Yleistä keskustelua sähköautoista

Toki nykyään myytävät uudet autot ovat liki kaikki historiallisen turvallisia, kun vielä 25 vuotta sitten lasipalatseissa oli yleisesti myynnissä täysiä kuolonloukkuja. Siltikään en lähtökohtaisesti ostaisi nollan tähden Renault Zoeta - täysin käsittämätöntä toimintaa jättää turvaverhot pois 2020-luvun autosta, kun korkeat autot yleistyvät jatkuvasti.

Noin yleisemmin tähtivertailujen arvoa hämärtää nykyinen suuren painoarvon antaminen "lastenhoitajateknologialle", kuten automaattiselle hätäjarrutukselle, kaistavahdille ja turvavyömuistuttimelle. Perushuolellinen kuljettaja ei niistä juuri hyödy. Sama juttu vaikkapa jalankulkijan kolariturvallisuuden osalta. Jos turvallisuus kiinnostaa, kannattaa valita mieluummin neljän tähden "rullaava linnoitus" kuin viiden tähden "riisikuppi".
 
Olen monesti miettinyt, miksi autovalmistajat lotkauttavat korviaan näille NCAP-pelleilyille. En tunne ainuttakaan ihmistä, ketä kiinnostaisi pätkän vertaa nuo NCAP-pisteet kun autoa hankkivat.
Kyllä minä hieman mietin tuotakin. En noista tosin mitenkään erityisemmin tiedä, eli että mitä ihan käytännössä merkitsee se jos on 1 tähti vähemmän. Mutta suurin hyötyhän tulee siitä että eu alueella ei saa myydä ihan mitä roskaa tahansa, eli ehkä viisi ainakin olettaa että kaikki myytävät autot ovat suht turvallisia?
 
Kyllä minä hieman mietin tuotakin. En noista tosin mitenkään erityisemmin tiedä, eli että mitä ihan käytännössä merkitsee se jos on 1 tähti vähemmän. Mutta suurin hyötyhän tulee siitä että eu alueella ei saa myydä ihan mitä roskaa tahansa, eli ehkä viisi ainakin olettaa että kaikki myytävät autot ovat suht turvallisia?
Tuossa selitetty tämän hetken tähtien tulkitseminen

5 star safety: Overall excellent performance in crash protection and well equipped with comprehensive and robust crash avoidance technology

4 star safety: Overall good performance in crash protection and all round; additional crash avoidance technology may be present

3 star safety: At least average occupant protection but not always equipped with the latest crash avoidance features

2 star safety: Nominal crash protection but lacking crash avoidance technology

1 star safety: Marginal crash protection and little in the way of crash avoidance technology

0 star safety: Meeting type-approval standards so can legally be sold but lacking critical modern safety technology"

Ja tuolla pisteytys tähtien takana

Pisteytys (pdf)
 
Viimeksi muokattu:
Olen monesti miettinyt, miksi autovalmistajat lotkauttavat korviaan näille NCAP-pelleilyille. En tunne ainuttakaan ihmistä, ketä kiinnostaisi pätkän vertaa nuo NCAP-pisteet kun autoa hankkivat.
Oma lähipiiri=valmistajien intressit?
Kyllähän se valmistajia luultavasti kiinnostaa, jos media riepottelee huonoja testituloksia uudesta mallista.
 
Oma lähipiiri=valmistajien intressit?
Kyllähän se valmistajia luultavasti kiinnostaa, jos media riepottelee huonoja testituloksia uudesta mallista.
Ja mikäli saa mitään muuta ku 5 tähteä niin ei sitä kehtaa käyttää missään markkinoinnissa, joten on erittäinkin suuret intressit saada se.
 
Noista moduuleista en osaa varmaksi sanoa olisiko samaa mennyt kahdesti, epäilen ettei. Koiranluita on mennyt oikealle eteen nyt 50tkm aikana kahdet ja samaten lätäkkövaloja on mennyt kahdet. Noihin valoihin tuli kyllä joku softa/asetus päivitys että nyt pitäisi kestää mutta paha sanoa vielä. Kai sen puolesta pitää koputtaa puuta ettei mitään Tesla tyyppistä vedet moottorissa tai akussa juttua näissä ole ollut. Tuttavan ID4:ssä meni pari akkumoduulia vaihtoon mutta onneksi sekin takuuna takaisinkutsun kautta.

Varmaan kaikkiin alkupään id4 vaihdettu akkumoduuleita, myös omaan Ruotsin tuontiin viime syksynä. Tehdas aika tarkka arvoista jonka sisään pitää mennä, ei ollut omassa edes täysin sökö. Ilmastoinnin kompura meni myyjäliikkeen piikkiin 2.5-vuotiaana. Nyt 3v ja n. 70tkm ajettuna ensimmäinen koiranluu vaihdettu itse. Tarvikeosat loppu koko maailmasta niin joutu i alkuperäisosaan tyytymään.
 
Kyllä minä hieman mietin tuotakin. En noista tosin mitenkään erityisemmin tiedä, eli että mitä ihan käytännössä merkitsee se jos on 1 tähti vähemmän. Mutta suurin hyötyhän tulee siitä että eu alueella ei saa myydä ihan mitä roskaa tahansa, eli ehkä viisi ainakin olettaa että kaikki myytävät autot ovat suht turvallisia?

Noin se menisi ideaalitilanteessa, jossa NCAP oikeasti mittaisi auton turvallisuutta. Mutta nyt siihen on menty peukaloimaan mukaan sellaisiakin toimintoja, jotka riippuvat ihan täysin kuljettajasta mitä tekee. Esim. onko joku ajoavustin automaattisesti päällä vai ei? Onko joku toiminto napin tai kosketusnäytön takana. Nuo eivät siis enää mittaa AUTON turvallisuutta, vaan kuljettajan käytöstä.
 

" – Kahdentoista latauspisteen kenttä maksaa yli 600 000 euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin polttonesteiden automaattiasema, ja kuitenkin asiakkaita on vielä vähän, St1:n Vanninen sanoo. "
" ABC:n uusille kentille tulee 20–30 latauspistettä kullekin. "

Ei tarvii olla tiedemies siihen, että osaa ennustaa lataamisen kallistuvan aika paljon että saa omat pois jokseenkin nopeeta.
 
Ei tarvii olla tiedemies siihen, että osaa ennustaa lataamisen kallistuvan aika paljon että saa omat pois jokseenkin nopeeta.
Mites meinaat että tämä matematiikka toimii? Onko jatkossa kalliimpaa tehdä latausasemia kuin tähän asti? On niistä tähänkin asti tarvinnut saada omat pois ja ei kalliimpia kannata pystyttää kun ei niillä kävisi lataajia.

Näissä on vielä EU tuet mukana monissa.
 
Ei tarvii olla tiedemies siihen, että osaa ennustaa lataamisen kallistuvan aika paljon että saa omat pois jokseenkin nopeeta.

Onkohan varaa nostaa hintoja? Sijainti on tärkein. Suurin osa lataa enimmäkseen kotona ja välttelee julkisia latureita. Kuulostaa vähän ylikapasiteelita tai varautumisesta tulevaan. Varsinkin nyt kun sähköautojen osuuden kasvu on hiipunut.

Eilen ajoin iltapäivällä Lohjan ABC:lle niin siellä oli kaikki laturit vapaana kun tulin, lähtiessä oli tullut 3-4 autoa. Kyseessä kuitenkin prime time ja paljon autoja liikkeellä. Tosin kesäautoja näkyi hitosti niin bensaakin varmaan myytiin.
 
Ei tarvii olla tiedemies siihen, että osaa ennustaa lataamisen kallistuvan aika paljon että saa omat pois jokseenkin nopeeta.

No ei se todellakaan noin mene, siellä katsotaan tarkkaan kysyntäjoustoa ja hinta asetetaan karkeasti about sinne missä liikevaihto on suurin koska muuttuvat kustannukset on varsin pienet (ostavat tod.näk. tukkuna sähkönsä halpaan kiinteään hintaan). Liian korkea hinta karkoittaa asiakkaat muualle.
 
Jaajuu en tajunnut että näitä tehdään ihan pro bono vaan sähköautokansalle, kun myyntikin sakkaa. Kyllä sitten passaa :)
 
" – Kahdentoista latauspisteen kenttä maksaa yli 600 000 euroa. Se on samaa suuruusluokkaa kuin polttonesteiden automaattiasema, ja kuitenkin asiakkaita on vielä vähän, St1:n Vanninen sanoo. "
" ABC:n uusille kentille tulee 20–30 latauspistettä kullekin. "

Ei tarvii olla tiedemies siihen, että osaa ennustaa lataamisen kallistuvan aika paljon että saa omat pois jokseenkin nopeeta.
Sähkö on siitä kivaa että sitä monet voi tehdä ihan itse kotonakin vaikka paneeleilla toisin kuin bensa ja muutenkin saa kotona ladattua. Eli kilpailu toimii ja hinnat asettuvat sitä myöden oikeiksi.

Aika huonoa bisnestä pyytää 1€/kWh kun sitten kukaan ei tuotetta osta. Kovalla hinnalla ei saa koskaan omiaan pois kun kukaan ei käy ikinä lataamassa. Halvalla hinnalla saa sen sijaan paöjon asiakkaita.

Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää. Toistaiseksi lataaminen on ollut suht edullista ja vapaata tilaa on. Mutta joskus 20v päästä sähköautot lienee enemmistö niin miten silloin toimii?
 
Jaajuu en tajunnut että näitä tehdään ihan pro bono vaan sähköautokansalle, kun myyntikin sakkaa. Kyllä sitten passaa :)

Ei vaan halutaan maksimoida tuotto, se vaatii aika tarkkaa kysyntäkäyrän seuraamista. Jos ABC voisi nostaa hintoja esim. 10s per kwh ilman että kysyntä tippuu niin he tekisivät sen heti.
 
Ei vaan halutaan maksimoida tuotto, se vaatii aika tarkkaa kysyntäkäyrän seuraamista. Jos ABC voisi nostaa hintoja esim. 10s per kwh ilman että kysyntä tippuu niin he tekisivät sen heti.

ABC on ehkä vähän huono esimerkki, koska osuuskaupat määrittelevät oman alueensa hinnoittelun ja niillä on paljon muitakin näkökulmia kuin latauksesta saatava tuotto. Joku Northe varmasti näin tekisikin, koska kyseessä on latausoperaattori, joka toimii muiden latausinfran päällä.
 
Heitänpä visaisen kysmyksen, google ei helpottanut.

Tilanne: Yritys tarjoaa sähköauton vapaalla autoedulla

henkilö asuuu ok talossa ja omaa sähköpaneelit.

Miten todentaa latauksen hinta kuluksi yritykselle?
 
Heitänpä visaisen kysmyksen, google ei helpottanut.

Tilanne: Yritys tarjoaa sähköauton vapaalla autoedulla

henkilö asuuu ok talossa ja omaa sähköpaneelit.

Miten todentaa latauksen hinta kuluksi yritykselle?
Ei kai ne aurinkopaneelit liity asiaan mitenkään. Kulu on se, mitä se sähkö maksaisi verkosta otettuna.

Eihän sitä aurinkopaneeleilla tuotettua sähkö ilmaiseksi tarvitse yritykselle antaa.

Jos nyt kyse siitä, että yritys haluaa maksaa myös kotona tapahtuvan latauksen. Sehän ei ole automaatio vapaassa autoedussa.
 
Heitänpä visaisen kysmyksen, google ei helpottanut.

Tilanne: Yritys tarjoaa sähköauton vapaalla autoedulla

henkilö asuuu ok talossa ja omaa sähköpaneelit.

Miten todentaa latauksen hinta kuluksi yritykselle?
Kannattaa kysellä leasingyhtiöillä, voi olla eri käytäntöjä. Drivalia (ent. LeasePlan) taitaa ainakin edellyttää että on heidän kauttaan hankittu kallis laturi joka raportoi käytetyn sähkön määrän suoraan leasingyhtiölle.
 
Nyt pittee alkaa mennä koeajoilla, käytettyjen hinnat alkaa olla sopivalla tasolla tämmöselle köyhälle, 25k€ tasolla.

Vaihtoehdot ehkä muutamassa, halvin Tesla 3, Kian E-niro ja Soul, sekä Hyundain Kona. Korealaisista siis ne 64kwh versiot.

Saas nähä, samassa pitäisi hukata vanhat kaksi autoa. :)
 
Kannattaa kysellä leasingyhtiöillä, voi olla eri käytäntöjä. Drivalia (ent. LeasePlan) taitaa ainakin edellyttää että on heidän kauttaan hankittu kallis laturi joka raportoi käytetyn sähkön määrän suoraan leasingyhtiölle.

Nyt en ymmärrä miten leasingyhtiö liitty asiaan millään tavalla. Kyse on työntekijän ja työnantajan välisestä asiasta, mihin leasingyhtiö ei liity mitenkään.
 
Nyt en ymmärrä miten leasingyhtiö liitty asiaan millään tavalla. Kyse on työntekijän ja työnantajan välisestä asiasta, mihin leasingyhtiö ei liity mitenkään.
Liittyy se niin, että Drivalia ei suostu hoitamaan auton kotilataamiseen liittyvää laskutusta, jos ei ole heidän yhteistyökumppanin laturi (=lasku muodostuu automaattisesti heidän järjestelmään). Jos se ei hoidu Drivalian kautta, työnantajan pitäisi maksaa lataukset erikseen.

Moni työnantaja ei taas halua erillisiä (lisäkuluja aiheuttavia) laskuja ja tehdä niiden tarkistuksia autoa koskien vaan kaikki halutaan Drivalian kk-laskulla.
 
Liittyy se niin, että Drivalia ei suostu hoitamaan auton kotilataamiseen liittyvää laskutusta, jos ei ole heidän yhteistyökumppanin laturi (=lasku muodostuu automaattisesti heidän järjestelmään). Jos se ei hoidu Drivalian kautta, työnantajan pitäisi maksaa lataukset erikseen.

Moni työnantaja ei taas halua erillisiä (lisäkuluja aiheuttavia) laskuja ja tehdä niiden tarkistuksia autoa koskien vaan kaikki halutaan Drivalian kk-laskulla.

Tätä juuri tarkoitin. Se on työnantajan ja työntekijän välinen asia. Eli työntekijä raportoi työnantajalleen kotona lataamansa sähkön hinnan ja työnantaja sitten maksaa työntekijälle. Eli ei tarvitse leasingfirmaa siihen väliin. Tässä sitten pitää olla tarkkana, sillä ladatun sähkön hinta pitää pystyä erittelemään tarkasti, muuten verottaja ei hyväksy korvausta verovapaana.

Tuollaista tietyn yksittäisen leasingfirman viritystä ei tähän keskusteluun kannata sotkea, ellei kysyjällä nimenomaan ole moinen systeemi käytössä, sillä vain (pienellä) osalla vapaalla autoedulla ajavista moinen systeemi on käytössä. Ja mikäli olisikin käytössä, niin eihän se laturi tiedä, tuleeko se sähkö aurinkopaneelilta vai verkosta, joten se raportoi ihan vain sitä autoon ladattua sähkön määrää ja oletettavasti myös sähkön hintaa. Ja laturihan ei voi tietää sähkön hintaa, joten se lienee sitten työntekijän jotenkin konfiguroitava laitteelle?


Mielenkiinnosta kysyn, miten tuo Drivalian systeemi, mikäli se on automatisoitu, erottelee sen, mitä autoa laturilla on ladattu? Eli jos samalla laturilla välillä ladataankin jotain toista autoa, joka ei ole vapaan autoedun piirissä, niin miten sen saa jätettyä pois laskulta, jotta ei syyllistytä rikokseen?
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiinnosta kysyn, miten tuo Drivalian systeemi, mikäli se on automatisoitu, erottelee sen, mitä autoa laturilla on ladattu? Eli jos samalla laturilla välillä ladataankin jotain toista autoa, joka ei ole vapaan autoedun piirissä, niin miten sen saa jätettyä pois laskulta, jotta ei syyllistytä rikokseen?
Ainakin meidän firmassa jos Drivalialta otttaa sen laturin, se on Plugitin toimittama laturi missä on samalainen tägi käytössä kuin julkisessa pisteessä. Ei sitä voi käytännössä valvoa ettei sillä tägillä ladata muita autoja. Toisaalta sama käytäntö heillä on bensa-autoissa, siinä on luottokortti millä bensat maksetaan ja sitäkin on hankala valvoa ettei tankkaa muita autoja. Ehkä jotain tilastollista tietoa saattavat katsoa jos autossa tulee kilometrejä 30 tkm 3 vuoden aikana ja bensaa tai sähköä menee moninkertainen määrä normaaliin.
 
Viimeksi muokattu:
Ja sen 15 sekuntia kun käyttää taas googlailuun niin drivalian sivuilta löytyy seuraavaa:

Vapaaetulaisille Drivalia suosittelee älykästä latauslaitetta, jonka avulla kotona ladattu sähkö voidaan veloittaa työnantajalta. Lataus käynnistetään latausavaimella tai applikaatiolla, ja laite mittaa, kuinka paljon kilowatteja on ladattu ja tallentaa tiedot ladatun sähkön määristä.

Autoilija saa kuukausittain sähköön käytetyt eurot hyvityksenä tililleen, jonka hän ilmoittaa latauslaitteen käyttöönoton yhteydessä. Veloitus päätyy Drivalian kautta työnantajan maksettavaksi.

Jos taloudessa on työsuhdeauton lisäksi toinenkin ladattava auto, jonka lataussähkö maksetaan itse, älylaitteella voi ladata molempia autoja. Auton käyttäjä voi avata lataustoimittajan applikaatioon yksityisen lataustilin ja tilata siihen latausavaimen. Työsuhdeauton lataukset käynnistetään siihen tarkoitetulla latausavaimella ja oman auton lataukset omalla latausavaimella.

Käyttöetulaisen latauslaite on ilman älyominaisuuksia, koska käyttöetulainen maksaa lataussähkönsä itse.
 
Tätä juuri tarkoitin. Se on työnantajan ja työntekijän välinen asia. Eli työntekijä raportoi työnantajalleen kotona lataamansa sähkön hinnan ja työnantaja sitten maksaa työntekijälle. Eli ei tarvitse leasingfirmaa siihen väliin. Tässä sitten pitää olla tarkkana, sillä ladatun sähkön hinta pitää pystyä erittelemään tarkasti, muuten verottaja ei hyväksy korvausta verovapaana.

Tuollaista tietyn yksittäisen leasingfirman viritystä ei tähän keskusteluun kannata sotkea, ellei kysyjällä nimenomaan ole moinen systeemi käytössä, sillä vain (pienellä) osalla vapaalla autoedulla ajavista moinen systeemi on käytössä.
Edellä keskusteltu toimintatapa on Drivalian linjaus kaikille asiakkailleen ja uskoakseni moni työnantaja toimii sen mukaan. Onko sinulla konkreettista tietoa, että miten kotilatauksista leasing-sopimuksissa maksetaan?
 
Edellä keskusteltu toimintatapa on Drivalian linjaus kaikille asiakkailleen ja uskoakseni moni työnantaja toimii sen mukaan. Onko sinulla konkreettista tietoa, että miten kotilatauksista leasing-sopimuksissa maksetaan?

Drivalia on vain yksi leasingyhtiö monien muiden joukossa. Ei ole mitään syytä alkaa antamaan kysyjälle Drivalia-spesifisiä ohjeita, jos ei ole ensin tiedossa, että kysyjän käyttämä leasingyhtiö on Drivalia.

Eikä nämä laskutusasiat edes vastaa alkuperäiseen kysymykseen, mikä liittyi aurinkopaneeleihin. Alkuperäinen kysymys oli siitä, että miten otetaan laskutuksessa huomioon se tilanne, jos autoon ladattu sähkö onkin peräisin aurinkopaneelista. Tähän käsittääkseni tuo Drivalian ratkaisu ei tuo vastausta edes Drivalian käyttäjälle, koska ymmärtääkseni laturilla ei ole tietoa siitä, tuleeko ladattava sähkö aurinkopaneelista vai verkosta, joten Drivalian ratkaisussakin sähkö laskutetaan työnantajalta aina sähkönmyyjän hinnan perusteella, vaikka se paneelilta tulisikin. Ja tämä oli juuri se vastaus, jonka annoin alkuperäiselle kysyjälle, eli laskuttaa työnantajaa sillä hinnalla, mitä se sähkö verkosta otettuna maksaa.

Monilla työsuhdeautoilijoilla on kotona ihan oma laturi, jota ei tarvitse tägien kanssa säätää, eikä laturista lähde minkään valtakunnan informaatiota leasingyhtiölle päin. Näissä tapauksissa työntekijä raportoi ladatun sähkön ja hinnan kuukausittain itse työnantajalle, joka sitten korvaa ne.
 
Missäköhän määrin nuo systeemit ymmärtävät pörssisähkön päälle?

Joku jolla on tuollainen raportoiva laturi, voisi kertoa miten se hintatieto välitetään leasingyhtiölle. Noissa pörssisähkösopimuksissa tosiaan joutuu tarkasti raportoimaan todellisen hinnan, ei jos teet vaikkapa 8 tuntia kestävän latauksen, niin sinun on raportoitava jokaisen tunnin hinta erikseen.

Jos haluaa välttää tuntikohtaisen raportoinnin, niin sallittua on myös ottaa sähkölaskulta ALIN käytetty tuntihinta ja raportoida sillä hinnalla kaikki kuukauden lataukset.
 
Drivalia on vain yksi leasingyhtiö monien muiden joukossa. Ei ole mitään syytä alkaa antamaan kysyjälle Drivalia-spesifisiä ohjeita, jos ei ole ensin tiedossa, että kysyjän käyttämä leasingyhtiö on Drivalia.
Kyllä kyllä. Totesit aivan oikein eli sähkö veloitetaan sähkönmyyjän hinnalla. Lisäksi huomautan, että pörssisähkö muuten tekee asiasta hankalan. Jos veloitusraporttia ei pysty tekemään tunti tunnista, niin pahimmillaan koko kuukauden kulutuksen laskutus tapahtuu kuukauden alimmalla spot-hinnalla (joka voi olla vaikka negatiivinen).
EDIT: ehditkin tätä tarkentamaan juuri ennen minua.

Vastaisitko silti kysymykseeni? Totesit, että "sillä vain (pienellä) osalla vapaalla autoedulla ajavista moinen systeemi on käytössä", niin kiinnostaa tietää tämän toteamuksen tausta. Oliko mutua vai tietoa?
 
Onko sähköauton tapauksessa edes mitään järkeä olla tuota täyttä autoetua joka tekee latauksen laskutuksesta ja pienten rahojen sumplimisesta kovin työlästä?
 
Onko sähköauton tapauksessa edes mitään järkeä olla tuota täyttä autoetua joka tekee latauksen laskutuksesta ja pienten rahojen sumplimisesta kovin työlästä?

Ei ole, ja siksi moni yritys ei tuota täyttä etua sähköautoille edes tarjoa. Onko muuten kenelläkään tilastotietoa siitä, kuinka moni työnantaja Suomessa edelleekään ei myönnä sähköautoille muuta kuin käyttöedun, eli ei lainkaan vapaata autoetua?
 
Vastaisitko silti kysymykseeni? Totesit, että "sillä vain (pienellä) osalla vapaalla autoedulla ajavista moinen systeemi on käytössä", niin kiinnostaa tietää tämän toteamuksen tausta. Oliko mutua vai tietoa?

Se on vain oma arvio, joka perustuu siihen, että kenelläkään omassa tuttavapiirissä ei ole Drivalia leasingyhtiönä käytössä. Tästä voi päätellä että ei se niin yleinen ole.
 
Se on vain oma arvio, joka perustuu siihen, että kenelläkään omassa tuttavapiirissä ei ole Drivalia leasingyhtiönä käytössä. Tästä voi päätellä että ei se niin yleinen ole.
Drivalia (entinen Leaseplan) ja ALD ovat yhteensä ~40 % Suomen liisarikannasta.

ALD:lla on sama käytäntö kuin Drivalialla eli eivät huoli asiakkaiden omia laskuja vaan tietyltä latauslaitteelta automaattisesti saatavia tietoja: Kotilataus
 
Drivalia (entinen Leaseplan) ja ALD ovat yhteensä ~40 % Suomen liisarikannasta.

ALD:lla on sama käytäntö kuin Drivalialla eli eivät huoli asiakkaiden omia laskuja vaan tietyltä latauslaitteelta automaattisesti saatavia tietoja: Kotilataus

Tosiaan, tarkennan vielä, että tuossa mitä sanoin asiakkaan omasta raportoinnista, niin laskuja ei siis raportoida leasingyhtiölle vaan suoraan työnantajalle, eli leasingyhtiö ei ole millään muotoa välikätenä noissa.
 
Tosiaan, tarkennan vielä, että tuossa mitä sanoin asiakkaan omasta raportoinnista, niin laskuja ei siis raportoida leasingyhtiölle vaan suoraan työnantajalle, eli leasingyhtiö ei ole millään muotoa välikätenä noissa.
Tämäkin varmaan riippuu ihan työnantajasta mutta veikkaan että moni yritys ei halua yksittäisiä laskuja jokaisesta latauksesta vaan ulkoistaa sen koko auton kulujen laskutuksen leasingyhtiölle käyttövoimasta huolimatta. Mutta varmaan alkuperäisen kysyjän kannattaa tiedustella omalta työnantajaltaan miten siellä toimitaan.
 
Joo hyvä vastauksia.

Isomissä firmoissa on useita lesing autoja
ja eivät todella halua että joka ikinen raportoi itse, vaan että 10 auton lataukset ja
maksut yhdellä laskulla.

Pienemällä yrityksella voi itse raportointi onnistua.

Ja taas mielestäni ei oli syytä pitää pörssiä nykyaikaisen tehokkaan
sähköpaneelien kanssa. pitkä määräaikainen nyt jotain 8-9c kw

Silloin on helppo todistaa sähkön hinta
sopimuspaperilla että se vaikk se 9c
ja sitten vaan tunnit ilmona ja hinta ao aina
sama. Jos siis verottaja ei närästy aurinkopaneeleista.

Paneeli pudottaa kesällä hinnan alas oli pörssiä tai ei
ja kevällä syksylläkin laskevat hintaa poistaen piikit joita
pörssissä tulee. Mielenrauhaa on se että vaikka 9c talvella
ja kesä liki nollissa.
 
USA laittoi pikku tullin Kiina-autoille:


Hyvä. Toivottavasti euroilla olisi munaa seurata. Toki tulee vastatulleja ym., mutta tämäkin on pitkällä tähtäimellä vain ja ainoastaan hyvä asia. On täysin mielipuolista, miten järkyttävän ison osan kriittisestä valmistusinfrasta ym. olemme siirtäneet kohtuullisen vihamielisen totalitäärisen valtion hoidettavaksi.

Ero tulisi olemaan kipeä, mutta äärimmäisen tarpeellinen. Toki voidaan vaan todeta, että 我們歡迎光榮的中國霸主.
 
Se tulee vastavuoroin Kiina rakentamaan autotehtaita länteen. Viimeiset 20 vuotta oli toisinpäin. Nyt tasataan puntit. Kehitysavut on annettu ja nyt alkaa raaka kilpailu.
 
Ei taida tehdä hyvää nyt pakittelu sähköistymisestä ja välipysäkin ottaminen plugareilla jos tuotekehitystä hidastetaan, sitten kun (30-luvulla?) täyssähkö on täällä pakon edessä, tykättiin siitä tai ei, homma on kuin Detroitissa 70-luvulta eteenpäin; vieraat vie ja omat ihmettelee.

Noh, kaipa senkin pelin lopun ehtii näkemään ellei kuole ennemmin. :hmm:
 
Ei taida tehdä hyvää nyt pakittelu sähköistymisestä ja välipysäkin ottaminen plugareilla jos tuotekehitystä hidastetaan, sitten kun (30-luvulla?) täyssähkö on täällä pakon edessä, tykättiin siitä tai ei, homma on kuin Detroitissa 70-luvulta eteenpäin; vieraat vie ja omat ihmettelee.

Noh, kaipa senkin pelin lopun ehtii näkemään ellei kuole ennemmin. :hmm:
Hidastuneet sähköautomarkkinat ei kyllä tätä väitettä tue. Halpaa paskaa saa polttispuolellakin, ilman että kaikki telemetria menee Xin taskuun.
 
MG:n maahantuonnista virallista – Tulossa pitkän kantaman sähköauto ja hybridejä
Hedin houkuttelee ostajia nyt ilmaisilla huolloilla.

MG4 Trophy Extended Rangen ilmoitettu toimintamatka on 520 kilometriä.

Hedin MG Finland Oy on aloittanut MG-autojen virallisena Suomen-maahantuojana. Hedin on tuonut tätäkin ennen kiinalaismerkkiä Suomeen, mutta lähinnä kertaalleen Ruotsiin rekisteröityjä, tosin ajamattomia autoja.

Hedin MG Finlandin omistaa sataprosenttisesti ruotsalainen Hedin Mobility Group AB.

Maahantuonnin virallistamista Hedin juhlistaa tarjoamalla kaupan päälle seitsemän vuoden huollot uusiin MG4-malleihin. Ennestään MG:n autoihin on tarjottu seitsemän vuoden tai 150 000 kilometrin takuu ja yhtä pitkä maksuton tiepalvelu.

Samalla mallisto saa vahvistusta MG4 Trophy Extended Range -mallista. Sen wltp-toimintamatkaksi kerrotaan 520 kilometriä.

Auton ajoakun kapasiteetti on 77 kilowattituntia. Nopeimmillaan akun saa ladattua kymmenestä 80 prosenttiin 39 minuutissa.

Sähkömoottorin teho on 180 kilowattia, ja auto kiihtyy nollasta sataan 6,5 sekunnissa.

”Kuluvan vuoden aikana MG-mallisto laajenee edelleen kompaktilla MG3-hybridimallilla, täyssähköisellä Cyberster Roadsterilla sekä SUV-lataushybridillä”, sanoo Hedin MG Finlandin maajohtaja Jon Höckerstedt tiedotteessa.

MG:n huolto- ja myyntiverkostoon Suomessa kuuluu tällä hetkellä 13 toimipistettä.

Kertoileepi Kauppalehti.
 
Arvelinkin, että milloinkahan mahtaa tulla myyntiin tuota extended versiota, kun niitä on ainakin briteissä ollut jo jonkin tovin. Virallisen maahantuonnin myötä voi myös odottaa farkkuversiota, millon lie sitten tuleekaan. Hieman nuo MG4 mallit houkuttelisi, mutta toisaalta ei kyllä ehkä kykene kiinalaista sotakonetta rahoittamaan noin suoraan.
Eurooppalaista autovalmistajaa jos haluaa tukea, vaikuttaisi omaan silmään renaultin mallisto melko kiinnostavalta. Lähinnä vitosta olen ruvennut katsomaan sillä silmällä, kun omat ajot on pääsääntöisesti nurkkapyöritystä. Toisaalta jos hinta pyörii paremmin varustellun kohdalla n. +-35k€, miksei sitten ostaisi jo megane E-techiä? Myös hämmentävää, miksei esimekiksi uudesta cliosta ole tehty täyssähkäriä saatikka edes farkkumallia? Noita SUV möykkyjä sensijaan tuntuu kaikilla valmistajilla riittävän.
 
Onko KIA EV6 nelivetoisissa vuosimalleissa 21-22 ilmalämpöpumppu vakiona? Tuota ei löydy markkinapaikkojen varustelistastakaan valintana.

Osaako joku sanoa mitä tuon KIA:n GT-line mallitarkenne toi mukanaan? Lähinnä olen huolissani, että onko noi jotain madallettuja kivirekiversioita? Varsinaisessa GT-malli ilmeisesti on tavallista matalampi alusta.
 
Hyvä. Toivottavasti euroilla olisi munaa seurata. Toki tulee vastatulleja ym., mutta tämäkin on pitkällä tähtäimellä vain ja ainoastaan hyvä asia. On täysin mielipuolista, miten järkyttävän ison osan kriittisestä valmistusinfrasta ym. olemme siirtäneet kohtuullisen vihamielisen totalitäärisen valtion hoidettavaksi.

Ero tulisi olemaan kipeä, mutta äärimmäisen tarpeellinen. Toki voidaan vaan todeta, että 我們歡迎光榮的中國霸主.
Uutisessakin on mainittu, että mitään käytännön merkitystä tuolla ei ole. Max 7500$ aiempi kotimaisuushyvitys ja 25% tullit ovat pitäneet kiinalaiset pois. Sama kotimaisuushyvitys pitää eurooppalaisia pois markkinoilta.

Enemmän voi olla vaikutusta puolijohteiden ja metallien tulleilla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 782
Viestejä
5 106 140
Jäsenet
81 705
Uusin jäsen
Börger

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom