Yleistä keskustelua sähköautoista

Vaikeeta tuntuu olevan äppien ja muun säätämisen kanssa... Huvittavaa oikeastaan seurata sivusta, useallakin foorumilla näiden omistamista.
Taidan itse jonkin aikaa vielä pidättäytyä polttomoottoriautossa. On niin vaivatonta autoilua ja bensan hinnatkin alkaa olla sopivalla tasolla, tosin reilu 10tkm ajavalla ei suurta merkitystä.
Silloin kun viisari alkaa hupenemaan kohti vasenta reunaa voi kurvata seuraavalle asemalle ja tuikata tankin täyteen parissa minuutissa maksuineen. Jos oikeen hankalaksi haluaa homman tehdä, niin voi yrittää bongailla abc aseman ja ottaa bonushyödyn kaupan päälle.
Tuo akkujen esilämmitys kuullostaa kyllä kivalle, saisipa tankin luukkuun lämmityksen, että ennen tankkausta lämmittää hieman, jotta lähtee heti auki. Muutaman kerran vihulainen päässyt jäähän, jos tankkauskertojen väli päässyt venähtämään pariin viikkoon.
 
Tuo akkujen esilämmitys kuullostaa kyllä kivalle, saisipa tankin luukkuun lämmityksen, että ennen tankkausta lämmittää hieman, jotta lähtee heti auki. Muutaman kerran vihulainen päässyt jäähän, jos tankkauskertojen väli päässyt venähtämään pariin viikkoon.
Tuommoinen joutaisi olla sähköautonkin latausluukussa.
 
-Iso miinus jarruista: jarrupoljinta painaessa tapahtuu jarrutus ensin ilmeisesti pääosin regenillä. Kun pito menetetään tipahtaa regen-komponentti pois ja jarrutus yhtäkkiä kevenee. Ensimmäinen reaktio ABS-autoihin tottuneilla on että tässä meni sitten pidon raja eikä enempää jarrutusvoimaa ole käytettävissä. Ioniqilla täytyy kuitenkin polkaista "uudestaan" jarrua syvemmälle että nuo perinteiset jarrut menevät pidon rajoille ja ABS alkaa toimia. Tämä yllätti ekarra kerralla pahasti kun jarru tosiaan keveni yhtäkkiä mutta vauhti ei hidastunut enää paljon ollenkaan. Kesti hetken tajuta painaa enemmän jarrua. Potentiaalisesti vaarallinen systeemi.

Tämä on ollut jokaisen sähkiksen helmasynti jota on tullut ajettua, paitsi Mazdalla jossa aktivoituu jarrut aina painaessa jarrua. Ei pelkkä regeneraatio. Jopa lataushybrideissä on ihan paska jarrutuntuma, koska ekaksi on pelkkää regeneraatiota ja kun/jos esp loppuu tai abs astuu peliin, tulee ne oikeat jarrut jotka oikeasti kykenee pysäyttämään sen malmikasan.
 
Pari vuotta nyt kun käytännössä pelkällä täyssähköllä tullut ajettua, niin ei tuo regen vs. jarru yhteispeli oikein herätä mitään tietoista reaktiota. Ensimmäisiä kertoja kun ajeli, niin oli kaikki vähän outoa. D:llä auto vaan rullas ja B:llä hidastui totuttua enemmän…
 
Jarrutuntuma on surkea noissa, joissa jarrupolkimen alkupää on regenerointia ja loppuosa mekaanista jarrua. Teslan ratkaisu, jossa jarru on jarru ja regenerointi on voimapolkimessa, on mielestäni parempi ja johdonmukaisempi toiminnaltaan.
 
Ioniq 5:lla ajoin viikonlopun lumimyrskyssä ja joitain huomioita ajettavuudesta:

Plussat
-Snow -mode on hyvä. Jatkuva neliveto, regen myös molemmilla akseleilla ja regen menee minimitasolle niin ei tule yllättäviä tapahtumia kaasua nostaessa.
-Neliveto kulkee hyvin ja vakaasti lumessa, tämä ei varmaan ole mikään uutinen.
-Sähköautot on kivoja talvella esilämmityksineen yms.

Miinukset
-Konepellin reunan alle sinne tuulilasin päähän kertyy kaikki tuulilasilla sulava lumi. Tämä kaukalo tulee niin täyteen jäätä ja lunta että täytyy varmaan muutaman kerran talvessa puhdistaa. Nyt jäätä oli jo sen verran että alkoi haitata pyyhkijöiden toimintaa.
-Iso miinus jarruista: jarrupoljinta painaessa tapahtuu jarrutus ensin ilmeisesti pääosin regenillä. Kun pito menetetään tipahtaa regen-komponentti pois ja jarrutus yhtäkkiä kevenee. Ensimmäinen reaktio ABS-autoihin tottuneilla on että tässä meni sitten pidon raja eikä enempää jarrutusvoimaa ole käytettävissä. Ioniqilla täytyy kuitenkin polkaista "uudestaan" jarrua syvemmälle että nuo perinteiset jarrut menevät pidon rajoille ja ABS alkaa toimia. Tämä yllätti ekarra kerralla pahasti kun jarru tosiaan keveni yhtäkkiä mutta vauhti ei hidastunut enää paljon ollenkaan. Kesti hetken tajuta painaa enemmän jarrua. Potentiaalisesti vaarallinen systeemi.
Ajonhallinnan (ajonvakautus, ABS, luistonesto) pitäisi olla aina se ylin valvoja joka määrää mitä auto tekee. Ja sen antaa rekuperoinnille lupa jos olosuhteet sen antavat myöten. Onhan se aika erikoinen juttu jos ajonhallinta joutuu paikkaamaan rekuperoinnin aiheuttamaa pidonmenetystä yms.

Tuntuu että perusteellinen talvitestaus on monella merkillä vielä tekemättä kun latausluukkujenkin jäätyminen minkä pitäisi olla ihan perusjuttuja on ongelma.
 
Jarrutuntuma on surkea noissa, joissa jarrupolkimen alkupää on regenerointia ja loppuosa mekaanista jarrua. Teslan ratkaisu, jossa jarru on jarru ja regenerointi on voimapolkimessa, on mielestäni parempi ja johdonmukaisempi toiminnaltaan.
Voimapoljin? =Kaasu?
 
Vaikeeta tuntuu olevan äppien ja muun säätämisen kanssa... Huvittavaa oikeastaan seurata sivusta, useallakin foorumilla näiden omistamista.
Taidan itse jonkin aikaa vielä pidättäytyä polttomoottoriautossa. On niin vaivatonta autoilua ja bensan hinnatkin alkaa olla sopivalla tasolla, tosin reilu 10tkm ajavalla ei suurta merkitystä.
Silloin kun viisari alkaa hupenemaan kohti vasenta reunaa voi kurvata seuraavalle asemalle ja tuikata tankin täyteen parissa minuutissa maksuineen. Jos oikeen hankalaksi haluaa homman tehdä, niin voi yrittää bongailla abc aseman ja ottaa bonushyödyn kaupan päälle.
Tuo akkujen esilämmitys kuullostaa kyllä kivalle, saisipa tankin luukkuun lämmityksen, että ennen tankkausta lämmittää hieman, jotta lähtee heti auki. Muutaman kerran vihulainen päässyt jäähän, jos tankkauskertojen väli päässyt venähtämään pariin viikkoon.
Hauskintahan siinä varmaan on se että kerran viikkoon pistät kotona illalla piuhan kiinni ja ajelet taas viikon.

Ei tarvitse kurvata asemalle ;) Isolla osalla meistä autolijoista ei ole tarvetta ajaa yli 30km päivässä.

edit. Vaikka olisi tarve ajaa 60km päivässä niin autosta riippuen menisi yhdellä latauksella. Sekään nyt ei varmaan ylivoimainen rasti olisi jos ihan kahtena iltana joutuisi johdon kytkemään.

Mutta antaa kavereiden kurvailla bensa-asemalle tankkailee kun se on niin helppoa ja vaivatonta. :)
 
Viimeksi muokattu:
Voimapoljin? =Kaasu?
Ehkä siinä halutaan jonkinlaista uusissanaa vaikka ei kaasupoljin ole ikinä ollut mikään kaasun säätäjä.
Ensimmäisestä "kaasuttimesta" lähtien polttoaine on ollut aerosolimuodossa eikä kaasuna.
Ehkä se on käännösvirhe amerikanenglannista jossa gas tarkoittaa myös polttoainetta.
 
Mikäs se oli se sivusto jossa pystyi listaamaan autojen teknisiä tietoja ml. sisämitat jne?

Kävin koekatsomassa liikkeessä joskus Polestar 2 ja tulin siihen tulokseen, että taaperon ison turvajakkaran kanssa tulee ahdasta jos etupenkillä tarvisi jonkun olla.

Uusi XC40 (2024 malli) vaikuttaa aika hyvältä upgradelta vanhaan, mutta onko se edes isompi auto? Muoto on toki eri kun XC40 on crossover ja P2 on sedan/liftback.
 
Ehkä siinä halutaan jonkinlaista uusissanaa vaikka ei kaasupoljin ole ikinä ollut mikään kaasun säätäjä.
Ensimmäisestä "kaasuttimesta" lähtien polttoaine on ollut aerosolimuodossa eikä kaasuna.
Ehkä se on käännösvirhe amerikanenglannista jossa gas tarkoittaa myös polttoainetta.
Sekä kiinteä- että muuttuvakurkkuisissa kaasuttimissa kaasupoljin/-kahva/-vipu on yhdistetty kaasuvaijerin välityksellä kaasuläppään, joka säätää moottoriin virtaavan ilman määrää. Ilma on kaasu(-seos), joten sieltä se kaasupolkimen nimitys tulee.
 
Minulla tulee paikallisen CM:n syksyllä uusitulla laturilla aina virhe, jos ensimmäisenä kytkee kaapelin autoon. Jos käynnistää homman sovelluksella ennen kaapelin kytkentää, lataus toimii. K-latauslipare ei ole toiminut tuolla laturilla.
Pitää koittaa muistaa tämä. Itse kokeilin sillä tagilla käynnistellä.
 
Mikäs se oli se sivusto jossa pystyi listaamaan autojen teknisiä tietoja ml. sisämitat jne?

Kävin koekatsomassa liikkeessä joskus Polestar 2 ja tulin siihen tulokseen, että taaperon ison turvajakkaran kanssa tulee ahdasta jos etupenkillä tarvisi jonkun olla.

Uusi XC40 (2024 malli) vaikuttaa aika hyvältä upgradelta vanhaan, mutta onko se edes isompi auto? Muoto on toki eri kun XC40 on crossover ja P2 on sedan/liftback.
Tarkoitatko tätä saittia? Ford Fiesta 2017-present vs. Ford Kuga 2019-present
 
Sekä kiinteä- että muuttuvakurkkuisissa kaasuttimissa kaasupoljin/-kahva/-vipu on yhdistetty kaasuvaijerin välityksellä kaasuläppään, joka säätää moottoriin virtaavan ilman määrää. Ilma on kaasu(-seos), joten sieltä se kaasupolkimen nimitys tulee.
Voi olla niinkin, tosin kaikissa kaasuttimissa ei ole kaasuläppää mutta ilmamäärää joka tapauksessa säädetään. Etymologiaa en netistä löytänyt mistä sana on suomen kieleen tullut. Sana on varmaankin vielä vanhempaa perua, esimerkiksi karbidilampussa oikeasti kaasutetaan. Se että kaasuttaminen ja kaasutin olisi tullut ilmasta ei tunnu oikein uskottavalta.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin satunnaisesti tarvitsevan ei tarvitse laskea yhtään mitään, senkun maksaa ne muutamat eurot extraa kerran vuodessa jos ionity on kätevimmin matkan varrelle osuva laturi ja siellä lataamalla säästää aikaa.
Volkkarin Plug & Charge lisäksi toimii tällä hetkellä Suomessa vain Ionitylla, joten sekin voi houkuttaa käyttäjiä, vaikka olis tuplasti kalliimpaa kuin Cittarin parkkihallissa.
 
Jaa-a. Just ajelin toissa viikonloppuna yhdeltä istumalta noin kolmeen tuntiin Kemijärviltä Rovaniemen kautta Oulun seudulle 290km. Eipä tullut mieleen katsoa mikä oli keskinopeus, saati tarkemmin kellottaa paljonko kului aikaa. Mutta meni helposti ilman pysähdystä lataamaan, eikä tarvinnut körötellä. Kulutusmittari Konassa näytti muistaakseni jotain 18-19kWh/100km ja rangea jäi 20km. Ylinopeutta oli välillä reippaastikin, ja ohi mentiin kaikista mitkä eteen sattui. Yleensä on tuollain edes hurjastele, mutta oli kiire ja päätin kokeilla. Oli siinä backuppina mahdollisuus latailla Iin Kärkkäisellä tai aiemmin Kuivaniemen Nesteellä, vaan eipä tarvinnut.

Tässä ei tietysti olosuhteet ollut samat, pakkasta alle kymmenen. Mutta ei ne muutamat pakkasasteet mielestäni kovin ole vaikuttanut rangeen. Enemmän vaikuttaa jos pysähtyy usein ja kabiini pääsee kylmäksi.
Jatketaampa vielä tätä "pääseekö sähköautolla mökille" -keskustelua ;)
Eli pari päivää sitten oli taas vähän pitempää maantiesiivua pikkupakkasella (n. -5 astetta). Ajot moottoritietä n. 100km satasen alueella ja maantiellä 80km/h alueella n. 150km, yhteensä matka edestakaisin 260km. Lähtiessä kotoa akku ladattu 100% ja kotiin palatessa rangea oli jäljellä vielä 160km, mikä yllätti positiivisesti. Teoriassa vielä kyseisillä keleillä voisi siis päästä jopa 400km rangeen maantiellä.
Tuolla reissulla ei hurjasteltu, vaan mentiin ihan muun liikenteen vauhdissa adaptiivinen vakkari päällä, ei ohituksia (vaimo ratissa). Auton laskema keskinopeus oli mennessä 76km/h ja palatessa 78km/h.
Varmaan kelissä kuin kelissä se 300km on helpostikin saavutettavissa. Vaan aika näyttää, ei ole vielä kokemusta niistä kovimmista pakkasista....
 
Muilla kian/niron omistajilla ongelmaa että ajastetut lataukset poistaa itsensä jatkuvasti ilman mitään järkevää syytä? Ei paljon yösähköillä latailla, onneksi valtakunnasta ei sähkö lopu.

Kannattaa ainakin ladata uusin päivitys netistä Windows softalla ja asentaa se usbitikulta autoon. Toinen mitä voi koittaa, on tehdä latausajastus vain autosta ilman sovellusta.

Morjesta! Nyt olis auton vaihto itsellä edessä. Nykyisenä kulkuneuvona on Audi a4 B8 1.8tsfi:llä ja kulutus on vähän turhan kovaa itselle, n. 8.9l/100km. Oon miettinyt vähän hybridejä, mutta budjettina on n. 15k €. Tohon hintaan saisin yhden ihan kivan GTE Golffin millä on tosin ajettu jo +200tkm. Mutta ajoakut on kertaalleen vaihdettu. Onko tuommonen vielä järkevä? Kilsoja tulee päivittäin 15-40km.

Kuukausikulut tommosen Golffin ja oman Audin pitämisessä olis siis about samat, nopeella matikalla.

Halp mehh.

Pikaisesti huomasinkin, että tuolla onkin toinen ketju vastaavaa kyssäriä ajatellen... Miun paha, älkää mestatko!

Nissanin vanhempia sähköautoja, tai sitten joku 4l/100 imevä Prius. Jos pitää reissussa latailla, niin hermo voi kyllä ko. sähkiksellä mennä tuossa kohtaa jos on ruuhkaviikko kyseessä ja pitää täyttää lataus useasti matkan aikana. Jos kotona latailee niin edullisesti pääsee.
 
Viimeksi muokattu:
Hauskintahan siinä varmaan on se että kerran viikkoon pistät kotona illalla piuhan kiinni ja ajelet taas viikon.

Ei tarvitse kurvata asemalle ;) Isolla osalla meistä autolijoista ei ole tarvetta ajaa yli 30km päivässä.

edit. Vaikka olisi tarve ajaa 60km päivässä niin autosta riippuen menisi yhdellä latauksella. Sekään nyt ei varmaan ylivoimainen rasti olisi jos ihan kahtena iltana joutuisi johdon kytkemään.

Mutta antaa kavereiden kurvailla bensa-asemalle tankkailee kun se on niin helppoa ja vaivatonta. :)
Kyllä se niin kätevää olisi jos tohon polttomoottoriinkin vois tosta autotallin seinästä laittaa letkulla ainetta tankkiin.
 
Mikäs se oli se sivusto jossa pystyi listaamaan autojen teknisiä tietoja ml. sisämitat jne?

Kävin koekatsomassa liikkeessä joskus Polestar 2 ja tulin siihen tulokseen, että taaperon ison turvajakkaran kanssa tulee ahdasta jos etupenkillä tarvisi jonkun olla.

Uusi XC40 (2024 malli) vaikuttaa aika hyvältä upgradelta vanhaan, mutta onko se edes isompi auto? Muoto on toki eri kun XC40 on crossover ja P2 on sedan/liftback.

On XC40 sisätiloiltaan ehkä hivenen isompi ainakin takapenkin ja etenkin takakontin osalta. P2 vertautuu ehkä enemmän C40:een, jonka takapenkillä meinaa jo pää ottaa kattoon kiinni itsellä (182cm).
 
-Iso miinus jarruista: jarrupoljinta painaessa tapahtuu jarrutus ensin ilmeisesti pääosin regenillä. Kun pito menetetään tipahtaa regen-komponentti pois ja jarrutus yhtäkkiä kevenee. Ensimmäinen reaktio ABS-autoihin tottuneilla on että tässä meni sitten pidon raja eikä enempää jarrutusvoimaa ole käytettävissä. Ioniqilla täytyy kuitenkin polkaista "uudestaan" jarrua syvemmälle että nuo perinteiset jarrut menevät pidon rajoille ja ABS alkaa toimia. Tämä yllätti ekalla kerralla pahasti kun jarru tosiaan keveni yhtäkkiä mutta vauhti ei hidastunut enää paljon ollenkaan. Kesti hetken tajuta painaa enemmän jarrua. Potentiaalisesti vaarallinen systeemi.

Tuo on ikävän yleinen harhaluulo ihmisillä. Kun ABS järjestelmä aktivoituu on yksi pyörä pidon rajalla, käytännössä se voo tarkoittaa että vasta 50% käytettävissä olevasta jarruvoimasta on käytössä. Ihmisillä pitäisi olla selkärangassa refleksinä lisätä jarruvoimaa kun poljin alkaa narskuttelemaan, jotta saadaan myös toisen akselin pyörät jarruttamaan.

Ehkä siinä halutaan jonkinlaista uusissanaa vaikka ei kaasupoljin ole ikinä ollut mikään kaasun säätäjä.
Ensimmäisestä "kaasuttimesta" lähtien polttoaine on ollut aerosolimuodossa eikä kaasuna.
Ehkä se on käännösvirhe amerikanenglannista jossa gas tarkoittaa myös polttoainetta.
Kyllä se kaasuttimen tarkoitus on saada bensa nimenomaan kaasuuntumaan, vaikka se nyt käytännössä pääasiassa aerosoli onkin. Nestemäinen bensa ei pala, siksi se yritetään saada osittain kaasuksi joka syttyy ja höyrystyy ja sytyttää lisää bensaa. Käytännössähän kaasarivehkeissä usein osa bensasta tuli norona pakoputkesta huonon kaasuuntumisen takia.
 
Minulla tulee paikallisen CM:n syksyllä uusitulla laturilla aina virhe, jos ensimmäisenä kytkee kaapelin autoon. Jos käynnistää homman sovelluksella ennen kaapelin kytkentää, lataus toimii. K-latauslipare ei ole toiminut tuolla laturilla.

Tuo muuten voikin olla se ratkaiseva tekijä. Täytyy kokeilla, tattis! :tup:
 
Tämä. Dieselin hinta saattaa heittää 20 c/litra parin päivän tai kilometrin sisällä. Tuosta tulee äkkiä päälle 10€/tankillinen lisää maksettavaa ja sitä on kuitenkin pakko jossain tankata. En noista muutaman euron lisämaksuista lataamisessa paljoa välittäisi, ellei toki sitten joka päivä joudu lataamaan kalliilla.

Isompi ongelma on metsästää halvempaa polttoainetta kun halvempaa sähköä. Toki jokainen säästetty euro on tienattu euro.

No ei ole. "Tankille" sovellus puhelimeen ja näet aina missä on halvin hinta, mikäli niitä joku jaksaa päivittää.

Sähkön metsästys nyt on ihan skeidaa tuohon verrattuna reissun päällä, vaikka lataankin pääasiassa kotona.
 
Tuo on ikävän yleinen harhaluulo ihmisillä. Kun ABS järjestelmä aktivoituu on yksi pyörä pidon rajalla, käytännössä se voo tarkoittaa että vasta 50% käytettävissä olevasta jarruvoimasta on käytössä. Ihmisillä pitäisi olla selkärangassa refleksinä lisätä jarruvoimaa kun poljin alkaa narskuttelemaan, jotta saadaan myös toisen akselin pyörät jarruttamaan.
Juu en tarkoittanut että jarrua pitäisi vähentää. Vaikutelma kuskille oli vaan hetkellisesti ikäänkuin abs olisi jo aktiivinen. Mikä on vaarallista.
 
Ehkä siinä halutaan jonkinlaista uusissanaa vaikka ei kaasupoljin ole ikinä ollut mikään kaasun säätäjä.
Ensimmäisestä "kaasuttimesta" lähtien polttoaine on ollut aerosolimuodossa eikä kaasuna.
Ehkä se on käännösvirhe amerikanenglannista jossa gas tarkoittaa myös polttoainetta.
Itsekin opin jossain välissä että "enää" ei välttämättä puhuta vaihdekepistä vaan "suunnanvalitsimesta" (muistaakseni).
 
Juu en tarkoittanut että jarrua pitäisi vähentää. Vaikutelma kuskille oli vaan hetkellisesti ikäänkuin abs olisi jo aktiivinen. Mikä on vaarallista.
En mäkään tarkoittanut että jarrua pitäisi vähentää, vaan että sitä pitäisi lisätä, jotta myös (yleensä) takapyörät jarruttaisivat.

Tuo riippuu vähän autosta, pahimmillaan tilanne on se että esim. takapyörät eivät jarruta vielä lai kaan kun wtupää aktivoi abs jarrun.

Tuon takia autoihin on tullut ne hätäjarruavustimet, mutta talvi liukkailla tehty normaali jarrutus joka aktivoi abs:n ei aktivoi hätäjarrua ja sen automaattista jarrupaineen nostoa.
 
Juu no hätätilanteessa tai maksimaalisen jarrutuksen tarpeesta ei ollut edes kyse.
 
Nettiautosta lähti halvin 49800€ karvalakki polestar myynnistä ja toiseksi halvimman täysin samanlaisen hinta nousi 49900€ -> 52890€. Mikähän idea tuota oli nostaa? Harvoin näkee, että auton hintaa nostetaan kun ei meinaa mennä kaupaksi.

Model3 teslojakin edelleen aikamoinen nippu myynnissä. Tainnut lisääntyä koko ajan.
 
Nettiautosta lähti halvin 49800€ karvalakki polestar myynnistä ja toiseksi halvimman täysin samanlaisen hinta nousi 49900€ -> 52890€. Mikähän idea tuota oli nostaa? Harvoin näkee, että auton hintaa nostetaan kun ei meinaa mennä kaupaksi.

Model3 teslojakin edelleen aikamoinen nippu myynnissä. Tainnut lisääntyä koko ajan.

Selvästi muuta tarjontaa halvempi auto herättää epäilyksiä, että "mitäköhän vikaa tuossa on?"
 
Selvästi muuta tarjontaa halvempi auto herättää epäilyksiä, että "mitäköhän vikaa tuossa on?"
No tietysti joo. Aika jännä vaan, että on kuitenkin tilattuna maksanut 46000€ ja on edelleen käytännössä uusi, niin eihän siinä mitään epäilyksiä pitäisi olla. Uuden takuu ja kaikki.
 
Onko sähköautoissa jotain sellaista mistä voisi tulla kallis remontti ? Unohdetaan nyt akusto tästä keskustelusta.
Polttomoottoriautoissahan niitä riittää, moottori, vaihteisto yms....

Mutta mikä on tilanne sähköautoissa ? Kai se sähkömoottorikin voi hajota, mutta ei siellä taidä koskaan mennä mitään ihan sököksi ( vrt. vaikka polttiksen koneen leikkaaminen kiinni , tai vaikka DSG vaihetoston ongelmat ).
Jotain sähkökomponenttia siellä varmaankin on, mutta lienenvät aika toimintavarmoja. Tuossa aikaisemmin on puhuttu lämpöpumpuista, onko se kalliskin pakku jos hajoaa takuun ulkopuolella ?

Onko kenelläkään tietoa näistä mahdollisista kulukohteista ? ( tai hurjat nettitarinat..kai niitä ainakin riittää )
 
Onko sähköautoissa jotain sellaista mistä voisi tulla kallis remontti ? Unohdetaan nyt akusto tästä keskustelusta.
Polttomoottoriautoissahan niitä riittää, moottori, vaihteisto yms....

Mutta mikä on tilanne sähköautoissa ? Kai se sähkömoottorikin voi hajota, mutta ei siellä taidä koskaan mennä mitään ihan sököksi ( vrt. vaikka polttiksen koneen leikkaaminen kiinni , tai vaikka DSG vaihetoston ongelmat ).
Jotain sähkökomponenttia siellä varmaankin on, mutta lienenvät aika toimintavarmoja. Tuossa aikaisemmin on puhuttu lämpöpumpuista, onko se kalliskin pakku jos hajoaa takuun ulkopuolella ?

Onko kenelläkään tietoa näistä mahdollisista kulukohteista ? ( tai hurjat nettitarinat..kai niitä ainakin riittää )

Näyttääkö tuolla mikään halvalta? Kyllähän nää rakennetaan niin että palikka pois ja "uusi" tilalle. Työ on halpaa mutta palikka kallis.

 
Onko sähköautoissa jotain sellaista mistä voisi tulla kallis remontti ? Unohdetaan nyt akusto tästä keskustelusta.
Polttomoottoriautoissahan niitä riittää, moottori, vaihteisto yms....

Mutta mikä on tilanne sähköautoissa ? Kai se sähkömoottorikin voi hajota, mutta ei siellä taidä koskaan mennä mitään ihan sököksi ( vrt. vaikka polttiksen koneen leikkaaminen kiinni , tai vaikka DSG vaihetoston ongelmat ).
Jotain sähkökomponenttia siellä varmaankin on, mutta lienenvät aika toimintavarmoja. Tuossa aikaisemmin on puhuttu lämpöpumpuista, onko se kalliskin pakku jos hajoaa takuun ulkopuolella ?

Onko kenelläkään tietoa näistä mahdollisista kulukohteista ? ( tai hurjat nettitarinat..kai niitä ainakin riittää )
Modernit autot on monimutkaisia otuksia ja ei juurikaan riipu käyttövoimasta nuo korjauskustannukset jos jotain ottaa ja hajoaa.

Esimerkiksi tesloissa jos moottori tai moottorin alennusvaihde hajoaa takuun ulkopuolella niin tesla ottaa vaihdosta ja varaosasta yli 10 k€. Ja vika ei ole mitenkään harvinainen.

 
Näyttääkö tuolla mikään halvalta? Kyllähän nää rakennetaan niin että palikka pois ja "uusi" tilalle. Työ on halpaa mutta palikka kallis.
Verrattuna polttomoottoriautoon niin näyttää. Sähkömoottori esimerkiksi itsessään maksaa enemmänkin satasia kuin tonneja. Invertterin hinta varmaan kanssa enemmänkin satasia kuin tonneja. Eikä puhuta edes mistään kovin vikaherkistä komponenteista.

edit. Heti käsi ylös virheen merkiksi ylemmän viestin johdosta. Tesla ottaa kyllä perkeleellisen katteen vaikkapa moottorin vaihdosta. Tuo moottori ei nimittäin niille paljoa maksa.
 
Verrattuna polttomoottoriautoon niin näyttää. Sähkömoottori esimerkiksi itsessään maksaa enemmänkin satasia kuin tonneja. Invertterin hinta varmaan kanssa enemmänkin satasia kuin tonneja. Eikä puhuta edes mistään kovin vikaherkistä komponenteista.

Mä veikkaan että lähemmäks kymppitonnia kuin satasia :)
 
Teslan moottori , olikohan pieni drive unit 4600e
Suolaiselta kuulostaa! No eipä onneksi tarvitse paljon jännittää sähkömoottorin hajoamista. Taitaa olla aika harvinaisia vikoja nämä. Lisätietoja voi käydä vaikka katsomassa youtube videoista jos sähkömoottorin toiminta ei ole tuttu.
 
Suolaiselta kuulostaa! No eipä onneksi tarvitse paljon jännittää sähkömoottorin hajoamista. Taitaa olla aika harvinaisia vikoja nämä. Lisätietoja voi käydä vaikka katsomassa youtube videoista jos sähkömoottorin toiminta ei ole tuttu.
Ei todellakaan ole harvinainen vika esimerkkinä olleissa tesloissa.

Itse moottori ei kyllä hajoa muutta moottorin laakerointi, moottorin kytkentäholkki alennusvaihteeseen tai itse alennusvaihde.

Laita itse youtubeen hakusanaksi "tesla milling noise" ja kuuntele miltä kuulostaa yli 10000 euron ääni :D
 
Ei todellakaan ole harvinainen vika esimerkkinä olleissa tesloissa.

Itse moottori ei kyllä hajoa muutta moottorin laakerointi, moottorin kytkentäholkki alennusvaihteeseen tai itse alennusvaihde.

Laita itse youtubeen hakusanaksi "tesla milling noise" ja kuuntele miltä kuulostaa yli 10000 euron ääni :D
Eli käytännössä ainoa hajoava (lue: kuluva) osa moottorista eli laakerointi on hajonnut siis jostain isoistakin massoista? Jos näin on, niin varmaan on reagoitu jotenkin? Teollisuudessa aika tuollainen sähkömotti saattaa kuitenkin mennä sen 50 vuotta ihan kivasti.
 
Eli käytännössä ainoa hajoava (lue: kuluva) osa moottorista eli laakerointi on hajonnut siis jostain isoistakin massoista? Jos näin on, niin varmaan on reagoitu jotenkin? Teollisuudessa aika tuollainen sähkömotti saattaa kuitenkin mennä sen 50 vuotta ihan kivasti.
Se moottori pyörii niin poskettomaan kovaa, olikohan 17000rpm. Siinä on vaihdettu vääntömomenttia pyörimisnopeudeksi että saa moottorin kokoa ja painoa pienemmäksi.

Se sitten tuo omat haasteensa laakerointiin ja alennusvaihteeseen.

Ja on ne parempia nykyään kuin alkupään ässät mutta edelleenkään ei mitenkään harvinainen vika uudemmissakaan.
 
Lienee perus teollisuuden oikosulku moottoreita jonkun verran kalliimpia ja monimutkaisia nuo autojen moottorit. En tiedä onko peräti sensorillisia harjattomia dc koneita ja teslalla oli muistaakseni vielä jotain omaa ylimääräistä patenttia ja keksintöä siellä moottorissa.

Kova kierrosluku (17000rpm) käy toki myös laakerien päälle vr teollisuus moottoreiden aika tyypillinen 1000-3000rpm.
 
Se moottori pyörii niin poskettomaan kovaa, olikohan 17000rpm. Siinä on vaihdettu vääntömomenttia pyörimisnopeudeksi että saa moottorin kokoa ja painoa pienemmäksi.

Se sitten tuo omat haasteensa laakerointiin ja alennusvaihteeseen.

Ja on ne parempia nykyään kuin alkupään ässät mutta edelleenkään ei mitenkään harvinainen vika uudemmissakaan.
Tottahan tuo. On siinä tietysti laakerointi kovilla. Onhan tuossa ongelmansa. Puhutaan kuitenkin marginaalisesta ongelmasta verrattuna polttomoottorin monimutkaisuuteen ja vikaherkkyyteen. Tämä siis vain kommenttina, ettei tämänkin ketjut sähköautojen vastustajat ehdi kokemaan ennenaikaista laukeamista.
 
Tottahan tuo. On siinä tietysti laakerointi kovilla. Onhan tuossa ongelmansa. Puhutaan kuitenkin marginaalisesta ongelmasta verrattuna polttomoottorin monimutkaisuuteen ja vikaherkkyyteen. Tämä siis vain kommenttina, ettei tämänkin ketjut sähköautojen vastustajat ehdi kokemaan ennenaikaista laukeamista.
Edelleen kehtaisin väittää että monimutkaisuutta ja kalliita remontteja löytyy käyttövoimasta riippumatta. Polttomoottoriautossa voi ehkä väärinkäytöllä ja huoltoja laiminlyömällä aiheuttaa niitä enemmän itse.
 
Edelleen kehtaisin väittää että monimutkaisuutta ja kalliita remontteja löytyy käyttövoimasta riippumatta. Polttomoottoriautossa voi ehkä väärinkäytöllä ja huoltoja laiminlyömällä aiheuttaa niitä enemmän itse.

Kenties sähköautojen harvinaisuus vielä nostaa korjauskuluja. "Pienet" valmistusmäärät käytännössä. Jahka Pärnäsen korjaamo ottaa myös sähköloikan niin tulee niitä "DIY" korjauksiakin.
 
Juu olet oikeassa. Et tiedä. Ei ole harjattomia DC koneita.


Uskon kyllä jotain tietäväni, mutta hyvä että sinulla paremmin tietoa.

Käytetään monessa paikkaa mutta sitä en tiedä onko sähköautoissa käytössä. Toki yhtenäisyyksiä on oikosulku ac moottorien kanssa esim rc auto/lentokone puolella on ollut jo pitempään harjattomat dc moottorit käytössä.
 

Uskon kyllä jotain tietäväni, mutta hyvä että sinulla paremmin tietoa.

Käytetään monessa paikkaa mutta sitä en tiedä onko sähköautoissa käytössä. Toki yhtenäisyyksiä on oikosulku ac moottorien kanssa esim rc auto/lentokone puolella on ollut jo pitempään harjattomat dc moottorit käytössä.
Joo nyt puhutaan sähköautoista. En äkkiseltään löytänyt sähköautoja, missä käytetään dc-moottoria, mutta voin silti uskoa, että niissäkin sitä käytetään. Mielelläni otan lisää tietoa vastaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 489
Viestejä
4 553 870
Jäsenet
74 993
Uusin jäsen
hollow

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom