Yleistä keskustelua sähköautoista


Tarjolla olevien Prolestar 2:ien määrä kasvaa koko ajan. Alkuviikosta kun katsoin niin oli n. 5kpl, nyt tuplat.

Johtuneeko sitten kuinka moni vaihdosta Teslaan hinnanalennuksen myötä, uusista Polestarin takavetomalleista(2024->) vai ihan siitä, että ihmisillä ei ole enää rahaa(korkojen nousu, elinkustannusten nousu ja sitä myöden reaaliansioiden lasku)

Nyt on 30kpl P2:ia listalla.

Ihme on jos ei kohta ala hinnanalennuksia kuulumaan.
 
Ford , Nissan ja Mercedes ilmeisesti taipui muutamien tonnien hinnanalennuksiin jo myös. Eiköhän siellä muutkin seuraa perässä piakkoin. Tosin nämä alennukset ei ainakaan heti kaikki ole Suomessa, mutta eiköhän ne valu tännekin.


 
Vähän pakko kilpailutilanteessa, mutta katteet ei anna varaa; monilla on veitsi kurkulla vanhojen kokoonpanotapojen vuoksi.
 
Kun näistä lakoista selvitään niin alkaa muutosneuvottelukierrokset kiertää niin saattaa lisätä sähköauton tilausperuutuksia.
Ehkä jotkut jo ennakoi tulevaa.
 
Polestarin tapauksessa Teslan hintojen alentamisen lisäksi on varmaan osittain vaikuttanut MY24- speksien julkistus, takaveto, lisää tehoa, pienempi kulutus
 
Jos ei nyt huomioida pakkasessa latausta ja jotain akun lämmitystä, niin miten se hyötysuhde heikkenee hitaammalla latauksella?
Juuri nyt en löydä, mutta youtubessa oli joku tyyppi kokeillut Ioniq 5:llä tuota yksivaihelatausta vs. kolmivaihelataus ja yksivaiheisessa oli ollu 10-20% huonompi hyötysuhde. Itse huomannut myös, että yksivaihelatauksella (2.7kW) kertoo latausajaksi (tehosuhteessa) huomattavasti pidemmän ajan kuin kolmivaiheisella (11kW). Veikkaisin, että koska autossani on 400V akkutekniikkka, niin on vähemmän häviöitä muuttaa tuosta 11kW laturin vaiheidenvälisestä noin 400V jännitteestä DC:tä kuin muuntaa se tuosta noin 230V yksivaiheisesta, kun sen joutuu muuntamaan 400V DC tms. En ole yhtään sen tarkemmin noita autojen latauspuolen muuntimien tekniikoita katsellut, joten en tarkasti tiedä miten ja mihin arvoihin jännite muunnetaan ja millaisia häviöitä niissä tulee.
 
Polestarin tapauksessa Teslan hintojen alentamisen lisäksi on varmaan osittain vaikuttanut MY24- speksien julkistus, takaveto, lisää tehoa, pienempi kulutus
No ehkä vähän, mutta samalla myös hinta ja rahoitus nousi polestarilla. Itse en vain oikein tuohon alle 50 tuhannen euron hintaan pystynyt polestaria perustelemaam kun teslan huomattavasti isomman mallin hinta putoaa samaan.

Kävin vielä samana päivänä ennen polestarin peruuttamista ja teslan tilausta kumpaakin autoa katsomassa ja muistan pohtineeni ääneen, että eiväthän nämä edes voi olla saman hintaluokan autoja kun näitä katsoo ja näissä istuu. Ikävältä tuntuu myöntää, mutta kyllä se tesla lähes kaikessa oli myös ajaessa polestaria edellä.
 
Onhan se niin, että Polestar2 on siellä XC40 kokoluokassa sisältä, eli todella pieni (enempi V40 kokoinen). On syitä miksi itse päädyin Mach E:hen Polestarin tai Teslan sijaan vaikka olin ennen tätä vaihtoa ajanut lähes täysin Volvoilla kymmenisen vuotta. Teslassa tökki käyttömahdollisuudet ja se modernin retro tietokonepelimäisyys, Polestar 2 oli Volvo V60-mallin jälkeen täysin käyttökelvottoman pieni. Lisätään tähän, että Mach E:hen sai suht tasaisen tavaratilan lattian ja sinne mahtuu noin saman verran tavaraa kuin Volvo V60:seen mahtui. Siellä mahtuu myös suht mukavasti nukkumaan tarvittaessa minun kokoinen ihminen tai jopa kaksi.
 
en tiedä kuinka faktaa on, mutta ainakin jotain juttuja liikkunet että Polestarin v2.7 päivityksen saisi vain marmoritiskiltä, ei ollenkaan OTA-jakeluna.
 
Juuri nyt en löydä, mutta youtubessa oli joku tyyppi kokeillut Ioniq 5:llä tuota yksivaihelatausta vs. kolmivaihelataus ja yksivaiheisessa oli ollu 10-20% huonompi hyötysuhde.
Tämä 10-20% ero kuulostaa isommalta kuin se on. Olen Teslalla mitannut noin 4,5-6,5 % lataushukan 3,7 kW yksivaihelatauksella. Tämä laskettu vertaamalla auton ilmoittamaa akkuun ladattua energiaa laturin energiamittarin lukemiin. Tämä tarkoittaisi noin 3,5 kWh häviötä yksivahelatauksella, jolloin 10-20% huonompi hyötysuhde lisäisi tuohon muutaman sata wattituntia. Vuositasolla puhutaan siis 100 kWh suuruusluokan lisähäviöistä. Ei siinä, kyllä itsekin mieluiten käyttäisin kolmivaihetta jos kotona sellainen olisi.

Aivan oma lukunsa on sitten 8A/230V lataus. Latailin kerran -20 asteen pakkasilla tuollaisella, ja lataushäviöt olivat arviolta 30 %. Tällöin koko latauksesta ei tuntunut enää olevan mitään hyötyä, kun yön aikana akkuun lorahti alle kymmenen kilowattituntia.
 
en tiedä kuinka faktaa on, mutta ainakin jotain juttuja liikkunet että Polestarin v2.7 päivityksen saisi vain marmoritiskiltä, ei ollenkaan OTA-jakeluna.
Minne ihmeeseen lie katosi Polestarin OTA-päivitykset, viimeisin OTA:na jaettu on ollut P2.4 eli P2.5 ja P2.6 oli vain vain huollossa asennettavia. Ja jos näin myös P2.7:nkin osalta on, niin voivat lopettaa kyllä OTA-päivityksien mainostamisen.
 
Minne ihmeeseen lie katosi Polestarin OTA-päivitykset, viimeisin OTA:na jaettu on ollut P2.4 eli P2.5 ja P2.6 oli vain vain huollossa asennettavia. Ja jos näin myös P2.7:nkin osalta on, niin voivat lopettaa kyllä OTA-päivityksien mainostamisen.
Ei se vaadi kuin sen että taajuusmuuttajaan ei OTA toimi mutta kaikkeen muuhun toimii niin aiheuttaa sen, että osa päivityksistä täytyy tehdä paikan päällä.
 
Kysymys; onko olemassa sellaista 2-in-1 latauspiuhaa jossa olisi toisessa päässä normi type-2 ja toisessa päässä sekä schuko että voimavirta joista valita käytön mukaan?
Kuten tuossa jo vastattiin, niin ei ole olemassa ihan sähköturvallisuudenkaan vuoksi sellaista matkalaturia jossa kiinteästi molemmat päät (jos siis sitä tarkoitit).
Adapterilla olevia on olemassa jonkin veran. Esim. Eevi 22kw matkalaturi on juuri tuollainen. Ainoa ongelma on tuon muuntajablokin paino, joka vetää aika kovin suko-pistoketta irti pistorasiasta, jos johto ei ole tarpeeksi pitkä. Pitkässä johdossa toisaalta se huono puoli, että ulkona ladattaessa muuntaja lojuu maassa (ainakin tuossa Atonoksen laturissa kotelo on IP65, joten ei pitäisi haitata vaikka vesilätäkössä uittaisi).
 
Kuten tuossa jo vastattiin, niin ei ole olemassa ihan sähköturvallisuudenkaan vuoksi sellaista matkalaturia jossa kiinteästi molemmat päät (jos siis sitä tarkoitit).
Adapterilla olevia on olemassa jonkin veran. Esim. Eevi 22kw matkalaturi on juuri tuollainen. Ainoa ongelma on tuon muuntajablokin paino, joka vetää aika kovin suko-pistoketta irti pistorasiasta, jos johto ei ole tarpeeksi pitkä. Pitkässä johdossa toisaalta se huono puoli, että ulkona ladattaessa muuntaja lojuu maassa (ainakin tuossa Atonoksen laturissa kotelo on IP65, joten ei pitäisi haitata vaikka vesilätäkössä uittaisi).

Jees, ehkä helpompi ja halvempi hommata omat piuhat. Jo pelkkää schuko-laturia kun saa uutiskirjekoodin kanssa 189€ hintaan Sähköauton Suko-latauslaite säätimellä 5m, Suko-Type 2, 16A

Tähän oma voimavirtalaturi päälle n. 400€ niin yhteishinta alle 600€ on ihan kohtuullinen.
 
Jees, ehkä helpompi ja halvempi hommata omat piuhat. Jo pelkkää schuko-laturia kun saa uutiskirjekoodin kanssa 189€ hintaan Sähköauton Suko-latauslaite säätimellä 5m, Suko-Type 2, 16A

Tähän oma voimavirtalaturi päälle n. 400€ niin yhteishinta alle 600€ on ihan kohtuullinen.
Itsellä on tuollainen adapteri voimavirtalaturiin jos esimerkiksi mökillä pitää ladata. Tuli kyllä laitteen mukana.

 
Itsellä on tuollainen adapteri voimavirtalaturiin jos esimerkiksi mökillä pitää ladata. Tuli kyllä laitteen mukana.


Niin no joo, ehkä järkevin ostaa pelkkä voimavirtalaturi ja sitten tällainen adapteri.

Tosin, tuo adapteri voidaan pölliä kun se ei lukitu työpaikan hallin älypistorasian päähän... ainoastaan se auton pää lukittuu ja jos se olisi yhtä laturia ja yhtä johtoa niin ei saisi pöllittyä...
 
Niin no joo, ehkä järkevin ostaa pelkkä voimavirtalaturi ja sitten tällainen adapteri.

Tosin, tuo adapteri voidaan pölliä kun se ei lukitu työpaikan hallin älypistorasian päähän... ainoastaan se auton pää lukittuu ja jos se olisi yhtä laturia ja yhtä johtoa niin ei saisi pöllittyä...
Juu tokihan sen adapterin voi nyysiä, onneksi laturi sentään lukittuu autoon joten varkaudella saavutettu hyöty on alle 10€
 
Ikävältä tuntuu myöntää, mutta kyllä se tesla lähes kaikessa oli myös ajaessa polestaria edellä.
Kaikki on subjektiivista. Teslaa en ole ajanut, mutta taksi Model Y:n kyydissä istuneena ihmettelin kyllä miten upouusi kallis auto voi olla semmoinen rämisevä koppero. Ainakin matkustaessa Polle tuntui omasta mielestä paljon jämäkämmältä, ja ajotuntumastakin tykkäsin. Tilaa on toki vähemmän.

Mutta Teslojen hintojen putoaminen on kyllä vaikuttanut sen verran (kaiken muun ohella), että oma Polletilaus taitaa myös peruuntua. Vanhoja malleja tullee myyntiin käytettynä kunhan uusia saadaan tehtaalta ulos, joten vähän jo pelottaa paljonko tuon vanhan mallin arvo tulisi laskemaan ekana vuonna, kun muutenkin käytettyjen hinnat on laskenut jopa 20%.
 
Vähän pakko kilpailutilanteessa, mutta katteet ei anna varaa; monilla on veitsi kurkulla vanhojen kokoonpanotapojen vuoksi.
(kommentti sähköautojen hinnanalennuksista?)

Kysyntä ylitti tarjonnan, mikä mahdollisti hintojen noston.
Pahimmat paineet helpottaa, ja toimitusaikojen lisäksi alkaa kiinostaa hinnat.

Autovalmistajat ovat investoineet tuotantoon, komponentti ketjuihin ja vaikka ns sähköauton arvokkaimpien komponenttien kustannuslasku taittui viimevuonna, niin en usko että laskumahdollisuudet siihen kaatuu.

Jos vanhoilla kokoonpano tavoilla viittaa isoihin polttisvalmistajiin jotka eivät vielä ole isosti tulleet sähköautomarkkinoille, isoista varmaan Toytota esimerkki, joka toki tunnettu kokoonpanoo osaajana, mutta äänesti hybridi ja kaasu (vety) puolesta. Se nyt ei kaadu alkuinvestointeihin, vaan mallien kilpailukykyyn.

Ei toimijat/toimitusketjut toteuttaa hinnanalennuket eri tavoin
 
Viimeksi muokattu:
Saa nähdä tuleeko näitä latauspisteitä vauhdikkaasti moneltakin toimijalta jatkossa. Autoliitto perustaa latauspisteitä 80-100 kpl lähivuosien aikana.
Tänä vuonna tavoitteena on 20 latausasemaa. 2-4 latauspistettä kussakin ja keskittyvät 50-100kW pikalatausasemiin. Lataus tapahtuu Virran kautta.
 
mutta taksi Model Y:n kyydissä istuneena ihmettelin kyllä miten upouusi kallis auto voi olla semmoinen rämisevä koppero. Ainakin matkustaessa Polle tuntui omasta mielestä paljon jämäkämmältä, ja ajotuntumastakin tykkäsin. Tilaa on toki vähemmän.
Ainakaan 2022 mallinen tesla model y ei rämissyt yhtään ajaessa. Oli myös paljon hiljaisempi kuin polestar maantienopeuksissa. Itseasiassa tämän hetkinen vuoden 2003 opel vectra on hieman hiljaisempi kuin polestar oli koeajossa kesärenkailla.
 
Saa nähdä tuleeko näitä latauspisteitä vauhdikkaasti moneltakin toimijalta jatkossa. Autoliitto perustaa latauspisteitä 80-100 kpl lähivuosien aikana.
Tänä vuonna tavoitteena on 20 latausasemaa. 2-4 latauspistettä kussakin ja keskittyvät 50-100kW pikalatausasemiin. Lataus tapahtuu Virran kautta.
Kyllähän tämä Suomen pikalatausverkosto kehittyy mainiota tahtia enkä ole vielä päässyt latausruuhkasta nauttimaan. Harmi sinänsä, että Autoliitto panostaa noinkin matalan tehon latureihin, mutta kyllähän niilläkin toki jotain latailee. Tuo 100 kW on siis yhtä kuin max. 250 A, eli vaikkapa Tesla Model 3 latautuu enintään noin 87 kW teholla. Ei tuollaiselle kiinnosta itseäni pysähtyä, jos tarkoitus on vain saada akkua ladattua mahdollisimman nopeasti. Iittalan myymälän kylkeen sopii kyllä varmasti, jos tarkoitus on samalla shoppailla. En kuitenkaan toivo, että yritykset tekisivät päätöksiä maksimilataustehosta sen perusteella, että saavat houkuteltua asiakkaita myös shoppailemaan.

Mikä sitten on hyvä latausteho? Itse priorisoin matkanteossa vähintään 150 kW latureita.
 
Se on silti mukavempaa ajaa sinne 150 kW laturille kun tietaa etta jos se ei toimikaan niin 20 km paassa on 50 kW laturi hatavarana. Tai toisinpain etta jos meinaa akku loppua ennen 150 kW asemaa niin voi hetkeksi pysata 50 kW asemalle.
 
Saa nähdä tuleeko näitä latauspisteitä vauhdikkaasti moneltakin toimijalta jatkossa. Autoliitto perustaa latauspisteitä 80-100 kpl lähivuosien aikana.

Tänä vuonna tavoitteena on 20 latausasemaa. 2-4 latauspistettä kussakin ja keskittyvät 50-100kW pikalatausasemiin. Lataus tapahtuu Virran kautta.

https://yle.fi/a/74-20018998
Autoliiton sivuilta luin että oikeastikko, vai joku markkinointi juttu. siellä luki että investoivat, no kai ydhistyksellä on rahaa joka pitää jonnekkin sijoittaa turvallisen tuottavasti, kohteet joista vielä hyötyä jäsenille. joka taasen antaa vähän riskinsietokykyä.
 
No ehkä vähän, mutta samalla myös hinta ja rahoitus nousi polestarilla. Itse en vain oikein tuohon alle 50 tuhannen euron hintaan pystynyt polestaria perustelemaam kun teslan huomattavasti isomman mallin hinta putoaa samaan.

Kävin vielä samana päivänä ennen polestarin peruuttamista ja teslan tilausta kumpaakin autoa katsomassa ja muistan pohtineeni ääneen, että eiväthän nämä edes voi olla saman hintaluokan autoja kun näitä katsoo ja näissä istuu. Ikävältä tuntuu myöntää, mutta kyllä se tesla lähes kaikessa oli myös ajaessa polestaria edellä.
[/QUOTE]

Tesla on kyllä kova tällä hetkellä jos se ominaisuuksiltaan miellyttää. Kuka mistäkin tykkää ja arvottaa asioita. Itsellä Polestar kaikilla varustepaketeilla ja kulutusta lukuunottamatta Polle vie omilla mittareilla voiton Teslasta. Varsinkin ajo-ominaisuuksissa:)
 
Miten laskit tämän?
Kempowerin lataustehot ilmoitetaan ainakin valtaosassa tapauksista 400 V jännitteellä, eli eli 100 kW tarkoittaa 100 kW / 400A * 1000 = 250 A enimmäisvirtaa. Uutisen kuvan perusteella ainakin tuo Iittalan asema on Kempowerin latausasema. Eli siis:
  • 80 kW -> 200 A
  • 100 kW -> 250 A
  • 150 kW -> 375 A
  • 200 kW -> 500 A
Tesla Model 3 akkupaketin jännite on täynnä noin 400 V kun tyhjänä taas ilmeisesti vain hieman yli 300 V. Tällöin esimerkiksi 350 V jännitteellä päästään 350 V * 250 A /1000 = 87,5 kW tehoon.

E: Ja siis tuo virta on nimenomaan se lataustehoa rajoittava tekijä.
 
Tuo 87kW latausteho toki saavutetaan niillä hyperlatureillakin n. 50% akun varauksella Teslalla. Menee siis toki aikaa hukkaan, mutta tuollainen 100kW laturi on kuitenkin niin reipasta nopeutta että jos nyt ei ihan korealaisten tapaan 18 minuutissa pääse 10-80% väliä akun varauksen osalta niin vaikka aika tuplataan niin ei se edelleenkään ole kuin reilu puoli tuntia.
 
Audin laturi on muistaakseni myös ollut pidempään tuolla adapterilla. Hinnasta ja toimivuudesta ei mitään sen tarkempaa tietoa, kunhan muistan että jossain tullut vastaan ja oli jossain mainoksessa muistaakseni aikanaan jotain 500-600€ pintaan:
 

Liitteet

  • laturi.png
    laturi.png
    236,6 KB · Luettu: 69
Tuo 87kW latausteho toki saavutetaan niillä hyperlatureillakin n. 50% akun varauksella Teslalla. Menee siis toki aikaa hukkaan, mutta tuollainen 100kW laturi on kuitenkin niin reipasta nopeutta että jos nyt ei ihan korealaisten tapaan 18 minuutissa pääse 10-80% väliä akun varauksen osalta niin vaikka aika tuplataan niin ei se edelleenkään ole kuin reilu puoli tuntia.

Jos laturi antaa tarpeeksi virtaa niin tulee 60% kohdalla noin 100kW
 
Muutama viesti bongattu, jossa Polle peruttu ja otettu Tesla tilalle. Monelle aika no brainer nykyisellä hintaerolla, siis jos Tesla miellyttää.
Polestarin tapauksessa Teslan hintojen alentamisen lisäksi on varmaan osittain vaikuttanut MY24- speksien julkistus, takaveto, lisää tehoa, pienempi kulutus

Tämä ja rahoituskuvioiden muuttuminen, hankintatuen poistuminen jne lienee kaikki syynä.

Mielestäni vaikuttaa siltä, että pahin kysyntäpiikki on selvästi ohi ja valmistajatkin pystyneet Teslan lisäksi skaalaamaan tuotantoa isommaksi.
 
Tuo 87kW latausteho toki saavutetaan niillä hyperlatureillakin n. 50% akun varauksella Teslalla. Menee siis toki aikaa hukkaan, mutta tuollainen 100kW laturi on kuitenkin niin reipasta nopeutta että jos nyt ei ihan korealaisten tapaan 18 minuutissa pääse 10-80% väliä akun varauksen osalta niin vaikka aika tuplataan niin ei se edelleenkään ole kuin reilu puoli tuntia.
No siitä ollaan varmaan yhtä mieltä, että nopeampi on parempi. Riippuu sitten ajasta ja autosta, että kuinka iso ero on 100 kW ja vaikka 200 kW laturin välillä.

Kuitenkin kuulostaa itsestäni hölmöltä, että vielä tänä päivänä joku alkaa rakentamaan oikeaa verkostoa enintään 100 kW laturien pohjalle ja mainitsee jopa 50 kW laturit. Lataustehot kun ovat jatkuvassa kasvussa ja hyvin suuri osa uusista autoista alkaa pystymään jo 150 kW lataustehoon. No, eiköhän noillekin latureille käyttäjiä riitä.
 
Kuitenkin kuulostaa itsestäni hölmöltä, että vielä tänä päivänä joku alkaa rakentamaan oikeaa verkostoa enintään 100 kW laturien pohjalle ja mainitsee jopa 50 kW laturit. Lataustehot kun ovat jatkuvassa kasvussa ja hyvin suuri osa uusista autoista alkaa pystymään jo 150 kW lataustehoon. No, eiköhän noillekin latureille käyttäjiä riitä.
Ja jos olen oikein ymmartanyt Kemppowerin tuotteita niin ainoa asia minka tuossa saastaa on kuparin maara kaapelissa muuntamosta kahvaan. Kempowrin muuntamo on samoista komponenteista tehty olkoot pistoolin maksimi teho 200kw tai 100kw sanoo mutu.
 
Kuitenkin kuulostaa itsestäni hölmöltä, että vielä tänä päivänä joku alkaa rakentamaan oikeaa verkostoa enintään 100 kW laturien pohjalle ja mainitsee jopa 50 kW laturit. Lataustehot kun ovat jatkuvassa kasvussa ja hyvin suuri osa uusista autoista alkaa pystymään jo 150 kW lataustehoon. No, eiköhän noillekin latureille käyttäjiä riitä.
Se kai matematiikkaa, jonka lisäksi saatavuus rajoittaa.

Maalikkona tulee mieleen että ensin tarvitaan paikka mihin saa liittymän, rajusti tukevamman liittymän kustannus voi tehdä hallaa kannattavuus laskelmille. Noissa kuitenkin se sijaintikin tärkeä. Jos optio tukevalla liittymälle niin latauslaitteita ja liittymää voi päivitellä kysynnän mukaan.

En tiedä miten latureiden hinnat pomppaa jos hankkii valmiiksi niin tehokkaita kun saa ja sitten rajoittaa niiden tehoja.
Kempowerin lataustehot ilmoitetaan ainakin valtaosassa tapauksista 400 V jännitteellä, eli eli 100 kW tarkoittaa 100 kW / 400A * 1000 = 250 A enimmäisvirtaa. Uutisen kuvan perusteella ainakin tuo Iittalan asema on Kempowerin latausasema. Eli siis:
  • 80 kW -> 200 A
  • 100 kW -> 250 A
  • 150 kW -> 375 A
  • 200 kW -> 500 A
Tesla Model 3 akkupaketin jännite on täynnä noin 400 V kun tyhjänä taas ilmeisesti vain hieman yli 300 V. Tällöin esimerkiksi 350 V jännitteellä päästään 350 V * 250 A /1000 = 87,5 kW tehoon.

E: Ja siis tuo virta on nimenomaan se lataustehoa rajoittava tekijä.
OK, kiitos valaisevasta selvityksestä.

Eli Kempoweri ilmoitaa max virran ja esimerkkisi Teslalla latausjännite tyhjänä 350V ja varauksen kasvaessa latausjännite nousee.
 
Eli Kempoweri ilmoitaa max virran ja esimerkkisi Teslalla latausjännite tyhjänä 350V ja varauksen kasvaessa latausjännite nousee

Kannattaa vilkaista Teslabjörnin jakso jossa vierailee Kempowerin tehtaalla. Siellä demotaan latureista löytyvää infoikkunaa joka kertoo virran, jännitteen ja sen mikä osapuoli rajoittaa tehoa.
 
Kannattaa vilkaista Teslabjörnin jakso jossa vierailee Kempowerin tehtaalla. Siellä demotaan latureista löytyvää infoikkunaa joka kertoo virran, jännitteen ja sen mikä osapuoli rajoittaa tehoa.

Kiitos vinkistä, en vielä saanut osumaan, ittu että nykyään kaikki pitää olla videolla, raskasta... :-(
https://kempower.com/teslabjorn/


https://www.youtube.com/watch?v=39zA4mTPJrI


Tuo joku haastattelua



https://www.youtube.com/watch?v=uzDLQ4gIFF4

Tuossa enemmän, mutta no video...

Edit, foorumin softa rikkoo linkit
 
Mutu on pielessä, kaapeissa 50kW moduleita. Tilaaja päättää määrän.
Jossain kohtaa olivat 25kw. Juu ohan se selva etta jos kentan kokonaisteho on 100 kW niin ei kahvastakaan voi tulla enempaa. Taisin ymmartaa vaarin etta kentan kentan teho olisi 200 kW mutta kahvan maksimi teho olisi vain 100 kW.
 
Jossain kohtaa olivat 25kw. Juu ohan se selva etta jos kentan kokonaisteho on 100 kW niin ei kahvastakaan voi tulla enempaa. Taisin ymmartaa vaarin etta kentan kentan teho olisi 200 kW mutta kahvan maksimi teho olisi vain 100 kW.

Modulissa 2 kanavaa @ 25kW per kanava. Vähän kuin PSU missä 2x 12V railia. Et saa niitä fyysisesti erotettua kun ovat samalla piirilevyllä, mutta sähkön voi jakaa kahteen eri kohteeseen.
 
Kempowrin muuntamo on samoista komponenteista tehty olkoot pistoolin maksimi teho 200kw tai 100kw sanoo mutu
Mutu on pielessä, kaapeissa 50kW moduleita. Tilaaja päättää määrän.
Pielessä ?
Jos oikein ymmärsin mollemmat kommentit, niin samoista konponenteista tehty.

Edit, tekoittiko ensimmäinen että muuten identtiset, pistoolin max teho vain eri (teho rajoitettu parametrein), ja toinen tarkensi että samoista komponenteista, mutta määrä tehon mukaan.
 
Edit, tekoittiko ensimmäinen että muuten identtiset, pistoolin max teho vain eri (teho rajoitettu parametrein), ja toinen tarkensi että samoista komponenteista, mutta määrä tehon mukaan.
Ensimmäinen väärinkäsitys oli se että ajattelin kentällä olevan tehoa 200kw ja pistoolista saisi kuitenkin vain 100kw. Tuosta loppu hälinästä ei kannata alkaa vääntämään.
 
Ensimmäinen väärinkäsitys oli se että ajattelin kentällä olevan tehoa 200kw ja pistoolista saisi kuitenkin vain 100kw. Tuosta loppu hälinästä ei kannata alkaa vääntämään.

Jos näitä nyt yhdistelee yhdistelee, niin nyt asian yhteyteen liittyvä pointti. (jos tämä nyt lähti tulevista lisäteho tarpeista)
Mutu on pielessä, kaapeissa 50kW moduleita. Tilaaja päättää määrän.

Onko kustannustehokkaasti päivitettävissä (lisättävissä), jos asema yriytys haluaa lisää tehopa per pistooli. vai onko se näissä ulkoasemissa epäoleellista, ja ennemmin lätkitään vain tehokkaampia asemia riviin. Kuormanjako kai sujuu hyvin, varsinkin jos liittymää ei saa tai kannata mitoittaa koko kentän max summa tehon mukaan.
 
Jos näitä nyt yhdistelee yhdistelee, niin nyt asian yhteyteen liittyvä pointti. (jos tämä nyt lähti tulevista lisäteho tarpeista)


Onko kustannustehokkaasti päivitettävissä (lisättävissä), jos asema yriytys haluaa lisää tehopa per pistooli. vai onko se näissä ulkoasemissa epäoleellista, ja ennemmin lätkitään vain tehokkaampia asemia riviin. Kuormanjako kai sujuu hyvin, varsinkin jos liittymää ei saa tai kannata mitoittaa koko kentän max summa tehon mukaan.

Riippuu täysin kohteen kaapeloinnista ja syötöstä. Jos liittymä on mitoitettu vain 100kW niin sitten on vaikea lähteä lisäämään tehoa
 
Riippuu täysin kohteen kaapeloinnista ja syötöstä. Jos liittymä on mitoitettu vain 100kW niin sitten on vaikea lähteä lisäämään tehoa
Sori, epäselvä kysymys.

Tuossa kyselin nimenomaan noiden laturien ja tässä tapauksessa varsinkin Kempowerin laturien tehojen kasvattamista.

Liittymä juttu sitten erikseen, vaikka siitä sivusin kuormanjaon osalta. Siinä ajatus se että liittymässä riittää paukut isommille tehoilla, mutta siinä ääneen mietin sitä että ei riitä siihen että kaikki pistoolit täydellä kuormalla.

Jos vain hetkellisesti yksiasiakas, niin varsinkin kylmäasemalla siitä ehkä kannattaa päästä nopeasti eroon, eli mahdollisimman nopea lataus . toinen ääripää missä ynnätään sitä kuinka monelle yhtäaikaiselle kannattaa myydä latausta.
 
Vähän pakko kilpailutilanteessa, mutta katteet ei anna varaa; monilla on veitsi kurkulla vanhojen kokoonpanotapojen vuoksi.
Jos nyt miettii miksi Tesla on niin edullinen valmistaa, niin eiköhän siinä myös aika suurta osaa näyttele autojen yksinkertaisuus. Tesla 3 ja Y:hän on todella "riisuttuja" ja tottahan se vaikuttaa myös tuotantokustannuksiin. Jos taas verrataan Teslan S tai X malleja, jotka muistuttavat enemmän perinteistä autoa sisustaltaan ja hallintalaitteiltaan, niin aletaan olemaan hinnassakin jo muiden tasolla.

Jos tuollainen yksinkertaistetumpi tyyli alkaa muotoutumaan uudeksi normiksi, niin eiköhän myös perinteisemmät auton valmistajat hyödynnä siitä syntyvän säästöpotentiaalin.

Kilpailulle tekee kyllä hyvää että Tesla on hintoja reilusti tiputtanut. Siinä joutuu muutkin miettimään hinnoittelua, tehostamista ja kilpailukykyä, vaikka hiukan erityyppistä autoa valmistettaisiinkin.
 
Jos nyt miettii miksi Tesla on niin edullinen valmistaa, niin eiköhän siinä myös aika suurta osaa näyttele autojen yksinkertaisuus. Tesla 3 ja Y:hän on todella "riisuttuja" ja tottahan se vaikuttaa myös tuotantokustannuksiin. Jos taas verrataan Teslan S tai X malleja, jotka muistuttavat enemmän perinteistä autoa sisustaltaan ja hallintalaitteiltaan, niin aletaan olemaan hinnassakin jo muiden tasolla.

Jos tuollainen yksinkertaistetumpi tyyli alkaa muotoutumaan uudeksi normiksi, niin eiköhän myös perinteisemmät auton valmistajat hyödynnä siitä syntyvän säästöpotentiaalin.

Kilpailulle tekee kyllä hyvää että Tesla on hintoja reilusti tiputtanut. Siinä joutuu muutkin miettimään hinnoittelua, tehostamista ja kilpailukykyä, vaikka hiukan erityyppistä autoa valmistettaisiinkin.
Vaikuttaa enemmän siltä että muut valmistajat alkavat taas lisäämään nappien määrää. Onhan nuo hipaisuun/näyttöön perustuvat ratkaisut ajaessa ihan penaalista.
 
Jos nyt miettii miksi Tesla on niin edullinen valmistaa, niin eiköhän siinä myös aika suurta osaa näyttele autojen yksinkertaisuus. Tesla 3 ja Y:hän on todella "riisuttuja" ja tottahan se vaikuttaa myös tuotantokustannuksiin. Jos taas verrataan Teslan S tai X malleja, jotka muistuttavat enemmän perinteistä autoa sisustaltaan ja hallintalaitteiltaan, niin aletaan olemaan hinnassakin jo muiden tasolla.

Jos tuollainen yksinkertaistetumpi tyyli alkaa muotoutumaan uudeksi normiksi, niin eiköhän myös perinteisemmät auton valmistajat hyödynnä siitä syntyvän säästöpotentiaalin.

Kilpailulle tekee kyllä hyvää että Tesla on hintoja reilusti tiputtanut. Siinä joutuu muutkin miettimään hinnoittelua, tehostamista ja kilpailukykyä, vaikka hiukan erityyppistä autoa valmistettaisiinkin.
Teslassa maksaa tekniikka. Ei se sisusta.
S ja X ovat nykyään myös aika riisuttuja.

Tesla painaa tuotantokustannukset alas kun ei ole vaihtoehtoja eli vain valkoista tai mustaa. Ja tietenkin ominaisuuksien riisuminen mitkä vähentää osia.
 
Kiinalainen autojätti tähtää Eurooppaan – Ensi vuodeksi luvassa halpa sähköauto
22.2.202313:30
AUTO
SÄHKÖAUTO
KAUPPA
TEOLLISUUS
daac3ef7-76aa-52de-a86d-266a9a85b45e

Kotimarkkinassa. Nion valmistama täyssähköinen katumaasturi akunvaihtopisteellä Pekingin autonäyttelyssä vuonna 2020.KUVA: WU HONG

Nio suunnittelee eurooppalaiseen makuun istuvaa täyssähköistä pikkuautoa.

Lukuaika noin 2 min
Kiinalainen sähköautomerkki Nio tähtää nyt tosissaan eurooppalaisille autoapajille. Yhtiö kaavailee Kiinaan tehdasta, joka valmistaisi pelkästään Euroopan markkinoille suunnattuja sähköautoja.

Hinnaltaan edulliset sähköautot myytäisiin asiakkaille uuden Euroopan markkinoille kohdennetun brändin turvin. Toimitukset voisivat alkaa jo ensi vuoden kuluessa, uutistoimisto Reuters kertoo.

Kuinka hyvin tunnistat sähköautot? Testaa!
LUE MYÖS
Norjassa toimiva Nio rakentaa sähköautoille tuhat uutta ajoakkujen vaihtoasemaa
Uusi tehdas rakennetaan Reutersin saamien tietojen mukaan itäiseen Kiinaan Anhuin maakuntaan. Peitenimellä ”Firefly” kulkevan hankkeen tavoitteena on valmistaa eurooppalaiseen makuun istuvia täyssähköisiä pikkuautoja.


Laaja valikoima
Tällä hetkellä maakunnassa toimii jo kaksi Nion tuotantolaitosta. Euroopassa kiinalaismerkin automallien hinnat liikkuvat tällä hetkellä 50 000–91 000 euron huitteilla.

Hinnat riippuvat paljolti ajoakkujen tehoista ja siitä, haluavatko asiakkaat ostaa tai vuokrata autojensa ajoakut. Nio eroaa sikäli muista sähköautonvalmistajista, että yhtiön valmistamien sähköautojen tyhjiin ajetut ajoakut vaihdetaan uusiin erityisesti tätä tarkoitusta varten rakennetuilla akkuvarikoilla.

Nion valikoimaan kuuluu tällä hetkellä kuusi automallia. Kuluvan vuoden aikana tarkoituksena on tuoda malliperheeseen peräti viisi uutta Nio-brändillä kulkevaa jäsentä.

LUE MYÖS
”Taistelusta tulee katkera” – Autopomo maalaa synkkää kuvaa kiinalaismerkkien maihinnoususta Eurooppaan
Kiinalaisvalmistaja asemoi Nio-ajokkinsa premium-luokkaan sellaisten saksalaisten premium-brändien kuin Mercedes, Audi ja BMW kiusaksi.

Kisa kotimarkkinassa kiristyy
Tammikuussa jo neljännes Kiinassa myydyistä uusista autoista oli joko ladattavia hybridejä tai täyssähköautoja. Kiinalaiset sähköautonvalmistajat pyrkivät parhaansa mukaan kasvattamaan markkinaosuuksiaan, vaikka monien kohdalla toiminta on edelleen tappiollista.

Valtion myöntämät sähköautojen hankintatuetkaan eivät enää avita autonvalmistajia. Kilpailu kotimarkkinassa kiristyy jatkuvasti, joten uusia apajia haetaan nyt rajojen ulkopuolelta.

Kiinalaismerkit kilpailevat laajalla tuotevalikoimalla toisin kuin kapeaan mallivalikoimaan keskittyvä Tesla. Strategiansa ansioista Tesla on kuitenkin kyennyt pitämään kustannukset kurissa ja nostamaan autojensa tuoton erittäin kannattavalle tasolle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 202
Viestejä
4 548 080
Jäsenet
74 942
Uusin jäsen
jesse86

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom