Miksei, eikö siellä kaikki lataa "ilmaisella" aurinkosähköllä? Verkosta tuleva sähköhän siellä lienee todella kallista.Ei esim kaliforniassa sähköauto oikeastaan sen halvempi ole käyttää.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Miksei, eikö siellä kaikki lataa "ilmaisella" aurinkosähköllä? Verkosta tuleva sähköhän siellä lienee todella kallista.Ei esim kaliforniassa sähköauto oikeastaan sen halvempi ole käyttää.
Samansuuntaista kuullut kaikilta tutuilta, että renkaat kuluu jopa hitaammin kuin polttiksessa. Toki ne sileäksi saa jos kokoajan revität mut saa polttiksessakin.
No sit eilen osui yhdessä Facebook ryhmässä Nokian renkaiden tyypin teksti, joka mun mielestä on aikalailla luotettavampaa dataa kuin mitkään uutiset:
Tuo Nokian äijäkin sitä sano et nykyisin esiasennusrenkais on parikin milliä pienempi kulutuspinta, jolloin ne kuluu nopeasti vs uudet.Mulla kesti ensiasennusrenkaat < 30k (Model 3LR), joista ekat 11k Saksassa. Mielestäni tuo on suht. nopea kuluma. Edellisellä MB:llä taisin ajaa samoilla kesiksillä kolme kesää ja n. 50k. Toki kyse voi puhtaasti olla renkaiden välisestäkin erosta, mutta en ole ainakaan noita Piloteja ostamassa tulevaksi kesäksi tuolla speksillä.
Miksei, eikö siellä kaikki lataa "ilmaisella" aurinkosähköllä? Verkosta tuleva sähköhän siellä lienee todella kallista.
Jos pilkkua viilataan ja esim. päästöjä lasketaan niin nousihan ne mahdollisesti paljonkin jos nykyisessä on suurempituumaiset ja/tai leveämmät.Itselläni nyt vasta reilu 40tkm ajoa sähköautolla ja vähän vajaa vuosi. Suunnilleen puolet meni kesärenkailla ja puolet mennyt nyt kitkoilla. Ei ole kulunut yhtään sen kummemmin kuin edellisessäkään autossa joka oli Diesel. Saisihan nuo toki parissa tunnissa vaihtokuntoon kun laittaisi s3xy buttoneilla drift moden päälle ja menisi johonkin radalle, mutta normaaliajossa ei kyllä kulu enempää kuin millään muullakaan autolla. Kiihtyvyys on toki kova, mutta ei ole pakko painaa kaasua pohjaan asti aina, nopea mutta renkaille hellä kiihdytys on helposti tehtävissä.
Tuo Nokian äijäkin sitä sano et nykyisin esiasennusrenkais on parikin milliä pienempi kulutuspinta, jolloin ne kuluu nopeasti vs uudet.
Eli ensiasennusrenkaat ovat laadultaan heikompia ja kuluvat nopeammin, ja ovat tehtykin jossain ihan eri tehtaassa kuin ne prätkäkaupasta ostettavat samanlaiset renkaat.
Tai niin jotkut väittävät, en tiedä onko tämä vain hullua salaliittoteoriaa?
EU kokonaispäästöjen kannalta kannattaisi kohdentaa tuet sinne missä paras hyöty. Esim Suomeen paljon ajavat autot.Niin kaikki sähköautot kannattaisi ensisijaisesti tuoda Skandinaviaan ja Ranskaan jossa sähkö on hyvin vähäpäästöistä.
Se on riittävän iso, että siitä ei kannata keskustella sen enempää.Kovasti ollaan ollaan aina huolissaan että mikä on sähkötuonnon co2-jalanjälki.. Mutta mikäs se on bensalla, ennen kuin se on pumpussa?
Se on riittävän iso, että siitä ei kannata keskustella sen enempää.
Gasoline | 3140 grams per litre |
Kun poltetaan litra bensiiniä, niin syntyy noin 2,3 kiloa Co2 päästöjä. Tämähän on vähemmän kuin tuo (lähde?) kaivamasi tuotannon lukema. Olisiko asia tosiaan näin?Huvikseen aloin tätä googlettamaan ja vastaus tässä:
Gasoline 3140 grams per litre
Eli tosiaan aika paljon mutta ylivoimaisesti suurin osa tulee toki varsinaisessa polttotapahtumassa moottorissa.
Kyllä se on ihan yleistä, että tehtaan ensiasennusrenkaat ovat eri renkaita, kuin mitä muut samanmerkkiset renkaat on. Eikä se tarkoita, ettei ensiasennusrengas olisi laadukas. Riippuu toki varmasti eri merkeistä ja tapauksista, mutta näin yleisesti ensiasennusrenkaat on tehty pehmeemmästä seoksesta, jotta ajo olisi hiljasempaa, mukavampaa, enemmän pitoa yms. Näillä ominaisuuksillahan auton saa helpommin myytyä. Toki jos laatu = kestävyys niin siinä tapauksessa on vähemmän laadukkaita. Joillai merkeillä se on ihan selkeästi ilmoitettu, että tehtaan renkaat ovat erilaiset kuin muut samanmerkkiset renkaat esim. BMW:n Pilot Sport 4S "*"Ainakin prätkärenkaissa on ollut viimeaikoina havaittavissa sellaista käytäntöä, että ensiasennusrenkaissa on ollut laatueroja samoilla spekseillä oleviin ei-OEM renkaisiin. Eli ensiasennusrenkaat ovat laadultaan heikompia ja kuluvat nopeammin, ja ovat tehtykin jossain ihan eri tehtaassa kuin ne prätkäkaupasta ostettavat samanlaiset renkaat.
Tai niin jotkut väittävät, en tiedä onko tämä vain hullua salaliittoteoriaa?
Is there a difference between OEM and normal motorcycle tyres - Two Tyres - Discount motorcycle tyres
There’s a strange phenomenon in the world of motorcycling: poor quality original-fitment tyres. When you buy a new motorcycle, the tyres it comes on as OEM might have the same make and model number as tyres you could buy from a motorcycle tyre retailer. They’ll have the same tread pattern...twotyres.co.uk
Kun poltetaan litra bensiiniä, niin syntyy noin 2,3 kiloa Co2 päästöjä. Tämähän on vähemmän kuin tuo (lähde?) kaivamasi tuotannon lukema. Olisiko asia tosiaan näin?
EDIT:
Jaa lähde taisi olla tämä: Producing gasoline and diesel emits more CO2 than we thought
Eli siis 720g/litra olisi jalostuksen CO2 päästöt ja tuo noin 2,3 kiloa polttamisesta.
Tuo oli ihan hyvä esimerkki, koska siitä löytyy näköjään Tire Reviews jopa:
Tuossa tapauksessa OEM rengas on ollut parempi kuin jälkikäteen ostettava.
Autokalkulaattori käyttää Lutsey 2017 -mukaisesti bensiinin valmistukselle + hankinnalle 655 g CO2/l. Tuossa ei ole mukana biokomponenttivaikutusta. Etanolille vastaava on 446 g. Laskuri huomioi tämän polttoaineiden sekoitesuhteen mukaisesti, joka muuttuu ajan kanssa. Meidän 95E10:lle siis 634-645 g CO2/l.Kun poltetaan litra bensiiniä, niin syntyy noin 2,3 kiloa Co2 päästöjä. Tämähän on vähemmän kuin tuo (lähde?) kaivamasi tuotannon lukema. Olisiko asia tosiaan näin?
EDIT:
Jaa lähde taisi olla tämä: Producing gasoline and diesel emits more CO2 than we thought
Eli siis 720g/litra olisi jalostuksen CO2 päästöt ja tuo noin 2,3 kiloa polttamisesta.
Sisältyikö noihin lukuihin jakelun päästöt?Autokalkulaattori käyttää Lutsey 2017 -mukaisesti bensiinin valmistukselle + hankinnalle 655 g CO2/l. Tuossa ei ole mukana biokomponenttivaikutusta. Etanolille vastaava on 914 g. Laskuri huomioi tämän polttoaineiden sekoitesuhteen mukaisesti, joka muuttuu ajan kanssa. Meidän 95E10:lle siis 668-682 g CO2/l.
Tuon lisäksi polttaminen tuottaa 2197-2273 g CO2/l riippuen 95E10:n sen hetkisestä etanolipitoisuudesta.
Yhteensä 2,91 kg +/- 0,045 kg.
Mielestäni kyllä sisältyy, sillä VBP on bensiinin elinkaarinen päästökerroin (0,655 kg/l) öljyn hankinnasta jakeluun.Sisältyikö noihin lukuihin jakelun päästöt?
No en tiedä miten harmi sinällään on että tuovat esiin auton olevan aivan totaalisen perseestä. Paperillahan voi olla vaikka ja mitä.MG 4 saanut hieman tylytystä talviominaisuuksista ja tehon katoamisesta jatkuvissa kiihdytyksissä. Harmi sinällään, koska vaikuttaa potentiaaliselta kulkupeliltä. Ainakin paperilla lähintä kilpailijaa BYD Dolphinia parempi.
Suomessa myytävässä sähköautossa järkyttäviä puutteita: ”Suorastaan vaarallinen talvella”
Ruotsalaislehti Vi Bilägare löysi vakavia puutteita MG 4:n toiminnasta talvitestissään. Kyseinen malli on ainakin tällä hetkellä markkinoiden halvin täyssähköinen henkilöauto.www.iltalehti.fiTekniikan Maailma
tekniikanmaailma.fi
Sinällään harmi, että rauta on pilattu huonolla softalla. Toki BYD kiittää, vaikka latausteho, ajettavuus ja akun esilämmitys jäävät jälkeen.No en tiedä miten harmi sinällään on että tuovat esiin auton olevan aivan totaalisen perseestä. Paperillahan voi olla vaikka ja mitä.
Ruottalaiset tais testata vanhalla versiolla olleen MG4:sen, eikös TM uutisoinu juuri samalla tavalla talvitestissä, mutta tekivät lisäartikkelin kun auto päivitettiin; muuttui merkittävästi.
Pikkuhiljaa alkaa mediakin heräämään tuohon sähköautojen mahdollisiin ongelmiin todella liukkailla keleillä ja vahvasti takapainotteiseen regenerointiin kuten esim. Volvo EX30:n kanssa todettiin se todella häiritseväksi / vaaralliseksi. Miksi ei vaan voi kaikkiin koodata sitä täysin vapaasti rullaavaa moodia ilman regenerointia myös jarrua painaessa.
Onko tuo liukkaalla regenerointi enemmän takapotkuisten ongelma kun JarmonEV koitti saada jääradalla MY LR:ää irti jäästä regenillä siinä onnistumatta. Keskellä mutkaa nosti jalan kaasulta niin aavistuksen nytkähti mutta siinäpä se.
Ei ajanut erityisen kovaa, se voi vaikuttaa. Toisekseen jääradalla se tie on tasainen, urat puuttuu. Kelikään ei vaikuttanut miltään huonolta, pakkasta reilusti etelän +-0 feat vesijää olosuhteisiin nähden. Ihan mielenkiintoinen testi, mutta näkisin mieluummin liukkaan kelin harjoitteluradalla tehdyn version. Käytännön tasollahan tuo ei ole suuri ongelma, jos tiedostaa ominaisuuden autossaan. Silloin se ei yllätä.Onko tuo liukkaalla regenerointi enemmän takapotkuisten ongelma kun JarmonEV koitti saada jääradalla MY LR:ää irti jäästä regenillä siinä onnistumatta. Keskellä mutkaa nosti jalan kaasulta niin aavistuksen nytkähti mutta siinäpä se.
Onko tuo liukkaalla regenerointi enemmän takapotkuisten ongelma kun JarmonEV koitti saada jääradalla MY LR:ää irti jäästä regenillä siinä onnistumatta. Keskellä mutkaa nosti jalan kaasulta niin aavistuksen nytkähti mutta siinäpä se.
Tuohan riippuu ihan toteutuksesta eli voi olla nelikonkin ongelma kuten Volvo EX30. Etuvetoisella autolla todennäköisesti vähiten ongelmia.Onko tuo liukkaalla regenerointi enemmän takapotkuisten ongelma
Nämähän on kaksi täysin eri tilannetta eli suuri regen on hyvä kesällä, kun pitoa on reilusti. Talvella liukkaalla taas se suuri regen voi olla ongelmallinen. Eivät ole mitenkään toisia poissulkevia toteuttaa molemmat toimivaksi.Sitten taas toisaalla porukka valittelee kun regen ei ole riittävän voimakas kun joutuu jarrupoljinta käyttämään. Eli aika makuasioitakin nämä, ja varmaan ongelmatkin voi johtua osin siitä kun jokapaikassa arvostellaan jos regen ei ole tarpeeksi vahva. Valmistajat sitten menee tämän mukaan ja laittaa oletukseksi tehokkaan regenin kun asiakkaat sitä vaatii, ja sitten taas valitellaan kun perä heittelee liukkaalla.
Jos Skodan toteutus on sama kuin Volkkarilla niin ei se D-asentokaan ole vapaa rullaus vaan auto päättää regenin määrän liikenteen ja olosuhteiden mukaan. Lisäksi D:lläkin jarrua painaessa auto käyttää ensiksi regeniä ennen kuin itse mekaaniset jarrut ottaa kiinni. Ei ideaalinen toteutus sekään.Itse tykännyt tuon Enyaqin tavasta rullata vapaasti regenin ollessa oletuksena hyvin olematon. B-modea ei ole tullut kuin kerran kokeiltua enkä tykännyt siitä voimakkaasta regenistä yhtään. Tulee aina ratin läpysköistä säädettyä hidastuvuutta isommaksi jos näkee tarpeelliseksi. Joku muu taas varmasti haluaisi Enyaqiin tehokkaampaa regeniä ja yhden polkimen ajoa, josta taas itse en tykkää.
Tuohan riippuu ihan toteutuksesta eli voi olla nelikonkin ongelma kuten Volvo EX30. Etuvetoisella autolla todennäköisesti vähiten ongelmia.
EX30:sta saa kyllä OPDn pois päältä: "Tuohan riippuu ihan toteutuksesta eli voi olla nelikonkin ongelma kuten Volvo EX30. Etuvetoisella autolla todennäköisesti vähiten ongelmia.
Täysin vapaan rullauksen saa myös päälle ottamalla sen "ennakoivan ajon" pois asetuksista.Nämähän on kaksi täysin eri tilannetta eli suuri regen on hyvä kesällä, kun pitoa on reilusti. Talvella liukkaalla taas se suuri regen voi olla ongelmallinen. Eivät ole mitenkään toisia poissulkevia toteuttaa molemmat toimivaksi.
Jos Skodan toteutus on sama kuin Volkkarilla niin ei se D-asentokaan ole vapaa rullaus vaan auto päättää regenin määrän liikenteen ja olosuhteiden mukaan. Lisäksi D:lläkin jarrua painaessa auto käyttää ensiksi regeniä ennen kuin itse mekaaniset jarrut ottaa kiinni. Ei ideaalinen toteutus sekään.
Itse en ole autoa ajanut vaan luotin tuon podcast-koeajon kommentteihin:EX30:sta saa kyllä OPDn pois päältä: "
Yhden polkimen ajo mahdollistaa energiaa talteen ottavan jarrutuksen vapauttamalla kaasupoljin. Kun se on kytketty pois päältä, kaasupolkimen vapauttaminen ei kytke jarruja.
Voit kytkeä yhden polkimen ajon päälle tai pois päältä näytössä."
Jos en väärin muista niin tuolle oli kolmekin asetusta (off, low, standard). Lienee vastaava kuin Polleissa.
Voisi kuvitella että bmw kun on tehnyt vuosikymmeniä takavetovehkeitä niin on aikamoinen etulyöntiasema kokemuksesta mitä tulee hallittavuuteen myös sähköisissä. Pitihän sen manuaalivaihteisen bensabemarinkin pysyä käsissä jos liukkaassa mutkassa vähän turhan pienellä vaihtella nostaa kaasua.Tuo Teslan regeni on jotenkin todella häijyn tuntoinen esim. edes hieman kiillottuneella asfaltilla. Perä lähtee irti kaasua höllätessä todella terävästi ja kun sen yhdistää jotenkin muhjuiseen ohjaukseen tuntuu että lähtee totaalisesti kontrolli ihan hetkisen. Todellisuudessa auto ottaa kyllä kohtuullisesti, ainakin so far, homman haltuun mutta kyllä siinä ollaan tuntumassa kaukana esim. BMW:n hauskasta ja VW:n tylsästä - joskin todella onnistuneen kontrolloidusta tuntumasta. Toivottavasti Tesla tekee kotiläksyt ja parantaa tuota.
Esim. edes hieman liukkaalla tiellä missä itse kaistoilla hyvä pito, millä entisellä polttomoottorivaggineella meni todella luottavaisesti ohi kiihdyttämällä itse kaistalla, on Teslalla jotenkin todella härö painaa ohi juurikin agresiivisen regenin ja ohjauksen haasteiden yhdistelmän vuoksi: Autoon yksinkertaisesti ei tule sellaista kunnon tuntumaa ja se ei kaikissa tilanteissa toimi loogisesti vaan yllättää. Painokin varmasti vaikuttaa negatiivisesti. Ohi rauhallisilla liikkeillä liu'uttamalla pääsi ennen sen kummemmin ajattelematta - Teslalla pitää ylimääräisen actionin vuoksi kokoajan keskittyä aivan eri lailla.
Tuo Teslan regeni on jotenkin todella häijyn tuntoinen esim. edes hieman kiillottuneella asfaltilla. Perä lähtee irti kaasua höllätessä todella terävästi ja kun sen yhdistää jotenkin muhjuiseen ohjaukseen tuntuu että lähtee totaalisesti kontrolli ihan hetkisen. Todellisuudessa auto ottaa kyllä kohtuullisesti, ainakin so far, homman haltuun mutta kyllä siinä ollaan tuntumassa kaukana esim. BMW:n hauskasta ja VW:n tylsästä - joskin todella onnistuneen kontrolloidusta tuntumasta. Toivottavasti Tesla tekee kotiläksyt ja parantaa tuota.
Esim. edes hieman liukkaalla tiellä missä itse kaistoilla hyvä pito, millä entisellä polttomoottorivaggineella meni todella luottavaisesti ohi kiihdyttämällä itse kaistalla, on Teslalla jotenkin todella härö painaa ohi juurikin agresiivisen regenin ja ohjauksen haasteiden yhdistelmän vuoksi: Autoon yksinkertaisesti ei tule sellaista kunnon tuntumaa ja se ei kaikissa tilanteissa toimi loogisesti vaan yllättää. Painokin varmasti vaikuttaa negatiivisesti. Ohi rauhallisilla liikkeillä liu'uttamalla pääsi ennen sen kummemmin ajattelematta - Teslalla pitää ylimääräisen actionin vuoksi kokoajan keskittyä aivan eri lailla.