Yleistä keskustelua sähköautoista

Sääli että Rechargen hinnat ainaki noissa kovemmissa tehoissa on niin älyttömät et eipä noita taida käyttää kuin taksikuskit. Mäkkärillä esim ladatessa tulee km kustannukseksi enemmän kuin polttiksella joka syö ainakin yhden edun mikä sähkiksellä pitäs olla polttikseen eli lataamisen edullisuus.
 
Ei kai tuo nyt mikään mahdoton ole. Jos miettii omaa MX-30:ä, jossa talvella mennään sen about 140-160 latauksella ja kesällä sen 200 - 240, niin ihan soiva pelihän tuo on. MX-30 toki äkkiseltään on vissiin tuota isompi(?) ja ei niin optimoitu sähkis. Kuitenkin sillä 35kWh brutolla pääsee kivasti.
Olikos se WLTP MX-30 199km? Eli käytännössä tuolla uskaltaa kesäisellä kelillä vetää sellaisen 160-170km lenkin. Pois lukien motarilla, missä esim. Tampereelta lähtiessä kannattaa Hämeenlinnan jälkeen alkaa katsomaan lataustaukoa.
Talvella sitten Hämeenlinnan kohdilla..
 
Erikoinen liiketoimintamalli rechargella kun rakennetaan verkosto tyhjänä seisottamista varten. Hinta edelleen 63c/kwh.
Tätä ihmettelen itsekin. Luottaako me siihen, että Suomessa on tarpeeksi työsuhdeautoilijoita, joilla työnantaja maksaa ladatun sähkön?
 
Taitaa Rechargella vaan olla niin paljon noita automerkkien diilejä, että keskittävät toimintansa sinne ja kaikki muu on ns plussaa.
 
https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/48e2adf1-60bc-45bd-b3aa-6a532eaa521c



Maailma järkevöityy tavallista ihmistä varten, samalla sähköautoilun aloituskynnys laskee. Lisää näitä. :thumbsup:
Poimintoja linkistäsi

- Recharge tuo lähimaksun uusiin asemiinsa vielä tämän vuoden aikana. Tämä tulee kuitenkin tapahtumaan vasta lähempänä loppuvuotta ja todennäköisimmin vuoden viimeisellä neljänneksellä.

- Arvio että vuonna 2025 vanhojen latauslaitteiden päivittäminen lähimaksua tukemaan voisi olla jo hyvässä vauhdissa etenemässä.(eli muutama vuosi menee)

- Rechargen asemilla alle 50 kilowatin tehoisen pikalatauksen hinta on laskenut 0,25 euroon minuutilta 28. helmikuuta alkaen. Minuuttihinnassa laskua on 6 senttiä.

- Yhtiön verkossa n 1000 asemaa ja vuoden sisään tavoite noin sadasta uudesta suurtehopisteestä
 
Tuo ID.2:n tavaratila on saatu aikaan pakkaamalla ikkunoita ja kattoa myöten täyteen. Jos olisi sellainen hattuhylly/kansi niin kuin hatchbackeissä yleensä, niin litrat jäisivät tuntuvasti pienemmiksi. Samoin farkkujen tavaratilat on mitattu yleensä rajoitettuna ikkunan alle.
Onko tosiaan noin? Verrattuna esim. ID.3:n 380l tavaratilaan, tuo ID.2 tavaratila näyttää paljon syvemmältä. Toki ID.3 on sen 20cm pidempi, mutta takaveto syönee käytettävissä olevaa tilaa takaa.
 
Olikos se WLTP MX-30 199km? Eli käytännössä tuolla uskaltaa kesäisellä kelillä vetää sellaisen 160-170km lenkin. Pois lukien motarilla, missä esim. Tampereelta lähtiessä kannattaa Hämeenlinnan jälkeen alkaa katsomaan lataustaukoa.
Talvella sitten Hämeenlinnan kohdilla..

En ole varma onko WLTP tuossa hivenen alta vai yli sen 200km. Latauksella pääsin ainakin Vantaalta Turkuun ykköstietä kesällä ja oli joku 12% jäljellä perillä tultaessa keskivauhdin ollessa siinä n. 102km/h. Muuten ei ole tullut enää tehtyä, kun kaupunkiautohan tuo on meidän taloudessa.
 
Onko tosiaan noin? Verrattuna esim. ID.3:n 380l tavaratilaan, tuo ID.2 tavaratila näyttää paljon syvemmältä. Toki ID.3 on sen 20cm pidempi, mutta takaveto syönee käytettävissä olevaa tilaa takaa.

Se on vain spekulaatiota, mutta aika vaikea on keksiä muita selityksiä. Lisäksi mittasuhteista arvioiden, kun katsoo kuvaa tuolla 50 litran syvennyksellä, niin on vaikea nähdä miten syvennyksen yläpuoliseen tilaan mahtuisi 440/50 = 8.8 kertainen tilavuus, jos se tilavuus rajoittuisi tuohon takapenkkien selkänojan yläreunaan.

Edit: Taidan olla väärässä, siis eihän tuo kuoppa kaljakoreineen ollutkaan se 50 litraa... Eli päätelmä ei siltä osin päde. Voi olla tosiaan, että tuo syvennys on niin tilava, että litrat pitävät paikkaansa ilman kikkailuja. Toki pakkauskorkeus saattaa olla tavanomaista korkeampi, jos tuon takalasin alareuna on korkealla.

Melkoinen tilaihme tosiaan, kun ID.4:ssä on vain n. 10 % enemmän tilaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä ihmettelen itsekin. Luottaako me siihen, että Suomessa on tarpeeksi työsuhdeautoilijoita, joilla työnantaja maksaa ladatun sähkön?
Tuota luokkaa se pikalatauksen kustannus on, jos haluaa päästä laiturille jonottamatta.

Markkina jakautuu tällä hetkellä selkeästi kahteen osaan. Ämpärikansa jonottaa vuoroa halvalle alimitoitetulle ABC-latauskentälle, putkimiehet kurvaa rechargelle lyhyelle, mutta vauhdikkaalla pysähdykselle.
 
Tuo ID.2:n tavaratila on saatu aikaan pakkaamalla ikkunoita ja kattoa myöten täyteen. Jos olisi sellainen hattuhylly/kansi niin kuin hatchbackeissä yleensä, niin litrat jäisivät tuntuvasti pienemmiksi. Samoin farkkujen tavaratilat on mitattu yleensä rajoitettuna ikkunan alle.
Kyllä siinä on hattuhylly, kuten kuvasta voit nähdä. Joskus se vaan on otettu kuvauksellisista syistä hetkeksi pois.

Volkkari, kuten useimmat muutkin valmistajat, ilmoittaa VDA-litrat ISO 3832:2002:n mukaan. Kyseisen standardin ainoat tilavuuskoodit, joissa vedetään kattoverhoilua myöten täyteen, ovat ISO - V214 ja ISO - V215. Niissä kuormausraja edessä on pystysuora tangentti etupenkin selkänojan takaosaan nähden. Tällöin ID.2all:een mahtuu 1,330 m3.

Tarkoitit kuitenkin selvästi sitä pienempää lukemaa, eli 490 litraa. Siitä 50 l on takapenkin istuinosan alla (kts. kuva). Loput 440 l on mitattu takapenkin selkänojan takaa. Kuormauksen yläraja hatchbackissa on standardin mukaisesti hattuhyllyn alapinta normaaliasennossaan. Mahdollisen välipohjan alle saa laittaa mittapalikoita, mikä ID.2all:n tapauksessa mahdollistaa korin mittoihin nähden erittäin suuren 440 litraisen tavaratilan.

Tavaratilassa tulee olla kaikki valmistajan tuotannossa asentamat varusteet (varapyörä, tunkki, levyt, kotelot jne.). Valinnaisten, kuten ensiapulaukkujen tai sammuttimien, ei tarvitse olla paikoillaan. Mittaukseen käytettäviä yksikkömoduuleita on viittä erilaista (A 8 l, B 1 l, C1 4 l köntsä, C2 4 l pitkula, C3 4 l lituska), mutta kaikki muut ovat monikertoja tuosta litraisesta B:stä, jonka mitat ovat 200 +/- 1 mm x 100 +/- 1 mm x 50 +/- 1 mm.

Sanoit, että farkkujen tavaratilat on mitattu yleensä ikkunan alle. Sellaiset ovat eri automedioiden omakeksimiä tapoja. Valmistajat taas ilmoittavat standardien mukaan, joissa missään ei tietääkseni mitata "ikkunan alle". Yleisimmän ISO 3832:2002:n farmarityyppisten autojen takapenkin takaiseen tilaan sovellettavat koodit ovat ISO - V211...V213. Normaaliin kaksipenkkiriviseen farkkuun käytetään koodia ISO - V211. Silloin kuormauksen yläraja on sellainen taso, joka on yhdensuuntainen tavaratilan pääasiallisen pohjan kanssa ja tangentiaalinen takapenkin selkänojan yläreunan kanssa. Irrotettavia pääntukia ei huomioida, mutta mahdollisten kiinteiden pääntukien tapauksessa selkänojan korkeus menee valmistajan speksin mukaisesti.


OT
Saabien mittapiirroksia, joista ilmenee wagonin tavaratilan lattian korkeudesta johtuva tilan mataluus vs. sedan.


Edit. Lisäsin kuvan tuosta ID.2all:n välipohjan alla olevasta syvennyksestä. Monttu itsessään on jo huomattavan syvä, mutta lisäksi sen reunoilta on vielä ~10 cm matkaa välipohjan yläpintaan. Montun voi siis täyttää vajaat 10 cm yli reunojen ja laidoillekin sopii jotain litteää (kenkää, mailaa, pikkunyssäkkää) välipohjan mahtuessa vielä paikoilleen. Selvästi on otettu kaikki ilo irti etuvetoisuudesta, varapyörättömyydestä ja pakoputkettomuudesta. Niin ja se takapenkinalus, kardaanitunnelittomuus ja kojelaudan alapuoliset säilytystilat. Iso peukku tilankäytöstä.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230317-084312.png
    Screenshot_20230317-084312.png
    472,1 KB · Luettu: 82
  • Screenshot_20230317-084248.png
    Screenshot_20230317-084248.png
    645,1 KB · Luettu: 100
  • Screenshot_20230317-104628.png
    Screenshot_20230317-104628.png
    849,8 KB · Luettu: 111
  • Screenshot_20230317-085212.png
    Screenshot_20230317-085212.png
    1,6 MB · Luettu: 114
  • Screenshot_20230317-085547.png
    Screenshot_20230317-085547.png
    1,5 MB · Luettu: 85
Viimeksi muokattu:
Tuota luokkaa se pikalatauksen kustannus on, jos haluaa päästä laiturille jonottamatta.

Markkina jakautuu tällä hetkellä selkeästi kahteen osaan. Ämpärikansa jonottaa vuoroa halvalle alimitoitetulle ABC-latauskentälle, putkimiehet kurvaa rechargelle lyhyelle, mutta vauhdikkaalla pysähdykselle.

Espoossa ainakin ABC ja K-lataukseen pääsee aika helposti ja vauhditkin pysyy ihan hyvinä (yli 50kwh) kunhan ei oo just sillon neljän maissa siellä kun kaikki muutkin on(itsellä on harrastuksia aika usein töiden jälkeen niin oon kuuden tai seiskan maissa käynyt), toki toi ei enää ole mitään super nopeaa lataamista mutta kelpaa tommoseen kaupassa käynnin aikaiseen lataamiseen hyvin, kun niissä vielä hinnatkin ovat ihan inhimilliset.
 
Jonkin verran tietty vaikuttaa missä lataa. Isomman ostoskeskuksen kohdalla ruuhka-aikaan ei todennäköisesti mahdu lataamaan edes hitaammille latureille. Noin muuten, esim. paikallisen supermarketin pihalle olen aina mahtunut lataamaan noille hitaammille latureille, myös ruuhka-aikaan. Pikalatureille olen nähnyt pari kertaa että ovat kaikki olleet käytössä. Nämä siis K-latauksella. Pari kertaa ladannut myös harrastuksen aikana (kun sähkö oli pirun kallista) hidaslatauspisteeltä ja tuolloin klo 19 eteenpäin ei ole latauspaikoista ollut pulaa kun muutama hassu auto korkeintaan latauksessa (ja pikalatauksessa ei ketään).

ABC latauksella olen ollut vain muutaman kerran kun ollut reissussa ja noissa ei ole ollut kuin joku yksittäinen auto lataamassa joskus.
 
Markkina jakautuu tällä hetkellä selkeästi kahteen osaan. Ämpärikansa jonottaa vuoroa halvalle alimitoitetulle ABC-latauskentälle, putkimiehet kurvaa rechargelle lyhyelle, mutta vauhdikkaalla pysähdykselle.
Varmaan riippuu siitä missä ja mihin aikaan on liikkeellä. Itse olen lähes aina päässyt jonottamatta pikalataukseen 24-31 c / kWh hinnoilla, niin ei oo tarvinnut rechargen 63 c / kWh palveluita käyttää.

Toki hyvä että vaihtoehtoja riittää. Mitä tuossa katsoin niin monilla rechargen latausasemilla oli viimeisin lataus useampi vuorokausi sitten, joten niille ei tosiaan tarvinne edes ruuhka-aikoina jonottaa.
 
teslat.jpg


Huono kuva, mutta Teslalla on piha niin täynnä autoja että ovat täyttäneet myös kaupungin yleisen parkkipaikan 12 h kiekkovaatimuksella.
 
Peruutettuja tilauksia? Polestarilla alkaa myös olla heti toimitusvalmiita autoja sivukaupalla listattuna.
 
Peruutettuja tilauksia? Polestarilla alkaa myös olla heti toimitusvalmiita autoja sivukaupalla listattuna.
Polestarin heti toimitusvalmiit autot näyttää olevan aika lavea käsite kun vain yksi auto tarjolla huhtikuulle, loput touko-syyskuu :D
 
No eiks niillä oo pointtina että autot tilataan netistä ja näin säästetään kustannuksissa verrattuna perinteiseen autokauppaan? Liiketilojen mitoittaminen autojen määrään samassa suhteessa kuin perinteiset autoliikkeet kusis ton ajatuksen tehokkaasti.
 
Eikös noita uusia autojakin tule maaliskuussa niin paljon maahan että ne ei mahdu mihinkään ja sen takia ostajilta kysytty että kiinnostaisko haku etupeltoon suoraan satamasta.
 
Olikos se WLTP MX-30 199km? Eli käytännössä tuolla uskaltaa kesäisellä kelillä vetää sellaisen 160-170km lenkin. Pois lukien motarilla, missä esim. Tampereelta lähtiessä kannattaa Hämeenlinnan jälkeen alkaa katsomaan lataustaukoa.
Talvella sitten Hämeenlinnan kohdilla..
Lisäksi näissä laskelmissa tulisi mielestäni huomioida ettei varsinkaan NMC ja NCA akuilla pitäisi jatkuvasti latailla täyteen. eikä niin hyväksi välttämättä olisi myöskään aina kovin tyhjäksi ajo. Ne WLTP-lukemat kun tulevat ajatuksesta että akku ladataan 100% täyteen ja sitten ajetaan tyhjäksi. Esim. kun kävin tänään lataamassa omaa autoani kaupassakäynnin yhteydessä, lopetin lataamisen tarkoituksella 84% kohdalla, ja kotiin päästyäni se oli 80%.

Lisäksi pienemmällä akulla toki myös täysiä lataussyklejä kertyy muutenkin nopeammin (samalla kilometrimäärällä), joka vaikuttaa tietty myös akun elinikään.
 
Tätä ihmettelen itsekin. Luottaako me siihen, että Suomessa on tarpeeksi työsuhdeautoilijoita, joilla työnantaja maksaa ladatun sähkön?
Ehkä tuovat lähimaksua juuri sillä ajatuksella että joskus on pakko ladata, ja jos ei ole applikaatiota niin vaikka sitten kalliimmalla, kunhan kortilla maksu onnistuu.

Tietty sijainti merkkaa paljon. Sattuneesta syystä tarkistin miten esim. Himoksella on autonlatauspaikkoja, ja tietty Himoksen välittömässä läheisyydessä olevat 22kW AC-peruslatausasemat omaavat varsin korkean 40c/kWh lataushinnan. Veikkaan että kauppa kuitenkin käy kun perheet haluavat jättää autonsa rinteen lähelle lataukseen laskettelun ajaksi.

Jos jaksaa ajaa 8 km päähän Jämsässä oleville K-Lataus ja ABC-Latausasemille, saa ladattua paljon halvemmin ja/tai nopeammin. Sieltä vaan on ikävä lähteä latauksen ajaksi rinteeseen.

Hauska yksityiskohta mielestäni myös on että golf-ratojen lähellä olevilla golf-klubien omilla 11kW latausasemilla on yleensä kaikkein korkeimmat hinnat., Sama juttu varmaan että se on niin optimaalinen paikka latailla autoa golf-kierroksen aikana, ja golfia harrastavilla ei kai sitten yleensä rahasta ole niin tarkkaa että tarvitsisi latauksessa säästää.
 
Jonkin verran tietty vaikuttaa missä lataa. Isomman ostoskeskuksen kohdalla ruuhka-aikaan ei todennäköisesti mahdu lataamaan edes hitaammille latureille.
Riippuu kai sitten latausasemien määrästä ja hinnasta. Esim. uudemmissa Triplassa ja Redissä on molemmissa kai useampia satoja 22kW AC-latauspaikkoja, ja olisin yllättynyt jos ei niitä ole vapaana edes ruuhka-aikoina. Toista sitten joku vanha Myyrmanni tms. jonne on jälkikäteen asennettu pari hassua latauspaikkaa, mutta hinta vaan tarpeeksi korkeaksi niin ei käy ihmisiä turhaan latailemassa. :)

Espoon Sellon kauppakeskuksessa (joka käynee myös esimerkiksi isosta ja suositusta kauppakeskuksesta) on nyt ehkä jotain 30-40 AC-latauspaikkaa, ja nykyisin niissä näyttäisi olevan ruuhka-aíkoinakin vapaita paikkoja sen jälkeen kun muuttuivat maksullisiksi (vielä helmikuussa olivat ilmaisia, ja ymmärrettävästi silloin kovassa käytössä). Varmaan senkin takia kun itsekin lopetin siellä latailun, Helenin 25c/kWh on makuuni ehkä pikkaisen liian korkea, kun parissa muussa kauppakeskuksessa saan 7c/kWh hintaan lataussähköä...
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä tuovat lähimaksua juuri sillä ajatuksella että joskus on pakko ladata, ja jos ei ole applikaatiota niin vaikka sitten kalliimmalla, kunhan kortilla maksu onnistuu.

Tietty sijainti merkkaa paljon. Sattuneesta syystä tarkistin miten esim. Himoksella on autonlatauspaikkoja, ja tietty Himoksen välittömässä läheisyydessä olevat 22kW AC-peruslatausasemat omaavat varsin korkean 40c/kWh lataushinnan. Veikkaan että kauppa kuitenkin käy kun perheet haluavat jättää autonsa rinteen lähelle lataukseen laskettelun ajaksi.

Jos jaksaa ajaa 8 km päähän Jämsässä oleville K-Lataus ja ABC-Latausasemille, saa ladattua paljon halvemmin ja/tai nopeammin. Sieltä vaan on ikävä lähteä latauksen ajaksi rinteeseen.

Hauska yksityiskohta mielestäni myös on että golf-ratojen lähellä olevilla golf-klubien omilla 11kW latausasemilla on yleensä kaikkein korkeimmat hinnat., Sama juttu varmaan että se on niin optimaalinen paikka latailla autoa golf-kierroksen aikana, ja golfia harrastavilla ei kai sitten yleensä rahasta ole niin tarkkaa että tarvitsisi latauksessa säästää.
S-Keskimaa juuri julkisti tänne länsi-himokseen investoinnin jossa rinteiden välittömään läheisyyteen tulee 200 huoneiston hotellit+raflat. 2025-26 pitäis tulla valmista. Taatusti tulee myös iso nippu latureita. Mut muutama vuosi menee.
Tosin latureita tulee varmasti jo aiemmin lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Enemmän ihmetyttää etteivät lähde helvettiin tuolta Vetokujalta parempien liikenneyhteyksien äärelle isompiin ja väljempiin tiloihin.
En tiedä viittaatko julkiseen liikenteeseen (bussilla tuonne kai mennään), mutta ainakin autolla tuo on ihan ok paikassa? Kehäteiden välissä, nopean Hämeenlinnanväylän varrella?

Tilojen väljyyteen en ota kantaa, mutta mitä ruuhkaisemmassa paikassa hyvien liikenneyhteyksien päässä on, sitä niukemmin tilaa on. Esim. jos siirtyisivät vaikka Helsingin ydinkeskustaan.
 
S-Keskimaa juuri julkisti tänne länsi-himokseen investoinnin jossa rinteiden välittömään läheisyyteen tulee 200 huoneiston hotellit+raflat. 2025-26 pitäis tulla valmista. Taatusti tulee myös iso nippu latureita. Mut muutama vuosi menee.
Myös savossa tahkolle ässä laittaa liudan uusia latauspisteitä. AC että DC.
Kilpailua tulossa lisää latauspuolelle kun ST1 hakenut infra tukea. Myös Ionity näyttää laajentavan isosti Suomessa, 11 asemaa tulossa lisää kun niitä nyt on vain 3.
 
Hiihtokeskukseen jotkut 100x 11kW laturit parkkikselle olisivat aikalailla optimaalisia setuppeja. Auto päiväksi lataukseen ja täydellä akulla kotiin laskettelupäivän jälkeen. Pikalatureita taas tarvitsee harva ja hekin lähinnä ainoastaan jos noita hidaslatureita ei ole tarjolla.
 
Taitaa olla noi Ionityt 2 tolpan asemia. Superit aika paljon isompia.
Harmi kyllä jos noin, tuossa on jo sitten aika korkea riski joutua jonoon ellei sitten hinta ole joku älytön. 12 pyttynen on isoin Ionity missä itse olen käynyt ja siinä aika hyvin autot vaihtuu jo.
 
Renkomäen abc saa kuulemma kans Kempowerin kaapit keväällä, näin ainakin talvella abc aspasta vastattiin kun kyselin.
 
Viimeksi muokattu:
Miten muuten tuossa listalla kun sanotaan latausteho, esim. 250kW niin tarkoittaako se yhtä pistetä ja jos on vaikka 12 latauspistettä niin oletan että jokaiseta ei kuitenkaan varmaan samanikaisesti saa 250kW (eli siis 3MW yhteensä)
 
Miten muuten tuossa listalla kun sanotaan latausteho, esim. 250kW niin tarkoittaako se yhtä pistetä ja jos on vaikka 12 latauspistettä niin oletan että jokaiseta ei kuitenkaan varmaan samanikaisesti saa 250kW (eli siis 3MW yhteensä)
Yksi Teslan kaappi on muistaakseni 400kW. Ja 12 tolpan asemilla näitä on kolme, yhteensä 1200kW.
 
Google Maps näyttää jollain logiikalla (lähimmät tms) vain osan kerrallaan. Itse saan kyllä kaikki 21 näkymään google mapsissa, mutta en kaikkia samanaikaisesti.
 
Hiihtokeskukseen jotkut 100x 11kW laturit parkkikselle olisivat aikalailla optimaalisia setuppeja. Auto päiväksi lataukseen ja täydellä akulla kotiin laskettelupäivän jälkeen. Pikalatureita taas tarvitsee harva ja hekin lähinnä ainoastaan jos noita hidaslatureita ei ole tarjolla.
Vähän samaa mietin. Tuolla Himoksellakin on latauskartan mukaan 10x 22kW AC-latausasemia, mikä juuri tuon ylläolevan huomioonottaen kuulostaa järkevämmältä kuin jos siellä olisi niiden puolesta esim. kaksi 100kW DC-latausasemaa. Kun kyseessä ei kuitenkaan ole mikään varsinainen ohikulkupaikka josta on tarkoitus jatkaa matkaa mahdollisimman nopeasti eteenpäin, vaan vietetään useita tunteja vähintään. Tuskin kovin moni laskettelija haluaisi välillä käydä tarkistamassa onko joku harvoista pikalatureista vihdoinkin vapaana jotta voi siirtää auton lataukseen monot jalassa, ja puolen tunnin kuluttua taas pois jotta seuraava pääsee.

Jos alueella on paukkuja isoille teholle niin mikä ettei siten AC-latausasemien lisäksi muutama superhypernopea DC-latausasema.

Tai sanotaanko vaikka näin että DC-pikalatausasemien ei välttis tarvitse olla ihan rinteen vieressä, kaiketi. Esim. kuten tuolla Himoksella pikalatausasemat löytyvät sitten muutaman kilometrin päästä Jämsästä. Kun ei sillä pikalaturilla kuitenkaan ole tarkoitus kauaa aikaa viettää, siellä voi käväistä jossain sopivassa välissä. Mutta jos sinne Himoksen rinteen juureen on jotain ABC-latausasemia tulossa, varmasti siellä on pikalatureita(kin).
 
Viimeksi muokattu:
Niin ja parin pikalautasaseman hinnalla saa 100 x 22kW asemia (tokii tarvi sähköverkosta kapasiteettia reilusti)
 
Pelkästään hiihtohissit syövät kohtuudella tehoja, joten hiihtokeskuksiin tulee yleensä ihan kohtuulliset syötöt.
 
Tuntuu että noissa hiihtokeskuksissa on suuri onni jos sinne lähistölle tulee joku ABC tai K-Lataus, ihan sen takia ettei ole kovia riistohintoja.

Tarkistin latauskartta.fi:stä jossain välissä millaisia latausmahdollisuuksia Rukan välittömässä läheisyydessä on, ja tuli sama kuva että kovin kalliita latausasemia, koska miksipäs ei, bisnes se on mikä kannattaa.

ABC ja K-Lataus tuntuvat kuitenkin pitävän tietyn kohtuullisen hintatason, sijainnista riippumatta? Se tuntuu olevan tuon Himoksenkin onni, eli ei ole pakko tyytyä Himoksen kovin hintavaan asiointilataukseen jos ei halua kun suht läheltä kuitenkin löytyy halvemmat ja nopeammat S/K-lataukset.

Rukan tapauksessa lähimmät DC-lataukset ja halvemmat AC-lataukset ovat ilmeisesti Kuusamon Prismassa ja Citymarketissa, minne on Rukalta kuitenkin ilmeisesti jotain 30km matkaa. Vaikutti itseasiassa aika surkealta tuo Rukankin latausasematilanne, sinne tänne ripoteltu muutamia ja hinnat ilmeisen kovia.
 
Viimeksi muokattu:
Onko muuten olemassa mitään latauskartta tyylistä palvelua, josta näkyisi hinnatkin? Toki siis voin kliksutella eri toimijoiden appit läpi ja hakea latauspisteet, mutta jos kaikki näkyisi yhdellä kartalla niin olisi kiva. Vielä parempi olisi jos kartalla pystyisi näyttämään pisteet värikoodattuina hinnan mukaan. Ainakin Virran latausasemien hinnat vaihtelee villisti samalla alueellakin.
 
Onko muuten olemassa mitään latauskartta tyylistä palvelua, josta näkyisi hinnatkin? Toki siis voin kliksutella eri toimijoiden appit läpi ja hakea latauspisteet, mutta jos kaikki näkyisi yhdellä kartalla niin olisi kiva. Vielä parempi olisi jos kartalla pystyisi näyttämään pisteet värikoodattuina hinnan mukaan. Ainakin Virran latausasemien hinnat vaihtelee villisti samalla alueellakin.
Yhdellä latausasemalla on useita hintoja riippuen omasta latausoperaattorista ja mahdollisista paketeista + auton kylkiäisenä tulevista diileistä, joten vähän vaikea tehdä mitään kattavaa palvelua joka tietäisi ne oikeasti toteutuvat hinnat jokaiselle kuskille.
 
No se on toki totta että nuo mahdolliset autojen tarjouspaketit sotkee pakkaa. Mutta varmaan monet autolijat hyötyisivät sellaisesta, joka näyttäisi latausasemaa operoivan operaattorin suorille asiakkaille tarjoaman hinnan. Toki sitten kukin tietää itse, jos on jollekin operaattorille auton mukana tullut diili tai esim. kk-paketti ostettuna.

En tosin sitten tiedä onko esim. Rechargella eri hinnat riippuen siitä onko ottanut kk-maksuttoman palvelun Plugsurfingilta, Easyparkilta, Fortum C&D:lta, Eltonilta vai Nor+Helta, mutta useimmilla muilla isoilla on "oma äppi".
 
Viimeksi muokattu:
No se on toki totta että nuo mahdolliset autojen tarjouspaketit sotkee pakkaa. Mutta varmaan monet autolijat hyötyisivät sellaisesta, joka näyttäisi latausasemaa operoivan operaattorin suorille asiakkaille tarjoaman hinnan.
Mietin osaisiko ChargeFinder-äppi näyttää hinnatkin koska osaa useissa latausasemissa näyttää onko asema vapaana vai ei, mistä saa kuvan että se hakee joidenkin API-rajapintojen avulla ainakin sen varaustilanteen, joten josko samalla saisi hintatiedonkin.

Ei kuitenkaan vaikuta ainakaan kattavasti saavan hintatietoja. Esim. läheisen Mäkkärin Rechargelta se osasi antaa jotain hintatietoja, mutta K-Latauksesta tai Lidliltä ei. Mielestäni se osasi aiemmin ainakin kertoa Lidlistä varaustilanteen mutta nyt ei sitäkään, joten ovatko jotkut toimijat sitten estäneet API-rajapintojen käytön jotta on pakko käyttää heidän omaa äppiään?

Siinä voisi EU vihdoinkin olla hyödyllinen ja määrätä kaikki omaa äppiä tarjoavat latauksentarjoajat myös avaamaan ko. rajapinnat ulkopuolisille, juuri jotta hintavertailu olisi helppoa. Siitä ei olisi enää pitkä matka että he mieluusti sallisivat myös esim. maksamisen tuollaisten yleisäppien kautta.
 
Löytyykö Toyota Proace Verso EVn koeajaneita tai jopa omistajia? 8-paikkainen auto on toimeentulon takia oltava, nykyinen Caravelle ja sen kaikki ominaisuudet Adblueineen ja päästölaitteiden antureiden ongelmineen ajaa vaihtamaan autoa. Lyhyttä ajoa ajettaessa kertyy öljyn sekaan dieseliä hiukkasloukun polton takia, edellisessä öljynvaihdossa oli 1,5 kertaa mittaväli öljyä. Lisäksi dieseliä tullaan kurittamaan tulevina vuosina enemmän ja enemmän, senkin puolesta siirryttävä joko bensa-, bensa/hybridi- tai sähköautoon.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
301 856
Viestejä
5 137 405
Jäsenet
82 062
Uusin jäsen
crowleytriplesix

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom