yhteenvedettynä:
maxivolt-extending-the-life-of-lithium-ion-batteries.png


Ainoa, jossa tuota akun degradaatiota korkeilla lataustehoilla osataan merkittävästi rajoittaa, on tuo 1. kohta eli jäähdytys. Korkea lämpötila ja korkea latauksen C-arvo yhdessä kun ovat pahinta myrkkyä akun komponenteille. Mutta myös kumpikin näistä erikseen rapauttaa akkua.

Mitä nyt sain selville tuosta Zeekrin akusta, niin ilmeisesti korkeiden (jopa 4C-5C) lataustehojen salliminen perustuu juuri siihen, että ovat panostaneet poikkeuksellisen tehokkaaseen akun jäähdytykseen. Tämä on sinänsä hieno juttu ja vähentää lämpenemisestä johtuvia haittoja akkukomponenteille, mutta ei kokonaan poista korkean C-arvon tuottamia kemiallisia ilmiöitä. Zeekrillä on vain tehty tässä kompromissi, koska tiedetään että kansa janoaa nopeita latauksia.

Koska kemiallis-mekaanisen rappeutumisen ilmiöt tunnetaan ja hallitaan vajavaisesti, itse pidän turhana riskinä pakottaa akku tuollaisiin 4-5C lataustehoihin, kun 1-2C:llä päästään käytännön elämässä riittävään tulokseen. Mitä korkeampi C-arvo, sitä suurienergisempiä ovat kemialliset reaktiot, vaikka lämpö johdettaisiinkin pois. Suurienergisyys aina tarkoittaa voimakkaampia ionien ja molekyylien liikkeitä ja törmäyksiä, ja on luonnonlaki että mitä enemmän tällaisia suurienergisiä kohtaamisia akkukennossa tapahtuu, sitä enemmän tapahtuu myös epätoivottuja reaktioita.
Annat ymmärtää, että Zeekr:n akku ei parempaa jäähdytystä lukuunottamatta olisi vanhempia sähköautoja parempi huippunopeaan pikalataamiseen, vaan "on vain tehty kompromissi" (missä nopeus on saavutettu akun eliniän kustannuksella).

Zeekr:n akku sattuu olemaan Saic-GM ja CATL:n viimesyksyinen 6C LFP, golden bettery. Sitä saa nimensä mukaisesti ladata 6C:llä, eli puheena olleen 75,6 kWh akun tapauksessa 453,6 kW:lla. Nyt sinä haluaisit päättää asiakkaan puolesta ja häntä kuulematta, millä nopeudella hän voi ladata autonsa 6C-akkua: "Ei, sinä et halua ladata sähköä 300 km:lle 7 minuutissa, vaan odottelet kiltisti 21 - 42 minuuttia (ehdottamasi 1 - 2 C vs. 6C).".

Uudessa 6C LFP:ssä on vähennetty pikalatauksen haittoja monilla eri tavoilla. Kyse ei ole pelkästä kompromissista, missä olisi revitty nopeutta keston selkänahasta.

"According to reports, the 6C ultra-fast charging lithium iron phosphate battery incorporates a number of atomic-level fast charging technologies in the battery field. Including ultra-electronic network cathode technology, second-generation graphite fast ion ring technology, ultra-high conductivity electrolyte formula, nano-level ultra-thin SEI solid electrolyte interface membrane, optimized high-porosity isolation membrane, etc.

In terms of super-electronic network cathode technology, the battery uses fully nanosized lithium iron phosphate materials to build a super-electronic network that extends in all directions, thereby improving electrochemical reaction efficiency, enhancing charging efficiency, and ensuring battery performance stability.

In terms of second-generation graphite fast ion ring technology, the battery is equipped with multi-gradient layered pole pieces to build a "highway" for current conduction, significantly shortening charge and discharge times, achieving higher energy density and higher cycle stability. .

In terms of the ultra-high conductivity electrolyte formula, the battery effectively increases the conductivity and reduces the viscosity of the electrolyte, enhances the desolvation ability of lithium ions, and greatly improves the conductivity, electrochemical stability, and safety of the battery core.

In terms of nanoscale ultra-thin SEI solid electrolyte interface film, it reduces the internal resistance of the battery, improves charging power and efficiency, and at the same time generates less heat during the charging and discharging process, improving thermal stability.

In terms of the optimized high-porosity isolation membrane, the battery improves and upgrades the lithium-ion liquid phase transmission rate through high porosity and low tortuosity pores, bringing a qualitative leap to the charging speed."


Tuossa oli noita "atomitason" kulumista ehkäiseviä tekniikoita, joista osa toki vaikuttaa lämpötilaankin. Suoraan latauksenaikaiseen lämpötilaan liittyen muistelen lukeneeni, että "6C-lataus" tapahtuisi +60 asteen lämpötilassa kestäen vain noin 10 minuuttia 80 %:iin, jonka jälkeen tapahtuu nopea jäähdytys +24 C:een, millä ehkäistään SEI:n kasvua.


Hiukan koomista, että tällainen miljoonan kilometrin bZ4X:n hitaan latauksen selittelijä yhtä sujuvasti puolustelee Zeekr:n 6C-latausta. Olen oikeasti hellä akuille. RC-akkuja lataan enimmäkseen 0,8C:llä. Muutaman kerran kiireessä olen vetänyt akkuvalmistajan sallimaa suurinta, eli 3C:llä. Olen siirtänyt taloyhtiön akkutyökalujen latauksen vähemmän kuumaan huoneeseen. En vedä Miillä viileällä akulla maksimikiihdytystä rampilla. Zeekr:n tapauksessa halusin kertoa, että siinä ei ole kyseessä ihan normiakku, jota kiinalaiset vain väkisin piiskaavat ennätysvauhtiin. Akku on viime syksynä julkaistu maailman nopeimmin latautuva EV-akku, joka on vähemmän yllättävästi löytänyt tiensä ensimmäisenä kiinalaiseen automalliin.

Lähivuosina nopeita akkuja tullee länsiautoihinkin. Tähän väliin selvennykseksi, että tottakai 6C-akun lataaminen 6C:llä on kuluttavampaa kuin 3C-akun lataaminen 2C:llä. Luultavasti myös kuluttavampaa kuin 3C-akun lataaminen 3C:llä. Tämän takia soisin, että autoihin tulisi mahdollisuus helposti namiskasta rajoittaa latausnopeutta silloin kun ei tarvitse huippunopeutta. On turhaa kulutusta ladata akku 6C:llä 10 minuutissa, jos matka jatkuu vasta kolmen vartin kuluttua ruokailun takia. Nupista voisi silloin vääntää 1 - 2C, tai vaihtoehtoisesti kellonajan, milloin haluaa akussa olevan minkäkin verran prosentteja tai kilometrejä.

Kylmää akkua ladatessa latausteho nuolee valmistajan sallimaa maksimia lämpötilan funktiona. Tuohonkin akkua hellivä ottaisi mieluusti mahdollisuuden valita latauskäyräksi esim. 80 % valmistajan oletuskäyrästä. Tästä olisi iloa, jos autoilijan tarkoitus on päästä samalla akulla enemmän vuosia tai kilometrejä.

Sama juttu kiihdytyksessä, eli nykyisin akusta revitään valmistajan sallima maksimiteho kussakin lämpötilassa. Olisi parempi, jos voisi valikosta asettaa, että kaasu "pohjassa" pykälää vasten antaisikin moottoritehoa vain esim. 80 % vs. valmistajan oletuskäyrä. Hätätilanteessa tai halutessaan saisi 100 % oletuskäyrästä painamalla ns. kick-down -pykälän yli. Nykyisin tuo pitää tehdä kaasupolkimella, eli ei paina kaasua ihan pykälään asti, mutta se ei ole niin tarkkaa ja huoletonta kuin itse asetetun rajan kanssa olisi.

Olisi mukavaa, jos käyttäjä voisi vaan huolettomasti ladata ja kaasutella tietäen, että akulla on valmistajan oletusta hellempi itse valitsema alempi käyrä päällä. Ei ole mukavaa vetää rajoilla, kun ei mistään mittareista (ok, jos kylmä akku antaa 60 % tehoista, niin voi himmata 50 %:iin rampilla kiihdyttäessään) edes tiedä kuinka rajoilla mennään. Latauksen osalta tietysti tietää, että aina vedetään valmistajan maksimirajoilla, jollei latauspiste rajoita.
 
Yksi etu tuollaisessa 6C akussa on tietenkin sekin, että todennäköisesti sitä keskimäärin ladataan reippaasti alle maksimitehon, koska usein joutuu tyytymään pienempitehoiseen kuin 400kW asemaan.

Eli mikäli se 6C akku kestäisikin vaikka 2 kertaa vähemmän 6C syklejä kuin 1C akku 1C syklejä, niin en pitäisi mahdottomana että vaikka 2C sykleillä se 6C akku kestäisi enemmän syklejä, kuin 1C akku 1C sykleillä.
 
Toki ko. akku on nykymittapuulla jo pieni. Syklejä siihen tulee tuplasti nopeammin kuin siihen 100+kWh akkuun.

Sinänsä toki jos markkinoille tulee eri strategioilla toimivia autoja.tuon osalta niin ihan hyvä. Jollekin sopii toinen paremmin ja toiselle toinen käyttötapa.

En ole seurannut testejä, että joko tuota on käytännön käytössä testattu että miten se mahtaa ladata esim. talvella ja kuinka tiukalle lämpötilalueelle se on sidottu lataustehojen osalta.

Voi hyvin olla että vaikka lämmönhallintaan on erityisesti panostettu ko. akku ei välttämättä pystyisi isommassa koossa ylläpitämään sellaisia lämpötiloja että ko. latausnopeus olisi mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
299 734
Viestejä
5 107 370
Jäsenet
81 693
Uusin jäsen
kyyross

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom