Nyt saadaan siis kolmas todellinen kilpailija perheautoluokkaan saataville ID4:n ja Enyaqin rinnalle. Kia EV6 vissiin vielä odottaa? Vielä kun ministeriö saa julkaistua ensi vuoden tuet sähköautoille, niin kohta alkaa kauppa käymään isommin.
Yleistä keskustelua sähköautoista
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
Nyt saadaan siis kolmas todellinen kilpailija perheautoluokkaan saataville ID4:n ja Enyaqin rinnalle. Kia EV6 vissiin vielä odottaa? Vielä kun ministeriö saa julkaistua ensi vuoden tuet sähköautoille, niin kohta alkaa kauppa käymään isommin.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 848
Valtion tulisi antaa tukea verkostoon ja koti/kerrostalo latauksiin. Ei niinkään autoihin.
Jep. Tuki autoihin valuu suoraan valmistajille ja isot maat tukee jo ihan riittämiin jotta valmistus kannattaa.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 385
No jos testauksen epäkohtien kritisointi menee ihon alle niin sitten täällä ei jatkossa varmaan kannata kommentoida minkään muunkaan tahon tekemiä testejä. Aika hölmöä vaan niellä kaikkien testien typeryydet ilman kritiikkiä.
Muutenkin Björnilla vähän haiskahti, että Model 3:lle oli pakko ajaa ennätysaika optimiolosuhteissa, kun e-tron GT meni kuukautta aikaisemmin nopeimmaksi tuolla matkalla. Varsinkin kun ylimääräisen videon verran vielä oikein selitti, ettei aio ajaa uudelle Model 3 LR:lle 1000km testiä. Varmaan mainos- ja tukirahat alkaa painamaan mitä testataan ja millaisilla tuloksilla. Rahan takia Björnikin noita videoita tekee ja sekin kannattaa pitää mielessä.
Molempiin pitää antaa tukea. Verkosto on todella tärkeä, mutta jos uusia autoja ei osteta tarpeeksi, niin vaihtoautoja ei tule koskaan riittävästi markkinoille. Nyt pitää saada uusia autoja rekisteröityä mahdollisimman paljon.
Just kysyin tänään liikkeestä tuota, niin "lisäerä" on kuulemma jo mennyt kaikki ja toimitusaika on 10-12kk.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 848
Valtio tukeekin firmoja tämän osalta ja sieltä ne käytetyt alkaa valumaan. Ei yksityiselle puolelle ole varaa antaa samanlaisia tukia kuin isot maat.
Valtiolla on selkeästi taktiikkana tukea leasing autoilua että myös odotella, että sähköautojen hinnat laskee.
Viimeksi muokattu:
Poppamies
Que pasa, ese?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 810
Kun kaikki autot on testattu, jäljelle jää vain taulukko tai vastaava mihin loppukäyttäjä voi syöttää:
A) millaiset laturit
B) millaiset välimatkat
C) hinta (optio)
D) matka viimeisestä laturista kohteeseen (optio)
Joku tuollainen, niin saa itse pyöritellä miten, koska ja missä lataa autoa. Olevaa tai tulevaa.
A) millaiset laturit
B) millaiset välimatkat
C) hinta (optio)
D) matka viimeisestä laturista kohteeseen (optio)
Joku tuollainen, niin saa itse pyöritellä miten, koska ja missä lataa autoa. Olevaa tai tulevaa.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 848
ABRP
ABetterRouteplanner is the world's most popular consumer EV routeplanner - both for beginner and experienced EV drivers. And of course for anyone curious about EVs.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 4 103
Maailma hieman muuttunut kun jonotetaan vuosi jotain Kiaa
Onnea vaan heille, eipä olisi uskonut jos joku olisi väittänyt näin muutama vuosi sitten. Kohta varmaan Dacia on premium auto.
271kpl varastossa ID.3 mallia. Saattaahan se olla, että alennusmyynnit alkaisi taas viimeistään joulukuussa?
58kpl ID.4 mallia varastossa ja ilmeisesti 62kpl tulossa lähiaikoina Suomeen.
Itse ostin romutuskamppanjan aikaan ID.3 auton juuri joulukuussa, mutta nyt on Seat Mii sähkis vain käytössä.
Kialla ja Hyundailla on ollut toimitusvaikeuksia sähkiksissä jo ennenkin. Eli ei mitään uuttaMaailma hieman muuttunut kun jonotetaan vuosi jotain Kiaa
Onnea vaan heille, eipä olisi uskonut jos joku olisi väittänyt näin muutama vuosi sitten.
Eikös tuo ollut firmojen taskusta tuo leasing etu? Valtio antaa alennusta sen 250€/kk vai mitä lieni, mutta yritys joutuu maksamaan leasing-firmalle kuitenkin täyden hinnan jota valtio ei kompensoi yritykselle. Ei tuota oikein tukemiseksi voi kutsua.
Kyllä sillä on merkitystä, koska viime kädessä yleensä auton käyttäjä valitsee auton eikä firma. Auton käyttäjälle alemmalla verolla on iso merkitys. Toki riippuu firman säännöistä, millaisen auton voi valita ja miten se vaikuttaa rahapalkkaan. Nettovaikutus auton käyttäjälle on rahapalkan pienennyksen ja verotusarvon keskiarvo, joten 290 € alennus kuukaudessa vaikuttaa noin 145 € nettopalkkaan edellyttäen että rahapalkan pienennys ei firman säännöistä johtuen ole täyssähköauton valitsemalla suurempi kuin valitsemalla muun kuin täyssähköauton.
varakreivi de Valmont
cunning linguist
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 304
Jep, hieman karrikoiden korealaisten myyntistrategia sähköautoille on ollut tähän asti:Kialla ja Hyundailla on ollut toimitusvaikeuksia sähkiksissä jo ennenkin. Eli ei mitään uutta
1. Tehdään houkutteleva sähköauto.
2. Ei myydä sitä kuluttajille niin kauan kuin auto on relevantti.
3. ???
4. Profit.
Viimeksi muokattu:
Eikai kukaan tuen merkitystä vähättele käyttäjän puolelta, mutta tuon leasing sähköautoedun erotuksen maksaa työnantaja, ei valtio.
E
Ei työnantaja maksa yhtään enempää leasing-sopimuksesta sen takia, että auton käyttäjä saa veroedun. Ainoa tapaus, jossa tuo tulee työnantajalle kalliimmaksi on, jos työnantaja sallii työtekijän valitsemaan kalliimman auton veroedun takia. Tällainen tulee kyseeseen silloin, jos työsuhdeauton maksimihinta on sidottu suoraan auton verotusarvoon. Näitäkin sääntöjä työnantaja voi halutessaan muuttaa. Eli veroetua ei maksa työnantaja vaan valtio vähentyneinä verotuloina.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 848
Kia ja Hyundai uusimmat tulivat huonoon aikaan ulos koska komponenttipula iski pahiten ja lisäksi heillä ei montaa tehdasta taida olla?
varakreivi de Valmont
cunning linguist
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 1 304
Konan ja eNiron julkaisu meni samoja polkuja. Vanhojen legendojen mukaan myös Ioniqia jonotettiin vuosi tai enemmän. Kun autoa lopulta saa paremmin, muilta on tullut jo parempaa myyntiin.
Taisi ainakin phoneboxin palikat loppua ja se lähti jo vakiovarustelistalta pois. Itsellä myös sama biili tilauksessa (50 q) ja pitäisi tulla joulukuussa.
Nykyinen myös B9 -korinen (3.0tdiq -16 ok-kamppeilla) ja aikomus vaihtaa edukkaampaan kakkosautoon bensana. Yhden kaupan perusteella hehtaarilleen ihan ok tuntuisivat arvottavan tuon (sellainen vajaa 28-29k). Joten pikkasen oudolta tuo A4:n arvioitu hintalappu.
Ei työnantaja saa auton hinnasta alennusta, vaan se maksaa edelleen saman hinnan kuin aiemminkin.
Eli jos autoetu sisältyy palkkaan, niin nyt työntekijä saa 170€/kk enemmän rahaa tililleen. Verottajalle asia ei näy mitenkään, koska kokonaispalkka ei muutu.
Jos taas autoetu tulee palkanpäälle, niin asia menee kuten kirjoitit.
Eikö se näin mene?
Riippuu sopimuksesta.
Verottajalle näkyy rahapalkka + autoedun verotusarvo. Jos henkilöllä on jo täyssähköauto, jonka verotusarvo laskee, niin se näkyy verottajalle ja nettovaikutus on noin puolet verotusarvon laskusta (koska marginaaliprosentti useimmilla on noin 50%), jos rahapalkka pysyy samana niinkuin useimmiten pysyy. Tuntuisi aika oudolta sopimukselta, jos työnantaja tässä tilanteessa joutuisi nostamaan rahapalkkaa verotusarvon laskun verran kuten ilmeisesti oletat. Siinä tilanteessa autoedun verotusarvon lasku tulisi kalliiksi työnantajille, mutta vaikea uskoa, että tällaisia sopimuksia olisi ainakaan laajassa mittakaavassa.
Useimmiten sovitaan kokonaispalkka, joka voi olla kokonaan rahapalkkaa tai sitten osa siitä maksetaan autoetuna ja se alentaa rahapalkkaa jollain firman määrittelemällä kaavalla. Näin siksi, että kaikki eivät halua autoetua ja työntekijöitä halutaan kohdella tasapuolisesti sen suhteen.
Sulla vaikuttaa olevan tää asia paremmin hallussa kuin mulla, mutta varmistan nyt vielä sen verran että eikö juuri tuossa kokonaispalkkatilanteessa käy kuten aiemmin kirjoitin?
Eli osa kokonaispalkasta maksetaan rahapalkkana ja osa autoetuna. Nyt kun autoetu laskee, niin jotta kokonaispalkka ei laske, niin rahapalkka nousee? Eikö näin käy myös silloin kun auton verotusarvo laskee auton käyttöiän myötä?
Työsuhdeauton verotusarvo ei vaikuta millään lailla siihen, paljonko siitä tulee työnantajalle kustannuksia. Jos on sovittu kokonaispalkasta, auton osuus on se mitä työnantaja sattuu tarjoamaan. Yleensä se perustuu työnantajan maksamaan liisarihintaan, mutta voi vaihdella vähän sen mukaan kuinka paljon työnantaja haluaa työsuhdeautoa suosia. Verot maksetaan sitten rahapalkasta ja sen auton verotusarvosta, joten hyöty työntekijälle tulee sitä kautta jos verotusarvo pienenee. Varmaankin joku työnantaja on laskenut verotusarvon laskennallisestikin työsuhdeauton osuudeksi palkasta, mutta se on ollut työnantajan oma päätös ja voivat ihan hyvin päättää, että sähköautoissa se ei enää päde, koska työnantajan kustannukset eivät laske, vaikka verotusarvo laskeekin.
- Liittynyt
- 25.10.2016
- Viestejä
- 892
Tilasitko millaisen setin (perusmalli, GT-line vai GT)?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9
AWD Gt-line premium packilla.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 661
Mikä tekee kiasta paremman kuin volvo? Kia kondigt komst nieuwe generatie Ceed aan https://www.volvocars.com/fi/choose-offer/review?token=12892270096621920672&pricing=cash en nyt ihan tutustunut kaikkiin yksityiskohtiin mutta koukku esim pitäisi saada. Ja kyllä on volvo lasit päässä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 549
Volvo taitaa kuluttaa aika paljon sähköä, joten range on ollut vähän pettymys, eikä pikalatausnopeuskaan vedä vertoja kialle.
Auto kantsii kuitenkin ostaa omien tarpeiden ja mielihalujen, eikä meidän muiden mielipiteiden mukaan. Jos et aja eestaas halki suomen jatkuvasti + kotona on lataus niin niillä rangen vikoilla kilsoilla ja pikalatauksen pienillä nopeuseroilla ei välttämättä ole niin hirveästi väliä.
Kyllähän se verotusarvo vaikuttaa työnantajan kuluihin oli sitten palkan päälle tuleva tai kokonaispalkkamallinen sisältyvä auto. Suunta vaan on päinvastainen. Palkan päälle tulevassa edussa matalampi verotusarvo tarkoittaa pienempiä työantajamaksuja työnantajlle palkan päälle tulevassa edussa, eli työantajan säästöä.
Kokonaispalkkamallissa taas pienempi verotusarvo taas tarkoittaa suurempaa rahapalkkaa, eli työantaja kulut nousevat sen verotusarvon aleneman verran (mutta vain sen verran, kun sivukulut on vakio kokonaispalkan ollessa vakio).
Jos taas kn joku eriikoisempi työantajan omaan liisatihinnastoon perustuva malli, niin silloin taas se matalampi verotusarvo suhteessa vähennettävään hintaan tarkoittaa pienempiä sivukuluja myös työantajalle.
Tämä toki siis olettaen, että muut kulut autosta ovat vakiot, eli arvonalenema oletetaan samaksi. Lisäksi jos verrataan polttista ja sähkistä, niin etenkin vapaassa autoedussa kuluerot voivat olla merkityäviäkin, kun tyypillisesti sähkö maksaa vähemmän kuin polttoaine (ellei sitten aina pikalataa kalliilla hinnalla. Siihenhän se verotusarvoero osin perustuukin.
Samoin kannattaa huomioida, että pienempi verotusarvo kerryttää vähemmän eläkettä. Toki jos työnantaja tarjoaa rahapalkkana erotuksen, sillä ei ole väliä, mutta kaikissa kokonaispalkkamalliksi kutsutuissa järjestelyissä näin ei ole.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 901
Onko volvolla edes yhtää puhdasta sähköalustalle rakennettua autoa? Nuo polttisten runkoon rakennetut mallit on aika ankeita ratkaisuita.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 661
Eikö tuo ole sellainen? https://www.volvocars.com/fi/choose-offer/review?token=12892270096621920672&pricing=cash
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 029
Jos oikein käsitin niin se olisi CMA-pohjalevyllä joka ei ole pelkästään sähkölle tehty.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 661
Jaa. Luulin muuta. Mikäs se volvon pelkkä sähkö auto juttu sitten olikaan? (En oikeesti ole seurannut) Jotain mainoksia vaan nähnyt.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 650
Ihan normaali XC40-pohjainen autohan tuo on, kuten XC40 recharge. Ei taida XC40-malliin verrattuna olla juuri muuta eroa kuin luiska perä ja sitä kautta pienemmät tilat. Kulutus saattaa isommissa nopeuksissa olla hieman pienempi kuin XC40:llä, joka lienee yksi suurikulutuksisimmista sähköautoista.
Niin siis se Volvon pelkkä sähköautojuttu on se , että C40 mallia myydään vain sähköautona. Mutta alusta on silti sama CMA kuin XC40:ssä, eli se on suunniteltu käytettöväksi sekä polttis- että sähköversiona. Joka on toki huomattavasti parempi kuin vain polttiskäyttöön suunnitellut alustat, joista jälkikäteen sitten muunnetaan sähköauto (e-Golf, MX-30 jne.), mutta tarkoittaa silti jotain kompromisseja, näkyvimpänä se kardaanitunneli viemässä takajalkatilaa.
Tosin en pitäisi tätä mitenkään merkittävänä ongelmana itsessään. Suurin huono puoli XC40 ja C40 sähkiksissä on se korkeahko kulutus, eli lyhyehkö range tai pidempi latausaika saman matkan jälkeen (jos ei suurteholaturia ole). Onko tuon sitten merkittävä ongelma riippuu käytöstä, ja jos esim. Ioniq 5 vertaa niin Volvon isompi akku osin kompensoi ongelmaa.
Sähköautothan ei pahemmin määräaikaishuoltoja taida kaivata, mutta tämän alla olevan artikkelin kohdalla vähän nostelin kulmakarvoja.
www.is.fi
Kaveri sanoo ajavansa 40 000 - 60 000 km vuodessa.
Hyvänä puolena mainitsee huoltovälin olevan 2 vuotta ilman kilometrirajaa.
Kyllä minusta yli 100 000km määräaikaishuoltojen välissä tuntuu minusta aika raa-alta jopa sähköautolle.
Tämä sitten ei ole mitään sähköautojen dissaamista vaan ihan vaan ihmettelyä.
100 000km ajoa samoilla jarrunesteillä yms. kun eihän nuita nesteitä vaihdella juuri muuten kuin määräaikaishuolloissa.
Laskelmat julki: Näin paljon sähköauton lataaminen kotona maksaa oikeasti – ”Säästöä tulee keskimäärin yli 500 euroa kuukaudessa”
Keskimääräinen talous käyttää sähköä noin 5000 kilowattituntia vuodessa, mikäli talous ei ole sähkölämmitteinen. Sähköauton lataaminen nostaa määrää reilusti, mutta vaihtoehtoiset polttoainekulut huomioiden jäädään voitolle.
www.is.fi
Kaveri sanoo ajavansa 40 000 - 60 000 km vuodessa.
Hyvänä puolena mainitsee huoltovälin olevan 2 vuotta ilman kilometrirajaa.
Kyllä minusta yli 100 000km määräaikaishuoltojen välissä tuntuu minusta aika raa-alta jopa sähköautolle.
Tämä sitten ei ole mitään sähköautojen dissaamista vaan ihan vaan ihmettelyä.
100 000km ajoa samoilla jarrunesteillä yms. kun eihän nuita nesteitä vaihdella juuri muuten kuin määräaikaishuolloissa.
En nyt usko jarrunesteiden muodostuvan ongelmaksi, nehän on polttiksissakin yleensä usein vuosien mukaan, kun ei niitä kilometrin sinänsä kuluta. Ja harvoin ne pahasti happanee vaikka väli vähän pitkäksi menisikin, kunhan nyt ei ihan tolkuttomia välejä ajele. Enemmän joku laakeri tai alustaongelma on ehkä semmoinen mikä voisi pahentua, jos autolla ajetaan ihan hillittömiä kilometrejä: Toki jarrut myös, mutta niiden kuluminen nopeasti on sähkiksissä harvoin ongelma.Sähköautothan ei pahemmin määräaikaishuoltoja taida kaivata, mutta tämän alla olevan artikkelin kohdalla vähän nostelin kulmakarvoja.
Laskelmat julki: Näin paljon sähköauton lataaminen kotona maksaa oikeasti – ”Säästöä tulee keskimäärin yli 500 euroa kuukaudessa”
Keskimääräinen talous käyttää sähköä noin 5000 kilowattituntia vuodessa, mikäli talous ei ole sähkölämmitteinen. Sähköauton lataaminen nostaa määrää reilusti, mutta vaihtoehtoiset polttoainekulut huomioiden jäädään voitolle.
Kaveri sanoo ajavansa 40 000 - 60 000 km vuodessa.
Hyvänä puolena mainitsee huoltovälin olevan 2 vuotta ilman kilometrirajaa.
Kyllä minusta yli 100 000km määräaikaishuoltojen välissä tuntuu minusta aika raa-alta jopa sähköautolle.
Tämä sitten ei ole mitään sähköautojen dissaamista vaan ihan vaan ihmettelyä.
100 000km ajoa samoilla jarrunesteillä yms. kun eihän nuita nesteitä vaihdella juuri muuten kuin määräaikaishuolloissa.
Enemmän kuin tuota kahden vuoden väliä niin mietin esim. Teslan lupailemia kokonaan huollottomuuksia. Kaksi vuottakin on suht lyhyt aika, jos vertaa siihen että auto voi olla tuolloin 5 vuotta ilman, että kukaan asiantunteva sitä vilkaiseekaan (jos ei omistaja itse siis osaa ja/tai välitä). Tähän astihan käytännössä minkä tahansa auton käy joku ainakin jotain autoista ymmärtävä korkeintaan parin vuoden välein, joko katsastusmies tai huoltomies (kun uutta autoa on käytännössä pakko käyttää huollossa jos haluaa sillä mitään jälleenmyyntiarvoa olevan, takuujuttujen lisäksi). En kyllä usko, että tästä merkittävää ongelmaa tulee, mutta sen voin uskoa, että ongelmatapauksiakin tulee.
Juu, mutta ei vaarallinen, ainakaan muille. Ja onhan noita iso osa vanhemmasta kalustosta, joihin raittaria ei vaihdeta ikinä.Varmaan hyvännäkönen joku 2v/100 000 km ajettu raitisilmasuodatin, hyi saatana
Kyllähän Bjorn tesloista tykkää, mutta mielestäni yrittää olla objektiivinen eikä dissaa jotakin autoa vaan merkin vuoksi. Esimerkiksi on maininnut useasti että M3 on meluisa verrattuna saksalaisiin. Käsittääkseni ei saa mainos tai tukirahoja keltään valmistajalta(paitsi Teslan referralit). Tulot ilmeisesti tulee katselukerroista ja ei-auto-sponsseista(ja palkinto tesloista). Yksi asia tuohon 1000km haasteeseen liittyen, mielestäni voisi tuoda selkeämmin esille kuinka tärkeää tarkka ajoitus on esim teslojen kanssa että saadaan huippuaika. Se pakottaa pysähtymään juuri tietyissä paikoissa. Iso osa autoilun vapautta on ainakin itselleni se että ei tarvitse miettiä missä ja milloin pysähtyy vaan silloin kun rakko tai takapenkki käskee. Sopiva auto olisi sitten Tesla etronin latauskäyrällä
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 9 848
Nykyään on sponsseja jotka näkyy siinä videon alussa.Kyllähän Bjorn tesloista tykkää, mutta mielestäni yrittää olla objektiivinen eikä dissaa jotakin autoa vaan merkin vuoksi. Esimerkiksi on maininnut useasti että M3 on meluisa verrattuna saksalaisiin. Käsittääkseni ei saa mainos tai tukirahoja keltään valmistajalta(paitsi Teslan referralit). Tulot ilmeisesti tulee katselukerroista ja ei-auto-sponsseista(ja palkinto tesloista). Yksi asia tuohon 1000km haasteeseen liittyen, mielestäni voisi tuoda selkeämmin esille kuinka tärkeää tarkka ajoitus on esim teslojen kanssa että saadaan huippuaika. Se pakottaa pysähtymään juuri tietyissä paikoissa. Iso osa autoilun vapautta on ainakin itselleni se että ei tarvitse miettiä missä ja milloin pysähtyy vaan silloin kun rakko tai takapenkki käskee. Sopiva auto olisi sitten Tesla etronin latauskäyrällä
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 2 340
Ioniq 5 AWD on todellinen liikennevalojen "yllättäjä" verrattuna satasen kiihdytysaikaan. Olinkin jo mallin julkaisussa pannut merkille poikkeavan korkean väännön suhteessa huipputehoon.
Ioniq 5 LR AWD:
0-100, 5,2 s
185 km/h
2095 kg
225 kW
605 Nm
1,56 Nm/tn per huippunopeus
Model 3 LR AWD:
0-100, 4,4 s
233 km/h
1919 kg
324 kW
493 Nm
1,10 Nm/tn per huippunopeus
Tuo viimeinen arvo antaa sähköautoilla aika vahvaa vihjettä, että pidon riittäessä suuremmalla arvolla oleva liikahtaa nopeammin valoista. Suuremman arvon omaava kiihtyy paremmin siihen asti kunnes vääntökäyrä alkaa laskea. Tämä nopeus on sähköautoilla yleensä 40-100 km/h. Taajamassa ei juuri tuon nopeammin saa ajaakaan. Lisäksi ensimmäiset metrit ovat ratkaisevampia, joten Ioniqin pitäisi olla Model kolmosta nopeampi lähtijä valoista, vaikka Teslan 0-100 onkin nopeampi.
Kun sanoin arvon antavan aika vahvaa vihjettä, niin epätarkkuus tulee erilaisista moottorien pyörimisnopeuksista huippunopeudella. Niissä ei kuitenkaan ole niin suurta vaihtelua, että se ajaisi yli Ioniqin Teslaa huomattavasti suuremmasta arvosta.
Mihin asti Ioniqin paukku riittää:
Vääntökäyrä alkaa laskea viimeistään kierrosluvulla 225 kW / (605 Nm * 2pii / 60000) = 3553 rpm
Jos huippunopeudella on 14000 rpm, niin paras paukku loppuu nopeudessa 3553 / 14000 * 185 km/h = 47 km/h
Entäpä M3 LR:
Vääntökäyrä laskee viimeistään@rpm
324 kW / (493 Nm * 2pii / 60000) = 6279 rpm
Jos huippunopeudella 14 krpm, niin paras paukku loppuu nopeudessa 6279 / 14000 * 233 km/h = 104,5 km/h
Luvuista nähdään, että Ioniqin suurin kiihtyvyys loppuu vähän ennen viittäkymppiä. Tesla on siinä kohtaa jäänyt arviolta autonmitan +/- pari metriä taakse. Ioniq toki jatkanee kaulan kasvattamista vielä hetken aikaa, kunnes Teslan nopeus on suurempi ja se alkaa kuroa syntynyttä eroa kiinni. Valmistajat ovat ilmoittaneet Ioniqille 5,2 s ja Teslalle 4,4 s. Sataseen ero on niin suuri, että autojen nopeudet ovat samat lähempänä viittäkymppiä kuin sataa. Oma veikkaukseni oli 60-70 km/h. Tuossa vaiheessa tavoitenopeus on yleensä jo saavutettu, ja silloin Tesla olisi 1-2 autonmittaa Ioniqin takana.
No mutta, nyt Björn Nyland mittasi auton, niin ei tarvitse enää arpoa.
Liitteenä kiihdytystaulukko. Sen mukaan Ioniq saavutti kaikki nopeudet 70 km/h asti nopeammin kuin M3 LR. Kasikympin Tesla otti nopeammin. Tämä tarkoittaa, että paikaltaan lähtiessä Ioniq kasvattaa etumatkaansa 70-80 km/h asti, ja vasta sen jälkeen Tesla alkaa työntyä takapuskuriin, rinnalle ja lopulta ohi. Nopeus on silloin jo toistasataa.
Teslan kiihtyvyys on suurempi 50-60 km/h alkaen, mutta koska alku oli sen verran hitaampi, niin Tesla liikkuu samaa nopeutta vasta 70-80 km/h kohdalla. Taulukosta interpoloimalla saadaan, että Ioniqin kulkiessa 50 km/h, Tesla liikkuu 45 km/h. Ioniqin paras paukku on juuri loppunut. Tuosta eteenpäin Ioniq lisää nopeuttaan vain 20-30 km/h samassa ajassa kuin Tesla lisää 25-35 km/h (Ioniq 50 -> 70-80 ja Tesla 45 -> 70-80).
Ero vain kasvaa Teslan hyväksi, kun mennään maantienopeuksiin, mutta Ioniq on silti liikennevalojen kunkku. Pitää hakea reilusti nopeampia sataseen kiihtyjiä, jotta ponkaisevat paikaltaan puhdikkaammin kuin Ioniq LR AWD.
Edit. Lisäsin Björnin mittaamia nopeita autoja mukaan. Ioniq 5 LR AWD voittaisi liikennevalolähdössä (jopa ajassa mitattuna, mutta etenkin olisi edellä 50 km/h kohdalla) mm. Model S LR Ravenin (Björnillä 3,92 s sataan) ja Porsche Taycan 4S:n (3,82 s), mutta häviäisi Model 3 Performancelle (3,41 s) ja Taycan Turbolle (3,21 s) sekä Turbo S:lle (3,08 s).
Ei huono suoritus 5,2 s luvatulta möhkö-Hynyltä (Björnillä 4,97 s).
Ioniq 5 LR AWD:
0-100, 5,2 s
185 km/h
2095 kg
225 kW
605 Nm
1,56 Nm/tn per huippunopeus
Model 3 LR AWD:
0-100, 4,4 s
233 km/h
1919 kg
324 kW
493 Nm
1,10 Nm/tn per huippunopeus
Tuo viimeinen arvo antaa sähköautoilla aika vahvaa vihjettä, että pidon riittäessä suuremmalla arvolla oleva liikahtaa nopeammin valoista. Suuremman arvon omaava kiihtyy paremmin siihen asti kunnes vääntökäyrä alkaa laskea. Tämä nopeus on sähköautoilla yleensä 40-100 km/h. Taajamassa ei juuri tuon nopeammin saa ajaakaan. Lisäksi ensimmäiset metrit ovat ratkaisevampia, joten Ioniqin pitäisi olla Model kolmosta nopeampi lähtijä valoista, vaikka Teslan 0-100 onkin nopeampi.
Kun sanoin arvon antavan aika vahvaa vihjettä, niin epätarkkuus tulee erilaisista moottorien pyörimisnopeuksista huippunopeudella. Niissä ei kuitenkaan ole niin suurta vaihtelua, että se ajaisi yli Ioniqin Teslaa huomattavasti suuremmasta arvosta.
Mihin asti Ioniqin paukku riittää:
Vääntökäyrä alkaa laskea viimeistään kierrosluvulla 225 kW / (605 Nm * 2pii / 60000) = 3553 rpm
Jos huippunopeudella on 14000 rpm, niin paras paukku loppuu nopeudessa 3553 / 14000 * 185 km/h = 47 km/h
Entäpä M3 LR:
Vääntökäyrä laskee viimeistään@rpm
324 kW / (493 Nm * 2pii / 60000) = 6279 rpm
Jos huippunopeudella 14 krpm, niin paras paukku loppuu nopeudessa 6279 / 14000 * 233 km/h = 104,5 km/h
Luvuista nähdään, että Ioniqin suurin kiihtyvyys loppuu vähän ennen viittäkymppiä. Tesla on siinä kohtaa jäänyt arviolta autonmitan +/- pari metriä taakse. Ioniq toki jatkanee kaulan kasvattamista vielä hetken aikaa, kunnes Teslan nopeus on suurempi ja se alkaa kuroa syntynyttä eroa kiinni. Valmistajat ovat ilmoittaneet Ioniqille 5,2 s ja Teslalle 4,4 s. Sataseen ero on niin suuri, että autojen nopeudet ovat samat lähempänä viittäkymppiä kuin sataa. Oma veikkaukseni oli 60-70 km/h. Tuossa vaiheessa tavoitenopeus on yleensä jo saavutettu, ja silloin Tesla olisi 1-2 autonmittaa Ioniqin takana.
No mutta, nyt Björn Nyland mittasi auton, niin ei tarvitse enää arpoa.
Liitteenä kiihdytystaulukko. Sen mukaan Ioniq saavutti kaikki nopeudet 70 km/h asti nopeammin kuin M3 LR. Kasikympin Tesla otti nopeammin. Tämä tarkoittaa, että paikaltaan lähtiessä Ioniq kasvattaa etumatkaansa 70-80 km/h asti, ja vasta sen jälkeen Tesla alkaa työntyä takapuskuriin, rinnalle ja lopulta ohi. Nopeus on silloin jo toistasataa.
Teslan kiihtyvyys on suurempi 50-60 km/h alkaen, mutta koska alku oli sen verran hitaampi, niin Tesla liikkuu samaa nopeutta vasta 70-80 km/h kohdalla. Taulukosta interpoloimalla saadaan, että Ioniqin kulkiessa 50 km/h, Tesla liikkuu 45 km/h. Ioniqin paras paukku on juuri loppunut. Tuosta eteenpäin Ioniq lisää nopeuttaan vain 20-30 km/h samassa ajassa kuin Tesla lisää 25-35 km/h (Ioniq 50 -> 70-80 ja Tesla 45 -> 70-80).
Ero vain kasvaa Teslan hyväksi, kun mennään maantienopeuksiin, mutta Ioniq on silti liikennevalojen kunkku. Pitää hakea reilusti nopeampia sataseen kiihtyjiä, jotta ponkaisevat paikaltaan puhdikkaammin kuin Ioniq LR AWD.
Edit. Lisäsin Björnin mittaamia nopeita autoja mukaan. Ioniq 5 LR AWD voittaisi liikennevalolähdössä (jopa ajassa mitattuna, mutta etenkin olisi edellä 50 km/h kohdalla) mm. Model S LR Ravenin (Björnillä 3,92 s sataan) ja Porsche Taycan 4S:n (3,82 s), mutta häviäisi Model 3 Performancelle (3,41 s) ja Taycan Turbolle (3,21 s) sekä Turbo S:lle (3,08 s).
Ei huono suoritus 5,2 s luvatulta möhkö-Hynyltä (Björnillä 4,97 s).
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Eli Ioniq 5 omistajat tulee olemaan rengasliikkeiden vakioasiakkaita, heti Teslakuskien jälkeen. Noilla väännöillä kun lähdetään valoista aina perisuomalaiseen tyyliin eli talla tiskissä sen mitä autosta irtoaa, koska vieressä olijalle pitää aina näyttää että tehoja löytyy etteivät ala leuhkimaan.
Harmittavan pieni toi Ioniq 5:n 120km/h nopeudella ajettu range - vaan 289km. Kyllä nämä ranget edelleen itsellä tuntuu siltä, että joutuu "säästämään" että pääsee perille (vs. oliko se 90km/h ja 456km range tms.). Talvella työmatkaa jos ajaa 200km/suuntaansa välillä maantienopeuksia + 10km/h, niin ei jää yli juurikan rangea.
Uutiset
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
-
NVIDIA julkaisi GeForce- ja Studio 566.14 -ajurit näytönohjaimilleen
13.11.2024 03:00
-
Oppolta myyntiin neljä älypuhelinmallia Suomessa
13.11.2024 00:26
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy Ring -älysormus
12.11.2024 19:00
Uutisia lyhyesti
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
-
AMD julkaisi kaikessa hiljaisuudessa Ryzen 5 7600X3D -prosessorin
- Kaotik
- Vastauksia: 5
