Yleistä keskustelua sähköautoista

Eihän tossa rekassa oo mitään järkeä taloudellisessa mielessä jos pitää seisottaa joka siivun jälkeen että saa akun täyteen.
 
Kehitys kehittyy. Kyllä sähköautoistakin jossain vaiheessa varmaan löytyy ainakin osittain dieselin korvaajaksi (tuollahan se on nimenomaan osittain totta) raskaassakin liikenteessä. Akkutekniikan pitää toki edelleen kehittyä ja kuvittelisin, että tuollaisessa autossa jo varsin hyvin pinta-alaa vaikkapa aurinkopaneelikäyttöön (joissa myös edelleen kehittämisen varaa), jolloin päiväsaikaan liikkumisesta tulee jo kohtuullisen hintaista (mitä nyt hankintahinnat vielä pilvissä) - ainakin aurinkoisemmissa maissa.
Kerrottiin että painaa suurimmillaan 68 tonnia mutta hyötykuorman osuus jäi mainitsematta. Tai omapaino.
 
Eihän tossa rekassa oo mitään järkeä taloudellisessa mielessä jos pitää seisottaa joka siivun jälkeen että saa akun täyteen.

Seisontaa tapahtuu yllättävän paljon, ja silti voidaan jäädä voitolle. Esim. lentokoneillakin on ihan normisettiä, että ne seisoo puolet päivästä lähtö- sekä paluukentillä. Aikataulut olisi mahdottomia toteuttaa muussa tapauksessa, ellei lentoaikoja saada kiristettyä alle puolen päivän pituisiksi, mikä on esim. Finnairille ollut iso kilpailuetu.
 
Tuolla akun koolla ja puskurilla tuollaisen rekan pitäisi helposti pystyä ottamaan 500kW tehoa vielä 100%:ssakin kunnollisesta laturista. Eli tyhjästä täyteen vetää kolmessa vartissa jos terminaalissa on megawattiluokan rekkalaturi. Tuskin tuollainen 45min pysähdys terminaalissa työpäivää pilaa.
 
Kerrottiin että painaa suurimmillaan 68 tonnia mutta hyötykuorman osuus jäi mainitsematta. Tai omapaino.
Karkeasti varmaan vähän alle puolet omaa massaa. Isoissa autoissa akun massa hukkuu muuhun massaan aika hyvin. Ei diesel paljoa parempi hyötykuomassa ole.

e: Sinällään mielenkiintoinen konsepti, kun akut itsessään ovat VAK-kamaa irtotavarana. Ts. saakohan tuon kyytiin lastata mitä haluaa…
 
Tuolla akun koolla ja puskurilla tuollaisen rekan pitäisi helposti pystyä ottamaan 500kW tehoa vielä 100%:ssakin kunnollisesta laturista. Eli tyhjästä täyteen vetää kolmessa vartissa jos terminaalissa on megawattiluokan rekkalaturi. Tuskin tuollainen 45min pysähdys terminaalissa työpäivää pilaa.

Tuossa Volvossa taitaa olla 250kW latausteho maksimissaan. Ei paljon megawattiluokan laturit auta, ja onko tuollaisia vielä edes käytössä muilla kuin Teslalla?
 
Ehkä jonkun mies ja hiace yrityksen kuorma-auto, tai joku joka odottaa terminaalista kuormaa. 24/7 ajossa ison kuljetusfirman autot jotka vetää jotain tommosta reittiä niinkuin tuo rekka.
Nyt kannattais varmaan tarjota osaamistaan tuolle mies-ja-hiace-Schenkerille, kun eivät itse ole tätä tajunneet tuon kolmessa vuorossa ajavan rekan kanssa.
 
Tässä vielä Facesta tuon yhden kuskin ekan työvuoron fiilikset:

1697018021078.png

1697018057895.png
 
Lastauslaiturille vaan 350kW laturi, niin johan tuollainen latautuu siinä purkamisen ja lastauksen aikana ihan kohtuullisesti.
 
Tässä uutisessa mainitaan, että

"Viinikkalan terminaaliin rakennetun sähkölatausjärjestelmän latauslaitteiston kokonaisteho on noin 1000 kW. Pilotoitavaa latausjärjestelmää voidaan hyödyntää Volvo FH Electricin lisäksi paikallisen sähköisen jakelukaluston lataamiseen. Latausinvestoinnin arvo on noin puoli miljoonaa euroa."

Mutta ei sanota mikä on yksittäisen laturin teho.
 
Aurinkopanelit autossa ei ole tie "kantamaan", jos ei nyt näitä pisaralle pisimmälle juttuja haeta. siviilikäyttössä panelit voi aurinkoisella säällä jonkin verran kerätä energiaa pitkiä aikoja parkissa ollessa.
Liikenteessä aurinokenrgiaa voidaan käyttää latauspisteen energiantuotantoon, jos on ne isot panelipinta-alat.

Tällä hetkellä varmasti ei, mutta tulevaisuudessa paneelit ovat parempia ja vaikka tavallisessa autossa näin ei olekaan (kantaman jatkamiseen ,vaan ehkä enemmän lämpimässä pysäköidyn auton ilmastointiin), niin jos muutaman kontillisen pinta-alat saadaan aurinkopaneeleilla päällystettynä hyötykäyttöön voi tilanne olla jo täysin toinen.
 
Sähkörekkoja varmasti tulee olemaan kokoajan enemmän. Mutta veikkaan että rinnalle tulee myös paljon kaasu- ja ehkä jopa vetyrekkoja.
Jos pitää lähteä rahtaamaan rekkalastia Suomen poikki tai päästä päähän niin, eikä diesel ole vaihtoehtona, niin uskoisin biokaasurekan olevan se seuraavaksi paras vaihtoehto. Ainakin jos biokaasun tankkausverkkoa saadaan vähän enemmän kuin mitä nyt on, ja taitaa ollakin verkosto kasvamassa.

Sähkökalusto sitten lyhemmille matkoille ja paikallisjakeluun.

Heh, juuri tätä kirjoittaessa telkkarissa pyörii Top Gearin jakso jossa Jeremy ja May ajoi Leafia ja Peugeot iOn:ia ja tuomitsivat että sähköautot eivät ole autoilun tulevaisuus.
 
Jos pitää lähteä rahtaamaan rekkalastia Suomen poikki tai päästä päähän niin, eikä diesel ole vaihtoehtona, niin uskoisin biokaasurekan olevan se seuraavaksi paras vaihtoehto
Jos tuossa Volvossa olisi 1000kwh akustot niin kuljettaja ei ehtisi ajamaan niita tyhjaksi 4.5 tunnissa. mika on maksimi ajoaika lepoaikojen valissa. Nyt onkin sitten arveltava etta saadaanko akkujen energia tiheys 2 kertaistumaan vuoteen 2035 mennessa ja jos se onnistuu niin se kaasu verkko menettaa taysin merkityksensa. Uskaltaisitko sijoittaa kaasuverkostoon?
 
Jos tuossa Volvossa olisi 1000kwh akustot niin kuljettaja ei ehtisi ajamaan niita tyhjaksi 4.5 tunnissa. mika on maksimi ajoaika lepoaikojen valissa. Nyt onkin sitten arveltava etta saadaanko akkujen energia tiheys 2 kertaistumaan vuoteen 2035 mennessa ja jos se onnistuu niin se kaasu verkko menettaa taysin merkityksensa. Uskaltaisitko sijoittaa kaasuverkostoon?
Veikkaisin kyllä että 2035 mennessä meillä on solid akut oikeassa ajossa, silloin tuo olisi mahdollista. Tämähän on jo nyt labroissa toimivaa tekniikkaa eikä vain teoriaa, jos olisin kaasua/vetyä miettimässä niin tässä kohtaa jäisin kyllä pois.

Latureistakaan tuo ei enään jää kiinni, hyperchargerilla on jo nyt 400kW laturit asennettu julkiseen käyttöön. Jos auto ottaa vastaan 800V 500A niin tollaisen 1000kW akun täyttää 2,5h.
 
Viimeksi muokattu:
Jos tuossa Volvossa olisi 1000kwh akustot niin kuljettaja ei ehtisi ajamaan niita tyhjaksi 4.5 tunnissa. mika on maksimi ajoaika lepoaikojen valissa. Nyt onkin sitten arveltava etta saadaanko akkujen energia tiheys 2 kertaistumaan vuoteen 2035 mennessa ja jos se onnistuu niin se kaasu verkko menettaa taysin merkityksensa. Uskaltaisitko sijoittaa kaasuverkostoon?

Nykytiedon valossa aika vahva ehkä.
Sähkörekat tarvitsee kuitenkin myös omaa latausinfraa. Kukaan ei varmaan halua rekkakuskeja varaamaan kokonaista rivistöä latureita Teslan, ABC:n, Rechargen tai muidenkaan latausoperaattorien kauppojen pihoille pystyttämiltä latauskentiltä.
Samaan tapaan kuin dieseljakelussa on Truck-tankkauspisteitä.
 
Nykytiedon valossa aika vahva ehkä.
Sähkörekat tarvitsee kuitenkin myös omaa latausinfraa. Kukaan ei varmaan halua rekkakuskeja varaamaan kokonaista rivistöä latureita Teslan, ABC:n, Rechargen tai muidenkaan latausoperaattorien kauppojen pihoille pystyttämiltä latauskentiltä.
Samaan tapaan kuin dieseljakelussa on Truck-tankkauspisteitä.
Nämä truck asemat ovat kyllä tulossa samalla mallilla kuin nykyään bensiksetkin, taisi olla jopa tuossa EU uudessa latausinfra vaatimuksessa pääteille että tietyn km välein on rekoille oltava omat laturit.
 
23DT151_308-750x422.jpg

AJONEUVOTUUTINEN11.10.2023
Mercedes-Benz eActros 600 räjäytti sähkörekkapankin – säpsähdyttääkö siinä lopulta enemmän keulailme vai 500 kilometrin kantama?
Mercedes-Benz jatkaa valitsemallaan linjalla myös kaukoliikennerekkaveturin kohdalla: täyssähköisyyden on näyttävä ulospäin ja isosti. Mercedeksen mukaan 60 prosenttia sen kaukoliikenneasiakkaista selviää ajoistaan eActros 600:lla yhdellä latauksella.
Harvoin sitä näkee uuden auton, joka näyttää näin erehdyttävästi jonkinlaiselta konseptimallilta. eActros 600 istuu täysin perus-Actrosin raameissa, mutta muistuttaa sitä keulastaan vain jonkin verran. Muista kulmista katsottuna emomalli nousee toki esiin selkeämmin.
Näin, aivan kuten on henkilöautopuolella Mercedes-EQ -malliston kohdalla, kenenkään ei anneta jäädä epätietoiseksi siitä, että kyseessä on täyssähköinen ajoneuvo. Diesel-Actrosiin tehdyn pesäeron tarkoituksena on tietysti saada sähkömallista futuristisempi, mutta toki myös aerodynaaminen merkitys on suuri.
23DT181_001-640x360.jpg

Varsinaisten ajovalojen ympärillä nähtävä futuristinen led-kuvio on tuttu Mercedeksen erityyppisistä sähkökonsepteista. Kamerapeilit ovat käytössä myös diesel-Actrosissa.
Ulkonäön jälkeen on hyvä keskittyä eActros 600:n tekniikkaan, jossa riittää niin ikään kerrottavaa.

Tonneja takana – tonneja myös alla ja edessä
Mercedes-Benzin kuorma-autojaoksella on ollut kieli keskellä suuta tasapainottaessaan eActros 600:n akun kapasiteettia. Kaukoliikennerekkaveturissa puhutaan aina isoista luvuista, ja akuston tulisi olla riittävän kokoinen takaamaan toimintamatka, muttei kuitenkaan liian painava, jotta auton kantavuus ei kärsisi.
23DT151_025-640x360.jpg

Lopputulos on melko hyvä kompromissi. EActros 600 kulkee kolmen 207 kilowattitunnin akun voimalla, mikä tarkoittaa kokonaiskapasiteetin olevan 621 kilowattituntia. Mercedes ei kerro akuston tarkkaa massaa, mutta se on karkeasti arvioitavissa noin kolmeen tonniin sillä perusteella, että puoliperävaunuyhdistelmän 44 tonnin kokonaismassasta hyötykuorman osuus on laskettu 22 tonniin, siinä missä vastaavien dieselkäyttöisten vetureiden kanssa se on jossain 25 tonnin mailla.
23DT151_302-640x360.jpg

Puoliperävaunuyhdistelmän veturina eActros 600:n toimintamatka on yhdellä latauksella ihanneolosuhteissa 500 kilometriä. Se ei välttämättä kuulosta paljolta kaukoliikenneautolle, mutta Mercedes laskee sen varaan, että 60 prosentilla sen kaukoliikenneasiakkaista päivän ajosuorite on alle 500 kilometriä. Lopuille 40 prosentille Mercedeksen laskukaava on puolestaan se, että akut ehtii lataamaan ajopiirturin määräämien taukojen aikana. Tällöin vuorokauden toimintamatka voi olla jopa yli 1 000 kilometriä.
23DT221_001-640x480.jpg

Sisällä hytissä eroavaisuuksia diesel-Actrosiin on minimaalisen vähän.
Suurtehoilla
Latauspuolellakin tonnit paukkuvat ainakin jossain mielessä. Mercedes lupailee nimittäin, että Tesla Semin kaltainen 1 000 kilowatin eli yhden megawatin lataus tulee olemaan eActros 600:ssa mahdollista. Aluksi kuitenkin luotetaan 400 kilowatin tasavirtaan, joka on sekin hurjaa, mikäli vertailu käy henkilöautojen tavanomaisiin lataustehoihin. Akulta vaaditaan paljon, mutta Mercedes alleviivaa, että vielä kymmenen vuoden ja 1,2 miljoonan kilometrinkin jälkeen akun kapasiteetista pitäisi olla 80 prosenttia jäljellä.
23DT151_033-640x427.jpg

Megawatin latausteholla Mercedes kertoo akun täyttyvän sen keston kannalta parhaalla alueella eli 20:sta 80:aan prosenttiin 30 minuutissa, kun käytössä on megawatin pikalaturi. 60 prosenttia 621 kilowattitunnista vastaa 372 kilowattituntia, joten megawatilla saadaan puolessa tunnissa periaatteessa täyteen 3,5 kertaa Maailman suurimmassa sähköautovertailussa juhlineen Tesla Model S AWD:n 100 kilowattitunnin akku – tai tuo Model S AWD:n akku tyhjästä täyteen alle kymmenessä minuutissa.
23DT151_323-640x360.jpg

Ajossa on myös täysperävaunullinen prototyyppi.
Sähkömoottorit – niitä on kaksi kappaletta – ottavat virtaa vastaan 800 voltin jännitteellä. Sähkömoottoreiden yhteydessä on myös oma uusi, nelivaihteinen vaihteisto. Järjestelmän kokonaisteho on vähintään 400 kilowattia, mutta käytettävissä on hetkittäin esimerkiksi kiihdytyksissä jopa 600 kilowattia sekä tietenkin välitön vääntömomentti, jonka määrää Mercedes ei tässä vaiheessa paljasta.
Mercedes-Benz suunnittelee tuovansa eActros 600:n myyntiin Euroopassa ensi vuonna, tuotannon alkaessa niin ikään vuoden 2024 lopulla.

Lisää sähköistä tavaraliikennettä.
 
Nämä truck asemat ovat kyllä tulossa samalla mallilla kuin nykyään bensiksetkin, taisi olla jopa tuossa EU uudessa latausinfra vaatimuksessa pääteille että tietyn km välein on rekoille oltava omat laturit.

Kyllä, muistaakseni Mercedes/Scania/Volvo olisivat yhdessä rakentamassa uutta verkostoa sähkörekkojen lataukseen.

Tällä hetkellähän kaikki tuotantosähkörekat/raskaat vekottimet ovat joko 250kW (Volvo pohjaiset) tai 350kW (Scania-konserni) latausteholla. Kaikki muut ovat lähinnä prototyyppejä, joten niillä ei pahemmin ole merkitystä (vaikka kaikki tykkäävät alamäkeen puskettavista palavista Nikola rekoista jenkkisivustoilla, niin eipä niitäkään tuotantoautoiksi voi vielä kutsua). Volvo markkinajohtajana ilmeisesti aika reippaalla erolla.

Lopulta laskukaavaan tulee kuitenkin, paljonko vielä järeämmät laturit ja liittymät maksavat ja kannattaako siitä ilosta maksaa (eli saadaanko sillä tarpeeksi lisää käyttöastetta).
 
Nykytiedon valossa aika vahva ehkä.
Kun kysymys on siita etta kumpaanko sijoittajat uskovat enemman raskaassa liikenteessa. Rekat eivat kaasuunnu jollei joku uskalla sijoittaa isosti kaasuinfraan. Sahkoinen kehitys on ollut niin nopeaa. Olisiko Teslat tulleet liikenteeseen 10 vuotta sitten ja nyt ovat arkipaivaa. Rekoilla voi olla sama edessa nyt. Ensimmaisia liikenteeseen ja 2035 sahkorekoilla on 50% markkinaosuus.
 
Latureistakaan tuo ei enään jää kiinni, hyperchargerilla on jo nyt 400kW laturit asennettu julkiseen käyttöön. Jos auto ottaa vastaan 800V 500A niin tollaisen 1000kW akun täyttää 2,5h.
Heittaisin lonkalta etta 2035 sita vaan loydaan sen verran raakaa muuntajaa tonttiin sinne tanne suomen paavaylille etta puolessa tunnissa saadaan 70% kuorma-autoakin ladattua.
 
Kuinkan justii satuikaan osumaan silmään että mersu julkas oman uuden sähkönuppinsa! yli 600kW akku ja 400kW lataus :cigar2: Tuotantoon ensivuonna.

4 viestia muohassa.
 
Mersulla on kyllä kovat lupaukset tosta akusta, mahtaisko olla jotain heidän omaa kehitystä ?
 
Mersulla on kyllä kovat lupaukset tosta akusta, mahtaisko olla jotain heidän omaa kehitystä ?
Niilla on linja-autoissa jo kiinteaa elektrolyyttia. Ainoa haittapuoli on etta se taytyy pitaa 80 celsius asteessa mutta saattaa olla etta se ei ole kummoinenkaan ongelma raskaassa liikenteessa
 
Iso ongelma kyllä tulee olemaan saada rekat laturiin yötaukojen ajaksi. Jonnekin isomman absin pihaan missä 100 rekkaa tarttisi yöksi laturit saati sitten keskieuroopan jättimäiset taukopaikat.
 
Sähkörekkoja varmasti tulee olemaan kokoajan enemmän. Mutta veikkaan että rinnalle tulee myös paljon kaasu- ja ehkä jopa vetyrekkoja.
Jos pitää lähteä rahtaamaan rekkalastia Suomen poikki tai päästä päähän niin, eikä diesel ole vaihtoehtona, niin uskoisin biokaasurekan olevan se seuraavaksi paras vaihtoehto. Ainakin jos biokaasun tankkausverkkoa saadaan vähän enemmän kuin mitä nyt on, ja taitaa ollakin verkosto kasvamassa.

Sähkökalusto sitten lyhemmille matkoille ja paikallisjakeluun.

Epäilenpä.

USA:ssa oli juuri NACFE:n järjestämä RunOnLess testi, jossa erilaisia sähkörekkoja, pakettiautoja yms. käyttävät firmat osallistuivat testiin tuotantovehkeillä ajaen tyypillisiä kuormia.


Mukana oli myös PepsiCo, jonka yksi sähkörekka ajoi yhden vuorokauden aikana yli 1000 mailia tuotantokäytössä. Vaikea nähdä miksi sähkö ei olisi dominoiva energianlähde myös pitkillä rekkareiteillä. Toki rekan ja infran pitää olla sellainen että kulutus on pieni, akku on iso ja lataus on nopea.


Pepsi_truck_908x490.jpg
 
Tärkeä, ellei tärkein asia sähkössä ja kuorkeissa on kustannussäästö. Ei vain polttoaineen osalta vaan huoltokuluissa.

Joten varmasti yleistyy kun tarjonta ja hintataso kohtaa.
 
Tällä hetkellä varmasti ei, mutta tulevaisuudessa paneelit ovat parempia ja vaikka tavallisessa autossa näin ei olekaan (kantaman jatkamiseen ,vaan ehkä enemmän lämpimässä pysäköidyn auton ilmastointiin), niin jos muutaman kontillisen pinta-alat saadaan aurinkopaneeleilla päällystettynä hyötykäyttöön voi tilanne olla jo täysin toinen.

Hyötysuhteen pitäisi olla aika älytön nykyisiin verrattuna ellei asu tyyliin aavikolla. Kulutus on valtava vrt. hlöauto, joten ei se paneelien pinta-ala auta pahemmin mitään.
 
Hyötysuhteen pitäisi olla aika älytön nykyisiin verrattuna ellei asu tyyliin aavikolla. Kulutus on valtava vrt. hlöauto, joten ei se paneelien pinta-ala auta pahemmin mitään.


Eli aavikolla pidät kuitenkin jo sinäkin mahdollisena. Kehitys kehittyy.
 
Kuljettajan kertomuksesta selvisi, että akun netto on 375 kWh. Suorituskyvyn testailua sisältävä 150 km ajo kulutti 60 % tuosta, eli 225 kWh. Se tekee kulutukseksi 150 kWh/100 km, mikä vastaa energiasisällöltään 15 l/100 km dieseliä.
Lehtijutussa oli arvelua etta akku ei ehka riittaisi talvella. Silloin siis 350 kwh/100km. Koska dieselirekan hyotysuhde alle puolet niin 700kwh/100km mika sitten on se 70 litraa dieselia per satku. Mut juu. Se lehtijuttu oli mitä oli.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä hetkellä varmasti ei, mutta tulevaisuudessa paneelit ovat parempia ja vaikka tavallisessa autossa näin ei olekaan (kantaman jatkamiseen ,vaan ehkä enemmän lämpimässä pysäköidyn auton ilmastointiin), niin jos muutaman kontillisen pinta-alat saadaan aurinkopaneeleilla päällystettynä hyötykäyttöön voi tilanne olla jo täysin toinen.
Muistinvaraisesti suomessa kesäpäiväntasauspäivän keskipäivällä säteily n 800w neliö

Keskimääräinen alle 3kWh/m2 vuorokaudessa

Kuvitelmissa missä kehitetään aurinkokenno jolla voi muuttaa sähköksi 80%, ja laskennallisesti 50 neliötä, niin tuona päivänä, kuvitelmassa taivas läpäisee optimisti, voisi kertomalla ynnätä 40kWh

Toinen lähestyminen, käytetään 200kWh kuukaudessa neliöllä, niin vuorokaudessa laskennallisella 50 neliöllä alle 300kWh

Jos panelilataus on halpaa ja kestää, millä voi pinnoittaa ajoneuvon/kärryn pinnat, niin mm kylmäkärryissä voi olla ideaa, kun auttaa lähinnä silloin kun jäähdytys vie eniten.


Latausasemilla, jos järkevälle etäisyydelle on tehtävissä panelifarmi, niin mikä ettei, eli pästään pienemmällä panelimäärällä per napattu watti, kun voi suunnatta optimisti, ja ehkä sijoittaa paikkaan missä ei esteitä. Lisäksi helpottaa se että panelit voi olla optimoitus energiantuotantoon, ja kestävyydestä voi tinkiä.

Lisäksi asemalla voi olla muita sähköenergiantuotanto menetelmiä, lisäksi olla kytketty valtakunnanverkkoon.

Sähköliikenteessä toki viilataan kulutusta ja tapoja kerätä energiaa, joten olen siinä samaa mieltä että aurinko energiaa keräämistä mietitään ja kehitetään. Jos halpaa kestävää panelia, ja joku prosentti säteilystä saadaan kerättyä, niin kananttaa se kerätä.

Viestissäsi oli kommentti aiheesta ja lähde mainittu, linkkeineen,eli ihan hyvä postaus, säilytätmisen arvoinen.

Lisäksi se aiemmpi Copy paste viesti voi kadota jos joku tekee rapsaa.
 
Tässä vielä Facesta tuon yhden kuskin ekan työvuoron fiilikset:

1697018021078.png

1697018057895.png
Lähde / kuvakaappaus ilmeisesti tästä kirjoituksesta (Facebook Sähköautot Nyt) (edit, linkissämyös kuva autosta)

Jos lupa copy/pasteta niin tuolta onnistuu ihan tekstidatana.

Raine Lakkala sanoi:
...
Kilometrejä tänään tuli mun vuorossa joku 150 ja akkuvarausta siihen kului noin 60 %.
...

Suurin sallittu yhdistelmämassa tällä on 68 tonnia.
...
Akkuhan tässä on bruttokapasiteetiltaan 540 kWh, mutta bufferit ovat todella isot. Mua ei oltu laitettu viime viikolla mukaan Volvon kouluttajien pitämään koulutustilaisuuteen, mutta työkaveri, joka oli, taisi sanoa nettokapasiteetin olevan peräti vain 375 kWh.

...
Toisaalta ison bufferin vuoksi akku täyttyy ainakin tolla meidän terminaalin 150 kW laturilla ihan tappiin saakka täydellä teholla. Vantaan terminaalin 240 kW Kempowerilla en vielä itse ole päässyt käymään.

...
Latauksessa melko huonona puolena on se, että autoa voi ladata ainoastaan 800 voltin latureilla (ja tietty type2:lla, 43 kW asti). 400 voltin latureiden jännitettä auto ei osaa useimpien 800 V henkilöautojen tapaan nostaa sopivaksi. Ei voi siis edes hätätapauksessa pienemmällä teholla käyttää 400 V latureita.
Eli n.150km n 225kWh
150kWh / 100km, tämä tuohon aiempaan ajatukseen aurinko-omatuotannolla ajeluun.

225kWh - 240kW laturilla terminaaleissa, ei kuullosta ihan toivottomalta.
Jos tuolla ajetaan linjaliikennettä (missä välit menee heittämällä ilman väli latauksia) , niin latausajat on lähinnä kustannusjuttu, ei muuta.
 
Viimeksi muokattu:
Näitä "mullistava uusi akku" -uutisia voi uskoa siinä vaiheessa, kun on ostanut tällaisen auton Suomessa ja toimituspäivänä myyjä lyö avaimet käteen. Muuten kaikki ovat promisewarea.
Vaikka menisikin nyt tuotantoon niin seuraavana pitäisi jonkun autovalmistajan ottaa akku omaan tutkimuskäyttöön ja tehdä konsepti ja kaksikymmentä prototyyppiä jonka jälkeen tuotantovalmis auto testiradoille ja jos homma skulaa niin tuotanto päälle. Tuossa menee vähintään 5v sanoisin lonkalta.
 
KYseessä on kuitenkin täysin erilliset järjestelmät vaikka siellä pohjalla se jonkinasteinen Android pyöriikin.

Siirrän tämän pois Tesla-ketjusta.

No aika pitkälti se käsittääkseni jakaa Android-pohjan, rajoitukset tulee sitten UI puolella ja kaikkia Google api pintoja ei kai ole käytössä mutta jos sinulla on toimiva Android-appi niin olet jo aika pitkällä vs. kokonaan uudelle alustalle koodaminen. Googlelta löytyy emulaattorit yms joilla sitä voi pitkälti testata.

Google itse sanoo näin:

Android Automotive is an operating system and platform running directly on the in-vehicle hardware. It is a full-stack, open source, highly customizable platform powering the infotainment experience. Android Automotive supports apps built for Android as well as those built for Android Auto.


Tämä siis sen perusteella mitä olen lukenut, ei ole omaa kokemusta ja voin olla väärässäkin.
 
Vaikka menisikin nyt tuotantoon niin seuraavana pitäisi jonkun autovalmistajan ottaa akku omaan tutkimuskäyttöön ja tehdä konsepti ja kaksikymmentä prototyyppiä jonka jälkeen tuotantovalmis auto testiradoille ja jos homma skulaa niin tuotanto päälle. Tuossa menee vähintään 5v sanoisin lonkalta.
Meinaatko, että autonvalmistajat ei olisi saanut akkuvalmistajalta esim. engineering sampleja tms. ennakkoon millä testata?
 
Meinaatko, että autonvalmistajat ei olisi saanut akkuvalmistajalta esim. engineering sampleja tms. ennakkoon millä testata?
Miltä akkuvalmistajalta ja mitä engineering sampleja? Kyseinen nyrkkipaja tekee tutkimusta ja heillä on patentteja nyt tälle solid state akulle. Hakevat sivuillaan rahoitusta että voisivat tehdä jotain tuotteita tai toivovat että akkuvalmistajat lisensoisivat heidän keksintöään joilla olisi tuotantokykyä.

Tämä läpimurto on siis puhtaasti A4:lle printattu tutkimuspaperi.
 
Alkuperäisessä jutussa sanotaan että kaupittelevat jo lisenssiä autonvalmistajille.
Jos tämä pitää paikkaansa, on oltava esittää paljon muuta kuin pelkkä tutkimuspaperi, muuton kaupittelu on turhaa.

Mutta eipä tämä ole ainoa. Tojo ihan samassa vaiuhdissa, muutama vuosi ,niin sodid state on autoissa. Halusitte tai ette.
 
Alkuperäisessä jutussa sanotaan että kaupittelevat jo lisenssiä autonvalmistajille.
Jos tämä pitää paikkaansa, on oltava esittää paljon muuta kuin pelkkä tutkimuspaperi, muuton kaupittelu on turhaa.

Mutta eipä tämä ole ainoa. Tojo ihan samassa vaiuhdissa, muutama vuosi ,niin sodid state on autoissa. Halusitte tai ette.
Juu heillä lukee sivuillaan että hakevat sijoittajarahaa että saisivat tehtyä itse jotain tai lisensoijia (akkuvalmistajia tai autovalmistajia joilla oma tuotanto) jotka alkaisivat itse tekemään näitä akkuja lisenssillä.
 
Miltä akkuvalmistajalta ja mitä engineering sampleja? Kyseinen nyrkkipaja tekee tutkimusta ja heillä on patentteja nyt tälle solid state akulle. Hakevat sivuillaan rahoitusta että voisivat tehdä jotain tuotteita tai toivovat että akkuvalmistajat lisensoisivat heidän keksintöään joilla olisi tuotantokykyä.

Tämä läpimurto on siis puhtaasti A4:lle printattu tutkimuspaperi.
Tämä oli yleisesti ottaen, en oo juttua lukenu. Itse puhuit että vaikka olisi menossa tuotantoon. Se että joku menee tuotantoon ei tokikaan tarkoita sitä, että sitä ei tärkeimmillä asiakkailla olisi jo ennakkoon ollut käpisteltävissä.
 
Sähköautoilevat veljet ja sisaret, minulla on kysymys. Tässä on nyt viime aikoina tullut mielestäni (ainakin kasvukolmion sisällä) paljon tilanteita vastaan, jossa uusille sähköautojen omistajille on ollut epäselvää tämä latausepisodi. Eli ihmiset, jotka omistaa kyllä uuden sähkärin, mutta ovat aivan pihalla esim. kW-asioista, pikalatureista ja muista. Viimeksi tällä viikolla kävin keskustelun laturilla siitä, ettei se laturin antama maksimaalinen kW-lukema ole se, millä autoa ladataan. Tässäkin Enyaqin omistaja ei millään halunnut ymmärtää, että miksei se 150kW näytön mukaan tule autoon, vaan se lataa sitä "alitehoisesti" jollain 50kW teholla. Rauhallisesti yritin selittää, että latausnopeus riippu automallista, akun lämpötilasta, varausasteesta jne. mutta tämä ei vaan mennyt jakeluun, sillä vastaukseksi tuli "laturissa lukee 150kW, mitä et ymmärrä?".

Tässä vaan mietin, että kun nämä ei niin tekkiorientoituneet ihmiset näitä sähkäreitä hankkii, onko tosiaan näin ettei mistään mitään oteta selvää? Ei meinaat tällaisella tule ihan mitään läpimurtoa hetkessä, jos ei edes perusasioita tiedetä. Sama juttu kuin on näitä ihmisiä, joille tulee yllärinä kesähelteillä ettei aurinkopaneelit tuolloin tuota maksimiaan vaikka Aurinko paistaakin jatkuvasti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 625
Viestejä
4 511 318
Jäsenet
74 445
Uusin jäsen
hupsistarallaa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom