Yleistä keskustelua sähköautoista

Pikalukemalla en löytänyt tuosta niitä oleellisimpia tietoja, eli:'
1. Hinta
2. Akun nettokoko.
3. WLTP-toimintamatka.
4. Kokoluokka ja esim. tavaratilan koko litroina.

Kaikki muu on minulle toissijaista. Tai no okei, jos siinä on jotain yksivaihe AC-latausta tms., mutta oletan että osaa vähintään 11kW AC-latauksen, ja DC-pikalatauksen vähintään jossain 100kW tehon kieppeillä.

Auton virallinen julkistushan on vasta 12.9., silloin varmaan julkaistaan tarkemmat tiedot näiden osalta. Jo julkaistujen tietojen mukaan tuo uusi alusta mahdollistaa 98kWh (netto) akun, latauksen 20%-80% n. 150 kW keskiteholla, mootttoritehon 160-285kW, etu-tai nelivedon, WLTP toimintamatkan yli 700km, akselivällin 2700mm - 2900m ja auton kokonaismitan välillä 4,3m-4,9m.

Siitä voi sitten arvuutella vielä pari päivää, mitkä speksit tuon 3008 osalta tulevat olemaan. Hinnasta voi toistaiseksi esittää vain arvauksia, varmaankin jotain julkaisevat ensi viikolla myös sen osalta, ehkä joku hinnat alkaen pieniakkuinen voi olla 60k tienoilla ja iso akku, neliveto ja täydet tehot sitten varmaan 80k. Tuossa aikaisemmin tätä jo tavallaan verrattiin Taycaniin, veikkaisin vuoden vanhan vähän ajetun Taycanin olevan reilusti halvempi kuin malliston yläpään 3008, katsotaan sitten, kuinka pieleen arvaus menee.
 
Kuka tuollaista oli edes esittänyt? Maksaahan sähköautoilija ilman kilometriverojakin esim. alv:tä ja sähköveroa lataussähköstään, vuosittainen käyttövoimavero, auton hankinnassa maksettavat verot jne. (ehkä ei erillistä autoveroa, mutta alv joka tapauksessa) jne.

Minulle sinänsä kelpaisi että autoilijat maksaisivat tiestön ylläpidosta suorin maksuin (tietullit jne.), kunhan sitten autoililjoiden verotus olisi vastaavasti nykyistä alhaisempaa.

Tosin argumenttiasi voidaan käyttää muihinkin yhteiskunnan toimintoihin, kuten:
Miksi lapsettomien pitää maksaa perheiden lapsien koulunkäynnit, neuvolat, päivähoidot jne.?
Miksi pelkän peruskoulun suorittaneiden pitää maksaa muiden korkeakouluopinnot?
Miksi terveiden pitää maksaa sairaiden terveysasema- ja sairaalakäynnit?
jne.


Miksi sen pitäisi vaikuttaa vain sähköautoiluun? Onko joulukinkun paistaminen tai saunan lämmittäminen jotenkin ylevämpää sähkön käyttöä, ja siksi sitä tulisi verottaa kevyemmin kuin sähköautoilua?

Älä ainakaan väitä että nuo ovat jotain elintärkeitä ihmisten toimintoja jotka tulee turvata, tai että ainoastaan köyhillä on omakotitalo jossa lämmittää omaa sähkösaunaa. Miksi minun, oman saunan omaamattoman, pitää maksaa omakotitaloasujien saunomiset omissa saunoissaan? Minä joudun käyttämään taloyhtiön saunaa, jos haluan saunoa!


Sitä suuremmalla syyllä verot pitää kerätä suuremmalta kansanosalta (ei pelkiltä autoilijoilta), ja sellaisista veroista joita ei pysty välttelemään esim. autoilua vähentämällä (etätyö, pyörän ja julkisen liikenteen käyttö jne.).

Tuo perustelusi kuulostaa yhtä järkevältä kuin esittää että koiraveroa pitää ottaa takaisin käyttöön ja nostaa pilviin, vain sen takia jotta valtion taloutta voidaan tasapainottaa. Missään tapauksessa koiraveron tuloja ei voida kattaa muilla verotuloilla, niiden on pakko tulla nimenomaan koiranomistajilta!

Miksi minun, koirattoman, muka tulee maksaa sikarikkaiden ihmisten koirankusetukset?
Selvästikin tahtotila sinulla on että sähköauton verotus pidetään minimissä ja polttomoottoriautoissa menetetyt verotulot korvataan ALV% nostamalla, se on ok, olen vain eri mieltä. :) Sohaisin vahingossa ampiaispesää, mutta offtopic on omalta osaltani tässä.
 
Tosiaan tuossa jaksossa kerrottiin 2 eri tutkimuksesta. Toisessa tulos oli että vanhentaa reilusti ja toisessa oli että ei kovin paljoa.

Eroina oli, että se jossa kovin suurta vanhenemista ei havaittu oli tehty ilmeisesti vain Tesloista kerätystä datasta? Ja toinen sitten kaikista sähköautoista ja vielä niin että mukana vain ne jotka jostain syystä ovat halunneet akkua mitata, eli lähtökohtaisesti voisi jo ajatella olevan ongelmia jos haluaa mitata? Ja siinä vielä sanottiin että vanhoissa autoissa, Leaf ym., kun ei ole mitään jäähdytystä/lämmönhallintaa akuille niin se näkyy jo siinä että kuumissa paikoissa näiden autojen akut menevät nopeammin pilalle.

Eli voisi ajatella että lämpö rikkoo akkua ja pikalataus lämmittää, mutta jos akkua samalla pitää aktiivisesti oikeassa lämpötilassa niin vaikutus pienenee merkittävästi?

Lisäksi varmaan akun rakenne ja kemia vaikuttaa, ehkä uudet akut on osattu tehdä paremmin tämän suhteen kun vaikka 10v sitten?
Kyllähän se vanha viisaus litiumakuissa on , että nopea lataaminen ja purkaminen rasittaa enemmän akkua. Samoin lämpö, kuumassa säilyttäminen, täytenä säilyttäminen jne.

Joku epätieteellinen muistikuva on, etta ladattaessa ja purettaessa ionit järjestäytyvät uudelleen akun kennossa. Kun sen tekee liian rajusti, ne jäävät vähän vinksin vonksin ja se vanhentaa akkua. Tämä taisi olla lipo-puolelta ja aiheuttaa mm akun turpoamista.
 
Itseasiassa kilsat vaikuttaisi vaikuttavan yllättävän vähän. Löytyy tällä hetkellä nettiautosta myös etron 55 45 000e 77k ajettu
Eipä tuokaan enää vähän ajettu ole, toki paljon vähemmän kuin toinen. Onko nuo kaksi varusteiltaan vertailukelpoisia? Ja molempia myy autoliike? Muutenkin kun yksittäisistä autoista kyse, niissä voi olla jotain muutakin. Jos löydät pari kymppiä ajetun samaan hintaan, niin sitten voit alkaa oikeasti sanomaan ettei kilsoilla ole väliä nykymarkkinassa.
 
Ihan yleistä tietoa mitä useammasta lähteestä myös itse kuullut. Olisikohan juuri ollut sähköautomiesten podcastin jakso jossa vieraana oli joku akkujen asiantuntija. Hän myös oli vahvasti sitä mieltä, että hidas lataus kuluttaa vähemmän akkua.

Hän itse taisi taannoin muistella X:ssä että oli väärässä ja, että täyteen lataaminen ei vaikuttaisikaan niin paljon. Voin yrittää kaivaa lähteen.
 
Voi olla yksittäistapauksia, mutta muutamasta tapauksesta ollut keskustelua facebookin Enyaq kanavalla. Ja vähän sellainen mielikuva muualtakin päin internetin keskusteluja muistakin merkeistä tullut, että jos on höylätty hyvin aktiivisesti teholatureilla niin jossain 170-200tkm hujakoilla saattaapi akkuongelmaa alkaa ilmenemään.
Mutta aika hyvinhän tuo minusta on jos äärimmäisessä tehokäytössä kestää noinkin pitkään. Hitaampaa latausta harrastavalla varmaan pidempäänkin.

Itsekin arponut uskaltaako pitää VAG akkutakuun yli, toisaalta auto olisi silloin maksettu niin olisi erittäin halpaa ajoa tuolloin. Nyt tosiaan reilu 40k.
 
Mahtaakohan alati yleistyvällä lfp tekniikalla tulla ongelmaksi ollenkaa tämä kuluminen ? Tietty poikkeuksia tulee aina viallisistä kennoista johtuen mutta yleisesti kun lfp akulle lupaillaan tuhansia latauskertoja niin taitaa sellaiset riittää jo koko ajaneuvon elinkaaren ajaksi.
 
Onko kukaan muuten kysynyt koskaan mitä se MG4 huolto 12 kk / 24000k pitää sisällään ja mitä pitää sisällään?

Äkkiseltään tuommoinen 7 vuoden takuulla varustettu kampe ei vaikuta yhtään pöllömmältä. Aika rumahan tuo toki on...
 
MG Suomi Facebook-ryhmästä:
"MG:n sähkäreissä on 3 eri huoltopakettia 1 vuoden tai 24 tkm välein. 1. huolto on käytännössä vain tarkastushuolto, 2. huollossa vaihdetaan jarrunesteet ja raitisilmasuodatin, 3. huolto taas tarkastushuolto ja 4. huollossa tulee 2. huollon lisäksi myös voimansiirron öljyn, voimansiirron jäähdytysnesteen, ja korkeajänniteakun jäähdytysnesteen vaihto. Tarkastuslistan sisältö vaihtelee myös vuosittain. Vähän on myös sisällöissä eroa automalleittain. "
 

Liitteet

  • mg4.jpg
    mg4.jpg
    236,9 KB · Luettu: 189
Parkkihalliin rakennetaan latausinfraa ja samassa yhteydessä on mahdollista asentaa latauspistoke. Tarjoavat latauslaitteeksi Zaptec Prota ja sen hinta asennettuna on 1440 €.

Itsellä ei tällä hetkellä ole edes sähköautoa, mutta mietin silti, että laittaisin tuon samantien, jos laite ja hinta on ok - eli ovatko?

Vai kehittyvätkö laitteet ja kannattaisiko odottaa, että on oikea tarve pistokkeen laittamiselle?
 
No ainakin laite on ok ja hintakin vaikuttaa hyvältä kun katsellut mitä noita zaptec pro:sta on joissain muissa projekteissa pyydetty (yli 2000e hintoja).

Ilmeisesti valmius laturille tulee joka tapauksessa, otti itse latausasemaa tai ei? Tietysti jälkikäteen asennettuna itse laite varmaan kalliimpi.
 
Tossa Zaptecissa itse pidän toisaalta hyvänä ja toisaalta huonona sitä, että siinä ei ole kuukausimaksuja, eli muiden vastaavien palvelusta veloittamat maksut on leivottu laitteen hintaan.

Eli tämä on sikäli hyvä että ei myydä laitetta muka halpana ja sitten rahasteta 10 vuodessa laitteen hintaa moninkertaisesti palvelumaksuina.

Huonona puolena taas että jos firma kaatuu, niin tavallaan ennakkoon maksetut palvelumaksut menee hukkaan.
 
Selvästikin tahtotila sinulla on että sähköauton verotus pidetään minimissä ja polttomoottoriautoissa menetetyt verotulot korvataan ALV% nostamalla, se on ok, olen vain eri mieltä. :) Sohaisin vahingossa ampiaispesää, mutta offtopic on omalta osaltani tässä.
Juuri näin. Se on pelkkä poliittinen päätös halutaanko autoilun (myös sähköautoilun) olevan kovasti verotettua, ei mikään taloudellinen välttämättömyys tai edes looginen asia kuten korkeaa verotusta puolustelevat asian niin herkästi esittävät. Sama kuin väittäisi koiraveron, ja erityisen korkean sellaisen, olevan jokin välttämättömyys valtiontaloudelle (aikoinaan se taisi olla kunnallinen vero, mutta se ja sama).

Polttomoottoriautoilun kovaa verotusta voidaan sentään hieman yrittää moraalisesti perustella ilmastosyillä yms. ja verotuksen tarkoituksena olla saada ihmisten polttomoottoriautoilu (ja sitä kautta öljyn yms. käyttö, hiilidioksipäästöt jne.) minimiin, vähän sama kuin tupakoinnin verotuksen kanssa, mutta sama moralisointi ei enää oikein toimi sähköautoilla koska ne käyttävät samaa sähköä kuin esim. saunan lämmittäminen tai joulukinkun paisto, eikä ole loogisesti perusteltavissa miksi saunan lämmittäminen tai kinkunpaisto olisivat jotenkin "parempaa sähkönkulutusta" kuin sähköautolla ajo.

Minunkin osaltani asia alkaa olla tässä, ellei joku halua vielä vastaväitellä eikä löydy parempaa keskustelusäiettä auton verotukselle. Kotimaan politiikkaan ei oikein viitsisi koska sieltä kuitenkin kohta valitetaan "nyt tämä on pelkkää autoverotuskeskustelua yhyyyy!".
 
Olisiko eka valmistaja joka haluaa pitää autot iskussaan?
Eikö Teslaa lukuunottamatta kaikilla ole joku "merkkihuolto-ohjelma"? (Kai Teslassakin on, mutta jätetään omistajan päätettäväksi kuka ja miten ne tekee?)

Ainakin mun sähkö-Rellu taas muistuttelee mua jatkuvasti että kohta olisi taas vuotuinen huoltokäynti, aivan kuten viimekin vuonna. En ole tarkistanut mitä kaikkea siellä aiotaan tarkistaa ja tehdä, ainakin viime vuonna ko. tarkastus oli aika huokea (bensa-auton määräaikaishuoltoihin verrattuna).
 
Mahtaakohan alati yleistyvällä lfp tekniikalla tulla ongelmaksi ollenkaa tämä kuluminen ? Tietty poikkeuksia tulee aina viallisistä kennoista johtuen mutta yleisesti kun lfp akulle lupaillaan tuhansia latauskertoja niin taitaa sellaiset riittää jo koko ajaneuvon elinkaaren ajaksi.
Kyllä LFP-akkujenkin kapasiteetit vähenevät käytön myötä, ja tiettävästi tykkäävät myös kyttyrää täyteen lataamisesta, vaikka kestävämpiä ovatkin kai kuin NMC ja NCA-akut. Jossain oli vähän esiuumoilua että LFP-akullilla Tesloilla on jo havaittu ekan vuoden aikana nopeampaa kapasiteetin pienemistä kuin vastaavalla NCA-akullisella Teslalla, ja syyksi epäiltiin ihan vain sitä että LFP-akullisia tupataan lataamaan useammin 100% täyteen, ihan jo Teslan kehotuksesta (koska täyteen lataaminen kai kalibroi akun täyttöasteen seurantasysteemin ettei se kovin pahasti valehtele akun täyttöasteesta).

Siihen kuinka kauan ("auton eliniän?") akku kestää vaikuttaa niin moni asia, kuten jo ihan akun koko. Periaatteessa 80kWh akku saattaa kestää jopa kaksi kertaa enemmän kilometrejä kuin 40kWh akku, ihan vain sen takia että siihen kertyy samoilla ajomäärillä ns. täysiä lataussyklejä puolet hitaammin kuin puolet pienempään akkuun, ja lisäksi isompaa akkua tarvinnee harvemmin ladata täysin täyteen, tai ajaa melkein tyhjäksi (mikä sekin säästää akkua, siis ettei noin tapaa tehdä).
 
No ainakin laite on ok ja hintakin vaikuttaa hyvältä kun katsellut mitä noita zaptec pro:sta on joissain muissa projekteissa pyydetty (yli 2000e hintoja).

Ilmeisesti valmius laturille tulee joka tapauksessa, otti itse latausasemaa tai ei? Tietysti jälkikäteen asennettuna itse laite varmaan kalliimpi.

Latausinfra rakennetaan joka tapauksessa (valmius kytkeä omalla autopaikalle pistoke). Nyt tosiaan saisi ihan pistokkeeksi asti 1400 euron lisämaksulla. Zaptec Prossa ei ilmeisesti ole mitään kk-/vuosimaksuja? Eli kun nyt lataustarvetta ei ole, niin pääsee pelkällä kertakustannuksella?
 
Latausinfra rakennetaan joka tapauksessa (valmius kytkeä omalla autopaikalle pistoke). Nyt tosiaan saisi ihan pistokkeeksi asti 1400 euron lisämaksulla. Zaptec Prossa ei ilmeisesti ole mitään kk-/vuosimaksuja? Eli kun nyt lataustarvetta ei ole, niin pääsee pelkällä kertakustannuksella?
Juu ei ole kk-maksuja, ellei mukaan tule sitten joku latausoperaattori tms mutta ilmeisesti tälläistä ei ole.
 
Tossa Zaptecissa itse pidän toisaalta hyvänä ja toisaalta huonona sitä, että siinä ei ole kuukausimaksuja, eli muiden vastaavien palvelusta veloittamat maksut on leivottu laitteen hintaan.

Eli tämä on sikäli hyvä että ei myydä laitetta muka halpana ja sitten rahasteta 10 vuodessa laitteen hintaa moninkertaisesti palvelumaksuina.

Huonona puolena taas että jos firma kaatuu, niin tavallaan ennakkoon maksetut palvelumaksut menee hukkaan.

Onko muuten Zaptec (pro):n tarjolla jotain kikkuloita joilla saisi jotain automatisaatiota tms? Onko kellään täällä joka olisi ottanut käyttöön?
 
Siihen kuinka kauan ("auton eliniän?") akku kestää vaikuttaa niin moni asia, kuten jo ihan akun koko. Periaatteessa 80kWh akku saattaa kestää jopa kaksi kertaa enemmän kilometrejä kuin 40kWh akku, ihan vain sen takia että siihen kertyy samoilla ajomäärillä ns. täysiä lataussyklejä puolet hitaammin kuin puolet pienempään akkuun, ja lisäksi isompaa akkua tarvinnee harvemmin ladata täysin täyteen, tai ajaa melkein tyhjäksi (mikä sekin säästää akkua, siis ettei noin tapaa tehdä).
Sehän on ilmeisesti kielletty puheenaihe, että kuinka monta kalenterivuotta akku kestää. Aina puhutaan vain ja ainoastaan lataussykleistä ja kilometreistä. Tämä johtaa suoraan siihen, että mikä on sähköauton käyttöikä. Aika nakertaa akkua kuin akkua ja akun arvioitu kestävän jonkinlaisessa ajokunnossa 10-15v ja sen jälkeen auto on käytännössä paalikamaa. Litiumakku tuskin ikinä tulee olemaan niin edullinen, että vanhaan autoon kannattaa uusia. Uudemman auton käytetty akku ei käy vanhaan ja niin edelleen. 10v ja paaliin ei ole kestävää, eikä taloudellista. Monessa muussa maassa se 10v on jo nyt ihan realistinen auton elinikä, eikä niitä ole sen pidemmälle käyttöiälle suunniteltukaan.

Liisinkiin ja muuhun tällä ei ole vaikutusta, mutta (köyhän) kansan autoa ei sähköautosta helpolla tule noista syistä.
 
Mun mielestä kun puhutaan auton paalamisesta ja sen taloudellisuudesta ja kestävyydestä pitäisi aina konkretisoida että kenelle mahdolliset haitat aiheutuvat. Yksilölle vai ympäristölle vai mille? Yksilötasolla paalaaminen ilman mitään korvausta on luonnollisesti taloudellinen ja käytännöllinen menetys kun liikkumismuoto häviää alta, mutta kun puhutaan paalausvalmiista sähköautoista niin onko ne arvottomia? Siihen en usko.

Jatkossa varmaankin sähköautojen yleistyessä sellaiset ns. tonnin pommit häviävät tieliikenteestä kun ne kannattaa jo paljon aikaisemmassa vaiheessa laittaa kiertoon. Olen ymmärtänyt että auton akusto, siinä vaiheessa kun se ei enää kulje kumipyörien matkassa henkilökuljettimena, kelpaa vielä paljon muuhun käyttöön ja sillä on arvonsa.
 
Uudemman auton käytetty akku ei käy vanhaan ja niin edelleen.

Näin varmaan on, mutta täytyykö näin olla? Akkuteknologia koko ajan kehittyy, vaan onko mahdotonta ajatella, että vanhempaan autoon olisi mahdollista päivittää akusto kokonaisuudessaan? Kallista varmasti, mutta akkuteknologian kehittyessä ei välttämättä aivan poissuljetun kallista. Joissain autoissahan ymmärtääkseni jo nyt mahdollista suhteellisen nopeasti vaihtaa akku (korvaa ikään kuin latauksen), joten eikö uusi akku voisi olla myös vanhaa parempi?
 
Sehän on ilmeisesti kielletty puheenaihe, että kuinka monta kalenterivuotta akku kestää. Aina puhutaan vain ja ainoastaan lataussykleistä ja kilometreistä. Tämä johtaa suoraan siihen, että mikä on sähköauton käyttöikä. Aika nakertaa akkua kuin akkua ja akun arvioitu kestävän jonkinlaisessa ajokunnossa 10-15v ja sen jälkeen auto on käytännössä paalikamaa. Litiumakku tuskin ikinä tulee olemaan niin edullinen, että vanhaan autoon kannattaa uusia. Uudemman auton käytetty akku ei käy vanhaan ja niin edelleen. 10v ja paaliin ei ole kestävää, eikä taloudellista. Monessa muussa maassa se 10v on jo nyt ihan realistinen auton elinikä, eikä niitä ole sen pidemmälle käyttöiälle suunniteltukaan.

Liisinkiin ja muuhun tällä ei ole vaikutusta, mutta (köyhän) kansan autoa ei sähköautosta helpolla tule noista syistä.
Kielletty aihe? Kuka sen on muka kieltänyt? Varman tapa ajaa keskustelu raiteiltaan on aloittaa tuollaisella ladatulla lauseella. Harmi sinänsä, koska muu viestisi oli ihan asiaa.

Itsekkin uskon että suurin osa pattereista kuluu enemmin kalenterivuosissa kuin sykleissä loppuun. Keskustelu pyörii syklien ympärillä ehkä sen takia, että autokeskustelua dominoi paljon ajavat ihmiset, joille asialla on enemmän merkitystä. Akun lisäksi nykyautojen paalausvauhtia kiihdyttää myös kasvanut elektronisten turvavarusteiden määrä. Sellaisen 15v suolaliemiloskassa ajettua autoa saa olla jo koko ajan sähkömittarin kanssa säätämässä - eikä ongelma koske pelkästään sähköautoja.
 
Sehän on ilmeisesti kielletty puheenaihe, että kuinka monta kalenterivuotta akku kestää. Aina puhutaan vain ja ainoastaan lataussykleistä ja kilometreistä. Tämä johtaa suoraan siihen, että mikä on sähköauton käyttöikä. Aika nakertaa akkua kuin akkua ja akun arvioitu kestävän jonkinlaisessa ajokunnossa 10-15v ja sen jälkeen auto on käytännössä paalikamaa. Litiumakku tuskin ikinä tulee olemaan niin edullinen, että vanhaan autoon kannattaa uusia. Uudemman auton käytetty akku ei käy vanhaan ja niin edelleen. 10v ja paaliin ei ole kestävää, eikä taloudellista. Monessa muussa maassa se 10v on jo nyt ihan realistinen auton elinikä, eikä niitä ole sen pidemmälle käyttöiälle suunniteltukaan.

Liisinkiin ja muuhun tällä ei ole vaikutusta, mutta (köyhän) kansan autoa ei sähköautosta helpolla tule noista syistä.
Kaippa se akun elinikä on siellä 10-20 vuoden välissä riippuen käytöstä? Näissä on kuitenkin mittavat BMS:t, jäähdytykset. Heikkona puolena autoille on muuttuva ympäristö ja tärinä.

Eiköhän suosittuihin malleihin löydy aftermarket-akkuja myös auton elinkaaren jatkamiseksi, esimerkiksi Tesla Model 3, VW ID.X- mallit?
 
Sehän on ilmeisesti kielletty puheenaihe, että kuinka monta kalenterivuotta akku kestää. Aina puhutaan vain ja ainoastaan lataussykleistä ja kilometreistä. Tämä johtaa suoraan siihen, että mikä on sähköauton käyttöikä. Aika nakertaa akkua kuin akkua ja akun arvioitu kestävän jonkinlaisessa ajokunnossa 10-15v ja sen jälkeen auto on käytännössä paalikamaa. Litiumakku tuskin ikinä tulee olemaan niin edullinen, että vanhaan autoon kannattaa uusia. Uudemman auton käytetty akku ei käy vanhaan ja niin edelleen. 10v ja paaliin ei ole kestävää, eikä taloudellista. Monessa muussa maassa se 10v on jo nyt ihan realistinen auton elinikä, eikä niitä ole sen pidemmälle käyttöiälle suunniteltukaan.

Liisinkiin ja muuhun tällä ei ole vaikutusta, mutta (köyhän) kansan autoa ei sähköautosta helpolla tule noista syistä.
Suomessa auton romutusikä on 22 vuotta, mutta Keski-Euroopassa n. 15 vuotta, eli kyllä autolla ajetaan kaikkialla reilusti yli 10 vuotta.
 
Eihän sitä vielä tiedä, miten akkuvaihdettujen sähköautojen markkinat tulevaisuudessa kehittyy. Tällä hetkellä toki on niin vähän 10-15 vuotta vanhoja sähköautoja, että tällaista markkinaa ei vielä kunnolla ole. Ja jos tällä hetkellä 10-15 vuotiaat sähköautot, joissa akku on mennyttä, ovat muutenkin nykymittapuun mukaan ihan surkeita malleja, jossa valmistaja vasta harjoitteli tekemään sähköautoja, niin ei kai se mikään ihme ole että ne joutavat paaliin.

Ehkä ongemana on se, että käytetyissä autoissa tuijotellaan kovasti matkamittarilukemaa vuosimallin lisäksi. Toki polttisautoissa se on vallan loogista, kun isoilla kilsoissa ei tiedä mikä sikakallis remontti siellä seuraavaksi tulee vastaan. Mutta jos sähköautossa akku on vaihdettu uuteen, niin mitä muita kalliita remontteja siellä on odotettavissa?

Toki kaikkein parasta olisi jos akut tyypillisesti kestäisivät auton normaalin eliniän. Se on vähän tylsää jos akku kestää 12 vuotta ja auton tyypillinen elinikä muuten olisi 18 vuotta. Jos auton elinikää voisi venyttää järkevästi 24 vuoteen, niin sitten akunkin vaihtaminen puolessa välissä tulisi järkevämmäksi.
 
Kielletty aihe? Kuka sen on muka kieltänyt? Varman tapa ajaa keskustelu raiteiltaan on aloittaa tuollaisella ladatulla lauseella. Harmi sinänsä, koska muu viestisi oli ihan asiaa.
Kielletty olisi pitänyt olla lainausmerkeissä.

"Kauanko sähköauton akku kestää?" Akku kestää jopa x tuhatta latauskertaa!!
"No mutta miten monta vuotta se kestää?". Sähköautoilla on ajettu jopa satoja tuhansia kilometrejä alkuperäisellä akulla!!
No mutta miten monta VUOTTA se kestää? m Öö...
 
Mitäs jos kysyisi, että: "Montako vuotta se kestää, jos ajetaan 5000 kilometriä vuodessa."

Sinänsä akun kestoon taitaa olla vähän huonosti tietoa. Se yleensä tiedetään kuinka pitkä takuu sille akulle annetaan.

Sinänsähän vastaavia vastauksia saisit jos kysyisit kauanko asianmukaisesti huollettu polttisauton moottori kestää.

Moottori kestää jopa 300 000 kilmetriä.
"No mutta montako vuotta se kestää?" No valmistaja antaa 10 vuoden tai 200 000 kilometrin takuun.
"No mutta miten monta VUOTTA se kestää?" m Öö...
 
Mitäs jos kysyisi, että: "Montako vuotta se kestää, jos ajetaan 5000 kilometriä vuodessa."

Sinänsä akun kestoon taitaa olla vähän huonosti tietoa. Se yleensä tiedetään kuinka pitkä takuu sille akulle annetaan.

Sinänsähän vastaavia vastauksia saisit jos kysyisit kauanko asianmukaisesti huollettu polttisauton moottori kestää.

Moottori kestää jopa 300 000 kilmetriä.
"No mutta montako vuotta se kestää?" No valmistaja antaa 10 vuoden tai 200 000 kilometrin takuun.
"No mutta miten monta VUOTTA se kestää?" m Öö...

Akkujen kalenteri-ikääntymisestä tehdyt tutkimukset antavat vihjettä siitä, kuinka kauan akku voi äärimmillään säilyä käyttökelpoisena, jos käyttö on vähäistä. Pikaisella googletuksella tuli vastaan esim. tämä:

Assessment of the calendar aging of lithium-ion batteries for a long-term—Space missions

Significant effort has been devoted in the literature to determine the calendar aging of different battery chemistries under varying experimental conditions. Published results demonstrate that NMC and LFP degrade by less than 1% per year at low temperatures (less than 20°C) and low SOC (less than 10%). In comparison to NMC and LFP batteries, all other chemistries exhibit greater calendar aging.

Results from the semi-empirical model developed to fit the calendar aging published experimental datasets show that, depending on the specific chemistry, LIBs degrade between 7% and 35% at 0°C and 0% SOC during a 50-year period. The capacity degradation is 7% for LFP and 9% for NMC at 0% SOC and 0°C with a confidence interval of around 3%, indicating similar patterns among published results when subjected to identical temperature and SOC conditions. Results at −10°C and 0% SOC show that both LFP and NMC capacity degrade by about 6%.

Viileässä säilytetyt (Suomen ilmasto auttaa) NMC- ja LFP-akut ilmeisesti siis kestävät yllättävänkin pitkään, jopa puoli vuosisataa(!) ilman merkittävää degradaatiota. Ts. ikääntymisessä tärkeintä ovat lataussyklit ja lataustapa sekä akun lämpötilan hallinta, ja ikävuosista ei tarvitse niinkään välittää.
 
Eli kuiten arvelinkin, todennäköisesti kilometrit tai latauskerrat tulevat vastaan ennen kuin akku muuten happanee, jopa vähäisellä ajolla.

Mutta käytännössä varmasti moni vähän käytettykin akku hajoaa ennen 50 vuotta esim. huonon säilytyksen vuoksi - vaikkapa kosteusvaurio jollekin piirilevylle tms. Tähän viittasin sillä että käytännön kokemusta ei juurikaan vielä ole.
 
Viileässä säilytetyt (Suomen ilmasto auttaa) NMC- ja LFP-akut ilmeisesti siis kestävät yllättävänkin pitkään, jopa puoli vuosisataa(!) ilman merkittävää degradaatiota. Ts. ikääntymisessä tärkeintä ovat lataussyklit ja lataustapa sekä akun lämpötilan hallinta, ja ikävuosista ei tarvitse niinkään välittää.
No tuo tutkimus on "space missions", eli parasta mitä rahalla saa hinnalla millä hyvänsä-akkuja. Mutta sittenhän meillä ei ole mitään hätää, koska akku kestää hyvänä jopa 50v vähillä vuotuisilla ajoilla, eli 10-20v vanhassa autossa ei pitäisi huomata vielä minkäänlaista hyytymistä. Case closed minun puolestani.
 
No tuo tutkimus on "space missions", eli parasta mitä rahalla saa hinnalla millä hyvänsä-akkuja. Mutta sittenhän meillä ei ole mitään hätää, koska akku kestää hyvänä jopa 50v vähillä vuotuisilla ajoilla, eli 10-20v vanhassa autossa ei pitäisi huomata vielä minkäänlaista hyytymistä. Case closed minun puolestani.

Oletuksena tuossa tutkimuksessahan on se, että akku on suurimman osan ajasta "storage modessa", mikä ei ole auton tapauksessa kovin realistista.
 
ihme vääntöä missä kunnossa joku akku nyt ostetussa uudessa autossa on 15v päästä ja onko paalikamaa vai ei. Ei sitä polttiksista sen paremmin kukaan tiedä miten uusimmilla päästövehkeillä olevat kestävät ikääntymistä, niiden pettäminen 15v iässä on yhtälailla auto paaliin.
 
Tuosta akkujen kestosta kun puhutaan. Jos akku kestää 1000 lataussykliä menettämättä merkittävästi varauskykyä, ja yksi lataussykli on nettokapasiteetti esim 77kwh.
77kwh x 1000lataussykliä = 77 000kwh ladattua sähköä.
Jos auto kuluttaa keskimäärin 20kwh/100km niin tuolla 77 000kwh:lla ajaa 385 000km joka alkaa olemaan jo kohtuullinen kilometrimäärä mille tahansa autolle

Mutta tämä on puhdasta teoriointia.

Tuleekohan huonoksi menneistä akuista joskus jotain vaihtokauppaa, tyyliin kun vaihdattaa akun uuteen niin vanhasta saa vähä cashbackiä kun luovuttaa sen vaihdossa kunnostettavaksi. Näinhän toimii muistaakseni mm. polttomoottoriautojen laturien vaihdot, palauttamalla vanhan kunnostettavaksi saa vähän hyvitystä uuden laturin hinnasta.
 
Tuleekohan huonoksi menneistä akuista joskus jotain vaihtokauppaa, tyyliin kun vaihdattaa akun uuteen niin vanhasta saa vähä cashbackiä kun luovuttaa sen vaihdossa kunnostettavaksi. Näinhän toimii muistaakseni mm. polttomoottoriautojen laturien vaihdot, palauttamalla vanhan kunnostettavaksi saa vähän hyvitystä uuden laturin hinnasta.
Eiköhän ne tee jo nyt näin? Rahanarvoista materiaalihan se vanha akku on vaikka akkuna tiensä päässä. Toki joku Leafin yms. vaihto varmaan on hinnan puolesta leivottu siten, että vanha jää tekijälle. Oma tekijänsä on sitten myös se, miten helposti/laajasti akut saa vaihdettua. Jos joutuu puoli autoa purkamaan tai koko akun paalaamaan (feat. Tesla structural battery), niin voi olla turhan hapokasta 10-15 v. vehkeeseen.

e: Esim. Nissan Leaf ajoakun vaihto
 
Sehän on ilmeisesti kielletty puheenaihe, että kuinka monta kalenterivuotta akku kestää.
Ei ole, se vain on niin ilmeisen mitätön muihin akkua ikäännyttäviin asioihin verrattuna, kuten kuinka nopeasti akkua tavataan ladata, kuinka täyteen, millaisia lämpötiloja (sekä kovaa pakkasta että kovaa hellettä) se joutuu kokemaan, kuinka hyvin akun lämmönsäätely on toteutettu jne.

Jos oikein viestiäsi tulkitsin, optimiolosuhteissa säilytetty käyttämätön sähköauton akkukin muuttuu käyttökelvottomaksi 10-15 vuoden sisään? Vai onko tämä taas näitä esson baarin arvailujuttuja? Markkinoilla on jo nyt yli 10 vuotta vanhoja sähköautoja joiden akkuja EI ole säilytetty käyttämättöminä varastossa optimiolosuhteissa; ovatko kaikki kyseiset autot paalikamaa jo kauan ennen 10 vuotta (jos jo pelkkä vuosimäärä tekee kymmenessä vuodessä niiden akuista käyttökelvottomia, ja siihen päälle käytön aiheuttama kuluminen)?

Itse toki olen sitä mieltä että kyllä polttomoottoriautotkin alkavat olla käyttöikänsä lopussa, jos 15 vuotta tulee mittariin. Siksi vaihdoinkin 13-vuotiaasta bensa-autostani pois, alkoi jo tuntua että sen ylläpito alkoi muuttua yhä kalliimmaksi ja riskaabeliksi, alkoi vähitellen hajota käsiin vaikka superluotettava Toyota olikin.

Juu juu, olen minäkin kuullut tarinoita henkilöistä jotka ajavat 50 vuotta vanhalla diesel-mersulla edelleen ja 10 miljoonaa kilometriä on mittarissa, juu juu juu. Ajeleehan jotkut traktorillakin.
 
Viimeksi muokattu:
Itsekkin uskon että suurin osa pattereista kuluu enemmin kalenterivuosissa kuin sykleissä loppuun.
Löytyykö tuolle uskomuksellesi jotain kylmää faktaakin tueksi, eli että esim. sähköautojen akkujen ikääntymiselle (keskimäärin) se vuosimäärä on merkittävämpi asia, kuin lataussyklien kertyminen auton käytön myötä?

Se on yleisesti tiedossa että kyllä litiumioniakut (ja varmaan kaikki akut, vaikka sitten natriumioniakutkin) menettävät kapasiteettiaan vuosien kertyessä vaikka niitä ei käytettäisi (ja säilytettäisiin optimiolosuhteissa), mutta ajan myötä kertyvä ikääntyminen on paljon hitaampaa kuin normikäyttö.

Se että joku saattaa löytää vuosikausiksi varastoon tai kaappiin unohtuneen akullisen laitteen (puhelin, läppäri, ihan mikä vaan) jonka akku tuntuu sipanneen, ei sinänsä kerro mitään koska akku on saattanut vaurioitua ennen aikojaan esim. ylipurkautumisen takia, koska sitä ei ole älytty välillä ladata optimitasolle. Se on täysin eri asia kuin akun ikääntyminen puhtaasti ajan myötä.
 
Kielletty olisi pitänyt olla lainausmerkeissä.

"Kauanko sähköauton akku kestää?" Akku kestää jopa x tuhatta latauskertaa!!
"No mutta miten monta vuotta se kestää?". Sähköautoilla on ajettu jopa satoja tuhansia kilometrejä alkuperäisellä akulla!!
No mutta miten monta VUOTTA se kestää? m Öö...
Miten tuollaiseen irrelevanttiin kysymykseen sitten pitäisi vastata? Mikä on testiolosuhde, jatkuvasti 50% lataustasossa 17-asteisessa varastossa säilytetty akku jota ei käytetä ollenkaan (muuta kuin välillä hieman ladataan jotta lataustaso pysyy esim. tuossa 50%:ssa kaikki varastossaolovuodet), kuinka monta vuotta se pysyy toimintakykyisenä?

Jos puhutaan ajossa olevien sähköautojen akkujen eliniästä vuosissa, miten erotat niiden ikääntymisessä mikä on johtunut käyttötavasta ja -olosuhteista, ja mikä suoraan valmistusvuodesta?

Se että saatat löytää kaapista 15 vuodeksi sinne unohtuneen Nokia-puhelimen jonka akku ei enää lataudu ei kerro mitään. Akku saattaa olla vaurioitunut esim. ylipurkautumisen takia.
 
Tuosta akkujen kestosta kun puhutaan. Jos akku kestää 1000 lataussykliä menettämättä merkittävästi varauskykyä, ja yksi lataussykli on nettokapasiteetti esim 77kwh.
77kwh x 1000lataussykliä = 77 000kwh ladattua sähköä.
Jos auto kuluttaa keskimäärin 20kwh/100km niin tuolla 77 000kwh:lla ajaa 385 000km joka alkaa olemaan jo kohtuullinen kilometrimäärä mille tahansa autolle

Mutta tämä on puhdasta teoriointia.

Tuleekohan huonoksi menneistä akuista joskus jotain vaihtokauppaa, tyyliin kun vaihdattaa akun uuteen niin vanhasta saa vähä cashbackiä kun luovuttaa sen vaihdossa kunnostettavaksi. Näinhän toimii muistaakseni mm. polttomoottoriautojen laturien vaihdot, palauttamalla vanhan kunnostettavaksi saa vähän hyvitystä uuden laturin hinnasta.
Tuolla laskukaavalla se varmaan on helpointa laskea. Mutta ainakin NMC akuissa käytännössä yksi sykli olisi 20C lämmössä 0-100% lataus. Mutta nuo syklit ei mene lineaarisesti, vaan täyteen lataaminen kuluttaa akkua suhteessa enemmän. Eli jos lataakin vaikka 10-80% väliä, se kuluttaakin akkua vaikka vaan 0,5 sykliä. Eli akun elinikä pitenee, vaikka ladattu energian määrä olisi sama pitkällä aikavälillä. Kaikista parhain kai olisi joku 40-60% pitäminen, mutta se alkaa olla jo aika hankalaa nykyakuilla, kun saisi olla koko ajan laturilla.

Lämpö taas kuluttaa akkua enemmän kuin kylmä eli sikäli pikalataukset saattaa lyhentää elinikää. Mutta toisaalta akkua ei pidetä kuumana kovin kauaa, eli käytännön vaikutus lienee vähäinen. Lopulta yhtä kalenterivuosi tai kilometri määrää ei varmasti kukaan voi sanoa, kun niin moni asia vaikuttaa. Varmaankin akun elinikä on kuitenkin useimmissa tapauksissa "riittävä" eli autossa alkaa olla jo kaikki muukin aika kulunutta siinä vaiheessa, kun akku alkaa olla vaihtokunnossa. Ihan kuten polttomoottori autoissakin. Joissain kone tai vaihteisto hajoaa nopeasti, mutta useimmat kestää riittävästi.
 
Akkujen kalenteri-ikääntymisestä tehdyt tutkimukset antavat vihjettä siitä, kuinka kauan akku voi äärimmillään säilyä käyttökelpoisena, jos käyttö on vähäistä. Pikaisella googletuksella tuli vastaan esim. tämä:

Assessment of the calendar aging of lithium-ion batteries for a long-term—Space missions

Viileässä säilytetyt (Suomen ilmasto auttaa) NMC- ja LFP-akut ilmeisesti siis kestävät yllättävänkin pitkään, jopa puoli vuosisataa(!) ilman merkittävää degradaatiota. Ts. ikääntymisessä tärkeintä ovat lataussyklit ja lataustapa sekä akun lämpötilan hallinta, ja ikävuosista ei tarvitse niinkään välittää.
Kiitos, nyt saatiin keskusteluun lihaa luiden ympärille. Koska käyttötapa on akuille paljon enemmän ikääntymistä aiheuttavaa kuin pelkät kalenterivuodet, siksi puhutaan lataussykleistä ja/tai ajokilometreistä, enemmän kuin siitä kuinka monta vuotta varastossa säilytetty auton akku säilyy. Tosin kuten sanoin, ajokilometreistä puhuminenkin on harhaanjohtavaa koska kaksi kertaa isompi akku periaatteessa kestää kaksi kertaa enemmän ajokilometrejä, luultavasti enemmänkin kiitos sen että sitä luultavasti tarvitsee vähemmän latailla (ja säilyttää) aivan täynnä tai ajaa täysin tyhjäksi.
 
Tuleekohan huonoksi menneistä akuista joskus jotain vaihtokauppaa, tyyliin kun vaihdattaa akun uuteen niin vanhasta saa vähä cashbackiä kun luovuttaa sen vaihdossa kunnostettavaksi. Näinhän toimii muistaakseni mm. polttomoottoriautojen laturien vaihdot, palauttamalla vanhan kunnostettavaksi saa vähän hyvitystä uuden laturin hinnasta.
Nio:llahan on akun liisaus, jos hirvittää ajatus omistamansa sähköauton akun kapasiteetin vähenemisestä vuosien ja kilometrien myötä. Teslakin pilotoi ajatusta vaihdettavasta akusta aikoinaan, mutta Tesla ei kokenut sitä sittenkään järkeväksi ajatukseksi.

Minä suhtaudun asiaan niin että jos oikeasti katsoo paremmaksi vain "vuokrata" auton akun, ehkä kannattaisi samantien liisata koko auto, eikä ostaa siitä edes rattia? Sitten ei tarvitsisi miettiä ollenkaan autonsa ikääntymistä, ei akun eikä muunkaan suhteen. Siitä vaan jos niin katsoo paremmaksi.

Mitä taas tulee ajatukseen siitä että tien päällä vaihtaisi Nio-tyyliin tyhjäksi ajamansa akun täyteen, mites sitten jos uuden autonsa tuliterän 100%-priimakuntoisen akun tilalle tuleekin vaihdossa 9 vuotta vanha, 80% kapasiteetin omaava akku? Eikö silloin yhtään ketuta? Arpapeliä millaisen akun sieltä Nion vaihtopisteeltä saa allensa. Tai ehkä jotkut luulivat että siellä tulee vaihdossa aina tuliterä akku suoraan tehtaalta?
 
Löytyykö tuolle uskomuksellesi jotain kylmää faktaakin tueksi, eli että esim. sähköautojen akkujen ikääntymiselle (keskimäärin) se vuosimäärä on merkittävämpi asia, kuin lataussyklien kertyminen auton käytön myötä?
Katso tuo Gugi^ :n kommentti yllä. Erittäin maltillisella 1000 syklin kestollakin saadaan se 385 000km kestoa. Kun autoilla ajetaan keskimäärin 14.000km/v, hyvin harva auto pääsee tuonne 400k km tuntumaan. Autot romutetaan (suomessa) kuitenkin vasta 20v+ iässä. Normikäytössä aika painaa siis enemmän kuin syklit.
 
Katso tuo Gugi^ :n kommentti yllä. Erittäin maltillisella 1000 syklin kestollakin saadaan se 385 000km kestoa. Kun autoilla ajetaan keskimäärin 14.000km/v, hyvin harva auto pääsee tuonne 400k km tuntumaan. Autot romutetaan (suomessa) kuitenkin vasta 20v+ iässä. Normikäytössä aika painaa siis enemmän kuin syklit.
Puhummeko nyt edes samasta asiasta? Jos oikein viestiäsi tulkitsin, sähköauto laitetaan joka tapauksessa pois rekisteristä kauan ennenkuin sen akku muuttuu käyttökelvottomaksi (ns. keskimääräisellä ajolla). Tuo esimerkkisi ei siten tuntuisi mitenkään ottavan kantaa siihen alkuperäiseen kysymykseen että kuinka monta vuotta sähköauton akku pysyy (järkevästi) toimintakuntoisena.

Akun ikääntymiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin vain kuinka monta vuotta akku on täyttänyt, ja kuinka monta täyttä lataussykliä se on elinikänään kokenut. Se jo tiedetään että noiden kahden välillä puhdas vuosissa mitattava ikääntyminen on paljon paljon hitaampaa, kuin muut ns. normikäytössä vaikuttava ikääntyminen, varsinkin purkautuminen ja lataaminen, eli niiden laskennallisten täysien lataussyklien kertyminen.
 
Löytyykö tuolle uskomuksellesi jotain kylmää faktaakin tueksi, eli että esim. sähköautojen akkujen ikääntymiselle (keskimäärin) se vuosimäärä on merkittävämpi asia, kuin lataussyklien kertyminen auton käytön myötä?

Se on yleisesti tiedossa että kyllä litiumioniakut (ja varmaan kaikki akut, vaikka sitten natriumioniakutkin) menettävät kapasiteettiaan vuosien kertyessä vaikka niitä ei käytettäisi (ja säilytettäisiin optimiolosuhteissa), mutta ajan myötä kertyvä ikääntyminen on paljon hitaampaa kuin normikäyttö.

Se että joku saattaa löytää vuosikausiksi varastoon tai kaappiin unohtuneen akullisen laitteen (puhelin, läppäri, ihan mikä vaan) jonka akku tuntuu sipanneen, ei sinänsä kerro mitään koska akku on saattanut vaurioitua ennen aikojaan esim. ylipurkautumisen takia, koska sitä ei ole älytty välillä ladata optimitasolle. Se on täysin eri asia kuin akun ikääntyminen puhtaasti ajan myötä.
Tesla Motors Clubilla oli muistaakseni vuosia sitten graafi johon oli kerätty kartoitus Model S akkujen jäljellä olevan kapasiteetin suhteesta maileihin ja ikään. Siinä ikä korreloi hiukan voimakkaammin kapasiteetin laskuun, ja maileilla oli enemmän hajontaa. Eli sen suhteen on tietysti merkitystä miten/missä ne mailit on ajettu/ladattu. Ja tietysti tuuri akkuarvonnoissa.

Akkukemiat toki kehittyvät ja tuo koski yhtä automallia ja tiettyä sukupolvea siitä.
 
Ikääntyminenkin auton seisoessa paikallaan voi myös riippua reilusti säilytysolosuhteista. Jossain Malagassa auringossa kadun varressa istuvat akku paistuu +40C:ssä vaikka kuinka ja paljon, siinä missä Suomessa säilytyslämmöt ovat paljon paremmat akun keston kannalta.
 
What Car spekuloi (oletettavasti ilman parempaa tietoa) että olisi hinnaltaan Nissan Ariyan ja Model Y välissä.

Kuriositeettina sanovat että tuo isompi akku on saatavilla vain 2-vetoiseen. Nelikossa aina tuo pienempi 78 kWh akku.

Onhan tuo sähköteknisesti huima parannus Stellantiksen nykyisiin verrattuna. Tänä vuonna pitäisi myös julkaista tilavampi 5008 versio samasta.

Juuri myyntiin tullut Astra farmari sähköisenä on alk. 43,5 k€. Avajaismalli 48,5 k€. Ahdas väli on tuon ja Model Y välissä 3008:lle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 560
Viestejä
5 137 775
Jäsenet
81 999
Uusin jäsen
Nurm1ne

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom