Mielenkiintosta olisi tietää kuinka suuria muutoksia sähkönsiirtoyhtiön pitää tehdä jos vaikka haluaa 12x teslan v3 superia samalle tontille ja kuka ne muutokset maksaa. Onhan noita suht suuria latauskeskittymiä esim. Kuopion juustoportilla (8x v3 superi, 5 jaettu 450kw recharge ja tien toisellapuolella mäkkärillä 300kw recharge)
Kyllä se uutta puistomuuntajaa tontin reunalle taitaa vaatia ja kai sen maksaa sitten rakennuttaja tai kahvilanpitäjä tai molemmat yhdessä. Riippuen varmaan vähän sopimuksista.
Kylla jossain kohtaa kay niin etta aletaan hyppaamaan sahkoyhtioiden ylitse ja liittymaan suoraan Fingridin 100kv linjoihin. Olen antanut kertoa itselleni etta pohjanmaan kasvinviljelijoilla on myos suoria yhteyksia Fingridiin. Vastauksena kysymykseesi niin Sahkonsiirtoyhtio veloittaa sellaisen liittymismaksun etta sen kannattaa laittaa uusi muuntaja.
Isoja jakelumuuntajia iso latausasema huutaa. Ihan heti yksityisautoilun latausasemat eivät 110 kV verkkoon mene, kun tarve pitäisi silloin olla vähintään kymmeniä megawatteja. Taitaa yhden 110 kV johdon kapasiteetti kuitenkin olla n. 200 MW luokkaa. Ehkä raskaan liikenteen latausasemat kaipaavat 110 kV liitynnän (tai siis oman 110/20 kV sähköaseman) verkon jäykkyyden varmistamiseksi, kun yksi rekka imaisee megan verran tehoa. Siinä heikossa verkko valot himmenisi.
Tuleeko tuo reissu sitten kovinkin usein tehtya?
Joo ei nua kolme reissua kyllä pilaa sita kokemusta jos muuten nauttii sähköautolla ajamisesta enemmän.
Käytännössä ei taida ajoaikalainsäädännön alaisuudessa pystyä Helsikinki-Rovaniemi väliä päivässä ajamaan.. No bussikuski ehkä voisi juuri onnistua ilman matkustajia. Tuo edellyttää kuitenkin yli 80km/h keskinopeutta, johon kuorma-autolla ei pysty, ja bussillakin saa kyllä laskea koko matkan rajoitinta vasten.
Eikohan se ole ennemminkin tottumiskysymys. Ainoastaan Ambulansseissa näen jotain oikeita ongelmia.
Suomessa on varmaan kohtuu iso prosentti joka ei koskaan aja paivassa yli 150km. Miettikaa vaikka kavereidenne puolisoja jotka eivat aja kuin toihin ja kauppaan.
Ihan asiallisesti yritin vastata ilman mitaan piikittelya. Kysymaasi statistiikkaa ei varmastikkaan ole olemassa niin yritin vain arveilla mita se olisi.
Luulen että oli matkan pituus mikä tahansa, sähkiksillä on täydempi "tankki" kuin poltiksilla. Juuri kuvailemastasi syystä. Lisäksi yllättävän moni polttiskuski tankkaa vajaita tankkeja( empiirinen havainto ).Ehdottomasti juu, moni ei päivässä todellakaan aja moisia pätkiä. Pointtini toki oli että silloin kun tuollainen pätkä ajetaan, niin mikä on se lataus-/tankkauspaikkojen käyttöaste. En minä nyt herran tähden mistään päivittäisestä ajosuoritteesta kirjoittanut.
Vähän naurattaa että yritin mahdollisimman neutraalisti kirjoittaa tällaisesta skenaariosta, niin silti saatiin johonkin tartuttua. Pahoittelen etten alleviivannut paremmin -- my bad.
Miksi se pitää olla juuri kaverin puoliso? Miksei kaveri saa itse ajaa vain töihin ja kauppaan? Vai eikö sellaista tyyppiä voi pitää kaverina joka ei aja paljoa?
Hienoa statistiikkaa, kiitos! Tällaisia juttuja just mietin.
Vaihtoon vaan. Ei moisilla mitään tee. Kehtaavat jossain kaupassa käydä itse, pthyi!
Varsinkin sinkkukavereiden pitäisi ymmärtää että tosimies ei käy kuin viina- ja varaosakaupassa.Vaihtoon vaan. Ei moisilla mitään tee. Kehtaavat jossain kaupassa käydä itse, pthyi!
No tämä juuri. Tässä omassa pohdinnassani olikin mietintämyssyn alla se, että kuinka usein se fyysinen tankki on täynnä kun lähdetään jotain 100-250km matkaa taittamaan, että tasoittuukohan nuo erot sitten sillä. Sähköautoilijat usein lähtevät matkaan akku täynnä, mutta polttiksilla sitä ei ns. tarvitse miettiä, joten muuttuuko tämän myötä lataus-/tankkauspisteiden käyttöasteet mitenkään.
Mulla on tullut stereotypia naista s-auto keskusteluista etta kaikki miehet ajaa vuosittain lappiin. Ajattelin etta siihen sopii stereotypia etta naiset eivat aja ikina mitaan tuollaisia pitkia siirtymia.
Yritin joskus pohdiskella tässä ketjussa vähän samaa, mutta muistaakseni kimppuuni hyökättiin lauseilla ”kaikki saavat ajaa just millä tykkää”. Näinhän se tietysti on, mutta taitaa se polttonesteillä ajaminen tulla 10 vuoden sisään jo niin kalliiksi, että nämä 600km yhdellä kusitauolla ihmisetkin joutuu käytännössä pakon edessä antamaan periksi ja opetella vähän uusia tapoja taittaa pidempiä matkoja.
Ite ajelen lataushybridillä, ja tuollaisia +300km/päivä tulee ajettua ehkä alle 20 kertaa vuodessa. Vuosi sitten hommattiin tämä pirssi, ja muuten oltaisiin varmaan otettu sähköinen vehje, mutta koska Pohjois-Pohjanmaa, ja puolet pitkistä reissuista menee tuonne koillis-periferiaan jossa latausinfra on vielä vähän vaiheessa, niin ei sitten uskallettu lähteä sähkökelkkan kyytiin. Omissa päivittäisajoissa tää on ollut aika jees kun paikalliset siirtymät pääsee sähköllä, ja kaikki vaatteet vaihtaneet jo väriä kalsareita myöten kun vihreää pukkaa niin paljon.
Nyt kun katsoin niin kuluneen kalenterivuoden aikana kokonaiskulutus on ollut 3l/100km. Tässä tosiaan ison siivun syöneet nuo pidemmät siirtymät joilla ei ole järkevästi päässyt lataamaan (nuhainen 7,4kW AC-laturi autossa).
Huh, tää oli kyllä hyvä vertaus, kiitos. Itellä myös valoautomatiikkaa ja kaikkea adaptiivista lediä, mutta sen kerran-pari kun pitkien valojen automatiikka pissi lahkeille niin on jäänyt käyttämättä. Kyllähän se teknisesti ottaen olisi ok sitä käyttää, mutta kun ei halua yhtään lisämurhetta tuottaa kanssa-autoilijoille, niin poissahan se on ollut käytöstä ekan kuukauden käytön jälkeen.
Sita yritin sanoa etta on vaan kauhea osuus ihmisia joille ei tule koskaan mitaan 1000km reissuja.
Onko seuraava auto sitten jo tayssahko kun ei pitäisi 300+ tai pohjoispohjanmaa olla enää ongelma?Ite ajelen lataushybridillä, ja tuollaisia +300km/päivä tulee ajettua ehkä alle 20 kertaa vuodessa. Vuosi sitten hommattiin tämä pirssi, ja muuten oltaisiin varmaan otettu sähköinen vehje, mutta koska Pohjois-Pohjanmaa, ja puolet pitkistä reissuista menee tuonne koillis-periferiaan jossa latausinfra on vielä vähän vaiheessa, niin ei sitten uskallettu lähteä sähkökelkkan kyytiin. Omissa päivittäisajoissa tää on ollut aika jees kun paikalliset siirtymät pääsee sähköllä, ja kaikki vaatteet vaihtaneet jo väriä kalsareita myöten kun vihreää pukkaa niin paljon.
Meikähän on tässä rangeväittelyssä sivustaseuraaja, että ei lähdetä siihen.
Kyllä se meidän mystisillä lappi-/periferiareissuilla ~300km range olisi ollut vähän ongelma, kun ei useinkaan kohdepaikassa ole ollut mitään latausmahdollisuutta, ja reissut sen verran lyhyitä että perinteisillä 8A ulkorasioilla ei olisi tullut kuin paha mieli. Muttajoo, eiköhän se ole täyssähkö seuraavaksi. Pitäisi tuonne asutuksen pariin, sivistyneisyyden kehtoon tässä parin vuoden sisällä muuttaa. Jos asuttais pk-seudulla niin eiköhän se joku akkuvehje olis jo vuosi sitten tarttunut matkaan. Katsotaan miten tilanne ja maailma etenee ja kehittyy! Itellä aina hyvinkin avonainen ajatusmaailma, että en torppaa mitään käyttövoimaa suoraan, vaan mietin niiden hyvät ja huonot puolet omiin käyttötarpeisiin kohdistaen. Tähän mennessä julkiset eivät ole tässä +40v aikana päässeet edes listalle (edelleenkin omien käyttö- ja kulkutarpeiden takia).
Täähän ei pidä paikkansa kuin teoriassa.
No lähinnä että jonkun rangen kannalta ajateltuna tuo 50km on täysin epäolellinen tietoSiksi tätä kutsutaankin keskimääräiseksi ajosuoriteeksi
Joskus ajetaaan vähemmän ja joskus enemmän. Joskus ajetaan joka päivä ja joskus ei ajeta viikoon. Näinden tekojöiden vuoksi on helpompi puhua keskimääräisestä ajosuoritteesta.
Mikä on sitten se oikea arvo ?
Olisi hauska kuulla statistiikkaa todellisten kuljettujen matkojen pituuksista ja niihin liittyvistä pysähdyksistä, koska:
1) Polttisautoilijat tankkaavat usein vasta (uskoisin?) kun tankki lähenee tyhjää
2) Polttisautoilijat eivät aina ennakoi 100% että tankki riittäisi koko matkalle, koska voivat tankata muutamassa minuutissa lähes missä tahansa
3) Sähköautoilijat lähtenevät matkaan täydellä akulla, koska rangen rajoitukset ja tieto pysähdysten pituudesta
4) Sähköautoilijat miettivät pysähdyksiä tarkemmin koska latausten optimointi
Pointtina tässä siis se, että esim. 150-250km matkalla polttisautoilijat saattavat kollektiivisella otannalla pysähtyä sähköautoja useammin, koska eivät ole lähteneet tankki täynnä liikkeelle (koska ei tarvitse), kun taas sähköautoilijat moista matkaa ennakoineena ovat ladanneet autonsa täyteen (ja ylipäätään yöllinen lataaminen kotona niillä joilla siihen mahdollisuus). Vähentääköhän tämä sitä kokonaismäärää joiden pitää auto ladata/tankata tällaisella siirtymällä? Siis ihan ajatusleikkiä tässä tämä pohdinta, että onkohan vaikutusta lataus-/tankkauspaikkojen käyttöasteeseen. Toki pienempiakkuiset joutuvat lataamaan autonsa tuollaisella matkalla joka tapauksessa, mutta isommalla akulla varustetut autot pääsevät matkan yhdellä latauksella, ja jos perillä on latausmahdollisuus, eivät välttämättä pysähtyne lataamaan välissä. Tietysti polttiskuskeilla se rangekin on pidempi, joten nollaakohan tämä koko ajatuksen?
Alleviivaan vielä että ei ole kyse vastakkainasettelusta tai kummankaan käyttövoiman polkemisesta, vaan aitoa pohdintaa siitä onko tällä vaikutusta.
No ei. Esim hybridien sähkörange on about tota luokkaa. Ei pärjäävät keskimäärin varsin hyvin pelkällä sähköllä halutessaan.
Tämähän se. Kymmenen vuotta kun mennään eteenpäin niin keskustelua mistään rangeista tai lataustauoista tuskin enää käydään ainakaan tällä forumilla. Ihmiset ovat jo tottuneet muuttamaan tapojaan ja kukaan ei haikaile pörisevän diesel audin perään, vaikka sillä pääsikin niin kätevästi 1000km yhdellä tankilla.
No ei.. Vaikka tuon vuotuisen ajomäärän jakaakin 365 voi keskimääräinen päivämatka olla kuitenkin 100km, jolloin tuo range on vain puolet tarvittavasta.
