Yleistä keskustelua sähköautoista

Teslan Plaid on uskomattoman nopea lähtemään paikaltaan ja muutenkin. Tosin tällä kertaa Plaid jäi lähtöviivalle kuin takiainen turkkiin (kohdassa 9:50-13:30):


Vastustajakin kulkee sähköllä ja sillä on ajettu 1/8-maili 5,2 s, oletettavasti pitävällä radalla. Tuossa ajassa auto on saavuttanut jo suunnilleen huippunopeutensa 217 km/h. Tämän perusteella arvioisin varttimailin sujuvan radalla 8,6 sekunnissa. Viimeisessä vedossa Plaid saa sekunnin etumatkan, mutta silti toinen hujauttaa nopeasti ohi, jonka jälkeen pitikin jo jarrutella.
 
Ensirekisteröidyt sähköautot suomessa heinäkuussa ja alkuvuonna:

ensirekisteroinnit.png
 
Vissiin tosiaan aika paljon komponenttipula rajoittaa joidenkin kysytyimpien mallien myyntejä.
 
Kokemuksia tuosta uudesta Fiat 500:sta? Pelkkään sähköautoon siirtymistä en saa itselleni perusteltua, mutta pieni avokuume nousee ajoittain pinnalle.

En tiedä ihan uudesta mallista mutta parilla tutulla näitä ollut ja vikalista ensimmäisen 20 tkm:n jälkeen järkyttävä. Alustan osia menee todella paljon ja kommentit tyyliin ”mikä siellä nyt taas on rikki?”. No, onhan se söpö ja italialainen. Laatu ei varmasti ole Hyundain tasolla mutta eiköhän tuollakin tietyllä mentaliteetilla pärjää.
 
Jos tuota miettii ihan puhtaasti sen kannalta, miksi näitä vaihtoehtoisia voimalinjoja pusketaan käyttöön, niin kaasuauton perustelut taitavat isossa kuvassa loppua aika lyhyeen. Biokaasusta ei ikinä saada isojen massojen ratkaisua päästöongelmaan. Siksi niitä ei kukaan valmistaja enää kehitä ja uusia ei siten markkinoille tule. Varmaan biokaasu on jonkinlainen osa raskaan liikenteen kokonaisuutta siirtymäkauden ratkaisuna, mutta henkilöautojen käytössä jokainen infraan sijoitettu euro tuntuu aika turhalta.

Eihän tässä nyt kansallisvaltio-/EU-tasolla oltaisi näin nopeaa siirtymää puskemassa sisään ihan vaan vaihtamisen ilosta ja rakkaudesta välittömään sekä tasaiseen vääntöön. Sähkö on ainoa mahdollinen skaalautuva ratkaisu, jolla henkilöautoliikenne voi jatkua nykyisellään.

Vaikka nämä ilmastotalkoot onkin vetävä otsikko, niin eihän tuo ilmasto oikeasti ole kovinkaan merkittävässä roolissa tässä sähköautojen suosimisessa, vaan se perus ongelma, että mistä me sitä polttoainetta saadaan? Käytännössä vaihtoehdot ovat arabit, tai venäläiset, kummankaan kanssa ei oikein haluttaisi olla asemassa jossa pieni perseen nuoleminen on jatkuvasti tarpeen, varsinkin nyt kun kiinalaiset ostavat kyllä sen öljyn mikä ei euroopalle kelpaa.

Sähkö on ainoa mitä eurooppa kykenee itse tuottamaan riittävästi. Erilaiset biopohjaiset polttonesteet kannattaa laittaa lentokoneisiin ja kaasut polttaa isoissa voimaloissa.

Onko tämä vain diesel kahvojen ongelma? Olen ajanut vain bensa autoilla ja ei ole vielä ~15 vuoden aikana osunut yhtään kohdalle.
Diesel öljy on rasvaista, jos sitä roiskahtaa johonkin se kuivuu sellaiseksi vaseliiniksi. Bensa haihtuu kokonaan.

Samasta syystä sellainen tankin täyttöaukon alla näkyvä likaläikkä on vain diesel autoissa.
 
Vaikka nämä ilmastotalkoot onkin vetävä otsikko, niin eihän tuo ilmasto oikeasti ole kovinkaan merkittävässä roolissa tässä sähköautojen suosimisessa, vaan se perus ongelma, että mistä me sitä polttoainetta saadaan? Käytännössä vaihtoehdot ovat arabit, tai venäläiset, kummankaan kanssa ei oikein haluttaisi olla asemassa jossa pieni perseen nuoleminen on jatkuvasti tarpeen, varsinkin nyt kun kiinalaiset ostavat kyllä sen öljyn mikä ei euroopalle kelpaa.

Sähkö on ainoa mitä eurooppa kykenee itse tuottamaan riittävästi. Erilaiset biopohjaiset polttonesteet kannattaa laittaa lentokoneisiin ja kaasut polttaa isoissa voimaloissa.


Diesel öljy on rasvaista, jos sitä roiskahtaa johonkin se kuivuu sellaiseksi vaseliiniksi. Bensa haihtuu kokonaan.

Samasta syystä sellainen tankin täyttöaukon alla näkyvä likaläikkä on vain diesel autoissa.

Hyvä pointti tämäkin. Aivan liian vähälle huomiolle täällä kotosuomessa jää se, että joka vuosi Venäjälle valuu viiden miljardin potti. Rahaa, joka liikenteen sähköistyessä jäisi ainakin suurelta osin tänne kiertämään.

Keväämmällä huoltovarmuuskeskus esitti ainakin omasta mielestäni hieman erikoisen kannanoton, kun ilmaisivat huolensa siitä, miten sähköautojen yleistyminen vaikuttaa huoltovarmuuteen. En tiedä ovatko siellä ymmärtäneet mistä suomen suurin uhka kumpuaa ja kuinka pahasti olemme sikäläisen öljyn varassa. Sähköä pystytään tuottamaan hienosti täälläkin. Luulisi sen olevan positiivinen seikka?

Itse pidän silti planeetan lämpenemistä ikävämpänä, mutta jos tuolla perusteella saadaan Esson-baarista muutama jäärä sähkön kyytiin, niin on sekin kotiinpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä pointti tämäkin. Aivan liian vähälle huomiolle täällä kotosuomessa jää se, että joka vuosi Venäjälle valuu viiden miljardin potti. Rahaa, joka liikenteen sähköistyessä jäisi ainakin suurelta osin tänne kiertämään.
Tämäkin olisi syytä muistaa sitä omaa sähköntuotantoa kehittäessä. Tuontisähkö on riittävä rasite energian omavaraisuudelle, eikä omaa tuotantoa tarvitse tehdä minään alusmaana vaan pitäisi pyrkiä siinä parempaan omavaraisuuteen. Sähköautoihin siirtyessä tämä tosiaan on myös liikennepolttoaineomavaraisuuden kulmakivi.
 
Tämäkin olisi syytä muistaa sitä omaa sähköntuotantoa kehittäessä. Tuontisähkö on riittävä rasite energian omavaraisuudelle, eikä omaa tuotantoa tarvitse tehdä minään alusmaana vaan pitäisi pyrkiä siinä parempaan omavaraisuuteen. Sähköautoihin siirtyessä tämä tosiaan on myös liikennepolttoaineomavaraisuuden kulmakivi.
Eipä niitä öljylähteitä tai hiili/uraanikaivoksia pahemmin Suomessa ole. Aikamoinen määrä lisää haketta ja/tai turvetta polttavia laitoksia tarvittaisiin, jos todella haluttaisiin olla omavaraisia. Ja kun tietää millainen mielipideilmasto turpeen poltosta ja metsien hyödyntämisestä vallitsee.. niin..parempi unohtaa omavaraisuushaaveet ja keskittyä "YYA-politiikkaan" :D
 
Eipä niitä öljylähteitä tai hiili/uraanikaivoksia pahemmin Suomessa ole. Aikamoinen määrä lisää haketta ja/tai turvetta polttavia laitoksia tarvittaisiin, jos todella haluttaisiin olla omavaraisia. Ja kun tietää millainen mielipideilmasto turpeen poltosta ja metsien hyödyntämisestä vallitsee.. niin..parempi unohtaa omavaraisuushaaveet ja keskittyä "YYA-politiikkaan" :D

Paitsi että uraania kyllä on Suomessa vaikka kuinka, jos sitä vaan haluttaisi kaivaa ja jalostaa. Jos ja kun Terrafamen Talvivaaran tuotanto saadaan käyttöön asti, niin sen suhteen Suomessa oltaisi samantien omavaraisia. Terrafame ja Talvivaara ovat jo vuosia haaveilleet Suomessa tuotetusta uraanista – kokosimme vaiheet vuosien varrelta
 
Paitsi että uraania kyllä on Suomessa vaikka kuinka, jos sitä vaan haluttaisi kaivaa ja jalostaa. Jos ja kun Terrafamen Talvivaaran tuotanto saadaan käyttöön asti, niin sen suhteen Suomessa oltaisi samantien omavaraisia. Terrafame ja Talvivaara ovat jo vuosia haaveilleet Suomessa tuotetusta uraanista – kokosimme vaiheet vuosien varrelta
Tuo onkin postiitivnen uutinen. Jatkojalostus tapahtuisi ilmeisesti Ranskassa tai Saksassa. Lähemmäs ketjun aihetta taas. Oletteko bonganneet mitään uusia lanseerauksia langattomaan lataukseen liittyen? Bemari pilotoi jo vuosia sitten, viimeaikoina ollut melko hiljaista. Uusi standardi on ainakin kehitetty: Wireless EV charging gets a boost: Single standard will harmonize systems up to 11 kw.
 
En tiedä ihan uudesta mallista mutta parilla tutulla näitä ollut ja vikalista ensimmäisen 20 tkm:n jälkeen järkyttävä. Alustan osia menee todella paljon ja kommentit tyyliin ”mikä siellä nyt taas on rikki?”. No, onhan se söpö ja italialainen. Laatu ei varmasti ole Hyundain tasolla mutta eiköhän tuollakin tietyllä mentaliteetilla pärjää.

Aika paljon riippuu miten autolla ajaa. Meillä oli aikoinaan Fiat 500 sen 140tkm ajan (joo, ei opiskelija oikein muuta voinut ostaa). Pari niveltä meni vaihtoon jne. Tota ei ruoskittu kuin vierasta sikaa tai ajettu töyssyistä joka kerta 100km/h lasissa, niin kyllä se kesti. Suurin ongelma oli takaa äänenvaimentimen puhkuruostuminen. Veikkaan et paljon on väliä millaisella käytöllä ja pidolla tämä on ollut. Aika usein pikkuautoissa "tehdään itse ja säästetään" ja hoidetaan asiat kuntoon vasta niiden ollessa rikki.
 
Tuo onkin postiitivnen uutinen. Jatkojalostus tapahtuisi ilmeisesti Ranskassa tai Saksassa. Lähemmäs ketjun aihetta taas. Oletteko bonganneet mitään uusia lanseerauksia langattomaan lataukseen liittyen? Bemari pilotoi jo vuosia sitten, viimeaikoina ollut melko hiljaista. Uusi standardi on ainakin kehitetty: Wireless EV charging gets a boost: Single standard will harmonize systems up to 11 kw.
94 % verkosta akkuun -hyötysuhdetta huudellaan. Vähän vaikea uskoa tuohon lukuun, sillä se olisi parempi kuin suurimmalla osalla johdollisista AC-latauslaitteista.
 
Omaan taloyhtiöön oli ostettu uusi sähköauto oman ID4:n lisäksi. Kyseessä on sisarauto eli Audi Q4 e-tron 40. Itsekin tuota Audia hetken aikaa mietin videoiden perusteella paremman sisustan laatuvaikutelman takia. Nyt kun tuon on nähnyt livenä, niin Audi vaikuttaa kyllä todella vanhahtavalta ja jopa halvalta ulkoisesti verrattuna omaan "Kuli-Volkkariin" (Pro Life varustelu). Tuo Audin etumaskista tulee mieleen joku vuosia vanha polttisversio ja takaosan mustat muoviosat eivät ainakaan nosta laatufiilistä. Audi on varmaan sisältä edelleen laadukkaampi, mutta ihan tyytyväisenä katson pihalla omaa ID4:sta verrattuna naapurin Audiin :)

Ps. Vastaavanlaisella liisarisopimuksella Audi olisi myös ollut ~200€/kk Volkkaria kalliimpi, joten senkin takia valinta oli jälkikäteen helppo.
 
Mites tuollainen 2021 Kona Electric 64kwh, tuleeko sen mukana suoraan voimavirtapistokkeeseen käypä kaapeli vai mitä tuo kiinteä kolmivaihevirtalatauksen tuki tarkoittaa?

katso liitettä 659609

Tarvitsen ilmeisesti myös jonkunlaisen kotilatausaseman, mikä tälle autolle olisi suositeltava? Paras olisi sellainen suoraan voimavirtapistokkeeseen käypäinen kaapeli jossa tarvittava tekniikka.

Ei tule voimavirtapistokkeeseen käypää kaapelia, vaan juurikin kuvassa näkyvät shucko-type2-kaapeli sekä type2-type2 kaapeli.
 
Mites tuollainen 2021 Kona Electric 64kwh, tuleeko sen mukana suoraan voimavirtapistokkeeseen käypä kaapeli vai mitä tuo kiinteä kolmivaihevirtalatauksen tuki tarkoittaa?

katso liitettä 659609

Tarvitsen ilmeisesti myös jonkunlaisen kotilatausaseman, mikä tälle autolle olisi suositeltava? Paras olisi sellainen suoraan voimavirtapistokkeeseen käypäinen kaapeli jossa tarvittava tekniikka.

Tarkoittaa sitä, että autossa on laturi, joka osaa hyödyntää kolmea vaihetta. Mukana tulee latauspiuha normaaliin sukopistorasiaan.

Itse ostin Konaan tuollaisen, kun oli tarjouksessa 300€, nyt näköjään loppu: K.H.O.N.S. Type 2 Portable 11kW EV Charger 11kw 3 Phase EV Charging Station for Electric Car Charging Cable Type 2 16A to CEE EVSE IEC 62196-2, TUV, CE: Amazon.de: Automotive
Hyvin on toiminut.
 
94 % verkosta akkuun -hyötysuhdetta huudellaan. Vähän vaikea uskoa tuohon lukuun, sillä se olisi parempi kuin suurimmalla osalla johdollisista AC-latauslaitteista.
Induktiollahan tuo toimii? Miksei tuo voisi pitää paikkaansa, kun ei tarvitse kaapeleita lämmitellä matkan varrella yms.? Siitä en ymmärrä mitään kumpi tapa vaatii mutkikkaamman eletroniikan, mutta voisin kuvitella, että siinäkin pääsisi induktiolla paremmin eteenpäin, koska silmukat voi suunnitella muun elektroniikan ehdoilla eli muuntopalikkaa lienee vähemmän välissä.
 
Induktiollahan tuo toimii? Miksei tuo voisi pitää paikkaansa, kun ei tarvitse kaapeleita lämmitellä matkan varrella yms.? Siitä en ymmärrä mitään kumpi tapa vaatii mutkikkaamman eletroniikan, mutta voisin kuvitella, että siinäkin pääsisi induktiolla paremmin eteenpäin, koska silmukat voi suunnitella muun elektroniikan ehdoilla eli muuntopalikkaa lienee vähemmän välissä.
Kyllä siinä kaapeleita lämmitellään. Sekä laturissa että autossa on oltava se induktiosilmukka, joka on siis käytännössä pitkä pätkä kaapelia rullalla. Toisekseen, jos kenttä ei osu täsmälleen kohdilleen, osa energiasta menee hukkaan. Kolmanneksi, vasta siinä kohdassa kun ollaan saatu energia auton vastaanottimeen asti, ollaan vasta samassa tilanteessa kuin jos olisi vain iskenyt johdon seinään. Siinä vaiheessa siis vasta päästään antamaan sähkö auton tasasuuntaimelle. Ei se sähkö sinne akkuun suoraan indusoidu. Elektroniikkaa ja muuntopalikkaa on samat + induktiivisen siirron vaatimat tavarat.
 
Tarkoittaa sitä, että autossa on laturi, joka osaa hyödyntää kolmea vaihetta. Mukana tulee latauspiuha normaaliin sukopistorasiaan.

Itse ostin Konaan tuollaisen, kun oli tarjouksessa 300€, nyt näköjään loppu: K.H.O.N.S. Type 2 Portable 11kW EV Charger 11kw 3 Phase EV Charging Station for Electric Car Charging Cable Type 2 16A to CEE EVSE IEC 62196-2, TUV, CE: Amazon.de: Automotive
Hyvin on toiminut.

Ollaan ystävän kanssa tilattu kotilaturi.fi -puljusta hyvillä kokemuksilla tavaraa, tässä valikoimaa: Latausjohdot | KOTILATURI

Meillä käytössä go-eCharger 11kW -laitteet, tässä voi käyttää haluamaansa type2 -kaapelia jos esim. pituuden suhteen on erikoistarpeita tai haluaa käyttää auton mukana tullutta kaapelia. On tyyris, mutta tukee etähallintaa, API-yhteyksiä yms. Kulkee irroitettavana helposti mukana jos haluaa esim. varautua reissussa löytyviin voimavirtapistorasioihin.

Onhän tässä hintaluokassa sitten paljon muitakin laitteita, mutta olisin tarkkana kalliimmissa, että saa lisäominaisuuksia eikä vain ilmaa. Esim. etähallinta, kuormantasaus ja API-yhteydet olettanee kalliimmissa olevan mukana.
 
Kyllä tämä varmaan toimii, mutta kannattaa varmistaa, että siinä on 6 mA DC-suojaus, joka pitäisi olla. Sitä ei ole mainittu tiedoissa, joten tuskin sitä on. Sen takia sähköturvallisuus ei ole vaaditulla tasolla. Lisäksi voimavirtapistorasiassa on pitää olla vikavirtasuoja.
 
Kyllä tämä varmaan toimii, mutta kannattaa varmistaa, että siinä on 6 mA DC-suojaus, joka pitäisi olla. Sitä ei ole mainittu tiedoissa, joten tuskin sitä on. Sen takia sähköturvallisuus ei ole vaaditulla tasolla. Lisäksi voimavirtapistorasiassa on pitää olla vikavirtasuoja.

Tähän unohdin ottaa kantaa; Jos nyt on ostamassa omaan kotiinsa latauslaitetta nykyiselle ja mahdollisesti myös muille tuleville sähkölatausta tarvitseville kulkineille, niin suojauksien osalta olisi syytä olla tarkkana. Pahimmassa tapauksessa hengenvaaraa ja muuten huonossa tilanteessa tulipalovaaraa varten olisi hyvä varautua asianmukaisilla suojauksilla. En sano, että linkitetty laite on huono, mutta IDealistilla pointti tuon suojauksien kuvauksien puutteen osalta.
 
Tähän unohdin ottaa kantaa; Jos nyt on ostamassa omaan kotiinsa latauslaitetta nykyiselle ja mahdollisesti myös muille tuleville sähkölatausta tarvitseville kulkineille, niin suojauksien osalta olisi syytä olla tarkkana. Pahimmassa tapauksessa hengenvaaraa ja muuten huonossa tilanteessa tulipalovaaraa varten olisi hyvä varautua asianmukaisilla suojauksilla. En sano, että linkitetty laite on huono, mutta IDealistilla pointti tuon suojauksien kuvauksien puutteen osalta.

Tuolla Alissa kun surffailin mähän muilta myyjiltä samaa laturia, löytyi tieto "Leakage Protection : Type A leakage Protection, 30 Ma AC" -> parasta jättää kauppaan. En tullut edes ajatelleeksi, että noita valmistettaisiin ilman asiallista suojausta.
 
Jos puhutaan nykyaikaisesta omakotitalosta niin eikö nuo sähkökaapissa olevat voimavirtapistokkeet ole asianmukaisesti (vikavirta)suojattu jo tuosta kaapelista riippumatta?

Niissä on mielestäni tuo sama AC 30 mA suojaus, ei DC:tä.
 
Jos pystyy ostamaan +50ke auton, niin ei ehkä kannatta tilata halvinta kaapelia jostain Alibabasta. Itse ainakin ostaisin jonkun Suomalaisen maahantuojan kaapelin niin nukkuisin yöni vähän paremmin.
 
Miksi Volkkarilla ollaan sitä mieltä että sähköauto pitää olla myös epäkäytännöllinen? Koska pasuunan ja golffin farmareista sähköversiot?
Koska farmarit eivät maailmanlaajuisesti myy niin mieluummin tehdään malleja, jotka myyvät ja joilla tehdään rahaa.
 
Kaukoidässä kaiketi nuo lähes kaikki kaapelit ja komponentit kuitenkin valmistettu? Hyvä kuitenkin tietää, että suojauksissa on eroja. En usko, että hyvän ja suojauksiltaan erinomaisen kaapelin valmistaminen paria sataa enempää maksaa sen takia tuntuu vähän nurinkuriselta maksaa lähemmäs tonni "kotimaisista".
Itse maksaisin sen 200e, että voin tapella Suomalaisen maahatuojan kanssa kun se talo on mahdollisesti porona. Täällä TUKES myös testailee noita kaiken maailman kaapeleita ja hilavitkuttimia. Kiinan vastaavasta en tiedä ja kuinka hyvä/huono se on.

EDIT: Näytti olevan joku Tsekeissä tehty joku voimavirtalaturi tuolta kotilaturi.fi:ssä 550e hinta. En noista tiedä, mutta jotenkin tuntuis vähän ehkä järkevämmältä.
 
Viimeksi muokattu:
Kaukoidässä kaiketi nuo lähes kaikki kaapelit ja komponentit kuitenkin valmistettu? Hyvä kuitenkin tietää, että suojauksissa on eroja. En usko, että hyvän ja suojauksiltaan erinomaisen kaapelin valmistaminen paria sataa enempää maksaa sen takia tuntuu vähän nurinkuriselta maksaa lähemmäs tonni "kotimaisista".

Katsopa huviksesi mitä keskukseen asennettava B-tyypin vikavirtasuoja maksaa. Eivät ole ihan halpoja. Varmaan iso osa myös laturin hinnasta menee tuohon suojaukseen.

Tosin aivan varmasti näissä on vielä reilusti ilmaa hinnoissa, kun ovat vielä niin vähän ostettuja. Esim tuo Khons jonka ostin amazonista 300€, maksaa tuolla kotilaturi.fi:ssä 590€. Ei amazonkaan sitä varmaan tappiolla myynyt, niin aika hyvän siivun tuo kotilaturi ottaa itselleen.
 
Voisiko joku avata näitä vikavirtojen suojia? AC menee mutta miten DC vaikuttaa tähän?
 
Ioniq 5 koeajot alkamassa. Autoverkkokauppa rekisteröinnyt jo aikakin yhden Suomeen.
 
Kyllä siinä kaapeleita lämmitellään. Sekä laturissa että autossa on oltava se induktiosilmukka, joka on siis käytännössä pitkä pätkä kaapelia rullalla. Toisekseen, jos kenttä ei osu täsmälleen kohdilleen, osa energiasta menee hukkaan. Kolmanneksi, vasta siinä kohdassa kun ollaan saatu energia auton vastaanottimeen asti, ollaan vasta samassa tilanteessa kuin jos olisi vain iskenyt johdon seinään. Siinä vaiheessa siis vasta päästään antamaan sähkö auton tasasuuntaimelle. Ei se sähkö sinne akkuun suoraan indusoidu. Elektroniikkaa ja muuntopalikkaa on samat + induktiivisen siirron vaatimat tavarat.
Kyllä minä induktion ilmiönä tunnen varsin hyvin, enemmän mä tässä kyselen minkä tasoisella mutulla sä tuon lukeman tyrmäsit. Kivikautiselle Magne chargella saavutettiin jo 86% hyötysuhde. Tässä mielessä ei tuo 94% kehitysaskeleena tunnu oudolta, luonnollisestihan nuo raportoivat optimioloissa saavutetut tulokset. Ymmärtääkseni resonanssien käyttöönoton myötä useimmat esittämäsi asiat ovat muuttuneet vähemmän oleellisiksi.
 
En tiedä ihan uudesta mallista mutta parilla tutulla näitä ollut ja vikalista ensimmäisen 20 tkm:n jälkeen järkyttävä. Alustan osia menee todella paljon ja kommentit tyyliin ”mikä siellä nyt taas on rikki?”. No, onhan se söpö ja italialainen. Laatu ei varmasti ole Hyundain tasolla mutta eiköhän tuollakin tietyllä mentaliteetilla pärjää.

Aika paljon riippuu miten autolla ajaa. Meillä oli aikoinaan Fiat 500 sen 140tkm ajan (joo, ei opiskelija oikein muuta voinut ostaa). Pari niveltä meni vaihtoon jne. Tota ei ruoskittu kuin vierasta sikaa tai ajettu töyssyistä joka kerta 100km/h lasissa, niin kyllä se kesti. Suurin ongelma oli takaa äänenvaimentimen puhkuruostuminen. Veikkaan et paljon on väliä millaisella käytöllä ja pidolla tämä on ollut. Aika usein pikkuautoissa "tehdään itse ja säästetään" ja hoidetaan asiat kuntoon vasta niiden ollessa rikki.

Muutaman vuoden vanhoja kovakattoisia sähköjä näyttää olevan nettiauto pullollaan huomattavalla lisähinnalla Saksaan verrattuna noita jenkkikonversio 500e:tä.

Tällä yhdelläkin liikkeellä niistä tosin 22 kpl, joka ehkä pienoinen ylimitoitus mallin haluttavuuteen nähden seinäjoelle. :hmm:Tosin samoja kuvia on tuon harmaan 2016 (naarmut etupuskurissa) käytetty 5-6 kertaa. Tiedä sitten mikä juttu...


Vanhaa mallia tuli ajettua polttiksella kesälomamatkalla, mutta en sitä kuitenkaan harkitsisi ainakaan sähkönä. Uusi 500 suurempiakkuinen jo menettelee, mutta ilmeisesti vaatinee softapäivityksiä eri moduuleihin, että bugit saadaan korjattua. Vähän siis riskiä hakea esim 2020 loppupuolen malli esim Saksasta/Italiasta.
 
Koska farmarit eivät maailmanlaajuisesti myy niin mieluummin tehdään malleja, jotka myyvät ja joilla tehdään rahaa.
No joo, tuo varmaan totta. Ainoa mitä nopeella googlauksella löysin että Jenkeissä joka 3. Golf on ollut farmari ja viimevuoden globaalisti myydyimmästä autosta, Corollasta kannatti tehdä Farmari pelkästään Euroopan markkinoille.

Jos tuota globaalisti myydyimpien listaa katsoo niin melko käytännöllisiähän nuo on. Kärjessä Corolla, sitten pari pikku SUV (rav4, crv) ja perässä avolava (f-150). Hölmönä kuvittelisin että farmarilla olisi kuitenkin tilausta tai edes noille pikku SUV tyyppisille.
 
Kyllä minä induktion ilmiönä tunnen varsin hyvin, enemmän mä tässä kyselen minkä tasoisella mutulla sä tuon lukeman tyrmäsit. Kivikautiselle Magne chargella saavutettiin jo 86% hyötysuhde. Tässä mielessä ei tuo 94% kehitysaskeleena tunnu oudolta, luonnollisestihan nuo raportoivat optimioloissa saavutetut tulokset. Ymmärtääkseni resonanssien käyttöönoton myötä useimmat esittämäsi asiat ovat muuttuneet vähemmän oleellisiksi.
Ihan sen perusteella epäilen lukemaa, että häviöiden lisääminen järjestelmään harvemmin parantaa hyötysuhdetta.

Yksinkertaistettuna:
- Johdolla: sähköverkko-johto-latauslogiikka-tasasuuntain-akku.
- Induktiolla: sähköverkko-johto-latauslogiikka-induktiolähetin-induktiovastaanotin-tasasuuntain-akku.

"Johtojen lämmittely" ei poistu, eikä järjestelmä varmasti pääse samalla autolla parempaan hyötysuhteeseen kuin letkulla.
 
Onko mistään kotoisin?
Ulkonäkö oli luonnossa itselle lievä pettymys, mutta toki väri vaikuttaa varmasti paljon.
Muuten voi sanoa että varsin vakuuttava laite, pitkästä aikaa iski pahasti autokuumetta. Ja tuo oli sentään vain isoakkuinen takavetomalli. Eli vahva suositus ainakin koeajolle lähtöön, voi olla vaan vaarallista lompakolle ;)
 
Ihan sen perusteella epäilen lukemaa, että häviöiden lisääminen järjestelmään harvemmin parantaa hyötysuhdetta.

Yksinkertaistettuna:
- Johdolla: sähköverkko-johto-latauslogiikka-tasasuuntain-akku.
- Induktiolla: sähköverkko-johto-latauslogiikka-induktiolähetin-induktiovastaanotin-tasasuuntain-akku.

"Johtojen lämmittely" ei poistu, eikä järjestelmä varmasti pääse samalla autolla parempaan hyötysuhteeseen kuin letkulla.
Unohtuuko sulta jännitteenmuutos toisesta vaihtoehdosta? Johdon päässähän varmaan on pakko tehdä DC-DC oikean jännitteen saamiseksi akulle. Induktiolla saa suoraan oikean jännitteen tehtyä auton päähän.
 
Unohtuuko sulta jännitteenmuutos toisesta vaihtoehdosta? Johdon päässähän varmaan on pakko tehdä DC-DC oikean jännitteen saamiseksi akulle. Induktiolla saa suoraan oikean jännitteen tehtyä auton päähän.
Eli induktiovastaanotin ja lähetin ikäänkuin korvaa Dc-dc muuntimen?

edit: Pienen tutkimisen jälkeen löytyi hyvä video: www.youtube.com/watch?v=6qoHCMy-laA, tässä standardiakin kehittelemässä ollut witricity firma lupaili "major OEM deployments" late 21/22, eli kohtapuoliin voidaan jotain nähdä!

edit2: Ilmeiseti hyvä hyötysuhde selittyy Resonant inductive coupling ilmiöllä, jonka ansiosta se ei ole myöskään ronkeli kohdistuksen suhteen kuten "perinteinen" induktiolataus.
 
Viimeksi muokattu:
Muutaman vuoden vanhoja kovakattoisia sähköjä näyttää olevan nettiauto pullollaan huomattavalla lisähinnalla Saksaan verrattuna noita jenkkikonversio 500e:tä.

Tällä yhdelläkin liikkeellä niistä tosin 22 kpl, joka ehkä pienoinen ylimitoitus mallin haluttavuuteen nähden seinäjoelle. :hmm:Tosin samoja kuvia on tuon harmaan 2016 (naarmut etupuskurissa) käytetty 5-6 kertaa. Tiedä sitten mikä juttu...


Vanhaa mallia tuli ajettua polttiksella kesälomamatkalla, mutta en sitä kuitenkaan harkitsisi ainakaan sähkönä. Uusi 500 suurempiakkuinen jo menettelee, mutta ilmeisesti vaatinee softapäivityksiä eri moduuleihin, että bugit saadaan korjattua. Vähän siis riskiä hakea esim 2020 loppupuolen malli esim Saksasta/Italiasta.

Bayerncar toi noita ainakin 2019 vuoden lopulla jonkun 100 kappaletta maahan, tiedä sitten onko erästä edelleen osa myymättä vai ovatko tuoneet uusia eriä sitten sen jälkeenkin. Ainakin yhden jutun perusteella ensimmäisestä erästä oli 60 kpl. myyty heti, joten voisi olettaa noille olevan kysyntää ja ovat jatkaneet tuontia.
 
Voisiko joku avata näitä vikavirtojen suojia? AC menee mutta miten DC vaikuttaa tähän?

Tälläinen löytyi:
"Pureudutaampa vielä hieman tähän suojauskuvioon:
-A-tyypin vikavirtasuoja on hyvin yleisesti sähköasennuksissa käytetty komponentti, joka yksinkertaisestettuna laskee, että sähköä palaa saman verran, kuin sitä on mennyt. Jos palaa vähemmän, niin voidaan olettaa että sähkö menee sellaiseen paikkaan, mihin se ei kuulu, kuten ihmiseen. Tällöin vikaivirtasuojan kuuluisi kytkeä sähkö pois ennen, kuin mitään suurempaa vahinkoa sattuu.
Ihmisen sisäinen vastus on niin suuri, että yleisesti käytetyt sulakekoot (esim. 10A ja 16A) eivät katkaise sähköä, mikäli se kulkee ihmisen läpi sillä virta ei nouse sulakkeen laukaisuvirran yli.
A-tyyppi tunnistaa vaihtosähköisen vikavirran ja sykkivän tasavikavirran.
-6mA DC-vikasuoja on yleensä latausasemaan integroitu mittari, joka tutkii tasavirran vuotoa verkkoon päin ja avaa piirin, mikäli sellaista ilmenee.
-B-tyypin vikavirtasuoja taas tunnistaa tasavikavirrat ja osaa avata piirin, mikäli sellaista ilmenee, kuten A-tyypin suoja toimii vaihtosähkön kanssa.
-Miksi tuo sitten on oleellista?!
-Pointti on siinä, että jos A-tyypin vikavirtasuojan läpi johtuu pienikin määrä tasavirtaa, niin se ei enää laukea vaihtovikavirrasta eikä näinollen toimi. Kyse ei ole niinkään siitä, että odotettaisiin autolta verkkoon suuria tasavirtapurkauksia tai ainakaan että niitä pidettäisiin ihmiselle vaarallisena."
 
Tälläinen löytyi:
"Pureudutaampa vielä hieman tähän suojauskuvioon:
-A-tyypin vikavirtasuoja on hyvin yleisesti sähköasennuksissa käytetty komponentti, joka yksinkertaisestettuna laskee, että sähköä palaa saman verran, kuin sitä on mennyt. Jos palaa vähemmän, niin voidaan olettaa että sähkö menee sellaiseen paikkaan, mihin se ei kuulu, kuten ihmiseen. Tällöin vikaivirtasuojan kuuluisi kytkeä sähkö pois ennen, kuin mitään suurempaa vahinkoa sattuu.
Ihmisen sisäinen vastus on niin suuri, että yleisesti käytetyt sulakekoot (esim. 10A ja 16A) eivät katkaise sähköä, mikäli se kulkee ihmisen läpi sillä virta ei nouse sulakkeen laukaisuvirran yli.
A-tyyppi tunnistaa vaihtosähköisen vikavirran ja sykkivän tasavikavirran.
-6mA DC-vikasuoja on yleensä latausasemaan integroitu mittari, joka tutkii tasavirran vuotoa verkkoon päin ja avaa piirin, mikäli sellaista ilmenee.
-B-tyypin vikavirtasuoja taas tunnistaa tasavikavirrat ja osaa avata piirin, mikäli sellaista ilmenee, kuten A-tyypin suoja toimii vaihtosähkön kanssa.
-Miksi tuo sitten on oleellista?!
-Pointti on siinä, että jos A-tyypin vikavirtasuojan läpi johtuu pienikin määrä tasavirtaa, niin se ei enää laukea vaihtovikavirrasta eikä näinollen toimi. Kyse ei ole niinkään siitä, että odotettaisiin autolta verkkoon suuria tasavirtapurkauksia tai ainakaan että niitä pidettäisiin ihmiselle vaarallisena."
Juu, katselin vain kun Zencar ainakin sivuillaan mainostaa jo viime vuoden kesänä, että heidän laitteissaan on nämä molemmat.
 
Minäkin maksan mielelläni vähän ekstraa, jotta saan työnnettyä maahantuohan vastuun jollekin muulle pois itseltäni. Varsinkin kun kyse on voimavirtalaitteesta, jota mahdollisesti käytetään päivittäin useita tunteja.
 
Tällaisessa systeemissä vastuuta oleellisempaa on, että se halutaan tehdä kunnolla, eli siten ettei yhdestä virheestä kukaan kuole. Ihmisten piittaamattomuus kypsyttää. Olen tarpeeksi monta kertaa kävellyt kusipäiden tekemillä telineillä ja tasoilla, joissa oli rakenteellisena osana puolikasta kuorikakkosnelosta. Näiden miinojen tekemisen on vaan loputtava. Asia ei ole juridinen, vaan lopetetaan se tahallaan toisen tappaminen. Jookos.
 
Itselle saapui eilen Teslan Wall Connector ja tuli se asenneltuakkin. Sitä suosittelisin kyllä kotilatausasemaksi autosta riippumatta. On hinnaltaan todella kilpailukykyinen ottaen huomioon että sisältää sekä Tyypin A että sen DC 6mA vikavirtasuojan. Sillä voi ladata myös muita autoja, laitteen webbi kälistä sai valittua onko "only Tesla" vai "All vehicles"

Lisäksi kaapelin pituus on aika kova reilu 7 metriä sekä tukee myös latausta jopa 22kW saakka jos vain auto sen sallii.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 431
Viestejä
4 490 821
Jäsenet
74 157
Uusin jäsen
mursu-90

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom