Yleistä keskustelua sähköautoista

[smicke]

Tällä hetkellä teslan superit on myös halvimmasta päästä. Ihan järjettömiä alkavat olla hinnat muilla vaikka olisi mikä Elli jäsenyys. Toki jotkut nauttivat jotain vanhoja etuhintoja, mutta rechargekin taitaa olla nykyään jotain 0,64€/kwh. Menee noilla hinnoilla jo saman hintaiseksi ajella bensiinillä.

Maan isoimmat toimijat eli abc ja k-lataus on 30c/kwh

 

[Mukava]

Northe muutti nyt sitten lataushinnat myös kwh perusteiseksi, oli vielä eilen minuuttihintainen.

Noh abc ja k-lataus on onneksi vielä puolet halvempia hinnaltaan niin täytyy superien lisäksi käyttää vain niitä. Rechargen pömpelit sitten vain jos mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.

 

[smicke]

Tuli pohdittua taas millaista elämä olisi täyssähköauton kanssa.
Tuossa juuri viikolla oli tilanne että piti käydä päiväseltään työkeikka noin 250km päässä.
Keli oli nollan tuntumassa ja tiet normaalissa talvikunnossa eli pientä loskaa, polannetta ja märkää.
Mitä sähköautojen toteutuneita talvirangeja seuraillut niin kohtuu harvalla olis päässyt tuon 250km siivun suuntaansa ilman lataustaukoa, muuten kuin ihanteellisessa kuivassa kesäkelissä.
Nyt polttisautollakin herätys oli kello 5:00 jotta ennätti aikataulussaan kohteeseen.
Tähän jos olis pitänyt lisätä vielä 30-40min latauspaussi välille + mahdollinen latauspaikan metsästys perillä, niin olisi masentanut. Perillä olisi pitänyt jättää auto kauemmas laturiin ja keskeyttää hommat kun auto olisi pitänyt latauksen jälkeen siirtää pois varaamasta laturia.
Nyt mennen tullen molemmat siivut kertaistumalla ilman taukoja ja siltikin oltiin takaisin vasta 18:00.
Lataustaukojen kanssa olisi varman tunnin pidempään mennyt tuolle reissulle.

Tästä huolimatta seuraava auto lienee suurella todennäköisyydellä täyssähkö, kunhan löytyy sopiva malli sopivaan hintaan.

Kaikki uudemmat perhesähköautot 70kwh akuilla kuten volkkarin ID , ioniq 5 jne menevät noin 300km perustalvikelillä.

 

[Smugu]

Maan isoimmat toimijat eli abc ja k-lataus on 30c/kwh

Tämäkin totta, mutta täytyisi vähän katsoa kuinka järkevissä paikoissa noita latureita on. Ei nimittäin aina jaksaisi pysäytyä absille (varsinkin kun latausnopeudet on kuulemma huonoja niissä), eikä myöskään mihinkään k-marketille.

 

[smicke]

Abc on myös ruvennut asentamaan 800V kempower-latureita. Näitä on nyt parilla asemalla. Abc:lla on keskimäärin kyllä ollut kentän mitoitus aika huono eli latausnopeus huono jos useampi auto lataamassa. Varhaisia päiviä toki näiden kanssa.

 

[Mukava]

Tämäkin totta, mutta täytyisi vähän katsoa kuinka järkevissä paikoissa noita latureita on. Ei nimittäin aina jaksaisi pysäytyä absille (varsinkin kun latausnopeudet on kuulemma huonoja niissä), eikä myöskään mihinkään k-marketille.

Abc sekä k-lataus löytyy kyllä ihan noita tehokkaita latureita nykyisin

 

[Mariini]

Isoja latauskenttiä tuskin rakennetaan ennenkuin data näyttää, että alkaa olemaan käyttöaste jatkuvasti korkealla // EV myynti kasvaa ja toinen merkittävä syy; ei voi rakentaa kymmenien pistokkeiden Kempowerin satelliittikenttää ennenkuin paikallinen sähköyhtiö vankistaa jakeluverkkoa siinä alueella. Se syöttö ja liittymä mikä pitää rakentaa on valtava.

 

[Terro]

Northe muutti nyt sitten lataushinnat myös kwh perusteiseksi, oli vielä eilen minuuttihintainen.

Aika roimaa turskaa noi Ellit sun muut tekee noilla vanhoilla minuuttihinnoitteluilla kun väki latailee kovilla tehoilla. Varmastikin ostavat Rerchargelta nykyisin kWh-hinnalla (tyyliin yli 50c/kWh) noi suoritetut lataukset ja myyvät ulos parillakymmenellä sentillä.

 

[Smugu]

Abc sekä k-lataus löytyy kyllä ihan noita tehokkaita latureita nykyisin

Siis tehokkaita latureita kyllä, mutta eihän se tehokas laturi mitään auta jos laturikentälle annettu kokonaisteho on matala ja näinollen kuormanhallinta pitää huolen, että et niihin nimellistehoihin ikinä pääse.

Edit. Aika paljon on nimittäin juttua abc:n jostain 150kW latureista, mistä todellisuudessa parin muun lataajan kanssa saadaankin vain 40-60kW.

 

[Mukava]

Aika roimaa turskaa noi Ellit sun muut tekee noilla vanhoilla minuuttihinnoitteluilla kun väki latailee kovilla tehoilla. Varmastikin ostavat Rerchargelta nykyisin kWh-hinnalla (tyyliin yli 50c/kWh) noi suoritetut lataukset ja myyvät ulos parillakymmenellä sentillä.

Joo näinhän se varmaan on.

 

[Terro]

Isoja latauskenttiä tuskin rakennetaan ennenkuin data näyttää, että alkaa olemaan käyttöaste jatkuvasti korkealla // EV myynti kasvaa ja toinen merkittävä syy; ei voi rakentaa kymmenien pistokkeiden Kempowerin satelliittikenttää ennenkuin paikallinen sähköyhtiö vankistaa jakeluverkkoa siinä alueella. Se syöttö ja liittymä mikä pitää rakentaa on valtava.

Laskisin noi Teslan uudet kentät suomen mittakaavassa isoiksi kentiksi. 12 tolppaa ja kokonaisteho 1.2MW. Noilla jo aika mukavasti latailee. Toki isompia tulee myöhemmin sitä mukaa kun autokanta kasvaa. Norjassahan on suurimmillaan 40-tolppaisia Supereita, jenkeissä on yli 100 tolppaisia.

 

[Mukava]

Siis tehokkaita latureita kyllä, mutta eihän se tehokas laturi mitään auta jos laturikentälle annettu kokonaisteho on matala ja näinollen kuormanhallinta pitää huolen, että et niihin nimellistehoihin ikinä pääse.

Edit. Aika paljon on nimittäin juttua abc:n jostain 150kW latureista, mistä todellisuudessa parin muun lataajan kanssa saadaankin vain 40-60kW.

Nii, noinhan se tuppaa menemään melkein kaikilla. ABC tosiaan nyt rakentelee noita 800V verkostoaan pikku hiljaa joka varmasti auttaa mutta sen yleistyminen ottaakin sitten aikansa.

En sitten tiedä millainen käyttöaste noilla esim K-latauksen pisteillä on, varmaan jatkossa huomattavasti suurempi Rechargen pömpelien hintojen takia.

 

[Smugu]

Nii, noinhan se tuppaa menemään melkein kaikilla.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin teslan supercharger ja recharge ainakin poikkeuksia tästä. Eli ovat antaneet latauskentilleen vähän järeämmän kokonaistehon ja näin ollen montakin autoa yhtä aikaa pystyy saada ihan hyvää tehoa ulos.

Eihän tuo ABC:n homma palvele ketään sitten kun sähköautoilu yleistyy tästä. Ei kukaan jaksa notkua pysäkillä tuntikaupalla jos latausnopeudet on ruuhkaisina aikoina jotain 30kW.

 

[Mukava]

Jos olen oikein ymmärtänyt niin teslan supercharger ja recharge ainakin poikkeuksia tästä. Eli ovat antaneet latauskentilleen vähän järeämmän kokonaistehon ja näin ollen montakin autoa yhtä aikaa pystyy saada ihan hyvää nopeutta ulos.

Jep, tosin ei tuossa Rechargen hinnoittelussa mielestäni ole mitään järkeä enään. hinnat liikkuu 60-80c/kwh. Tietysti kun tehoa on enemmän niin ei tarvitse siellä notkua, mutta hintaa noille tulee siltikin.

Eihän tuo ABC:n homma palvele ketään sitten kun sähköautoilu yleistyy tästä. Ei kukaan jaksa notkua pysäkillä tuntikaupalla jos latausnopeudet on ruuhkaisina aikoina jotain 30kW.

Eiköhän noita päivitellä sitä mukaa kun tarve tulee, etenkin valtaväylien varrella olevia.

 

[chrisekh]

Eihän tuo ABC:n homma palvele ketään sitten kun sähköautoilu yleistyy tästä. Ei kukaan jaksa notkua pysäkillä tuntikaupalla jos latausnopeudet on ruuhkaisina aikoina jotain 30kW.

Mulla ainakin uskoa etta ovat sen verran modulaarisia etta kun kayttoaste nousee niin vahvistetaan sahkoliittymaa ja ostetaan pussillinen lisaa tehomoduuleita.

 

[Terro]

Jep, tosin ei tuossa Rechargen hinnoittelussa mielestäni ole mitään järkeä enään. hinnat liikkuu 60-80c/kwh. Tietysti kun tehoa on enemmän niin ei tarvitse siellä notkua, mutta hintaa noille tulee siltikin.

Onkohan nää Rechargen hinnat lyöty lukkoon jossain kvartaalipalaverissa joulukuun alun pörssisähkön hinnan perusteella. Ja nyt sitten hinnat näyttävät lähinnä huvittavilta kun sähkön hinta on laskenut.

Rechargen ei auta kuin laskea selvästi hintoja tai sitten vaan koittaa profiloitua siten, että takaavat kovat lataustehot niille jotka on reissussa ja ovat valmiita maksamaan lisähintaa hyvästä lataustehosta ja matkantekovauhdista. Tai yrittää haalia yritysasiakkaita/täysetuautoilijoita, jotka ei välitä lataushinnasta.

 

[chrisekh]

Onko kukaan muuten laskiskellut etta kuinka suuri osa noista latausasemista on voitollisia? Itsellani on hiukan tunne etta ainoastaan ABC noilla jotain tienaa koska busines malliin sopii hyvin etta ihmiset tulevat notkumaan tunniksi kahvilaan. Muilla asemilla kayttoaste on vain liian pienta tehdakseen busineksesta kannattavaa.

 

[Hammer Schultz]

Onko kukaan muuten laskiskellut etta kuinka suuri osa noista latausasemista on voitollisia? Itsellani on hiukan tunne etta ainoastaan ABC noilla jotain tienaa koska busines malliin sopii hyvin etta ihmiset tulevat notkumaan tunniksi kahvilaan. Muilla asemilla kayttoaste on vain liian pienta tehdakseen busineksesta kannattavaa.

Käyttöasteet nousee tulevaisuudessa, ei varmasti kaikki ole kannattavia nyt mutta jos katsotte sähkönhinnan kehitystä, latausfirmat ostaa alle 10c/kwh hinnoilla (kiinteät sopparit) ja myy sitä 20-30c/kwh niin myyntikate on hyvällä tasolla, sitten on kyse vain volyymistä eli saadaan tarpeeksi autoja markkinoille jotta ns. pumppu laulaa.

Voihan tästä yrittää tehdä jonkunlaisen suuntaa-antavan laskelmankin/skenaarion

Yksi pumppu myy 1000kwh päivässä, myyntikate 10c (25c myynti, 15c osto sis siirtomaksu). Myyntikatetta 100e per päivä, 350pv /v (15pv huoltoja tms) x100e = 35000e vuodessa myyntikatetta. Mitä maksaa yksi 150kwh pumppu? Uskoisin että iso toimija saa niitä karkeasti jollain 50ke hinnalla (heittoarvio) kun ostaa kerralla enemmän, sähkökaapelin veto varmaan 10-30ke.

Jos kiinteitä kuluja lasketaan vaikkapa 5000e per pumppu vuodessa niin käyttökate luokkaa 30ke ja sillä pitää siten kattaa pääomakulut, ehkä 3-4v ajanjaksolla nuo on katettu ja sitten tehdään voittoa.

 

[Markkanen]

Isoja latauskenttiä tuskin rakennetaan ennenkuin data näyttää, että alkaa olemaan käyttöaste jatkuvasti korkealla // EV myynti kasvaa ja toinen merkittävä syy; ei voi rakentaa kymmenien pistokkeiden Kempowerin satelliittikenttää ennenkuin paikallinen sähköyhtiö vankistaa jakeluverkkoa siinä alueella. Se syöttö ja liittymä mikä pitää rakentaa on valtava.

Mielenkiintosta olisi tietää kuinka suuria muutoksia sähkönsiirtoyhtiön pitää tehdä jos vaikka haluaa 12x teslan v3 superia samalle tontille ja kuka ne muutokset maksaa. Onhan noita suht suuria latauskeskittymiä esim. Kuopion juustoportilla (8x v3 superi, 5 jaettu 450kw recharge ja tien toisellapuolella mäkkärillä 300kw recharge)

 

[Smugu]

Mielenkiintosta olisi tietää kuinka suuria muutoksia sähkönsiirtoyhtiön pitää tehdä jos vaikka haluaa 12x teslan v3 superia samalle tontille ja kuka ne muutokset maksaa.

Kyllä se uutta puistomuuntajaa tontin reunalle taitaa vaatia ja kai sen maksaa sitten rakennuttaja tai kahvilanpitäjä tai molemmat yhdessä. Riippuen varmaan vähän sopimuksista.

 

[chrisekh]

Mielenkiintosta olisi tietää kuinka suuria muutoksia sähkönsiirtoyhtiön pitää tehdä jos vaikka haluaa 12x teslan v3 superia samalle tontille ja kuka ne muutokset maksaa. Onhan noita suht suuria latauskeskittymiä esim. Kuopion juustoportilla (8x v3 superi, 5 jaettu 450kw recharge ja tien toisellapuolella mäkkärillä 300kw recharge)

Kylla jossain kohtaa kay niin etta aletaan hyppaamaan sahkoyhtioiden ylitse ja liittymaan suoraan Fingridin 100kv linjoihin. Olen antanut kertoa itselleni etta pohjanmaan kasvinviljelijoilla on myos suoria yhteyksia Fingridiin. Vastauksena kysymykseesi niin Sahkonsiirtoyhtio veloittaa sellaisen liittymismaksun etta sen kannattaa laittaa uusi muuntaja.

 

[Chaos]

Noihin kulujen laskentaa

Käyttöasteet nousee tulevaisuudessa, ei varmasti kaikki ole kannattavia nyt mutta jos katsotte sähkönhinnan kehitystä, latausfirmat ostaa alle 10c/kwh hinnoilla (kiinteät sopparit) ja myy sitä 20-30c/kwh niin myyntikate on hyvällä tasolla, sitten on kyse vain volyymistä eli saadaan tarpeeksi autoja markkinoille jotta ns. pumppu laulaa.

Voihan tästä yrittää tehdä jonkunlaisen suuntaa-antavan laskelmankin/skenaarion

Yksi pumppu myy 1000kwh päivässä, myyntikate 10c (25c myynti, 15c osto sis siirtomaksu). Myyntikatetta 100e per päivä, 350pv /v (15pv huoltoja tms) x100e = 35000e vuodessa myyntikatetta. Mitä maksaa yksi 150kwh pumppu? Uskoisin että iso toimija saa niitä karkeasti jollain 50ke hinnalla (heittoarvio) kun ostaa kerralla enemmän, sähkökaapelin veto varmaan 10-30ke.

Jos kiinteitä kuluja lasketaan vaikkapa 5000e per pumppu vuodessa niin käyttökate luokkaa 30ke ja sillä pitää siten kattaa pääomakulut, ehkä 3-4v ajanjaksolla nuo on katettu ja sitten tehdään voittoa.

Riippuen vähän liittymistä, omistussuhteista ja tarvittavista komponenteista siellä, niin tässä pitää ottaa huomioon myös mahdollisen käytönjohtajan tarpeet/liittymä.

 

[mattix]

Kyllä se uutta puistomuuntajaa tontin reunalle taitaa vaatia ja kai sen maksaa sitten rakennuttaja tai kahvilanpitäjä tai molemmat yhdessä. Riippuen varmaan vähän sopimuksista.

Kylla jossain kohtaa kay niin etta aletaan hyppaamaan sahkoyhtioiden ylitse ja liittymaan suoraan Fingridin 100kv linjoihin. Olen antanut kertoa itselleni etta pohjanmaan kasvinviljelijoilla on myos suoria yhteyksia Fingridiin. Vastauksena kysymykseesi niin Sahkonsiirtoyhtio veloittaa sellaisen liittymismaksun etta sen kannattaa laittaa uusi muuntaja.

Isoja jakelumuuntajia iso latausasema huutaa. Ihan heti yksityisautoilun latausasemat eivät 110 kV verkkoon mene, kun tarve pitäisi silloin olla vähintään kymmeniä megawatteja. Taitaa yhden 110 kV johdon kapasiteetti kuitenkin olla n. 200 MW luokkaa. Ehkä raskaan liikenteen latausasemat kaipaavat 110 kV liitynnän (tai siis oman 110/20 kV sähköaseman) verkon jäykkyyden varmistamiseksi, kun yksi rekka imaisee megan verran tehoa. Siinä heikossa verkko valot himmenisi.

Fingridin verkkoon on liittynyt suoraan isoja kuluttajia, joten ei se ennenkuulumatonta ole. Toisaalta monella jakeluverkkoyhtiölläkin on 110 kV linjoja.

Pikalatausaseman osalta tarve on vähintään 20 kV johdolle läheisyydessä ja ison puistomuuntamon rakentamista. Jatkossa oikein isoille latausasemille voi olla oma 20 kV syöttö, niin saadaan tuutattua useampikin mega ilman ongelmia.

 

[Gugi^]

Alkaakohan taas kevään autonvaihtokuume tulemaan.
Tuossa huvikseen lasketutin taas ABRB:llä millainen nykyisin olisi matka Iisalmesta Rukan kautta Saariselälle jos alla olisi esim. ID4 77kwh
Pitäisi ABRP:n mukaan mennä neljän pysähdyksen taktiikalla, nykyisen yhden pysähdyksen sijaan. Yhteensä 1h 18min laturissa istumista matkalla, 15-25min per kerta.
Tämä vaatii vielä jonkun verran sulattelua.

 

[chrisekh]

Tämä vaatii vielä jonkun verran sulattelua.

Tuleeko tuo reissu sitten kovinkin usein tehtya?

 

[Gugi^]

Tuleeko tuo reissu sitten kovinkin usein tehtya?

2 kertaa vuodessa ja yksi reissu vuodessa kilpisjärvelle tai nuorgamin tienoille.
Ja kuten sanoin niin tuo pysähdysten määrä vaatinee vaan sulattelua, ei mikään "hyi yök ei ikinä sähköautoa" tilanne.

 

[Narghar]

Eilen kaivelin "vanhan" dieselin parkista kun piti tehdä pientä huoltoa ennen myyntiin laittoa, alla on nyt siis about kuukauden ollut Model 3 ja pakko sanoa että tuntu kyllä aivan museo vehkeeltä entinen menopeli.

Isoimmat shokit oli tehojen puute, kaasun älytön viive, kahdella polkimella ajon vaikeus ja käytännössä kaiken "älyn" puute autossa. Kelasin Teslaa hommatessa että vanhaa kunnon Audia tulis ikävä, antoihan se sellaset ~120 000km hyvää ajoa saksalaisella premiumilla mutta nyt sitten fiilikset on kyllä ihan erilaiset. Ainoa mitä tulee ikävä niin Audin penkit ovat selvästi paremmat ja säädöiltään monipuolisemmat.

 

[chrisekh]

2 kertaa vuodessa ja yksi reissu vuodessa kilpisjärvelle tai nuorgamin tienoille.
Ja kuten sanoin niin tuo pysähdysten määrä vaatinee vaan sulattelua, ei mikään "hyi yök ei ikinä sähköautoa" tilanne.

Joo ei nua kolme reissua kyllä pilaa sita kokemusta jos muuten nauttii sähköautolla ajamisesta enemmän.

 

[Pakana]

Kyllä tässä on vielä reilu 10 vuotta aikaa kehitellä ratkaisu niille joille sähköautojen liian hitaat lataustauot ovat ylitsepääsemätön ongelma. Käytännössä voi tietysti riittää pelkkä latausnopeuksien kasvaminenkin, tai sitten jokin kaasu/synteettinen tankattava neste, tai ne akunvaihdot. Bensalla tuota ei kyllä loputtomiin enää pääse ajelemaan.

Mutta niin, ammattikuskit saavat ajaa korkeintaan 4.5 tuntia putkeen, ja sitten vähintään 45 min tauko. Tai jos pitää osissa taukoja, pitää kuitenkin olla yksi 30 min yhtäjaksoinen tauko. Tämä tarkoittaa että Helsingistä Rovaniemelle ajaessa on pakko pitää kaksi taukoa. Ajamista lähes 10h.

Käytännössä ei taida ajoaikalainsäädännön alaisuudessa pystyä Helsikinki-Rovaniemi väliä päivässä ajamaan.. No bussikuski ehkä voisi juuri onnistua ilman matkustajia. Tuo edellyttää kuitenkin yli 80km/h keskinopeutta, johon kuorma-autolla ei pysty, ja bussillakin saa kyllä laskea koko matkan rajoitinta vasten.

 

[kuubalainen]

Olisi hauska kuulla statistiikkaa todellisten kuljettujen matkojen pituuksista ja niihin liittyvistä pysähdyksistä, koska:
1) Polttisautoilijat tankkaavat usein vasta (uskoisin?) kun tankki lähenee tyhjää
2) Polttisautoilijat eivät aina ennakoi 100% että tankki riittäisi koko matkalle, koska voivat tankata muutamassa minuutissa lähes missä tahansa
3) Sähköautoilijat lähtenevät matkaan täydellä akulla, koska rangen rajoitukset ja tieto pysähdysten pituudesta
4) Sähköautoilijat miettivät pysähdyksiä tarkemmin koska latausten optimointi

Pointtina tässä siis se, että esim. 150-250km matkalla polttisautoilijat saattavat kollektiivisella otannalla pysähtyä sähköautoja useammin, koska eivät ole lähteneet tankki täynnä liikkeelle (koska ei tarvitse), kun taas sähköautoilijat moista matkaa ennakoineena ovat ladanneet autonsa täyteen (ja ylipäätään yöllinen lataaminen kotona niillä joilla siihen mahdollisuus). Vähentääköhän tämä sitä kokonaismäärää joiden pitää auto ladata/tankata tällaisella siirtymällä? Siis ihan ajatusleikkiä tässä tämä pohdinta, että onkohan vaikutusta lataus-/tankkauspaikkojen käyttöasteeseen. Toki pienempiakkuiset joutuvat lataamaan autonsa tuollaisella matkalla joka tapauksessa, mutta isommalla akulla varustetut autot pääsevät matkan yhdellä latauksella, ja jos perillä on latausmahdollisuus, eivät välttämättä pysähtyne lataamaan välissä. Tietysti polttiskuskeilla se rangekin on pidempi, joten nollaakohan tämä koko ajatuksen?

Alleviivaan vielä että ei ole kyse vastakkainasettelusta tai kummankaan käyttövoiman polkemisesta, vaan aitoa pohdintaa siitä onko tällä vaikutusta.

 

[chrisekh]

Kyllä tässä on vielä reilu 10 vuotta aikaa kehitellä ratkaisu niille joille sähköautojen liian hitaat lataustauot ovat ylitsepääsemätön ongelma.

Eikohan se ole ennemminkin tottumiskysymys. Ainoastaan Ambulansseissa näen jotain oikeita ongelmia.

 

[chrisekh]

Pointtina tässä siis se, että esim. 150-250km matkalla polttisautoilijat saattavat kollektiivisella otannalla pysähtyä sähköautoja useammin,

Suomessa on varmaan kohtuu iso prosentti joka ei koskaan aja paivassa yli 150km. Miettikaa vaikka kavereidenne puolisoja jotka eivat aja kuin toihin ja kauppaan.

 

[Vepasto]

Suomalaisen keskimääräinen ajosuorite on about 50 km päivässä.

 

[kuubalainen]

Ehdottomasti juu, moni ei päivässä todellakaan aja moisia pätkiä. Pointtini toki oli että silloin kun tuollainen pätkä ajetaan, niin mikä on se lataus-/tankkauspaikkojen käyttöaste. En minä nyt herran tähden mistään päivittäisestä ajosuoritteesta kirjoittanut.
Vähän naurattaa että yritin mahdollisimman neutraalisti kirjoittaa tällaisesta skenaariosta, niin silti saatiin johonkin tartuttua. Pahoittelen etten alleviivannut paremmin -- my bad.

 

[Narghar]

Ja noilla määrillä käytännössä julkisten latureiden käyttötarve on todella pieni kun iso osa lataa kotona ja/tai työpaikalla.

 

[Tecto]

Olisi hauska kuulla statistiikkaa todellisten kuljettujen matkojen pituuksista ja niihin liittyvistä pysähdyksistä, koska:
1) Polttisautoilijat tankkaavat usein vasta (uskoisin?) kun tankki lähenee tyhjää
2) Polttisautoilijat eivät aina ennakoi 100% että tankki riittäisi koko matkalle, koska voivat tankata muutamassa minuutissa lähes missä tahansa
3) Sähköautoilijat lähtenevät matkaan täydellä akulla, koska rangen rajoitukset ja tieto pysähdysten pituudesta
4) Sähköautoilijat miettivät pysähdyksiä tarkemmin koska latausten optimointi

Minulla käytännössä on kahta pätkää, jota ajan.
Toinen on 150 km suuntaansa (=300 km) ja se on päiväreissu. Täydellä akulla selviän koko reissusta, eli ei tartte latauksia matkalla.
Toinen on 280 km suuntaansa (=560 km) ja se on yönylireissu. Täydellä akulla lähden kotoa ja noin puolessa matkassa lataan akun. Latauksen kestoa hieman nostaa se, että päästäkseni perille talvella, joudun lataamaan akun noin 95 %:iin, joten viimeisille prosenteille lataus alkaa jonkin verran hidastumaan. Tuossa 95 % kohdalla akku ottaa enää vastaan noin 60 kW. Perillä yleensä löytyy joku Type2-laturi, jossa saan yöpymisen aikana akun täyteen, joten pääsen taas kotimatkalle täydellä akulla.

 

[chrisekh]

Vähän naurattaa että yritin mahdollisimman neutraalisti kirjoittaa tällaisesta skenaariosta, niin silti saatiin johonkin tartuttua. Pahoittelen etten alleviivannut paremmin -- my bad.

Ihan asiallisesti yritin vastata ilman mitaan piikittelya. Kysymaasi statistiikkaa ei varmastikkaan ole olemassa niin yritin vain arveilla mita se olisi.

 

[Vepasto]

Ehdottomasti juu, moni ei päivässä todellakaan aja moisia pätkiä. Pointtini toki oli että silloin kun tuollainen pätkä ajetaan, niin mikä on se lataus-/tankkauspaikkojen käyttöaste. En minä nyt herran tähden mistään päivittäisestä ajosuoritteesta kirjoittanut.
Vähän naurattaa että yritin mahdollisimman neutraalisti kirjoittaa tällaisesta skenaariosta, niin silti saatiin johonkin tartuttua. Pahoittelen etten alleviivannut paremmin -- my bad.

Luulen että oli matkan pituus mikä tahansa, sähkiksillä on täydempi "tankki" kuin poltiksilla. Juuri kuvailemastasi syystä. Lisäksi yllättävän moni polttiskuski tankkaa vajaita tankkeja( empiirinen havainto ).

 

[Tecto]

Luulen että oli matkan pituus mikä tahansa, sähkiksillä on täydempi "tankki" kuin poltiksilla. Juuri kuvailemastasi syystä. Lisäksi yllättävän moni polttiskuski tankkaa vajaita tankkeja( empiirinen havainto ).

No tässä täytyy ottaa huomioon, että sähkiksillä täysi tankki tarkoittaa noin 400 km, kun taas polttiksilla täysi tankki voi olla jopa 1300 km.

 

[Pakana]

Suomessa on varmaan kohtuu iso prosentti joka ei koskaan aja paivassa yli 150km. Miettikaa vaikka kavereidenne puolisoja jotka eivat aja kuin toihin ja kauppaan.

Miksi se pitää olla juuri kaverin puoliso? Miksei kaveri saa itse ajaa vain töihin ja kauppaan? Vai eikö sellaista tyyppiä voi pitää kaverina joka ei aja paljoa?

Itseasiassa nyt kun mietin, niin juuri töihin ja kauppaanhan mun kaverit oikeastaan poikkeukksetta vaan ajaakin... Pitääkö vaihtaa kaveripiiriä?

 

[kuubalainen]

Minulla käytännössä on kahta pätkää, jota ajan.
Toinen on 150 km suuntaansa (=300 km) ja se on päiväreissu. Täydellä akulla selviän koko reissusta, eli ei tartte latauksia matkalla.
Toinen on 280 km suuntaansa (=560 km) ja se on yönylireissu. Täydellä akulla lähden kotoa ja noin puolessa matkassa lataan akun. Latauksen kestoa hieman nostaa se, että päästäkseni perille talvella, joudun lataamaan akun noin 95 %:iin, joten viimeisille prosenteille lataus alkaa jonkin verran hidastumaan. Tuossa 95 % kohdalla akku ottaa enää vastaan noin 60 kW. Perillä yleensä löytyy joku Type2-laturi, jossa saan yöpymisen aikana akun täyteen, joten pääsen taas kotimatkalle täydellä akulla.

Hienoa statistiikkaa, kiitos! Tällaisia juttuja just mietin.

 

[kuubalainen]

Miksi se pitää olla juuri kaverin puoliso? Miksei kaveri saa itse ajaa vain töihin ja kauppaan? Vai eikö sellaista tyyppiä voi pitää kaverina joka ei aja paljoa?

Itseasiassa nyt kun mietin, niin juuri töihin ja kauppaanhan mun kaverit oikeastaan poikkeukksetta vaan ajaakin... Pitääkö vaihtaa kaveripiiriä?

Vaihtoon vaan. Ei moisilla mitään tee. Kehtaavat jossain kaupassa käydä itse, pthyi!

 

[Narghar]

No tässä täytyy ottaa huomioon, että sähkiksillä täysi tankki tarkoittaa noin 400 km, kun taas polttiksilla täysi tankki voi olla jopa 1300 km.

Otit esimerkkiin toisessa jonkun minimin ja toiseen absoluuttisen maksimin. Realistisempi ois sähkiksellä noin 450-500km ja polttiksella joku 700km.

 

[Pakana]

Vaihtoon vaan. Ei moisilla mitään tee. Kehtaavat jossain kaupassa käydä itse, pthyi!

Varsinkin sinkkukavereiden pitäisi ymmärtää että tosimies ei käy kuin viina- ja varaosakaupassa.

 

[kuubalainen]

No tässä täytyy ottaa huomioon, että sähkiksillä täysi tankki tarkoittaa noin 400 km, kun taas polttiksilla täysi tankki voi olla jopa 1300 km.

No tämä juuri. Tässä omassa pohdinnassani olikin mietintämyssyn alla se, että kuinka usein se fyysinen tankki on täynnä kun lähdetään jotain 100-250km matkaa taittamaan, että tasoittuukohan nuo erot sitten sillä. Sähköautoilijat usein lähtevät matkaan akku täynnä, mutta polttiksilla sitä ei ns. tarvitse miettiä, joten muuttuuko tämän myötä lataus-/tankkauspisteiden käyttöasteet mitenkään.

 

[chrisekh]

Miksi se pitää olla juuri kaverin puoliso? Miksei kaveri saa itse ajaa vain töihin ja kauppaan? Vai eikö sellaista tyyppiä voi pitää kaverina joka ei aja paljoa?

Itseasiassa nyt kun mietin, niin juuri töihin ja kauppaanhan mun kaverit oikeastaan poikkeukksetta vaan ajaakin... Pitääkö vaihtaa kaveripiiriä?

Mulla on tullut stereotypia naista s-auto keskusteluista etta kaikki miehet ajaa vuosittain lappiin. Ajattelin etta siihen sopii stereotypia etta naiset eivat aja ikina mitaan tuollaisia pitkia siirtymia.
Itse en ole viimeiseen 15 vuoteen kuin kerran ajanut kuin 2 kartaa yli 350km paivassa.

 

[Tecto]

Otit esimerkkiin toisessa jonkun minimin ja toiseen absoluuttisen maksimin. Realistisempi ois sähkiksellä noin 450-500km ja polttiksella joku 700km.

No ei se mikään minimi ollut. Harva sähköauto edes pääsee talvella tuota 400 km.

 

[Narghar]

EDIT: tää on itseasiassa ihan väärä ketju tohon vääntöön, pahoittelut OT:sta.

 

[Smugu]

Kyllä tässä on vielä reilu 10 vuotta aikaa kehitellä ratkaisu niille joille sähköautojen liian hitaat lataustauot ovat ylitsepääsemätön ongelma. Käytännössä voi tietysti riittää pelkkä latausnopeuksien kasvaminenkin, tai sitten jokin kaasu/synteettinen tankattava neste, tai ne akunvaihdot. Bensalla tuota ei kyllä loputtomiin enää pääse ajelemaan.

Yritin joskus pohdiskella tässä ketjussa vähän samaa, mutta muistaakseni kimppuuni hyökättiin lauseilla ”kaikki saavat ajaa just millä tykkää”. Näinhän se tietysti on, mutta taitaa se polttonesteillä ajaminen tulla 10 vuoden sisään jo niin kalliiksi, että nämä 600km yhdellä kusitauolla ihmisetkin joutuu käytännössä pakon edessä antamaan periksi ja opetella vähän uusia tapoja taittaa pidempiä matkoja.

 

[Tecto]

No tämä juuri. Tässä omassa pohdinnassani olikin mietintämyssyn alla se, että kuinka usein se fyysinen tankki on täynnä kun lähdetään jotain 100-250km matkaa taittamaan, että tasoittuukohan nuo erot sitten sillä. Sähköautoilijat usein lähtevät matkaan akku täynnä, mutta polttiksilla sitä ei ns. tarvitse miettiä, joten muuttuuko tämän myötä lataus-/tankkauspisteiden käyttöasteet mitenkään.

Juuri näin. Esimerkiksi omalla kohdalla, kun polttiksilla on kuitenkin tullut ajettua yli 20 vuotta, niin pidemmille reissuille lähdin aina ihan sillä tankillisella mitä siellä sattui olemaan ja tankkasin sitten matkalla jos tarvitsi. Ja tämä on mahdollista juurikin siksi, että polttiksilla asiaa ei tarvitse miettiä, koska aina löydät lyhyen matkan päästä tankkauspaikan. Ja tankkaaminen kestää sen max 5 minuuttia, joten se ei käytännössä vaikuta edes matka-aikaan. Asiaa ei siis polttiksella tarvitse sen kummemmin ajatella. Se on se selkein etu polttiksissa sähköautoihin nähden.