Yleistä keskustelua sähköautoista

Tällä hetkellähän yritys saa tosiaan tarjota auton latauksen julkisilla asemilla ja työpaikalla ilman, että siitä syntyy verotettavaa etua. Eli täydestä autoedusta on sähköauton tapauksessa etua verrattuna käyttöetuun ainoastaan sikäli, että voi laskuttaa työnantajalta toteutuneet kustannukset kotilataamisesta.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: dmn
Aika paljon täytyy ladata reissun päällä että täysi autoetu kannattaa?
Kelasin taaksepäin, niin ei selvinnyt mikä auto/paljonkoeroa

Jos se verotusarvo on kympeissä, esim 50€, niin ei sillä aivan mahdottomasti tarvi ajella ja lämmitellä että sen verotusarvon ylittää, vaikka jollain 10-20 sentillä sähkön saisi.

Jos vähän ajoa ja omaa halpaa sähköä jolla pärjää, tai jostain jopa veloituksetta, niin toki se verosäästö on kotiin, mutta enemmän kai kyse siitä että saako myös raha palkkaa enemmän vai ei.


Tällä hetkellähän yritys saa tosiaan tarjota auton latauksen julkisilla asemilla ja työpaikalla ilman, että siitä syntyy verotettavaa etua. Eli täydestä autoedusta on sähköauton tapauksessa etua verrattuna käyttöetuun ainoastaan sikäli, että voi laskuttaa työnantajalta toteutuneet kustannukset kotilataamisesta.

Tätä mietin että jos on tyosuhdeauto ja työantaja maksaa kaikenmuunlisäksi sähköt, niin onko se etu vai ei. Mutta jos siinä ei ole mitään miinoja, eli kuten sanoit niin vapaaetu ei välttämättä ole vaivan arvoinen, varsinkaan jos se vaikutaa rahapalkkaan.

Alla oleva lainaamani positettu
Tai no jos yksityisajoja tulee alle 923 km / kk, niin sittenhän vapaa autoetu on toistaiseksi käyttöetua halvempi :rofl:
Onko tuo se laskennallinen km määrä, nopeasti valaisin parin mallin vapaata verotusarvoa niin prosenttuaaliset erot oli isoja, en katsonut kulutsta mutta ei ihan siihen tontiin uponneet.

Edit:
No maksaahan se sähkökin mitä sattuu.
 
Viimeksi muokattu:
Kelasin taaksepäin, niin ei selvinnyt mikä auto/paljonkoeroa

Jos se verotusarvo on kympeissä, esim 50€, niin ei sillä aivan mahdottomasti tarvi ajella ja lämmitellä että sen verotusarvon ylittää, vaikka jollain 10-20 sentillä sähkön saisi.

Jos vähän ajoa ja omaa halpaa sähköä jolla pärjää, tai jostain jopa veloituksetta, niin toki se verosäästö on kotiin, mutta enemmän kai kyse siitä että saako myös raha palkkaa enemmän vai ei.




Tätä mietin että jos on tyosuhdeauto ja työantaja maksaa kaikenmuunlisäksi sähköt, niin onko se etu vai ei. Mutta jos siinä ei ole mitään miinoja, eli kuten sanoit niin vapaaetu ei välttämättä ole vaivan arvoinen, varsinkaan jos se vaikutaa rahapalkkaan.



Onko tuo se laskennallinen km määrä, nopeasti valaisin parin mallin vapaata verotusarvoa niin prosenttuaaliset erot oli isoja, en katsonut kulutsta mutta ei ihan siihen tontiin uponneet.

Edit:
No maksaahan se sähkökin mitä sattuu.

Nojoo, täytyy tunnustaa että muistin väärin että käyttöetu olisi pompannut paljon ylöspäin. N. 50000e autossa tosiaan 595e/kk vs 660e/kk (fossiilisena taas 755e / 950e). Mutta jos se kerran vielä näin oli kun Grez sanoi että firma voi halutessaan tarjota lataukset ilman verotusarvoa, niin sähköpeli on melkein puolet edullisempi kuin fossiilinen.
 
Onko tuo se laskennallinen km määrä, nopeasti valaisin parin mallin vapaata verotusarvoa niin prosenttuaaliset erot oli isoja, en katsonut kulutsta mutta ei ihan siihen tontiin uponneet.
Siis perkule, se olikin että sähköauton tapauksessa 8snt/km tai 120e/kk mitä vähennetään vapaasta autoedusta, tein laskelman sillä perusteella että vähennettäisiin 120e/kk riippumatta maksaako todellisten yksityisjajoen vain 1500km/kk oletuksen mukaan.

Pitäis näköjään aina käydä verottajan sivuilta lukemassa laskentaperusteet eikä katsoa joltain muulta sivulta, jossa sopivasti on unohdettu yksityiskohtia.
 
Viimeksi muokattu:
--- poisto ----
Siis perkule, se olikin
Edit, sori, vanha lainaus.

Katselin hinnastoissa mainittuja verotusarvoja, niissä jokin verran vaihtelua ja mutta oliko ne pienessä otannassa jossain 50-70 eron hujakoilla, jolla ei aivan mahdottomasti lämmittele ja huristele.

Mutta tuossa sitten myös se että vaikuttaako tuo rahapalkkaa, jos saa tuon verran enemmän raha palkkaa, niin kotilataaja miettii onko vaivan arvoista. (jos se oletus että työantaja maksaa muuten kaikki)
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko tuolla että jos ajaa yli 923 km/kk, niin sitten vapaa halvempia ?
Joo siis muokkasin tuon viestin pois, koska tosiasiasiassa toi 120€ / kk vähennetään täyssähköauton vapaasta autoedusta vain, jos ei mennä todellisien kilometrien mukaan. Eli silloin kun vapaa autoetu maksaa normaalisti 195€ / kk enemmän kuin käyttöetu.

Eli siis voisi sanoa että vapaa autoetu on sähköauton tapauksessa kannattava ainoastaan, jos voi laskuttaa työnantajaa kotilatauksesta 75 € / kk (ilman ajopäiväkirjaa) tai 5c / km (jos pitää ajopäiväkirjaa)
 
Aika paljon täytyy ladata reissun päällä että täysi autoetu kannattaa?

No en nyt tiedä. Täysi autoetu on verotusarvoltaan 75 euroa/kk kalliimpi kun käyttöetu ja tuosta kun laskee marginaaliprosentilla, niin käytännössä omat nettokulut on noin 35-40 euroa/kk. Helpostikin menee kuukaudessa enemmän latauksiin kuin tuon verran.

Itsekin näin talvella tulee ladattua kotona noin 400 kWh kuukaudessa autoon ja halvalla sähkösopparillakin se maksaa jo 50 €, joten näillä vähillä ajoillakin pääsisi täydellä autoedulla plussan puolelle.
 
Viimeksi muokattu:
No en nyt tiedä. Täysi autoetu on verotusarvoltaan 75 euroa/kk kalliimpi kun käyttöetu ja tuosta kun laskee marginaaliprosentilla, niin käytännössä omat nettokulut on noin 35-40 euroa/kk. Helpostikin menee kuukaudessa enemmän latauksiin kuin tuon verran.
No työnantaja saa verottajan puolesta maksaa ne julkisilla ja työpaikalla lataukset 2025 asti, vaikka olisi pelkkä käyttöetu. Tietty voihan se olla että jossain työpaikalla on politiikka, että sähköautoja ei latailla firman piikkiin ellei ole vapaa autoetu. Tuntuu vaan typerältä maksaa ylimääräisiä veroja.
 
No työnantaja saa verottajan puolesta maksaa ne julkisilla ja työpaikalla lataukset 2025 asti, vaikka olisi pelkkä käyttöetu. Tietty voihan se olla että jossain työpaikalla on politiikka, että sähköautoja ei latailla firman piikkiin ellei ole vapaa autoetu. Tuntuu vaan typerältä maksaa ylimääräisiä veroja.

Lisäsin vielä viestiini tuon kotilatauksen, mutta kerkesit lainata ennenkuin tallensin muokkauksen :)

Mutta tosiaan, jos kotilataukset saa työnantajan piikkiin, niin ehdottomasti täysi autoetu kannattaa.
 
Itse lasken vertailukustannuksen mieluummin niin, että työnantaja voi maksaa mulle 75 euroa lisää ihan rahaa ja maksan saman verran silti veroja, niin sikäli minun mielestä kotilatauksen pitäisi kustantaa 75e/kk tai enemmän että vapaa tulisi edullisemmaksi.

Toki ymmärrän tuon toisenkin laskentatavan, että vain verotuksellinen ero. Näin siis jos työnantaja suostuu antamaan vapaan autoedun mutta vaihtoehtona ei ole ottaa sen vertaa enempää palkkaa.

Mutta joo riippuu tietenkin tekijöistä ja siitä kuin korkeat siirtomaksut on jne. Sitten taas toinen vaihtoehtoinen lähestymistapa on ottaa käyttöetu ja jos tulee paljon työajoa ja kustantaa itse lataussähkön, niin voi veloittaa työnantajalta 10c/km. En ole selvittänyt miten tuo että "työnantaja saa maksaa latauksen julkisella pisteellä ja työpaikalla ilman verotusarvoa" suhtautuu tuohon että "jos kustantaa itse käyttövoiman" :D
 
Itse lasken vertailukustannuksen mieluummin niin, että työnantaja voi maksaa mulle 75 euroa lisää ihan rahaa ja maksan saman verran silti veroja, niin sikäli minun mielestä kotilatauksen pitäisi kustantaa 75e/kk tai enemmän että vapaa tulisi edullisemmaksi.
No ei, sillä jos työnantaja maksaa sinulle 75 euroa lisää rahaa, niin et sinä siitä käteen saa kuin noin puolet. Jos maksat kotilatauksen itse, niin sinä maksat sen sillä nettotulolla, josta on verot ja veroluonteiset maksut otettu pois päältä. Jotta voisit maksaa 75 euron kotilatauksen, niin sinun pitäisi saada palkkaa noin 150 euroa lisää.
 
No ei, sillä jos työnantaja maksaa sinulle 75 euroa lisää rahaa, niin et sinä siitä käteen saa kuin noin puolet. Jos maksat kotilatauksen itse, niin sinä maksat sen sillä nettotulolla, josta on verot ja veroluonteiset maksut otettu pois päältä. Jotta voisit maksaa 75 euron kotilatauksen, niin sinun pitäisi saada palkkaa noin 150 euroa lisää.
Saat 50€ edestä sähkö ja maksat 75 eurosta verot.
Saat 75 euroa rahaa ja maksat 75 eurosta verot.

(Yllä oletettu että verolenteiset maksut samat, ja todellakin voi valita vapaanedun verotusarvon rahana ja käyttö etu tai vapaaetu, jos taasen miettii työantajaa, niin sille kyse todellisista kustannuksista, jotka tapauskohtaisia)
 
Saat 50€ edestä sähkö ja maksat 75 eurosta verot.
Saat 75 euroa rahaa ja maksat 75 eurosta verot.

(Yllä oletettu että verolenteiset verot sama)

Laita nyt vähän kontekstia ympärille, että ymmärtää mitä yrität tuolla sanoa.

Kai nyt ymmärrät, että jos saat 75 euroa rahaa ja maksat 75 eurosta verot, niin et sinä saa itsellesi sitä 75 euroa rahaa, vaan noin 37,5 euroa.
Jos taas saat 50 € edestä sähköä samoilla veroilla, niin sinähän jäät voitolle, koska 50 € on enemmän kuin 37,5 €.
 
Laita nyt vähän kontekstia ympärille, että ymmärtää mitä yrität tuolla sanoa.

Halvalla sähkösopparilla saa työnantajalta 50€ arvoiset sähköt (lataukset) , siitä edusta maksaa 75 eurosta verot (sen verotusarvo), eli maksaa 50% suuremmasta summasta verot mikä oli edun todellinen arvo.

Jos saa 75 euroa rahapalkkaa , maksaa 75 eurosta verot.
 
Halvalla sähkösopparilla saa työnantajalta 50€ arvoiset sähköt (lataukset) , siitä edusta maksaa 75 eurosta verot (sen verotusarvo), eli maksaa 50% suuremmasta summasta verot mikä oli edun todellinen arvo.

Jos saa 75 euroa rahapalkkaa , maksaa 75 eurosta verot.

Matematiikka ei taida olla vahvin lajisi?

Luepa tuo viestini uudelleen, väänsin siihen rautalankaa lisää.
 
Molemmissa tapauksissa maksa 75 eurosta verot, eli pyöreästi 37,5 €.

Toisessa tapauksessa sinulle jää siis käteen 37,5 € rahaa
Toisessa tapauksessa sinulle jää käteen 50 € edestä sähköä

Kumpi on kannattavampi sinulle?

Ja jos ei vieläkään auennut, niin tuossa rahatapauksessa joudut maksamaan ne 50 € sähköt itse, jolloin siihen menee se käteen jäänyt 37,5 € ja joudut vielä laittamaan 12,5 € lisää.

Eikö ihmiset oikeasti osaa enää laskea, miten verotus toimii?
 
Laita nyt vähän kontekstia ympärille, että ymmärtää mitä yrität tuolla sanoa.

Kai nyt ymmärrät, että jos saat 75 euroa rahaa ja maksat 75 eurosta verot, niin et sinä saa itsellesi sitä 75 euroa rahaa, vaan noin 37,5 euroa.
Jos taas saat 50 € edestä sähköä samoilla veroilla, niin sinähän jäät voitolle, koska 50 € on enemmän kuin 37,5 €.
Matematiikka ei taida olla vahvin lajisi?

Luepa tuo viestini uudelleen, väänsin siihen rautalankaa lisää.

Jos 75 eurosta rahapalkkaa jää käteen 37,5 euroa.

Jos saat 50€ sähköä ja maksat siitä veroa 37,5 euroa, niin käteen jää 12,5€ (sähkönä.)

Eli vuositasolla rahaversiossa saat vuodessa rahapalkkaa 900€ ja maksat siitä veroa 450euroa, käteen jää 450 euroa.

Sähköversiossa, saat 600 euron sähkölaskun vuodessa, jonka työantaja maksaa sinulle, ja pidättää siitä 450 euroa veroa, eli saat tilille 150 euroa, jolla pitäs se sähkölasku maksaa. (*

(joo tämä yksinkertaistettu, mutta ajatus varmaan hahmottuu)

Edit:

Molemmissa tapauksissa maksa 75 eurosta verot, eli pyöreästi 37,5 €.

Toisessa tapauksessa sinulle jää siis käteen 37,5 € rahaa
Toisessa tapauksessa sinulle jää käteen 50 € edestä sähköä

Kumpi on kannattavampi sinulle?

Ja jos ei vieläkään auennut, niin tuossa rahatapauksessa joudut maksamaan ne 50 € sähköt itse, jolloin siihen menee se käteen jäänyt 37,5 € ja joudut vielä laittamaan 12,5 € lisää.

Eikö ihmiset oikeasti osaa enää laskea, miten verotus toimii?

Unohdit sen että joudut tuosta sähköstä maksamaan veroa 37,5 euroa.


(*
Eli jos leikitään että 50% marginaaliveroprosentti, ja edelleen yksikerteistetaan niin pitää tehdä ylitöitä niin paljon että saa sen puuttuvan 450€ tienattua., eli pitäs tienaa bruttona lisää 900 euroa., kun tuossa rahapalkka versiossa riittäisi kolmasosa.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, menin sekaisin kun aloin miettimään tuota Grezin esittäämää kuviota vähän sekaisin sen alkuperäisen kuvion kanssa. Totta, noin se menisi, jos työnantaja oikeasti suostuisi antamaan työntekijälle 75 € palkankorotuksen vielä sen autoedun lisäksi.

Aloin sitä laskemaan, mutta ajattelin sitä alkuperäistä kuviota, eli se, että rahapalkka pysyy täysin samana, mutta saat sitten valita, että otatko käyttöedun ja maksat kotilataukset itse vai vapaan autoedun, jolloin työnantaja maksaa lataukset ja sinä maksat siitä 75 € verotusarvosta verot. ELi siinä tapauksessa maksaisit veroa 37,5 €, jonka vastineeksi saisit 50 € sähköä, eli se kannattaisi.

Mutta jos ottaisitkin käyttöedun ja siitä hyvästä työnantaja maksaisi sinulle 75 € lisää palkkaa, niin tietty silloin se käyttöetu tulisi edullisemmaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Sepäs aiheutti keskustelua… mulla on ollut täysi autoetu polttiksellakin ja en halua sitä helppouden takia vaihtaa. Ei tarvitse kirjoitella matkalaskuja työajoista eikä muutakaan. Jos se viimeisen sentin laskenta olisi tärkeintä, ajaisin kilometrejä omalla autolla. Edullisinta olisi varmaan ajella hyväkuntoisella tonnin ritsalla?

Edit: käyttöetuautolla saat laskuttaa muistaakseni 0,14€/km. Jos ajan pari tonnia kuussa niin puhutaan niin marginaalisista rahoista että en näe kannattavaksi. Ja sillon maksat siviiliajoistakin sähköt. Toki työnantaja voi maksaa latauksen työpaikalla. Mutta sehän ei tarkoita että tarvitsee maksaa.

Edit 2: mutta tämä on vain mun mielipide miten haluan tehdä, jokainen saa tehdä niinkuin haluaa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, ei nuo autoedut yleensä ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia. Jonkin verran kuluja tulee pesemisestä ja lasinpesunesteistä ynnä muista, joiden kuuluminen eri etuluokkiin on hieman harmaata aluetta. Jos näistä tulee eroja, niin nekin vaikuttavat ihan merkittävästi.

Jos esim. täydellä/ vapaalla autoedulla saa pestä, imuroida ja jopa kiillottaa jollakin politiikalla, tulee vapaaseen etuun taas huomattavia etuja verrattuna käyttöetuun.

Eli case by case ja hupi/helppouskerroin herkästi ratkaisee.
 
Niin, ei nuo autoedut yleensä ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia. Jonkin verran kuluja tulee pesemisestä ja lasinpesunesteistä ynnä muista, joiden kuuluminen eri etuluokkiin on hieman harmaata aluetta. Jos näistä tulee eroja, niin nekin vaikuttavat ihan merkittävästi.
Ei siinä ole mitään harmaata. Joissakin firmoissa voi toki olla jotain omia politiikkojaan, mutta vapaa autoetu ja auton käyttöetu on verottajan termistöä, joissa ainoa ero on että toisessa käyttövoima sisältyy ja toisessa ei sisälly. Eli esim. pesut voi firmassa x "kuulua tai olla kuulumatta" hintaan ihan siitä riippumatta siitä, onko vapaa autoetu vai pelkkä käyttöetu. Kummassakaan tapauksessa se, että firma maksaa pesut ei ole veronalainen etu.

Itse en kyllä alkaisi omalla rahalla firman autoa pestä tai kiillottaa.
 
Noista latauksista puheenollen, onko joku erityinen syy (kustannuksen lisäksi) miksi noissa AC-latureissa ei ole kiinteää latauskaapelia vaan täytyy käyttää omaa roikkaa?

Joissain autoissa on kai myös Type1 liitin. Olisiko Outlnder ollut sellainen? Tätä olisi paha ladata laturin kiinteällä Type2 kaapelilla. En tosin tiedä onko tuolla liittimellä olevia autoja paljoa liikenteessä.
 
Itse en kyllä alkaisi omalla rahalla firman autoa pestä tai kiillottaa.
"Itse en alkaisi työsuhdeasunto siivoamaan...."
Ehkä kuvaa sitä miksi liisariautoja kannattaa katsoa tarkemmin, osa haltijoista on pitäneet sitä juuri tuolla asenteella, ei ole mun. (vaikka se on)

Mutta et ehkä tuota tarkoittanut, vaan sitä missä maksat veroa siitä että palkkana on pesty siisti, huolettua auto. ja palkkaneuvotteluissa on sovittu sellaisesta, vaihtoehtona sitten rahapalkka.

Jos omaan työnkuvaa kuuluu noiden pesujen hankkiminen, niin toki ne pyrkii järjestään kustannustehokkaasti ja järkevästi.
 
Tuosta voisi hyvin tehdä "farkkuversion" myös. Nyt se on alle 4,5 metrinen. Johonkin Mondeon mittaan vajaa viis metriä sais aika mutkattoman kokoisen tavaratilan. Mut euroopassa on tumpit muotia nykyään..
Tarkoittaisiko farkkuversio vain pidempää versiota, vai myös matalampaa ja ehkä pienempi maavara?

Syy miksi en ehkä haluaisikaan Tesla M3:sta on sen ilmeisesti pienehkö maavara. Jopa taajamissa voi pienen maavaran autoilla tulla pohjakosketuksia liian korkeista hidastustöyssyistä, huonosti auratuista pikkuteistä jne. Model Y:ssä ilmeisesti paljon asiallisempi maavara.

En jaksa koskaan ymmärtää madallettuja autoja, ei niillä pääse ajamaan edes pihasta ulos, kaupungissakaan kesällä.
 
Sähköautoissa vieläpä pikku pohjapusu voi olla polttistakin paskempi juttu, koska sitten saattaa tulla hylsy katsastuksessa ja kallis remontti
 
Tarkoittaisiko farkkuversio vain pidempää versiota, vai myös matalampaa ja ehkä pienempi maavara?

Syy miksi en ehkä haluaisikaan Tesla M3:sta on sen ilmeisesti pienehkö maavara. Jopa taajamissa voi pienen maavaran autoilla tulla pohjakosketuksia liian korkeista hidastustöyssyistä, huonosti auratuista pikkuteistä jne. Model Y:ssä ilmeisesti paljon asiallisempi maavara.

En jaksa koskaan ymmärtää madallettuja autoja, ei niillä pääse ajamaan edes pihasta ulos, kaupungissakaan kesällä.

Ei vaan niinkuin jenkkilässä monesti isot suvit on lähes yhtä pitkiä kuin aiemmin sedanit ja farkut eikä perä lopu takarenkaisiin. Kuten esim. kuvan Jenkki-Explorer . Toki niillä on myös crossover tyyppisiä töpöjä nykyään. Tehtiinhän sitä ennenkin samaan koppaan farkku(liftback)/hatchback/sedan.

Se ylimääräinen pelti mikä pidempään perään menee ei ole kallista.
 

Liitteet

  • explorer.png
    explorer.png
    313,3 KB · Luettu: 54
Viimeksi muokattu:
Sähköautoissa vieläpä pikku pohjapusu voi olla polttistakin paskempi juttu, koska sitten saattaa tulla hylsy katsastuksessa ja kallis remontti

Ei kyllä ihan pikku pohjapusu riitä. Jos ei jossain kivikossa aja niin eipä ne paskaksi mene. Yhtään esim ei ole hylätty tämän vuoden puolella Suomessa sen takia.
 
Oliko millään putkalla vielä tarjolla ns. akkuvakuutusta jos vaikka iso kivi, kanttari tai joku vasikan kokoinen muurahaiskarhu rikkoo akun? Kaskohan ei korvaa käsittääkseni näitä ellei aja metsään tms
 
Oliko millään putkalla vielä tarjolla ns. akkuvakuutusta jos vaikka iso kivi, kanttari tai joku vasikan kokoinen muurahaiskarhu rikkoo akun? Kaskohan ei korvaa käsittääkseni näitä ellei aja metsään tms

Eiköhän se kannata ajaa suoraan sieltä hylätystä katsastuksesta metsään, kypärä mukaan vaan!

Tosin luulen kyllä että kuuluu kaskoon, siinä missä kiveen ajettu öljypohja (yhden 2v vanhan skodan ostanut avk:lta moottoririkkonaisena, laitoin vaan uuden öljypohjan ja ajoin pari vuotta)
 
Ei kyllä ihan pikku pohjapusu riitä. Jos ei jossain kivikossa aja niin eipä ne paskaksi mene. Yhtään esim ei ole hylätty tämän vuoden puolella Suomessa sen takia.
Eiköhän se aika harvinaista ole että akkuun sellaista lommoa tulee. Moottoriajoneuvollahan on kielletty ajaa maastossa.
 
Jos nyt menee maksumuurin taakse, tai jos ei kaikki jaksa joka linkkiä klikkailla

Ford ja Vw konserni tekevät yhteistyötä paketti ja tila-autoissa

Yhteistyönä syntynyt Ford Exploder, joka Fordin ensimmäinen ison tuotannon sähköauto valmistus euroopassa (Saksassa)
Jenkki Exploderien tuontin markkinan ulkopuolelta lopetetaan.

Perustuu MEB perusrakenteeseen (tuttu mm ID.4sta)

Ulkokuori ja sisätilat Fordin omia

Jotain poimintoja TM artikkelista

- Keskikyynärnojan alle mahtuu 3x1,5l juomapulloa tai 15" läppäri
- Tavartila jollain standartilal 450 l (vs vw sähkö "polo" jossa penkinalustilan kanssa enemmän)
- Keskinäytö liikkuu ja takan tavaroille tilaa
- suositushinta alkaen alle 45 000€
- Lataus 10% -80% 25 min.

Linkki Fordin sivuille

Edit:
Ilmeisesti yhteistyötä kosketusnappien kanssa
Julkaisuaikataulu ei kerrottu, varata tai kiinostusta voi osoittaa

Nuo litrat varmaan lasketaan tuohon takalasin reunaan.

Tässä viestissä käyty läpi standartin mukaisia mittauksia.

Takalasi ei ilmeisesti ole vakiintunut, toki se hattuhylly voi olla lähellä takalasin reunaa, ei osunut kuvaa josta olisi voinut arpoa.
Arviosi ilmeisesti kuitenkin hyvä tila-auto niin se miä mahtuu on sitten jotain muuta.
Muka hauskalla visillä yritin viestiä ettei kannata litroista suorilta pelästyä.
 

Liitteet

  • kuva_2023-03-21_174908636.png
    kuva_2023-03-21_174908636.png
    839,7 KB · Luettu: 125
  • kuva_2023-03-21_174934173.png
    kuva_2023-03-21_174934173.png
    751,1 KB · Luettu: 135
  • kuva_2023-03-21_174951050.png
    kuva_2023-03-21_174951050.png
    796,4 KB · Luettu: 132
  • kuva_2023-03-21_175033664.png
    kuva_2023-03-21_175033664.png
    1,4 MB · Luettu: 139
  • kuva_2023-03-21_175048302.png
    kuva_2023-03-21_175048302.png
    649,7 KB · Luettu: 128
Viimeksi muokattu:
Jos nyt menee maksumuurin taakse, tai jos ei kaikki jaksa joka linkkiä klikkailla

Ford ja Vw konserni tekevät yhteistyötä paketti ja tila-autoissa

Yhteistyönä syntynyt Ford Exploder, joka Fordin ensimmäinen ison tuotannon sähköauto valmistus euroopassa (Saksassa)
Jenkki Exploderien tuontin markkinan ulkopuolelta lopetetaan.

Perustuu MEB perusrakenteeseen (tuttu mm ID.4sta)

Ulkokuori ja sisätilat Fordin omia

Jotain poimintoja TM artikkelista

- Keskikyynärnojan alle mahtuu 3x1,5l juomapulloa tai 15" läppäri
- Tavartila jollain standartilal 450 l (vs vw sähkö "polo" jossa penkinalustilan kanssa enemmän)
- Keskinäytö liikkuu ja takan tavaroille tilaa
- suositushinta alkaen alle 45 000€
- Lataus 10% -80% 25 min.

Linkki Fordin sivuille

Edit:
Ilmeisesti yhteistyötä kosketusnappien kanssa
Nuo litrat varmaan lasketaan tuohon takalasin reunaan. Olisivat skodasta ottaneet kunnon painonapit. Tietokoneen softa lienee sama kuin muissakin MEBeissä mutta Ford teemalla?

Kyllä tuo enemmän kiinnostaisi kuin mustangi jos Ford pitää olla.
 
Tarkoittaisiko farkkuversio vain pidempää versiota, vai myös matalampaa ja ehkä pienempi maavara?

Syy miksi en ehkä haluaisikaan Tesla M3:sta on sen ilmeisesti pienehkö maavara. Jopa taajamissa voi pienen maavaran autoilla tulla pohjakosketuksia liian korkeista hidastustöyssyistä, huonosti auratuista pikkuteistä jne. Model Y:ssä ilmeisesti paljon asiallisempi maavara.

En jaksa koskaan ymmärtää madallettuja autoja, ei niillä pääse ajamaan edes pihasta ulos, kaupungissakaan kesällä.
M3:een löytyy lift kittejä muutamalla satasella, jos haluaa pari-kolme senttiä lisää maavaraa. Renkaiden profiilia nostamalla saa lisää maavaraa, mutta ehkä sitten pitäisi jo katsastaa. Minustakin pieni nosto sopisi hyvin awd mallille.
 
Tarkoittaisiko farkkuversio vain pidempää versiota, vai myös matalampaa ja ehkä pienempi maavara?

Syy miksi en ehkä haluaisikaan Tesla M3:sta on sen ilmeisesti pienehkö maavara. Jopa taajamissa voi pienen maavaran autoilla tulla pohjakosketuksia liian korkeista hidastustöyssyistä, huonosti auratuista pikkuteistä jne. Model Y:ssä ilmeisesti paljon asiallisempi maavara.

En jaksa koskaan ymmärtää madallettuja autoja, ei niillä pääse ajamaan edes pihasta ulos, kaupungissakaan kesällä.

En tiedä kuinka lujaa sun pitää ajaa niihin töyssyihin, mutta ei ole 100tkm aikana osunut pohja maahan. Jos et muuten tykkää autosta niin ei kannata hommata, mutta älä sen takia jätä väliin ettei muka töyssyistä pääse yli
 
M3:een löytyy lift kittejä muutamalla satasella, jos haluaa pari-kolme senttiä lisää maavaraa. Renkaiden profiilia nostamalla saa lisää maavaraa, mutta ehkä sitten pitäisi jo katsastaa. Minustakin pieni nosto sopisi hyvin awd mallille.

Renkaiden koon suurentamista ei vaan taida oikein missään autossa saada kompensoitua, eli mittari näyttää sitten liian vähän. Muutenhan tuo olisi esim. talvikumeille hyvä. Katsastaa ei tarvitse, nykyään saa aika vapaasti suurentaa kokoa, henkilöautossa tulee kyllä ennen lokasuoja ahtaaksi.
 
Tarkoittaisiko farkkuversio vain pidempää versiota, vai myös matalampaa ja ehkä pienempi maavara?

Syy miksi en ehkä haluaisikaan Tesla M3:sta on sen ilmeisesti pienehkö maavara. Jopa taajamissa voi pienen maavaran autoilla tulla pohjakosketuksia liian korkeista hidastustöyssyistä, huonosti auratuista pikkuteistä jne. Model Y:ssä ilmeisesti paljon asiallisempi maavara.

En jaksa koskaan ymmärtää madallettuja autoja, ei niillä pääse ajamaan edes pihasta ulos, kaupungissakaan kesällä.
Model 3:n maavara on 14cm, joka on sentin enemmän kuin minun vanhassa Citroen C3:ssa ja jolla ei kertaakaan 15v käytön aikana tullut mitään ongelmia maavaran suhteen. Model 3 on kyllä muuten huomattavasti matalampi auto kuin tuo sitikka.
 
Model 3:n maavara on 14cm, joka on sentin enemmän kuin minun vanhassa Citroen C3:ssa ja jolla ei kertaakaan 15v käytön aikana tullut mitään ongelmia maavaran suhteen. Model 3 on kyllä muuten huomattavasti matalampi auto kuin tuo sitikka.

C3:ssa oli lyhyempi akseliväli. Model 3:n pitkä akseliväli yhdistettynä mataluuteen aiheuttaa ongelmia, itse en pääse ainakaan omasta pihastani pois jos ajan suoraan kanttarin yli - nappaa kiinni.
 
C3:ssa oli lyhyempi akseliväli. Model 3:n pitkä akseliväli yhdistettynä mataluuteen aiheuttaa ongelmia, itse en pääse ainakaan omasta pihastani pois jos ajan suoraan kanttarin yli - nappaa kiinni.
Toki on lyhyempi, mutta ei tuo kolmosen maavara ole nyt lähellekään niin pieni kuin monet tuntuvat ajattelevan. Itselläni ei kyllä ole ollut sen kanssa missään ongelmia.
 
Toki on lyhyempi, mutta ei tuo kolmosen maavara ole nyt lähellekään niin pieni kuin monet tuntuvat ajattelevan. Itselläni ei kyllä ole ollut sen kanssa missään ongelmia.
Ei tuo isokaan ole huomioiden akseliväli, eli alkaa kaupunki ympäristössä olla niukka jos joutuu jyrkempiä lyhyiden liuskojen, kivetysten yli ajeleen.Polttikseen jos vertaa, niin polttiksissa voi roikkua kaikenalaista, mitkä ensi raapii.

En tiedä miten tuossa akkupanssarit, se kai nykyään omistajia pelottaa pohjassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei tuo isokaan ole huomioiden akseliväli, eli alkaa kaupunki ympäristössä olla niukka jos joutuu jyrkempiä liuskojen, kivetysten yli ajeleen.Polttikseen jos vertaa, niin polttiksissa voi roikkua kaikenalaista, mitkä ensi raapii.

En tiedä miten tuossa akkupanssarit, se kai nykyään omistajia pelottaa pohjassa.
3:ssa ei ole. Siellä se paketti on vapaana.
 
3:ssa ei ole. Siellä se paketti on vapaana.

Ja säästösyistä(?) ei ole edes suojamuoveja. No eihän näillä oikein muuta virkaa ole kuin suojata suola/hiekka suihkeilta. Ei varmaan suomessa kuitenkaan niin ongelma, mutta tuolla jossain osassa amurikkaa on oikeesti ongelmana se että tukivarret irtoo korista ja pickupeista katkeaa rungot 10v ikäisenä, kun suolaa käytetään huolella ja vissiin vielä hiekalla terästettynä.
 
Ja säästösyistä(?) ei ole edes suojamuoveja. No eihän näillä oikein muuta virkaa ole kuin suojata suola/hiekka suihkeilta. Ei varmaan suomessa kuitenkaan niin ongelma, mutta tuolla jossain osassa amurikkaa on oikeesti ongelmana se että tukivarret irtoo korista ja pickupeista katkeaa rungot 10v ikäisenä, kun suolaa käytetään huolella ja vissiin vielä hiekalla terästettynä.
Tässä asiayhteydessä tärkeintä on se että on jotain siinä akkupaketin ja maan välissä, jos ei muuta kuin sen takia että pahassa paikkaa kuski voi reakoida ennen kuin raapii kennot ruvelle. Ehkä se heikkokin suojaa risuilta ja kävyiltä, tai taajamissa tölkeiltä.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä asiayhteydessä tärkeintä on se että on jotain siinä akkupaketin ja maan välissä, jos ei muuta kuin sen takia että pahassa paikkaa kuski voi reakoida ennen kuin raapii kennot ruvelle. Ehkä se heikkokin suojaa risuilta ja kävyiltä, tai taajamissa tölkeiltä.

Etelässä varmaan suurin uhka on jääkokkareet, ne on välillä aivan jäätävän (heh) kovia ja verrattavissa kivenmurikkoihin, niitä tulee just silloin kun lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Kaverilta meni takavuosina Golffista öljypohja paskaksi moisen takia.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 487
Viestejä
4 558 252
Jäsenet
74 973
Uusin jäsen
Internaut

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom